Ihmiset jakavat herkästi sosiaalisessa mediassa tietoa onnettomuuksista. Taskussa olevalla älykännykällä on vaivatonta näpätä kuva ja jakaa se saman tien someen. Kuvaaja ei välttämättä tule ajatelleeksi, että hän voi samalla jakaa tietoja, joista uhrin pystyy tunnistamaan.
Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Ari Soppelan mukaan onnettomuuden uhrin henkilöllisyyden selvittäminen onnistuu nykymaailmassa helposti.
– Ei tarvitse olla kummonenkaan nörtti, että pystyy tietoja yhdistelemällä selvittämään, kuka autossa on. Näin on varsinkin, jos onnettomuus tapahtuu syrjäseudulla, missä ihmiset tuntevat toisensa, tietävät kuka asuu missäkin ja tuntevat toistensa ajoneuvot, Soppela sanoo.
Joudumme peittämään onnettomuusauton rekisterikilvet. Joskus pelastustöiden näkösuojaksi pitää laittaa pressua, jotta ohikulkijat eivät saa otettua kuvia. Ari Soppela
Onnettomuuspaikalle saavuttuaan pelastajat joutuvat usein ensimmäiseksi tekemään töitä uhrin henkilöllisyyden salaamiseksi.
– Joudumme peittämään onnettomuusauton rekisterikilvet ja eristämään aluetta. Joskus pelastustöiden näkösuojaksi pitää laittaa pressua, jotta ohikulkijat eivät saa otettua kuvia, Soppela kertoo.
Tiedon pitäisi tulla viranomaiselta
On tärkeää, että omaiset saavat tiedon viranomaiselta eivätkä epävirallisia reittejä pitkin, kuulopuheiden tai somen kautta. Soppelan mukaan Lapissa tiedotusvastuu kuolemantapauksista on pääasiassa poliisilla tai sairaalalla.
– On tilanteita, joissa tieto kuolemasta on mennyt jotakin muuta reittiä, tai liian nopeasti. Ei kukaan varmaan halua somesta lukea oman lähiomaisensa menehtymisestä tai vakavasta loukkaantumisesta.
Pelastusviranomaisen työ on julkista ja onnettomuuspaikkaa saa kuvata, kunhan muistaa noudattaa eettisiä periaatteita.
Ei kukaan varmaan halua somesta lukea oman lähiomaisensa menehtymisestä tai vakavasta loukkaantumisesta. Ari Soppela
Soppelan kokemus on, että ammattilaiset pääsääntöisesti noudattavat periaatteita, mutta tavallisilla ihmisillä ne pääsevät usein unohtumaan.
– On niitä, jotka saavat tiedon onnettomuudesta, pelmahtavat paikalle kuvaamaan ja jakavat kuvia sosiaalisessa mediassa. Eettiset periaatteet eivät näköjään sido näitä toimijoita, Soppela harmittelee.
Myös lisäonnettomuuksien vaara kasvaa
Ylimääräistä huolta pelastuslaitokselle aiheutuu lisäksi siitä, että paikalle tulevat sivulliset voivat aiheuttaa myös lisävahinkojen vaaran.
– Hiljennetään vauhtia tai yhtäkkiä pysähdytään ottamaan kuvaa, ja jopa kuljettajat videoivat ajaessaan. Kyllä siitä syntyy erittäin suuri työturvallisuusriski ja riski kaikenlaisille lisäonnettomuuksille, Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Ari Soppela sanoo.
Usean sadan neliömetrin suuruisen vanhan peltisen tehdashallin katto on romahtanut Kuusankosken keskustan lähellä Kouvolassa.
Romahduksesta ei ole aiheutunut henkilövahinkoja, mutta hallin sisällä on autoja ja muuta tavaraa. Koska halliin ei tässä vaiheessa voi mennä, niin vielä ei tiedetä, kuinka monta autoa hallissa on ja kuinka niiden on käynyt.
– Niitä ei voi sieltä turvallisesti ottaa. Osa on saattanut vaurioitua, osa ei. Se pitää purkamisen yhteydessä tyhjentää, kertoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Mika Ruokolainen.
Ruokolainen arvelee, että katto on romahtanut painavan lumen alla.
– Todennäköisesti. Nyt on ollut suojakelejä eikä kattoja ole tyhjennetty ja tämäkin on laaja halli.
Rakennus on hyvin loivaharjainen, melkein tasakattoinen. Sen katolla on sateiden jäljiltä vajaat puoli metriä hyvin märkää lunta.
Autistinen mies istuu tarkasti vartioidussa vankisellissä Illinois’ssa ja kirjoittaa blogia ajatuksistaan. 1 300 kilometrin päässä New Yorkissa toimittaja kiinnostuu blogista ja alkaa koota siitä kertovaa pientä, sympaattista äänijuttua teknologia-aiheiseen podcastiin.
Murhatapauksesta tuomitun vangin tarina kuitenkin vaikuttaa selvittelyn perusteella oudolta. Niinpä ohjelman tuottaja haastaa toimittajaa kaivamaan syvemmältä ja tutkimaan lisää.
Elinkautista istuvasta blogaajasta kertovan jakson valmistumisessa kestää lopulta yli vuosi. Ohjelma on Reply All ja tutkimuksia sparrannut tuottaja on nimeltään Tim Howard.
Menestynyt podcast tunnetaan yllättävistä käänteistään. Perusteellinen penkominen on siis sääntö eikä poikkeus.
Podcasteista "äänipuolen Netflix"
Alkusysäys Reply Allin kertomissa tositarinoissa liittyy aina nykyteknologiaan. Kuuntelijoita riittää joka puolelta maailmaa. Podcastin jaksoja ladataan kuunneltavaksi yli viisi miljoonaa kertaa kuussa.
Yle tapasi Tim Howardin hänen vieraillessaan suomalaisten podcast-tekijöiden Jaksohali-tapahtumassa Helsingissä.
– Vitsailimme toimituksessa, että nyt on Reply All muuttumassa Serialiksi. Emmehän me edusta true crimea, mutta vankilakeissi oli liian kiehtova jättää penkomatta. Eikä [toimittaja] Sruthi Pinnamaneni halunnut jättää tietoihinsa mitään ryppyjä.
Mietityt yksityiskohdat ja koukuttavuus. Resepti pätee sekä suoratoistodraamojen että audio-on-demand-maailman hitteihin.
Ilkka Klemola / YLE
Podcastien ahmimiskulutukseen kannustaa, ainakin Tim Howardia itseään, joko uppoutuminen taiten rakennettuun tarinaan tai mahdollisuus heittää aivot narikkaan kuuntelemalla huumoripodcasteja kuten Comedy Bang Bangia tai U Talkin' U2 To Me?ta.
Podcast-termillä tarkoitetaan yleensä varta vasten nettiin tehtyjä ääniohjelmia. Miten Howard itse näkee podcastien ja radion eron?
Ehkä yllättäen Howard ei juurikaan näe eroja. Podcasteja eivät tietenkään kestoajat rajoita, ja kohderyhmä voi olla aiheen suhteen miten kapea tahansa.
– Podcast on kuitenkin vähän tyhmä, outo ja huono-onninen sana. Jos sanon työskenteleväni podcastissa, joku voi ajatella, että kyseessä on vain pieni alakulttuuri. Siksi pidän esimerkiksi Reply Allia radio-ohjelmana, ja olemme ajan myötä alkaneet kutsua sitä podiksi, Tim Howard sanoo.
Jutun lopussa Howardin vinkkejä podcastin tekijöille.
Ylivoimainen väline eläytymiseen
"Kuin kuulijan mieleen piirtyvä elokuva." Noin podcast-tuottaja Tim Howard kuvailee onnistunutta audiotarinaa.
– Kuuntelet podia, jossa ihminen onnistuu kertomaan hyvinkin vaikeista kokemuksistaan. Ja siis tekijäthän hänet ovat saaneet puhumaan niin hyvin. Alat väistämättä eläytyä tarinaan paljon voimakkaammin, kuin jos samalla katselisit kuvaa kertojasta. On vain toisen ääni ja sinä.
– Vieraan ihmisen nahkoihin ei vie mikään yhtä voimakkaasti kuin kuunneltu tarina.
Ilkka Klemola / YLE
Kiireisen elämän keskellä on harvoin aikaa selvittää, miten muut ajattelevat tai kokevat arkensa.
Howardin mielestä maailman monimuotoisuus avautuukin ylivoimaisesti parhaiten intiimien medioiden – podcastien ja romaanien – kautta. Niitä kun kulutetaan yksin ja itse valittuna hetkenä.
Tänään Brooklyn, seuraavana Hollywood
Median into podcastien tekemiseen ja yleisön himo niiden kuuntelemiseen muistuttaa Tim Howardin mielestä kultakuumetta.
Useat menestyneet amerikkalaispodcastit ovat syntyneet sellaisten mediatalojen luomuksina, joilla ei ole lainkaan perinteistä broadcast-toimintaa. Reply Allia pyörittävä Gimlet Media on eräs uuden ajan äänitaloista.
Viime keväänä yhdysvaltalaisista reilu neljännes kuunteli jotain podcasteja kuukausittain. Suomessa osuus oli alkusyksystä hieman korkeampi.
On-demand-kulttuuriin tottuneet kuluttajat kantavat tarinat mukanaan laitureille ja lenkkipoluille. Mutta koukuttavia kertomuksia hamuaa myös viihdeteollisuus.
Amazon tuottaa parhaillaan Julia Robertsin tähdittämää tv-sarjaa Homecoming podcastiin perustuen. Epäpätevän kirurgin tekoja dokumentoinut podcast Dr. Death kääntyy tv-versioksi FX:n tuottamana. Ja Tim Howardille tuttu Reply Allin jakso Man of the People saanee elokuvatulkinnan itsensä Richard Linklaterin ohjaamana.
– Hollywood etsii inspiraation puutteessaan ideoita meiltä. Se on kyllä laimeaa, jos filmattavia versioita tehdään vain rahan takia. Mutta, jos hieno kertomus saa kasvaa ja kehittyä, mikäs siinä. Lopulta kaikkia kiehtoo hyvä tarina, Tim Howard hymyilee.
Kuinka itse tekijäksi?
Suomessa ilmestyy kolmisensataa podcastia. Se on vain murto-osa englanninkielisen maailman tarjonnasta. Yhteistä kielialueille on kuitenkin se, että podcasteja syntyy paljon harrastuspohjalta omaksi iloksi, ja se, että matalin kynnys on kepeisiin keskusteluohjelmiin.
Tim Howardin leipälaji on sen sijaan narratiivinen podcast – niin Reply Allissa kuin hänen edellisessä työpaikassaan, legendaarisessa Radiolab-ohjelmassa.
Näin podcast-konkari neuvoo vasta-alkajia tarinallisuuden pariin.
Aloita matalin panoksin. Tee pieniä äänitarinoita vain itsellesi. Haastattele vaikka kavereitasi.
Kuuntele kertomuksellisen raportoinnin mestareita, kuten This American Lifea, ja heidän suosittelemiaan jaksoja
Lue jaksoja puhtaaksikirjoitettuina. Transkriptiot löytyvät usein podcastin nettisivuilta. Niistä saat vinkkejä rakenteesta ja tavasta esittää kysymyksiä.
Tutustu äänikerronnan tutoriaaleihin ja perusteisiin esimerkiksi osoitteessa transom.org
Hanki podcast-harrastukseesi riittävän hyvät mikrofonit ja suuntaa ne oikein. Podcastin äänestä kuuluu saada selvää myös hälyn keskellä.
Kun raportoit tosielämästä, älä pidä ensimmäistä kuulemaasi lausuntoa koko totuutena. Paikkansapitävän tarinan kokoaminen voi viedä valtavasti aikaa.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on tyrmistynyt. Vanhustenhoitoskandaalin likaisimmat temput ovat todennäköisesti melko pian hänen virastonsa työpöydillä tutkittavana. Poliisi on jo käärinyt hihansa.
– Poliisi on aloittanut omia selvittelytöitään. Jos sieltä ilmenee jotakin rikokseen viittaavaa, olemme luonnollisesti läheisessä yhteistyössä poliisin kanssa.
Tutkittavaa riittää. Heitteillepano, pahoinpitely, kuolemantuottamus. Ja paljon, paljon muuta.
– Minä olen hyvin surullinen siitä mitä saan lukea. On kyse yksittäisistä inhimillisistä ihmisistä. Kuka tahansa lähimmäisemme voisi olla siellä se yksin hylätty vanhus.
Poliisi selvittelee myös petosrikosten mahdollisuutta.
– Jos annetaan tahallaan jotakin väärää tietoa hyötymistarkoituksessa – niin silloin tietysti rikosoikeuden puolella herää helposti epäilys, että kyse voisi olla myös petoksesta.
Viime päivinä on puhuttu paljon haamuhoitajista ja akuankkahoitajista. Kuka sellaisista työaikakirjanapitoon tehdyistä merkinnöistä joutuu jalkapuuhun? Se työoloja vääntävä ihmisparka – vai kenties myös jokin ihan muu?
– Kyllä siinä on katsottava läpi ihan koko firman päätöksentekoketju. Kuka antoi käskyn lainvastaiseen tekoon, ketkä olivat siinä avustamassa tai ainakin sitä läpi sormien katsomassa?
Sote-palvelut on suuri korruptioriskin ala. Giganttiset rahat, viidentonnin virkamiehet ja olematon valvonta.
– Kun liiketoiminnasta ja suurista rahoista on kysymys, ihminen on kiusauksille altis.
Onneksi Suomessa ei ole korruptiota... Vai onko?
– Kyllä korruptiota on Suomessakin, ikävä kyllä. Usein se vain on vaikeasti todistettavaa rakenteellista korruptiota, hyvä veli -verkostoja ja sen sellaista.
Hei hei mitä kuuluu Sä kysyt ja kaikki on ok No hyvä sun on puhuu
Kun sä et tiedä miltä musta tuntuu
Toni Wirtasen säveltämä ja sanoittama kappale Mitä kuuluu? oli suuri hitti vuonna 1996. Hittibiisin myötä heinolalainen punkrock-yhtye Apulanta nousi koko Suomen tietoisuuteen, ja on yksi maamme suosituimpia bändejä edelleen.
Yhtyeen rumpalin Sipe Santapukin mukaan kysymys -mitä kuuluu? -on erittäin oleellinen myös tänä päivänä.
– Se on näinä kovina aikoja jopa se oleellisin kysymys. Moni synkkyyteen vaipunut ihminen saisi hyvin yksinkertaisilla asioilla apua elämään kun lähipiiri muistaisi kysyä kuulumisia, pyytää kahville tai muuten osoittaa olevansa kiinnostunut.
Onni ei tule tavoittelemalla
Santapukki kertoi Puoli seitsemän –ohjelman haastattelussa ajatuksiaan myös onnellisuudesta ja siitä, kuinka sen jahtaaminen saa ihmiset usein vain onnettomiksi.
– Mielestäni onnellisuus on haitallisesti brändätty. Ihmiset määrittelevät onnellisuutensa valitettavan usein toisten ihmisten tekemisten kautta. Onnellisuuteen ladataan valtavia odotuksia ja toiveita, mutta pyrkimys mielikuvien saavuttamiseksi on epärealistista. Sosiaalisen median vaikutus on tässä todella suuri.
Sipe Santapukki oli Puoli seitsemän- ohjelmassa Mikko Kekäläisen ja Susanna Laineen haastateltavana.Yle/ Minna Perovuo
Oman onnellisuutensa Santapukki on löytänyt arjesta.
– Jos jahtaat varjoasi, et saa sitä ikinä kiinni mutta jos lähdet poispäin, varjo seuraa perässä. Onnellisuuden kanssa on sama juttu. Kun keskittyy omaan arkeen ja pärjää itsensä kanssa, niin se on jo onnellisuutta.
Elämän tarkoitus on elämä itse
Santapukki elää tällä hetkellä lapsiperhearkea. Esikoispoika on juuri täyttänyt kaksi vuotta, ja lapsen läsnäolo arjessa on tuonut luonnollisesti syviä sävyjä elämään.
– Isyyden sanoittaminen on todella vaikeaa. Haluaisin päivittäin huutaa elämän ihmettä mutta tunteet latistuvat lauseissa. Olen äärimmäisen kiitollinen, että saan kokea tämän, eikä enää tarvitse miettiä mikä on elämän tarkoitus. Elämän tarkoitus on elämä itse.
Katso Sipe Santapukin haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa Yle Areenasta.
Turun kaupunginhallitus jätti maanantaina pöydälle Turun joukkoliikenneratkaisun käsittelyn. Seuraavan kerran asiaan palataan kolmen viikon kuluttua.
– Joka puolueessa keskustelua asiasta varmasti jatketaan, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Lauri Kattelus.
Kattelus kuvailee kokouksen ilmapiiriä myönteiseksi, vaikka hallitus ei päätöstä saanutkaan aikaiseksi.
– Keskustelua käytiin paljon siitä, että laadukas joukkoliikenne täytyy taata kaikille.
Päätöstä ei ole tehty
Kaupunginjohtaja Minna Arven ( kok.) esityksessä Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisun ensimmäinen vaihe käynnistettäisiin aloittamalla kahden pikaraitiotielinjan hanke- ja toteutussuunnittelu.
Linjat kulkisivat Varissuolta keskustaan ja keskustasta Raisioon, mikäli Raisio saadaan houkuteltua hankkeeseen mukaan.
– Olisi hyvä juttu, jos Raisio lähtisi, mutta kyllä me se joka tapauksessa rakennetaan omalta osaltamme, sanoo kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, vihreiden Jukka Vornanen.
Lopullisen päätöksen Turun joukkoliikenneratkaisusta tekee Turun valtuusto. Kattelus arvioi, että asia viedään valtuustoon iltakouluasiana maaliskuun lopussa.
– Vielähän ei ole päätetty tehdäänkö raitiotie vai ei. Kaikki tieto, mikä matkan varrella valmistelusta tulee, vaikuttaa lopulliseen päätökseen, Kattelus sanoo.
Hinta muuttuu
Alustava arvio raitiotieliikenteen kustannuksista on ollut 330 miljoonaa euroa. Esimerkiksi perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio ei usko hinnan pitävän kutiaan.
– En usko mitenkään, että hinta tulee olemaan tuo. Hinnat nousevat aina parikymmentä prosenttia alkuperäisestä ja Turussa vielä enemmän.
Lauri Kattelus sanoo, että hankesuunnitelman idea on juuri se, että selvitetään perinpohjin muun muassa kustannukset.
– Varmasti on odotettavissa hinnan muutoksia.
Valtuustoon maaliskuun lopussa
Kaupunginjohtajan esityksen mukaan varsinainen investointipäätös liikenneratkaisusta tehdään vasta seuraavan valtuustokauden aikana.
Vihreät haluasivat kuitenkin edetä nopeammin.
– Rakentamispäätös raitiotiestä pitäisi saada jo tällä valtuustokaudella. Tästä näkökulmasta keskustellaan vielä muiden puolueiden kanssa, sanoo Jukka Vornanen.
Vornanen suhtautuu arvioon raitiotien kustannuksista luottavaisesti. Hänen mukaansa Turun aiemmista kömmähdyksistä hankkeiden rahoituksessa on otettu opiksi.
– Kyllä pitäisin varsin luotettavina näitä kustannusarvioita, Vornanen kommentoi 330 miljoonan hinta-arvioita.
Pääministeri Theresa May pyysi tiistaina Britannian parlamentilta lisää aikaa brexit-neuvotteluille.
May kertoo parhaillaan parlamentin alahuoneessa Brysselissä ja Dublinissa käymistään keskusteluista, joissa hän muun muassa on yrittänyt neuvotella uusiksi backstopina eli hätäratkaisuna tunnettua sopimusta Irlannin rajasta.
Pääministeri sanoi uskovansa, että hän pystyy neuvottelemaan EU:n kanssa erosopimuksen, joka kelpaa parlamentille.
May lupasi myös, että parlamentti pääsee pitämään lisää brexit-äänestyksiä viimeistään 27. helmikuuta, jos hallitus ei jo sitä ennen tuo asiaa äänestykseen.
Pääministeri sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että hän haluaa kaikkien puolueiden edustajien tuen neuvottelemalleen sopimukselle.
Britannian on määrä lähteä Euroopan unionista 29. maaliskuuta.
Uutinen muusikko Olli Lindholmin kuolemasta otettiin vastaan tyrmistyneenä Porissa ja Tampereella. Porissa kasvanut Lindholm asui yli 30 vuotta Tampereella.
Olli Lindholm oli tuttu näky Fressi-kuntosalilla Tampereen Tammelassa.
Keskusvastaava Martti Eriksson järkyttyi suru-uutisesta.
– Oli raskas uutinen ja iso yllätys. Hän oli meidän pitkäaikainen kanta-asiakkaamme. Ihmiset ovat täällä ihmeissään, hän kuitenkin kävi täällä säännöllisesti liikkumassa, Eriksson sanoo.
Fressin keskusvastaava Martti Eriksson järkyttyi Lindholmin kuolemasta. Matias Väänänen / Yle
Lindholm puhui julkisuudessa usein rakkaasta kuntoiluharrastuksestaan.
– Hän on ollut täällä monelle tuttu kasvo. Mutta meille oli tärkeää, että hän sai olla täällä yksi muiden joukossa. Hän sai liikkua kaikessa rauhassa ja varmaankin juuri siksi viihtyi täällä niin monta vuotta, Eriksson sanoo.
"Olli on aina ollut kova jätkä"
Myös Tampereen kadulla suru-uutinen kosketti.
Harri Kopra ja Ulla Lahtinen arvostavat Lindholmin elämäntyötä.Mari Siltanen / Yle
Lempääläläiset Harri Kopra ja Ulla Lahtinen sanovat, että kuolema yllätti.
– Suu jäi auki, Lahtinen sanoo.
– Järkyttävää. Liiippaa läheltä, tulilinjalla ollaan ikäryhmänä, Kopra sanoo.
– Olli on aina ollut kova jätkä. Oman elämänsä kulkija, arvostan kovasti. Hän sanoi asiat suoraan, ei peitellyt eikä kierrellyt, eikä ymmärtääkseni puhunut pahaa toisista selän takia, hän jatkaa.
Pariskunta kiittelee Yön vanhoja klassikkoja, mutta piti myös yhtyeen uusista lauluista. Harri Kopra piti Lindholmin äänestä, tavasta laulaa ja kappaleiden sanoista.
– Sävellykset ovat aika yleisiä, mutta sanat on usein todella hyvät. Niissä on tarina. Ja sanoista saa selvän. Nykyartistit esittävät hyviä kappaleita, mutta ei tahdo saada selvää sanoista, Kopra kertoo.
"Kauniita muistoja jää hänestä"
Tamperelainen Arja Kangasmäki oli monta kertaa Olli Lindholmin keikoilla.
– Ei ole totta. Oikeasti, hyvänen aika sentään, meni hyvä laulaja. Hän oli ihana laulaja, kauniita muistoja jää hänestä.
– Aina menin keikalle, kun pääsin. Nyt se on ilmeisesti ohi. Mieleeni jää vauhdikas ja hyvä esiintyjä, Kangasmäki sanoo.
Laila ja Eero KestinmäkiMari Siltanen / Yle
Eero ja Laila Kestinmäki muuttivat Lindholmin tavoin Porista Tampereelle.
– Siinä mielessä vähän melkein kuin olisi tuttu mennyt, vaikka ei henkilökohtaisesti tunnettu, Eero Kestinmäki sanoo.
Laila Kestinmäki oli töissä Olli Lindholmin äidin kanssa samassa työpaikassa.
– Hänen äitinsä oli oikein mukava työkaveri. Kamalalta tuntuu, kun nuori ihminen lähtee.
"Onhan se aina porilainen"
Suru-uutinen järkytti myös Porissa.
– Kuulin uutisen. Ihmetyttää, nuori äijä vielä, Olavi Mäntynen sanoo.
– On se kova paukku, tuollainen äijä lähtee tästä yhtäkkiä pois. Liian aikaisin lähdetään.
Myös nuoret naiset Noora Pietilä ja Roosa Soininen yllättyivät suru-uutisesta.
– Onhan se nyt aina porilainen. Ohjelmissa Pori aina jotenkin mainitaan. Luulen, että monia porilaisia koskettaa. Yö on niin Pori-juttu.
Raumalainen Tea Vahala on ollut Yö-fani 25 vuotta. Viimeksi hän oli keikalla Tampere-talossa.
– Yö-fanina ihan kauheaa. Luulin, että se on vitsi. Järkyttävää.
Vahala aikoo kuunnella Rakkaus on lumivalkoinen -kappaletta illalla.
Sirkka Rautiainen on seurannut tarkkaan Voice of Finlandia.
– Voi sentään, niin nuorena. Kaikkihan tiesi, että hän on porilainen. Kyllä hän Poria mukanansa kuljetti koko ajan.
Itä-Suomen aluehallintovirasto on löytänyt merkittäviä puutteita tarkastuksessaan Attendo Oy:n Jalava-toimintayksiköstä Joroisissa.
Aluehallintovirasto toteaa tarkastuskäyntinsä perusteella, että hoivakodin henkilöstömitoitus, henkilöstörakenne ja ammatillisuus eivät vastaa asiakkaiden tarpeita, eivätkä ole luvan mukaisia. Lisäksi ulkoiluun ja viriketoimintaan ei jää perushoivalta aikaa, lääkehoidon toteutuksessa ilmenee puutteita ja asiakirjakirjauskäytännöt eivät ole asianmukaisia.
– Harkitsimme ensin, onko syytä keskeyttää yksikön toiminta vai ei. Saimme kuitenkin Attendolta sen verran selvitystä, että pystyimme antamaan aikaa tehdä toimenpiteitä, toteaaa ylitarkastaja Taija Liukkonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
Avin mukaan tarkastuskäynnillä jäi epäselväksi, tietävätkö kaikki henkilökunnasta hoito- ja palvelusuunnitelman merkityksen tai mistä sen voisi käydä lukemassa.
Aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnin hoivakotiin viime viikon tiistaina. Tarkastuksen taustalla oli Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta tulleet ilmoitukset ja valvontakäyntien tarkastuskertomusten aiheuttama huoli.
– Siellä on ollut esimerkiksi opiskelujen loppuvaiheessa olevia vastuuvuoroissa, mikä ei ole hyväksyttävää, sanoo Liukkonen.
Geriatri on tehnyt 7. helmikuuta asukkaille terveystarkastuksen ja jatkohoitosuunnitelman. Liukkosen mukaan asukkaiden terveydenhoidosta ei geriatrin tarkastuksessa löytynyt moitittavaa.
Varkauden kaupunki valmistelee rikosilmoitusta – huumausaineeksi luokiteltua kipulääkettä kateissa
Varkauden kaupunki valmistelee rikosilmoituksen tekemistä Attendon hoitokoti Jalavasta, koska hoitokodista on kateissa huumausaineeksi luokiteltavaa Oxynorm-kipulääkeliuosta. Asia havaittiin Varkauden kaupungin sosiaalitoimen ja aluehallintoviraston tarkastuskäynneillä.
Myöhemmin tiistai-iltana Attendolta kerrottiin STT:lle, että kateissa ollut kipulääke on palautettu apteekkiin. Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalaisen mukaan epäselvyys kipulääkkeen sijainnista johtui siitä, ettei apteekilta ollut pyydetty kirjallista vahvistusta lääkkeen palautuksesta, eikä siitä ollut kirjausta Jalava-hoivakodin asiakirjoissa.
Varkauden kaupungin edustajat käyvät nyt päivittäin valvomassa hoitokodin toimintaa. Valvontaa tapahtuu myös öisin.
Puutteista huolimatta aluehallintovirasto katsoo, että toiminta hoivakodissa voi toistaiseksi jatkua, sillä Attendo on suostunut lisäämään henkilökuntaa Avin ohjeistuksen mukaan.
– He lupasivat korjata toimintaansa, ja ovat niin jo tehneet, mutta nyt Varkauden sote tarkkailee aktiivisesti toimintaa, kertoo ylitarkastaja Taija Liukkonen Itä-Suomen avista.
Valvovan viranomaisen mukaan Attendo lisäsi henkilöstöön sairaanhoitajan ja kaksi lähihoitajaa sekä yövuoroon toisen koulutetun hoitajan.
Avi haluaa 22.2. mennessä Attendolta selvityksen ja lausunnon, jotta se varmistuu, että mainitut epäkohdat on korjattu pysyvästi.
– Varkauden sotesta käy Jalavassa esimerkiksi öisin yöpartio toteamassa, että sovituista asioista pidetään kiinni, sanoo ylitarkastaja Liukkonen.
Attendon Jalava on Joroisiin viime vuoden huhtikuussa avattu asumisyksikkö.
Viime viikolla Attendon Alavudella sijaitsevan hoivakoti Pelimannin toiminta keskeytettiin, kun hoivakoti todettiin turvattomaksi, eikä sen asiakkaiden turvallisuutta pystytty takaamaan.
Samassa hoivakoti Pelimannissa oli kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana.
Yö-yhtyeen alkuperäisjäsen, monien yhtyeen legendaarisimpien kappaleiden säveltäjä ja sanoittaja Jussi Hakulinen sanoo, ettei ole vielä päässyt yli tiedosta, että yhtyeen keulakuva Olli Lindholmon kuollut.
Yle tapasi syvästi järkyttyneen Hakulisen tämän kotikaupungissa Porissa vain muutama tunti sen jälkeen, kun tieto Lindholmin kuolemasta tuli julkisuuteen.
– Hiljaiseksi vetää. Ollilla oli lahjoja vaikka mihin. Lahjakkaimmillaan hän oli biisinteossa, kunhan hän vain uskoi itseensä, Hakulinen sanoo.
Tähteyttä ja riitoja
Hakulinen ja Lindholm olivat mukana perustamassa Yö-yhtyettä 1980-luvun alussa. Hakulisen käsialaa ovat muun muassa Yön ja Suomi-rockin tunnetut hitit Joutsenlaulu, Särkynyt enkeli ja Likaiset legendat.
Porilaisnuoret nousivat koko Suomen tietoisuuteen ja menestykseen, mutta Hakulinen jätti yhtyeen jo vuonna 1985. Myöhemmin Hakulinen teki taas kappaleita Yölle – muun muassa kappaleen Rakkaus on lumivalkoinen – ja kävi jopa laulamassa yhtyeen konserteissa, mutta edessä oli uusi välirikko 2000-luvulla.
Hiljaiseksi vetää. Jussi Hakulinen
– Meidän välimme menivät poikki, kun tein 8-minuuttisen kappaleen perheestäni ja suvustani, nimeltään Kun nuoruus katoaa. Olli tykkäsi kappaleesta, mutta hän ei onnistunut pääsemään siihen sisälle. Minä lauloin biisin levylle. Olli päätti, että kappaletta ei oteta mukaan konserttikiertueelle. Sanoin, että tähän yhteistyömme loppuu, Hakulinen sanoo.
"Olli laittoi kappaleeseen kaikkensa"
Jussi Hakulisen mukaan välit Lindholmiin eivät korjaantuneet enää välien särkymisen jälkeen. Välirikossa saattoi olla jotain porilaista jääräpäisyyttä.
Yön Olli Lindholm kuoli maanantain ja tiistain välisenä yönä.Tapio Nykänen / Yle
– Olen tietoisesti pysynyt poissa suomalaisesta musiikkikulttuurista. Siinä ei ole tapahtunut paljon hyvää. Mutta Olli tunnisti hyvän biisin ja laittoi kappaleeseen kaikkensa, Hakulinen sanoo.
16:46 Korjattu Kun nuoruus katoaa -kappaleen ajankohta.
Poliisi ei vielä käynnistä valtakunnallista tutkintaa vanhustenhoidon laiminlyönneistä.
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) keskusteli tiistaina poliisijohtoa ja valvontaviranomaisia liittyen yksityisten hoivapalveluiden kriisiin.
Mykkänen kertoo keskustelleensa asian hoidosta poliisiylijohtajan ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ylijohtajan kanssa.
– Sovimme, että poliisihallitus johtaa nyt poliisin toimintaa valtakunnallisesti, ja kukin poliisilaitos raportoi heille käynnistyvistä tutkinnoista. Marssijärjestys on kuitenkin selvä: Valvira on ensisijainen valvoja ja heiltä tulee tutkintapyyntöjä. Poliisi puolestaan arvioi esitutkintakynnyksen ja aloittaa rikostutkinnan aina, kun siihen on aihetta saatujen vihjeiden tai Valviran rikosilmoitusten perusteella, Mykkänen kertoo.
Aiemmin Mykkänen kertoi sanomalehti Keskipohjanmaalle, että valtakunnallisen tutkinnan perustaminen voi olla tarpeen. Sisäministerin mukaan valtakunnallinen tutkinta olisi tarpeen sellaisessa tilanteessa, jossa olisi vyyhti rikoksia, kuten petoksia, kuolemantuottamuksia tai vastaavia laiminlyöntejä.
Valviran mukaan se ei voi kertoa yksityiskohtaisia tietoja poliisille tekemistään tutkintapyynnöistä.
Sisäministeri kertoo käynnistäneensä nyt tilannekuvaselvityksen, jolla seurataan, missä, kuinka monta ja minkälaisia tutkintoja poliisilaitoksilla on käynnissä, tutkitaanko esimerkiksi kuolemantuottamuksia tai petoksia. Sen perusteella arvioidaan, aloitetaanko valtakunnallinen tutkinta.
– Tällä varmistamme sen, että poliisilaitokset pystyvät toteuttaman tutkinnan tehokkaasti. Tutkinnan tehokkuuden kannalta ei ole tällä hetkellä tarvetta siirtää tutkintaa muualle kuin poliisilaitoksille. He tuntevat parhaiten oman alueensa vanhuspalveluyksiköt.
Aveihin tulvii yhteydenottoja eri hoivapalveluista
Sisäministeri Mykkänen korostaa, että poliisi ei voi varoittamatta tehdä valvontaiskuja hoivayksiköihin, se on valvontaviranomaisen eli Valviran tehtävä.
– Olen pyytänyt tänään, että poliisiylijohtaja ja Valviran ylijohtaja pitävät keskenään tiiviisti yhteyttä, ja yhdistävät myös toistensa tilannekuvat näiden tutkintojen osalta, Mykkänen kertoo.
Ihmiset ovat ottaneet virastoihin yhteyttä myös muista asiakasryhmistä, kuten mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten palveluyksiköistä. Pitäisikö tutkintoja laajentaa vanhuspalvelujen lisäksi myös näihin ryhmiin?
Mykkänen vakuuttaa, että poliisi tutkii kaikki ilmoitetut epäilyt ja rikosilmoitukset.
– Poliisi suhtautuu näihin vakavasti, ja selvittää aina täyttyykö esitutkintakynnys, onko näyttöä todennäköisin syin epäillä rikoksen tapahtuneen. Poliisi tekee tässä suhteessa kaikkensa. Valviran vetovastuussa ovat valvonnalliset toimet silloin, kun ei ole yleisöltä tulleita vihjeitä tai syytöksiä.
Juttua on korjattu klo 17.30: Otsikkoon lisätty tieto, että valtakunnallista tutkinnasta ei ole tehty vielä päätöstä.
Nelonen median televisiojohtajan Ville Toivosen mukaan The Voice of Finlandin etukäteen nauhoitetut jaksot esitetään alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
– Nauhoitettuja jaksoja on olemassa 29. maaliskuuta asti, ja seuraavat jaksot esitämme ensi torstaina ja perjantaina normaaliin tapaan. Jaksojen yhteyteen teemme myös kunnianosoituksen Olli Lindholmille.
Turun Logomossa kuvattavat The Voice of Finlandin live-lähetykset alkavat 5. huhtikuuta. Niitä ovat tuomaroimassa Toni Wirtanen, Redrama ja Anna Puu.
Ville Toivonen ei vielä tässä vaiheessa halua kommentoida, otetaanko Lindholmin tilalle uutta henkilöä.
– Emme lähde tuota asiaa tänään spekuloimaan, pohdimme sitä sitten myöhemmin ajan kanssa. Kerromme asiasta lisää heti kun tiedämme.
Sekä Toivonen että The Voice of Finlandin tekijäjoukko ovat olleet tänään murheellisissa tunnelmissa.
– Kuulimme tästä suru-uutisesta tänään ja järkyttyneinä otamme tähän suruun osaa, Ville Toivonen sanoo.
Voice of Finland on myös muistanut tähtivalmentajaansa koskettavalla Instagram-päivityksellä. Samoin teki omalla tilillään tuomariston Anna Puu. Toni Wirtanen muisti ystävää ja kollegaa puolestaan Twitterissä.
Päivitys 12.2. klo 16.55: Juttuun lisätty Instagram-päivitykset.
Valtion työntekijälle tulisi antaa virkaa täytettäessä oikeus tehdä ehdotus työskentelypaikkakunnastaan, esittää alueellistamispolitiikkaa koskeva raportti. Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla -selvitys luovutettiin tänään kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.).
– Selvitystyömme on osoittanut, että valtion läsnäoloa alueilla tarvitaan jatkossakin, mutta olemme siirtäneet katseen perinteisestä alueellistamisesta – virastojen siirtämisestä – enemmän työn organisointiin monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta hyödyntäen, kertoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina tiedotteessa.
Reina on laatinut raportin yhdessä valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen kanssa.
Selvityksen mukaan erityisesti digitalisaatio on avannut valtion keskushallinnon toimintojen ja henkilöstön sijoittumiselle aivan uusia mahdollisuuksia. Paikasta riippumattoman työn johtaminen vaatii myös erilaista otetta kuin esimiestyö fyysisesti yhtenäisessä yksikössä.
Raportissa muistutetaan, että paikasta riippumattoman työskentelyn mahdollistaminen on keskeinen tekijä, kun huolehditaan valtion kilpailukyvystä työnantajana.
Lähtökohtaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle
Julkisten toimijoiden yhteisiä asiointipisteitä pitää kehittää tavoitteellisesti, selvityksessä ehdotetaan. Asiakaspalveluihin suositellaan valtion, kuntien sekä yksityisen sektorin kesken yhteispalvelumallien käyttöönottoa. Yhteistyöskentelyllä maan eri osissa mahdollistettaisiin työn tekeminen joustavasti.
– Valtion toimintaa ja läsnäoloa alueilla tarvitaan, Reina painottaa.
Perinteisempiä yksittäisiä valtion toimintoja koskevia alueellistamisia tehtäisiin raportin mukaan tilanteissa, joissa on kysymys selvästi uusista yksiköistä tai olemassa olevien merkittävästä laajentamisesta.
– Näissä lähtökohta olisi sijoittuminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, Reina sanoo.
Liki yhdeksänkymppiselle vanhukselle tuli kuolio jalkaan. Alkoi saattohoito.
Vanhus huusi tuskissaan, sillä hänen nykyinen kipulääkityksensä ei tehonnut. Hoitajat ja omaiset pyysivät, että vanhukselle annettaisiin morfiinia. Hoivakodin lääkäri ei kuitenkaan tehnyt niin.
Lääkäri pelkäsi, että vanhus voisi kuolla vahvaan kipulääkkeeseen.
Vanhus makasi kivuissaan kymmeniä päiviä ennen kuolemaansa. Hoitaja seurasi tilannetta vierestä.
Tapaus sattui vuoden 2018 aikana Attendo Kaijankodissa Savitaipaleella. Yle on vahvistanut tapahtumien kulun kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä.
Tapahtumia läheltä seurannut hoitaja kertoo, että lääkäri teki päätöksen kipulääkityksestä puhelimen välityksellä.
Hoitajan mukaan lääkäri kävi vain kerran esittäytymässä hoivakodin henkilökunnalle. Tämän jälkeen hänet tavoitti puhelimitse vain rajattuina aikoina, jos silloinkaan.
Kaijankodin johto kertoo oman näkemyksensä tapahtumista Attendon viestintäpäällikkö Ilona Sammaljärven välityksellä. Sammaljärvi kirjoittaa sähköpostitse, että lääkäriin on saatu yhteys ja asukkaan kipulääkitys on ollut asianmukainen. Sammaljärvi kirjoittaa, että hoito on tapahtunut tilaajan antamien hoito-ohjeiden mukaisesti.
Valvovien viranomaisten mukaan lääkäreiden heikko tavoitettavuus on laaja ongelma Suomen hoivakodeissa.
Hallintoylilääkäri Mikko Valkonen työskentelee Hämeenlinnasta käsin.Jari Kovalainen / Yle
Aluehallintovirasto: korjattavaa riittää
Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa hoivakodeissa lääkäri on yleensä tavoitettavissa puhelimen välityksellä, mutta harvoin fyysisesti paikalla.
Valvovien viranomaisten mukaan tämä on ongelma monestakin eri syystä.
Ensinnäkin se saattaa viivästyttää hoidon aloitusta. Ympärivuorokautisessa hoivassa olevat ihmiset ovat hyvin hauraita, monisairaita vanhuksia.
– Yleensä vanhuksen tilanne huononee nopeasti, mutta paraneminen on hidasta, aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta selittää.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) lähetti viime viikolla alueensa kunnille kirjeen, jossa esitetään huolta lääkäripalveluiden toteutumisesta. Kirjeen mukaan hoivakotien asukkaat eivät ole aina saaneet heille lain mukaan kuuluvia lääkäripalveluita.
Aluehallintovirasto muistutti kuntia niiden velvollisuuksista helmikuun Yle Uutisgrafiikka
Epäkohtia on avin mukaan runsaasti. Kaiken taustalla vaikuttaa se, että hoivakotien asukkaat eivät aina pääse tapaamaan lääkäriä silloin, kun tarve olisi.
Nyt tilanne on Valkosen mukaan se, että diagnooseja tehdään myöhässä. Samalla hoitajat joutuvat osallistumaan diagnoosin tekemiseen, vaikka Valkosen mukaan se ei kuulu hoitajan työnkuvaan.
Kunta sopii lääkärikäyntien tiheydestä hoivayritysten kanssa. Valviran ylijohtaja Markus Henriksson muistuttaa, ettei tällainen sopimus saisi vaarantaa potilasturvallisuutta.
– Minkäänlainen sopimus ei saa estää sitä, että potilas menee lääkärin luokse tai lääkäri potilaan luokse silloin, kun se on tarpeen, Henriksson toteaa.
Esimerkiksi puhelimitse tehtävän etädiagnoosin sopivuus täytyisi Henrikssonin mielestä arvioida potilas- ja tapauskohtaisesti.
Myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäen mukaan hoivakotien lääkäripalveluissa on paikoin vakavia ongelmia.
Lääkäri ei voi koskaan toimia pelkästään puhelimen välityksellä. Tätä mieltä on geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne, joka vieraili maanantaina A-studiossa keskustelemassa aiheesta.
– Kyllä näiden lääkäripalveluiden laatu ja saatavuus on huonosti järjestettyä ja huonosti johdettua, jos tulos on tällainen, Valvanne toteaa.
Hän ei kuitenkaan täysin tyrmää etähoitoa, vaan muistuttaa myös onnistumisista. Jos lääkäri on tutkinut potilaan ja hoidosta on sovittu yhdessä, lääkäri pystyy hänen mukaansa antamaan toimintaohjeita myös puhelimitse akuutissa tilanteessa.
Kaijankoti siirtyi Attendolle vuoden 2018 alusta.Emma Pietarila/Yle
"Lääkäri kävi kerran"
Hoivakodeissa tarjotuista lääkäripalveluista sovitaan kuntien ja kuntayhtymien sekä yksityisten hoiva- ja lääkäriyritysten välisissä sopimuksissa. Sopimukset ovat hyvin erilaisia, mutta yleisesti ottaen niitä yhdistää se, että lääkäri käy paikalla harvakseltaan.
Koska sopimuksia on joka lähtöön, on vaikeaa arvioida, miten usein lääkäri keskimäärin käy hoivakodeissa. Käyntiväli voi olla niinkin harva kuin neljä kertaa vuodessa, mutta useimmiten lääkäri käynee katsomassa potilaitaan noin kerran kuussa.
Valvonta siitä, että sovitusta pidetään kiinni, kuuluu kunnille. Savitaipaleen Kaijankodin tapauksessa vastuussa on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), joka vastaa Savitaipaleen perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista.
Vielä vuonna 2018 Eksote osti kaikki hoivakotiensa lääkäripalvelut Attendolta. Sopimus on ollut voimassa marraskuusta 2017. Sitä ennen hoivakotien lääkärikäynneistä vastasivat alueen terveyskeskukset.
– Otamme innokkain mielin vastuullemme jatkossa myös Eksoten alueen vuodeosastot, vanhuspalvelut sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien lääkäripalvelut, Attendo kertoi tiedotteessaan, kun sopimus Eksoten kanssa tuli julki.
Tiedotteen mukaan kaupan jälkeen Attendolla oli 1 800 asiakasta Eksoten alueella.
Vaikka kaikki lääkäripalvelut tulevat samasta paikasta, Eksoten ostopalvelupäällikkö Teija Malisen mukaan jokaisessa hoivayksikössä on erikseen määritelty, kuinka usein lääkäri on saatavilla. Malinen kertoo, että ostolääkärin tulisi aina olla tavoitettavissa.
Kaijankodin lääkäripalvelusopimukseen on kirjattu, että vaikka jokin käyntikerta voitaisiinkin korvata puhelinkonsultaatiolla, pääsääntöisesti lääkärin tulisi käydä paikalla kerran viikossa.
Ylen tietojen mukaan tämä ei ole toteutunut.
– Lääkäri kävi kerran. Hän oli muutaman minuutin hoivakodissa ja esitteli itsensä sille henkilökunnalle, joka sattui olemaan vuorossa. Hän ei nähnyt yhtään asiakasta siellä. Hän kertoi, että perjantaisin on varattu soittoaikaa 15 minuuttia nimenomaan meille, ja muina aikoina hänelle ei saa sitten soittaa, yksi hoivakodissa työskennelleistä hoitajista kertoo.
Hoitajan mukaan kyseessä ei ollut ehdoton soittokielto, mutta suositus oli vahva. Hoitajan mukaan esimerkiksi laboratoriolähetteet saattoivat viivästyä, koska lääkäri ei ollu tavoitettavissa.
– Kun lääkäri on jossain hornan tuutissa, niin eihän siinä ole mitään järkeä. Vähätellään asioita, että ei tämä ole niin akuutti asia, ja sitten se siirtyy taas viikolla eteenpäin, hoitaja sanoo.
Lääkärien heikko tavoitettavuus Kaijankodissa vahvistetaan Ylelle myös toisesta lähteestä.
Hoitajien mukaan lääkäripalveluissa tapahtui muutos huonompaan, kun Attendo osti Kaijankodin vuoden 2018 alussa.
Hoivakodin johtajan mukaan lääkäri on ollut tavoitettavissa puhelimitse.
Eksote on ulkoistanut hoivapalveluitaan runsaasti. Kuvassa toimitusjohtaja Pentti ItkonenKare Lehtonen/Yle
Attendo: Olemme toimineet sopimusten mukaisesti
Myös Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen kertoo, että Attendolla on ollut ongelmia toimittaa lääkäripalveluita sopimuksen mukaisesti. Ongelmat ovat koskettaneet Eksotea laajemminkin. Suurin lääkäripula on koskenut Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystystä.
Itkosen mukaan lääkärikäyntejä ei voi hoitaa pelkästään puhelimitse, vaikka silloin tällöin näin tapahtuisikin.
– Kyllä tarkoitus on, että paikalla myös käydään, Itkonen sanoo.
Attendon viestintäpäällikkö Ilona Sammaljärvi kertoo sähköpostitse, että yleisesti ottaen yhtiö on toiminut niin kuin pitää.
– Käsityksemme mukaan Attendo Terveyspalvelut on toiminut sopimusten mukaisesti. Hoivakotien asukkaat ovat julkisen terveydenhuollon piirissä, minkä lisäksi kunta voi ostaa hoivakoteihin lääkäripalveluita. Tarkoituksena on varmistaa, että lääkäri on tavoitettavissa sen sijaan, että ikäihmisen tarvitsee lähteä esimerkiksi terveysasemalle, Sammaljärvi kirjoittaa.
Sammaljärvi ei näe ongelmaa puhelimen välityksellä tehdyssä lääkärintyössä.
– Puhelinkonsultaatiot helpottavat hoitajien arkea ja tukevat heidän työtään, sillä he saavat lääkäriin helposti yhteyden, Sammaljärvi kirjoittaa.
Sammaljärvi kertoo, että lääkäripalveluita paikan päällä ja etänä kannattaisi ylipäänsä lisätä, koska hoivakotien asukkaat vaativat vuosi vuodelta enemmän hoitoa. Sammaljärven mukaan hoivakodin asukkaan olisi hyvä kohdata lääkäri vähintään kerran viikossa.
Sammaljärvi muistuttaa, että vuoden 2019 alusta lähtien yhtiö ei ylipäänsä ole enää tuottanut lääkäripalveluita. Vuodenvaihteesta asti Eksoten lääkärisopimus on kuulunut Terveystalolle, joka osti Attendon Suomen terveyspalvelut viime vuonna.
– Perehdymme parhaillaan toimintaan ja mikäli korjattavaa on, tarkistamme toimintaa, kommentoi Terveystalon viestintäjohtaja Susanna Laine Ylelle.
.
Martti Kainulainen / Lehtikuva
Lääkäripalveluiden ongelmat ovat osittain palveluita tilaavien kuntien syytä, myöntää Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
– Palveluiden ostaminen on taitolaji. Kun on enemmän ostopalveluita käytetty, niin pitkin matkaa on opittu enemmän sopimuksen tekemisestä ja valvonnasta. Tietenkin tullaan myös siihen kysymykseen, voiko kokoajan valvoa, Myllärinen sanoi maanantaina A-studiossa.
Lääkäri ei välttämättä kohtaa hoidettavaa
Hoivakotien henkilökunta vaihtuu usein, koska monet tekevät keikkatyötä. Tämä pätee niin hoitajiin kuin lääkäreihin.
Aluehallintoylilääkäri Mikko Valkosen mukaan tilanne saattaa olla se, ettei lääkäri ole koskaan tavannut ihmistä, jota hän puhelimen välityksellä hoitaa.
– Suuri ongelma on, että vastuulääkäri ei tunne yksikön henkilökuntaa eikä tiedä heidän osaamistaan tai sen mahdollisia puutteita, Valkonen kertoo.
Tilanne on asukkaiden lisäksi hankala myös hoitajille. Asukkaat eivät usein itse pysty kertomaan vaivoistaan. Monisairaan ihmisen hoito voi riippua siitä, miten hoitaja tulkitsee asukkaan oireita.
Mikko Valkonen epäilee, että tässä voi olla yksi syy, miksi joidenkin hoivakotien on niin vaikea saada hoitajia töihin.
– Hoitajien vastuu on kasvanut huomattavasti. Heidän on täytynyt ruveta leikkimään pikkulääkäriä, Valkonen kertoo.
Vastuun lisääntyminen näkyy hoitajien stressaantumisena. Ilmiö ei koske pelkästään yksityissektoria. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan monet julkisen puolen hoitajat harkitsevat alanvaihtoa.
Senni Suurinkeroinen on kokenut sairaanhoitaja, joka työskentelee kotkalaisessa Attendo Karhuvuorikodissa. Hän tiivistää työn kuormittavuuden näin.
– Olen ollut aiemmin töissä teho-osastolla ja terveyskeskuksen päivystyksessä. Eniten vastuuta on tässä työpaikassa, koska lääkäri on niin harvakseltaan saatavilla, Suurinkeroinen sanoo.
Valkonenkin huomauttaa, että kaikki hoivakotien asukkaat ovat oikeutettuja kunnalliseen terveydenhuoltoon riippumatta siitä, minkälaisia sopimuksia kunta on yksityisen palveluntuottajan kanssa tehnyt.
Miksi ihmeessä tätä vaihtoehtoa ei sitten aina käytetä, jos hoivakodin oma lääkäri on tavoittamattomissa?
Valkosen mukaan syynä voi olla esimerkiksi se, että hoivayhtiö on kehottanut hoitajia asioimaan ensisijaisesti omien lääkärien kanssa. Soittoaika voi olla rajattu, jotta linjat eivät mene tukkoon.
– Voi olla myös, että henkilökunnalle on tehty selväksi, että jos ottaa yhteyttä normaalin yhteydenottoajan ulkopuolella, siitä saattaa tulla ylimääräinen maksu, jonka hoitoyksikkö joutuu firmalle maksamaan, Valkonen sanoo.
Useiden Yleen yhteyttä ottaneiden hoitajien mukaan yhtiöt jopa painostavat siihen, että “ulkopuolisia” lääkäreitä ei käytettäisi. Rajuimpien syytösten mukaan hoitajia olisi jopa kielletty kokonaan tilaamasta ambulanssia.
– Tämä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa, emmekä ymmärrä, miksi näin tehtäisiin, Ilona Sammaljärvi Attendon viestinnästä kirjoittaa.
Hallintoylilääkäri Mikko Valkosen työpäiviin kuuluvat muun muassa valvontakäynnit hoivakoteihin. Niitä on viime aikoina tehty runsaasti.Jari Kovalainen / Yle
Muistisairaita lähetetään hoitoon ilman saattajaa
Julkisen terveydenhuollon käyttämistä vaikeuttaa se, että tehostetun palveluasumisen hoivakotien asukkaat ovat useimmiten heikossa fyysisessä kunnossa ja kärsivät jonkinasteisesta muistisairaudesta.
Tällaisen ihmisen lähettäminen terveyskeskukseen ilman saattajaa on riskialtista. Saattajia ei välttämättä ole tarjolla esimerkiksi yöaikaan. Sairaalan päivystyksestä puolestaan ei välttämättä pystytä lähettämään lääkäriä paikalle.
Tilanne voi olla esimerkiksi se, että hoitaja on yksin hoivakodissa, ja muistisairas vanhus tarvitsisi saattajan kymmenien kilometrien pituiselle matkalle.
– Asukas laitetaan taksilla tai ambulanssilla menemään päivystykseen ja hän palailee sitten toivottavasti hoitokotiin, Valkonen kuvailee.
Valkosen tiedossa on ainakin yksi tapaus, jossa muistisairas vanhus ei ole enää löytänyt päivystyskäynniltä takaisin hoivakotiin.
Valkosen mukaan vanhus oli sijoitettu hoivakotiin tilapäisesti, koska hänen vastuullinen kotihoitajansa oli lomalla. Sekaannuksen vuoksi vanhus kuitenkin lähetettiin hoivakodin sijaan kotiosoitteeseensa, missä häntä ei ollut vastassa ketään.
Lopulta naapuri löysi vanhuksen harhailemasta asuntonsa ulkopuolelta ja tilanteesta selvittiin säikähdyksellä, Valkonen kertoo.
Hoitaja uupuu
Kaijankodissa Savitaipaleella työskennellyt hoitaja uupui hoivatyön arkeen. Hän kertoo eräänä viikonloppuna joutuneensa huolehtimaan hoivakodin iltavuoroista yksin, kun työntekijöitä ei löytynyt muita.
Kesällä 2018 hoitaja kirjoitti rankasta työrupeamasta Facebookiin. Hänen mukaansa kirjoitus oli yleisluonteinen, eikä siinä mainittu hoivakodin nimeä.
Pian hoitajan puhelin piippasi tekstiviestin merkiksi. Lähettäjä oli hoivakodin johtaja. Siinä luki näin:
Hei, poista viimeisin Facebook päivityksesi, ei ole ollenkaan sopivaa puhua työasioitaan siellä. Meillä some-ohjeet olleet luettavissa ja palaverissa puhuttu. Tietosuojarikkomus ei ole leikin asia. Kiitos, (johtajan nimi)
Hoitaja totteli, ja poisti viestin. Pian episodin jälkeen hän teki päätöksen vaihtaa alaa.
Yle on selvittänyt hoivakotien ongelmia laajasti, lue lisää aiheesta:
Lappeenrannan Vainikkalassa jäi viime viikolla kiinni venäläinen mies, joka oli oleskellut laittomasti Schengen-alueella kymmenen vuoden ajan.
Mies jäi kiinni junassa, joka oli menossa Suomesta Venäjälle. Kaakkois-Suomen rajavartioston partio havaitsi rajatarkastuksessa, että miehen matkustusasiakirjoissa ja matkakertomuksessa oli ristiriitaisuuksia.
Tarkemmassa tarkastuksessa selvisi, että mies oli oleskellut laittomasti Schengen-alueella.
Oleskeli Ruotsissa Liettuan passilla
Rajavartioston selvitysten mukaan mies oli oleskellut Ruotsissa. Venäläispassin lisäsi hänellä oli Liettuan passi eri henkilötiedoilla. Hän oli toiminut Ruotsissa Liettuan passilla.
– On hyvä kysymys, miten hän oli passin saanut, kapteeni Ossi Fonselius Kaakkois-Suomen rajavartiostosta sanoo.
Vainikkalassa tehdyn rajatarkastuksen aikana Liettuan passi oli miehen kanssa matkustaneen toisen venäläismiehen hallussa. Passilla ei yritetty harhauttaa Suomen rajaviranomaisia.
Molemmille miehille määrättiin sakkoja väärennysaineiston hallussapidosta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto määräsi Schengen-alueella laittomasti olleen venäläismiehen viiden vuoden maahantulokieltoon Schengen-alueelle. Hän on nyt Venäjällä.
Schengen-alueeseen kuuluu 26 valtiota. Schengen-valtioita ovat lähes kaikki EU-jäsenmaat sekä Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Valtioiden välisillä rajoilla ei ole rajatarkastuksia. Matkustajalla pitää kuitenkin pyydettäessä esittää voimassaoleva matkustusasiakirja, kuten passi tai henkilökortti.
Puolueet tuntevat sinut paremmin kuin koskaan aiemmin. Verkossa näkemäsi vaalimainokset on luultavasti räätälöity juuri sinua ja sinunkaltaisiasi varten. Kohdennetusta mainoksista on tullut internetin tarjoamien mahdollisuuksien ansiosta entistä tarkempia.
Kohdennetun mainonnan uskotaan vaikuttaneen Britannian brexit-kansanäänestyksen tulokseen ja auttaneen Donald Trumpin vaalivoittoon USA:n presidentin vaalissa.
Svenska Yle on kysynyt Suomen eduskuntapuolueilta, miten ne käyttävät räätälöityä mainontaa.
Kokoomus vastasi, että sosiaalisen median kohdennetusta mainonnasta on tullut luonnollinen osa nykyaikaista vaalikampanjaa ja mainonnan kohdentaminen mahdollisimman tehokkaasti on tärkeää.
– Olemme yrittäneet kouluttaa ehdokkaita sosiaalisen median käytössä. Väärin kohdennettu mainos häiritsee vastaanottajaa eniten. Se ei ole kenenkään edun mukaista, puoluesihteeri Janne Pesonen sanoo.
Kristillisdemokraatit vastasi, että kohdistettu mainonta internetissä on nykyään väistämätöntä ja että puolueiden ja ehdokkaiden on oltava siellä, missä äänestäjätkin ovat.
Keskusta panostaa "jonkin verran " kohdennettuun mainontaan, kertoo puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.
Vasemmistoliitto kertoi, että panostus kohdennettuun mainontaan on nyt ”huomattavasti suurempi" kuin vuonna 2015.
SDP ilmoitti käyttävänsä kohdistettua mainontaa "jossakin määrin". Se kertoi, että haluaa tavoittaa ihmisiä monipuolisesti.
Vihreiden kohderyhmänä kolmannes suomalaisista
Vihreät huomauttivat, että rajattua mainontaa on tärkeää käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja sosiaalinen media tarjoaa siihen hyvät keinot.
Puoluesihteeri Lasse Miettinen paljastaa, että vihreät keskittyvät mainonnassa lähinnä niihin 30–40 prosenttiin suomalaisista, joilla näyttäisi olevan vihreimmät arvot.
Miettisen mukaan suurin osa mainonnasta ei kohdistu kovin pieniin kohderyhmiin, koska vihreitä voivat äänestää monenlaiset ihmiset.
– Joissakin tapauksissa näin kannattaa tehdä, hän sanoo.
Esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä voi olla hyödyllistä keskittyä ensisijaisesti niihin, jotka seuraavat eläinten hyvinvointijärjestöjä sosiaalisessa mediassa.
Kuvakaappaus listaamattomasta Youtube-videosta, jonka vihreät julkaisivat vuonna 2017, jossa puolue kertoo ehdokkaille, kuinka mainostaa Facebookissa.VIhreiden YouTube-kanava
Ruotsalaisen kansanpuolueen viestintäpäällikkö Viktor Grandell sanoo, että yleisimmin puolue kohdentaa mainontaa tietyille maantieteellisille alueille.
– Kyse on kunnallisista tai vaalipiirien rajoista. Lisäksi pyrimme maksimoimaan tehokkuuden emmekä maksa näkyvyydestä sellaisille kohderyhmille, joille ei ole hyötyä viestistämme, hän sanoo.
Puolueet ja tutkijat uskovat eettiseen kampanjointiin kevään vaaleissa.
– On tärkeää, että toimimme avoimesti, rehellisesti ja tietysti lainmukaisesti, sanoo keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.
Myös Grandell korostaa, että RKP toimii eettisesti.
– Me emme käytä ulkomaisia konsultointiyrityksiä maksimoimaan ääniämme epärehellisellä markkinoinnilla, emmekä levitä valheita muiden puolueiden ehdokkaista kohderyhmille, jotka ovat alttiimpia tällaiselle toiminnalle. Emme liioin käytä väärennettyjä sovelluksia keräämään käyttäjätietoja.
Perussuomalaiset, siniset ja seitsemän tähden liike eivät vastanneet Svenska Ylen kysymyksiin.
Verkon ja somen käyttäjät eivät tiedä, minkälaisiin kohderyhmiin heidät on jaettu.Yle/Miro Johansson
Tutkija toivoo avoimuutta
Tutkija Ville Pitkänen e2 Tutkimuksesta huomauttaa, että puolueet eivät mielellään esittele julkisesti mainonnan ohjaamisessa käytettäviä tarkkoja menetelmiä, koska se voisi haitata kilpailua muiden puolueiden kanssa.
Hän sanoo, että puolueiden pitäisi olla entistä avoimempia mainonnan suuntaamisesta verkossa.
– Olisi erityisen tärkeää, että poliittisesti kohdennettu mainonta tehdään hyvin avoimesti ja että kansalaiset saavat ainakin jotenkin tietää, että heidät on jaettu eri kohderyhmiin ja miten se menee, hän huomauttaa.
Monet kansalaiset eivät ole tietoisia siitä, mitä todella tapahtuu, koska ihmisten on helppo hyväksyä käyttöehdot liittyessään eri verkkopalveluihin – esimerkiksi sosiaaliseen mediaan – eivätkä he ymmärrä täysin, mitä termit ovat.
Yhdysvalloissa yli 80 prosenttia amerikkalaisista ei tutkijoiden mukaan halua vastaanottaa kohdenettua poliittista mainontaa. Suomessa asiaa ei tiettävästi ole tutkittu.
Julkisuus on muuttunut
Monenlaiset toimijat yrittävät vaikuttaa suomalaisiin räätälöidyillä poliittisilla mainosviesteillä.
– Koko kenttä kansalaisiin vaikuttamisessa on muuttunut. On ymmärrettävä, että eri toimijoiden yhteydenpito ei ole koskaan täysin neutraalia tai viatonta, sanoo Petro Poutanen, joka on valtiotieteiden tohtori ja viestintäalan asiantuntija.
Yleisö on muuttunut paljon viime vuosina. Yhdellä ja samalla viestillä ei ole enää välttämättä tarvetta tavoittaa niin monia ihmisiä.
– Pienemmille ryhmille suunnattu mainonta on usein tehokkaampaa, tietokirjailija ja johtamisen ja viestinnän valmentaja Lilly Korpiola sanoo.
Olli Parviainen, Lilly Korpiola ja Petro Poutanen kirjoittavat kirjaa uudesta yleisöstä.Henriika Maikku
Hän huomauttaa, että nykyään törmäämme yhä useammin kohdennettuun viestintään, joka pyrkii erilaisten psykologisten keinojen avulla saamaan meidät ajattelemaan ja toimimaan tietyllä tavalla.
– Meille kansalaisille on tärkeää olla mediakriittinen ja myös ymmärtää verkossa tapahtuva vaikuttaminen.
Pahantahtoiset toimijat voivat Korpiolan mukaan pyrkiä lisäämään yhteiskunnan kahtiajakoa esimerkiksi saamalla meidät kyseenalaistamaan toisemme ja demokratiaamme.
– Tämä psykologinen ulottuvuus ymmärretään yhä melko huonosti Suomessa.
Se voi hänen mielestään olla uhkien maalaamista esimerkiksi siitä, miten huonoa vanhustenhoito on tulevaisuudessa, jos siihen ei saada heti lisää resursseja, tai kuinka huonosti Suomella menee, jos otetaan vastaan lisää maahanmuuttajia.
Hän korostaa, että uhkat ovat yleensä tietoisesti liioiteltuja.
– Tällaiset viestit vähentävät todennäköisesti ihmisten luottamusta tiettyihin ryhmiin ja viranomaisiin. Pitkällä aikavälillä ne voivat muuttaa monien ihmisten käsityksiä tietystä asiasta. Muun muassa Donald Trump näyttää käyttävän tätä taktiikkaa useissa toistuvissa Twitter-viesteissään.
Laura Merikalla / Yle Uutisgrafiikka
Korpiola ja Poutanen kirjoittavat kirjaa uudesta yleisöstä yhdessä tietoanalyytikko Olli Parviaisen kanssa. Korpiola lisää, että kyse on myös siitä, miten me suomalaiset haluamme saada tietoa ja miten haluamme keskustella julkisesti: perinteiseen tapaan vai uudella tapaa.
– Haluammeko, että ihmiset katsovat vaalikeskustelua televisiosta ja lukevat samat sanomalehdet vai haluammeko tietoa älypuhelimien tietovirroista. Se on nyt suuri kysymys, hän toteaa.
Hän lisää, että ainakin nuoremmat suosivat lähes yksinomaan digitaalista tietoa ja mieluiten sosiaalista mediaa.
Monia mahdollisuuksia mainonnan kohdistamisen
Aiemmin Facebookissa mainonta oli piilotettu joiltakin, mutta enää niin ei ole. Brexit-äänestykseen ja Yhdysvaltain presidentinvaaliin kytkeytyvien skandaalien vuoksi Facebook on avannut kaikki mainokset julkisiksi. Ne eivät kuitenkaan näy kaikille samalla tapaa.
Mainostaja, joka laittaa sivustolleen Facebook-seurantakoodin voi suunnata entistäkin enemmän tietoa rajatulle yleisölle. Seurantakoodi nimensä mukaisesti seuraa sivustolle tulevia ja sitä, mitä he sivuilla lukevat ja tekevät.
Svenska Ylen selvitys osoittaa, että viidellä suomalaisella puolueella on tällainen koodi verkkosivuillaan. Ne ovat RKP, SDP, vihreät, vasemmistoliitto (suomenkielinen sivusto) ja siniset.
RKP lisäsi seurantakoodin sivuilleen tammikuussa. Puolue ei kuitenkaan käytä koodia tällä hetkellä.
– Mutta voimme ehkä tehdä niin tulevaisuudessa, jos toiminnolle löytyy käyttöä, Grandell sanoo.
Vihreät ei liioin ole käyttänyt Facebook-seurantakoodia kevään vaaleja varten. Puolue uskoo, että verkkosivuilla käynnit eivät ole kovin tärkeitä kohderyhmien tavoittamisessa, vaan se voidaan tehdä myös muilla tavoilla.
SDP kertoo, että se näyttää seurantakoodin perusteella mainoksia sen mukaan, mihin osastoihin sivustoilla kävijä on tutustunut.
Nettisivustolle luodun Facebook-pikselin eli seurantakoodin avulla voidaan esimerkiksi nähdä, mitä mainoksesta nettisivustolle siirtynyt käyttäjä lukee. Yle / Jyrki Lyytikkä
Jos puolueet haluavat, ne voivat esimerkiksi kohdistaa mainontaa ikääntyneiden hoidosta kiinnostuneille. Tämän jälkeen Facebook voi algoritmiensa avulla löytää helposti kymmeniä tuhansia aiheesta kiinnostuneita suomalaisia.
Näin kertoo Rikard Lindholm, joka on ruotsalaisen Semantiko-yrityksen perustaja ja datapohjaisen markkinoinnin asiantuntija.
– Voit valita sivustosi kävijöitä ja luoda kohdeyleisön, niin sanotun ” look-a-like-yleisön" eli kaksoisolentokohderyhmän. Sen jälkeen on mahdollista tarkentaa ryhmää edelleen monella eri tavalla, esimerkiksi väestötietojen, maantieteellisen, mielenkiinnon kohteiden ja online- käyttäytymisen avulla.
Kaksoisolentokohderyhmällä etsitään siis samankaltaisia henkilöitä kuin sivuilla vierailijat tai sivusta tykkääjät.
Puolueet voivat luoda erilaisia ryhmiä myös esimerkiksi sen mukaan, missä postinumeroalueella asut tai ammattisi, koulutuksesi, ikäsi tai sukupuolesi mukaan.
Sopivia yleisöjä voidaan luoda myös käyttämällä hyväksi puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita. Henkilöille, joiden yhteystiedot ovat Facebookissa, voidaan tarjota mainoksia nimettömässä kohderyhmässä.
Teknologiajätit ovat viime aikoina pyrkineet vaikeuttamaan väärinkäytöksiä demokraattisissa vaaleissa. Twitter ja Facebook esimerkiksi poistavat väärennettyjä tilejä niin nopeasti kuin mahdollista.
Svenska Yle pyysi Facebookilta haastattelua kohdennetusta poliittisesta mainonnasta, mutta Facebook ei halunnut kommentoida asiaa.
Juttua on päivitetty SDP:n kommenteilla 12.2.2018 klo 20.20. SDP vastasi kysymyksiin vasta sen jälkeen kun juttu oli julkaistu.
Verkko ja sosiaalinen media ovat tehokkaita kanavia kohdennettuun markkinointiin myös politiikassa. Mainonta on piilotetumpaa kuin perinteisissä tiedotusvälineissä, sillä vaalimainoksia ja muuta vaaleihin liittyviä sisältöjä näytetään vain valitulle osalle äänestäjistä.
Verkossa ja somessa poliittisilla kampanjoilla voidaan tavoitella vaikkapa koiran omistajia, 25-40-vuotiaita autoharrastajia tai ihmisiä, joiden ystävät kannattavat tiettyä puoluetta.
Yle tekee juttua vaalikampanjoista internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Voit lähettää meille tietoa näkemistäsi vaalimainoksista ja muusta internetin sisällöstä, jonka tarkoituksena on vaikuttaa vaaleihin.
Lomakkeen kuvakaappausten lähettämiseen löydät jutun lopusta. Ohjeet kuvakaappauksen tekemiseksi on koottu erikseen.
Selkeästi poliittisilla kampanjoilla voidaan pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi sosiaalisen median, kuten Facebookin, Instagramin, Twitterin ja Youtuben avulla tai viesteillä viestipalveluissa kuten Whatsapissa ja Facebook Messengerissä sekä Googlen palveluissa tai mainonnassa.
Viestien ja mainosten ei kuitenkaan tarvitse olla peräisin suoraan ehdokkailta tai puolueilta. Vaikuttamaan pyrkivä voi olla kuka tahansa ihminen tai organisaatio, kunhan asia vain koskee vaaleja
Lähetä kuvat ja tiedot alla olevalla lomakkeella Svenska Ylen Whatsappiin tai sähköpostiin.
Voit täyttää lomakkeen nimettömänä. Vaikka ilmoittaisit nimesi, Yle ei julkaise henkilökohtaisia tietojasi ilman suostumustasi.
Toiveena on, että kuvissa näkyisi vaikuttamaan pyrkivä teksti tai kuva ja niiden lähettäjä sekä tieto siitä, missä ne on julkaistu, jos kyseessä on suljettu ryhmä. Jos verkkosivuilla kerrotaan, "miksi tämä näkyy minulle", lähetä mielellään kuva tästäkin.
Malminetsintäyhtiöiden katseet ovat nyt kääntyneet Lounais-Lappiin. Yhtiöiden varausalueet kattavat tuhansia neliökilometrejä ja tähtäimessä on muun muassa kupari.
Kaivosluvista vastaava Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES pitää rekisteriä varausilmoituksista netissä. Viime kuukausien aikana uusia varausilmoituksia on tehty runsaasti perinteisille Keski-Lapin alueille, mutta uutena myös Lounais-Lappiin: Keminmaahan, Tervolaan, Tornioon ja Ylitorniolle.
Laajimmat alueet on varannut ruotsalaisen kaivosalan pörssiyhtiö Arctic Minerals AB:n tytäryhtiö Norrbotten Exploration AB. Toimitusjohtaja Krister Söderholmin mukaan yhtiö on löytänyt alueilta alustavissa kenttätutkimuksissa lupaavia kupariesiintymiä.
– Me otettiin yhteensä 22 näytettä kalliosta. Näiden keskipitoisuus oli 1,3% kuparia ja 11 grammaa hopeaa ja 0,1 grammaa kultaa. Se ei vielä kerro että mahdollisen malmin keskipitoisuus olisi tämä, mutta ilman muuta lupaavia pitoisuuksia ovat, sanoo Söderholm.
Söderholm on kokenut kaivosalan konkari. Hän on työskennellyt muun muassa Outokummun Kemin kaivoksessa, työ- ja elinkeinoministeriössä ja Kevitsan kaivoksen taustalla yhdessä Arctic Mineralsin hallituksen puheenjohtajana nyt työskentelevän Peter Walkerin kanssa.
Malminetsijöitä kiinnostavat kuitenkin yhä myös Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeeltä löytyvät arvometallit, kuten kulta. TUKES on hyväksynyt viime vuoden alun jälkeen Lappiin jo lähes 40 varausta joista yli puolet Sodankylään ja Kittilään.
Yhtäkkiä Keski-Lappi tuli todella kiinnostavaksi kansainvälisesti ja se varattiin ja haettiin malminetsintälupia täyteen melko nopeasti. Terho Liikamaa
Lapin lounaiskulmalla on vielä tilaa
TUKESin ryhmäpäällikön Terho Liikamaan mukaan malminetsintäinnon suuntautumiselle Lounais-Lappiin on monta syytä. Yksi niistä on se, että Lapin lounaiskulmalla on vielä tilaa.
– Kun Keski-Lapissa avattiin vuonna 2009 Kittilän kultakaivos, 2012 Kevitsan kaivos ja löydettiin Sakatin esiintymä, niin yhtäkkiä Keski-Lappi tuli todella kiinnostavaksi kansainvälisesti. Se varattiin ja haettiin malminetsintälupia täyteen melko nopeasti, kuvailee Liikamaa.
Liikamaan mukaan alalla puhutaan niin sanotusta brown field -toiminnasta: malminetsintää tehdään lähellä tunnettuja esiintymiä tavoitteena saada hanke pienillä investointikustannuksilla hyödynnettäväksi asti.
Toimiva infra ja teollisuus houkuttaa Meri-Lappiin
Lounais-Lapin malmivarantojen houkuttelevuutta lisää myös se, että alueella on hyvät liikenneyhteydet ja vahva perinne teollisesta toiminnasta. Alueella on myös toimivia kaivoksia – suurimpana Outokummun Kemin kromikaivos – joiden rinnakkaiselo paikallisyhteisöjen kanssa on sujunut lähes kitkatta.
– Yksi keskeinen tekijä sille, tuleeko mineralisaatiosta taloudellisesti hyödynnettävä malmio, ovat infrastruktuurin kustannukset. Onko sähköä helposti saatavilla, onko raideliikennettä, onko laivaliikennettä tarjolla kohtuuhinnalla ja myös se, miten koulutettua työvoimaa on tarjolla, painottaa Terho Liikamaa.
Söderholm muistuttaa, että hyvien olosuhteiden ansiosta Suomi on luokiteltu kärkipäähän kaivosteollisuuden toimintaympäristönä kansainvälisesti.
– Kyllä tällä on vaikutusta. Meillä on oikeastaan mallina Kemin kaivos, missä minäkin urani aloitin, ja siitä seurannut Tornion tehtaat. Tällainen metalliteollisuusklusteri voisi hyvinkin tulla kysymykseen, mikäli löydämme isot louhintakelpoiset kuparimalmiot alueelta, Söderholm sanoo.
Varausalue on laaja
Norrbotten Explorationin neljä varausaluetta – nimiltään Varajärvi, Tervola, Maula ja Rovavaara – kattavat lähes koko Lounais-Lapin.
Alue ulottuu Ylitornion Väystäjästä Tervolan koilliskulmille Pisavaaran luonnonpuiston tuntumaan sekä Kemijoen itäpuolella laajoja alueita Tervolan ja Simon rajoilta Keminmaan Lautiosaareen asti.
Kaikkiaan varattuna on yli 2200 neliökilometriä. Se on suurin piirtein saman verran kuin Keminmaan ja Tervolan kuntien pinta-ala yhteenlaskettuna.
Varattujen alueiden sisälle jää esimerkiksi Tervolan kuntakeskus kokonaisuudessaan ja osa Runkauksen luonnonpuistoa Tervolan ja Simon rajalla.
"Ei tarvetta lähteä suojelualueille"
Toimitusjohtaja Krister Söderholmin mukaan asutuskeskusten tuntumaan tai luonnonsuojelualueille ei kuitenkaan aiota tieten tahtoen mennä.
– Todennäköisesti ei. Pitää olla erikoiset syyt ennen kuin lähdetään asutuksen lähelle. Tällä alueella on se hyvä puoli, että täällä on enimmäkseen metsäalueita, joilla on hyvin vähän asutusta. Emme halua aiheuttaa ongelmia asutukselle, Söderholm vakuuttaa.
– Meillä ei ole todellakaan mitään tarvetta lähteä suojelualueille töihin, emme halua sellaisia ongelmia, Söderholm sanoo.
Tutkimukset todennäköisesti jatkuvat
Arctic Mineralsin tytäryhtiö Norrbotten Exploration AB:lla ei vielä ole malminetsintälupaa, joten kenttätutkimuksissa on toistaiseksi tyydytty lähinnä "kivien potkiskeluun" eli pintanäytteiden keräämiseen. Söderholm pitää kuitenkin todennäköisenä, että tarkempia tutkimuksia jatketaan.
– Se on hyvin mahdollista. Ensimmäiset varaukset raukeavat tämän vuoden kesäkuussa, seuraavat myöhemmin syksyllä 2020. Jos haemme, niin kuin voisi odottaa, malminetsintälupia, niin nämä alueet ovat huomattavasti pienempiä kuin varausalueet, Söderholm kertoo.
Niin sanotun Peräpohjolan liuskevyöhykkeen alueella esiintyvät kuparimineralisaatiot muistuttavat Arctic Mineralsin mukaan tyypiltään Sambian kuparimalmioita. Sambialle kupari on yksi tärkeimmistä vientituotteista ja maa on Afrikan toiseksi suurin kuparin tuottaja Kongon jälkeen. Maan keskiosan Copperbeltin (kuparivyö) alueella sijaitsevat kaivokset työllistävät kymmeniätuhansia paikallisia.
Varaajina neljä yhtiötä
Arctic Mineralsin lisäksi varauksia Lounais-Lappiin ovat viime aikoina tehneet myös Oy Fennoscandian Resources Ab ja Suhanko Arctic Platinum. Fennoscandian Resources -yhtiön taustalta löytyy muun muassa grafiittikaivosta Heinävedelle suunnitteleva brittiläinen Beowulf Mining. Suhanko Arctic Platinum puolestaan pyörittää Ranualla palladium-platinakaivoshanketta ja sen varaukset ja malminetsintäalueet ulottuvat Tervolan ja Keminmaan puolelle.
Suhanko Arctic Platinum keskittyy toistaiseksi Suhangon hankkeen kannattavuusselvityksen valmisteluun. Pitkään vireillä ollut kaivoshanke vaihtoi omistajaa viime vuoden tammikuussa, kun Gold Fields Limited myi sen pääomasijoitusyhtiö CD Capitalille.
– Penikoiden alueella on kiinnostavia platina- ja palladiumesiintymiä, joihin olemme hakeneet malminetsintälupia. Niiden koko ja koostumus on kuitenkin sellainen, että keskitymme tällä hetkellä Suhangon alueen toteuttamiskelpoisuuden selvittämiseen, sanoo Suhanko Arctic Platinum Oy:n projektipäällikkö Juha Rissanen.
Kolmas, edellämainittuja pienemmän varausalueen napannut Bambra Oy, on tuore tulokas Suomen kaivoskentällä. Sen taustalta löytyvät kokeneet australialaiset kaivosalan tekijät Jason Beckton ja Thomas Mann. Yhtiö on varannut kaksi aluetta, Ylitornion Raanujärveltä ja Satakunnan Kokemäeltä.
Yhtiön edusmiehenä Suomessa toimivan Pekka Pesosen mukaan Bambra ei ole tehnyt alueilla kenttätutkimuksia, eikä sellaisia toistaiseksi ole suunnitteillakaan.
Sähköautot ja tuulivoimalat tarvitsevat kuparia
Kuparinkiiltoa malminetsijöiden silmissä lisää se, että se on yksi niistä raaka-aineista, jonka kysynnän odotetaan pysyvän korkeana, kun maailma siirtyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä kohti uusiutuvia energianlähteitä.
Viime vuosina kuparin kiinnostavuus kaivosalalla on ollut jälleen nousussa sen jälkeen, kun sen maailmanmarkkinahinta toipui parin vuoden takaisesta notkahduksesta, sanoo TUKESin ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa.
– Selvät merkit on, että esimerkiksi 2016, kun kuparin hinta oli voimakkaassa laskussa, niin meilläkin lähestulkoon loppuivat malminetsintälupahakemukset ja varauksetkin vähenivät. Kun kuparin hinta kääntyi nousuun, saman tien lähti kasvuun myös malminetsintälupien ja varausten vireillepano, Liikamaa kuvailee.
Pitkään jatkuneeseen työpaikkakiusaamiseen on saatu oikeuden ratkaisu Kouvolassa. Rikokset tapahtuivat vuonna 2015, jolloin autotarvikkeita myyvän liikkeen toimitusjohtaja kohteli kaltoin erästä liikkeessä tukkumyyjänä työskennellyttä miestä.
Kiusaaminen jatkui kahdeksan kuukautta. Toimitusjohtaja muun muassa uhkaili työntekijää, vähätteli tämän työsuorituksia, muutti työtehtäviä ja lopulta lopetti palkanmaksun.
Puheet ampumisesta kärjistivät tilanteen
Tapahtumat alkoivat kärjistyä keväällä 2015, jolloin myyjä oli mukana edustamassa yritystä messuilla. Toinen työntekijä tuli kertomaan myyjälle, miten toimitusjohtaja oli sanonut, että myyjä pitää ampua. Oikeudessa toimitusjohtaja kuvaili, miten myyjän virheen takia messuosaston kasaaminen oli mennyt "persiilleen" ja siksi hän oli kritisoinut myyjää. Kun myyjä kysyi asiasta, oli toimitusjohtaja vain huutanut tälle.
Myyjä lähetti myöhemmin toimitusjohtajalle sähköpostia asiaan liittyen. Vastausviestissään toimitusjohtaja kuvaili myyjää sairaaksi ja uhkasi laittaa hänet sairauslomalle. Myyjä lähetettiin työkykyarviointiin, mutta lääkärin mukaan hän oli työkykyinen. Toimitusjohtaja kyseenalaisti myöhemmin myös lääkärin arvion.
Tämän jälkeen myyjä siirrettiin työskentelemään erilleen muista liikkeen työntekijöistä. Hänellä ei ollut enää omaa työpistettä vaan joutui istumaan neuvottelupöydän ääressä. Samalla myyjän työtehtäviä muutettiin merkittävästi, minkä vuoksi hänen palkkansa pieneni.
Hän ei myöskään saanut enää käyttää vanhaa työsähköpostiosoitettaan. Perusteluna oli se, että hän olisi lähettänyt epäasiallisia viestejä.
Johtamistapana "uhkailu, pottuilu ja kiristys"
Oikeudessa myyjä kuvaili toimitusjohtajan johtamistapaa luonnehdinnalla ”uhkailu, pottuilu ja kiristys”. Myyjän mukaan yrityksessä joku joutui aina silmätikuksi ja tällä kertaa se oli hän.
Vuodesta 2007 lähtien liikeessä työskennellyt myyjä kertoi, että heidän välinsä eivät alunperinkään olleet erityisen hyvät ja että toimitusjohtajalla oli tapana nimitellä häntä esimerkiksi idiootiksi.
Toimitusjohtaja oli suuttunut myös siitä, että myyjä oli ollut yhteydessä ammattiliittoon palkkausasioissa ja aluehallintovirastoon epäasiallisesta kohtelusta.
Tilanne jatkui tulehtuneena kesän 2015, jolloin myyjä alkoi myös oireilla. Henkinen kuormitus ilmeni esimerkiksi ahdistuksena, unihäiriöinä ja paniikkioireina. Mies määrättiin elokuussa sairauslomalle, joka pientä taukoa lukuunottamatta jatkui aina marraskuun loppuun saakka. Tuolloin mies irtisanoutui, sillä oli kyvytön jatkamaan työssä.
Toimitusjohtaja ei luottanut lääkärin arvioon myyjän työkyvystä ja päätti lopettaa hänen palkanmaksunsa elokuussa 2015.
Toimitusjohtaja kiisti syytteet
59-vuotias toimitusjohtaja kiisti oikeudessa kaikki syytteet. Hän esimerkiksi kiisti puhuneensa myyjän ampumisesta. Hän kertoi kritisoineensa myyjää, koska tämä oli jollain tavalla epäonnistunut messuosaston kasaamisessa.
Hän kertoi myös myyjän itse syyllistyneen huonoon käytökseen ja kiusanneen muita työntekijöitä sosiaalisessa mediassa. Toimitusjohtajan mukaan asiakkaat olivat myös valittaneet myyjästä, ja että hän olisi ilman lupaa avannut tilin rahalaitoksessa yhtiön nimissä.
Todistajina kuullut muut työntekijät kertoivat, että he eivät olleet havainneet myyjän käyttäytymisessä huomautettavaa. Työntekijöiden kertomuksissa korostui myös työnantajan ehdoton määräysvalta, mikä tarkoitti toimitusjohtajan vallankäyttöä työpaikalla työntekijöihin nähden. Esiin nostettiin myös toimitusjohtajan värikäs ja särmikäs esiintymistyyli, joka on voitu koka loukkaavana.
Tuomio kolmesta rikoksesta
Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi toimitusjohtajan työsyrjinnästä, työturvallisuusrikoksesta ja pahoinpitelystä. Mies tuomittiin maksamaan 60 päiväsakkoa, josta koituu maksettavaa lähes 4 000 euroa. Itä-Suomen hovioikeus piti tuomion voimassa.
Lisäksi tuomittu ja hänen edustamansa yritys tuomittiin yhteisvastuullisesti maksamaan uhrille yhteensä 4 000 euroa kärsimyksestä ja psyykkisestä henkilövahingosta. Oikeudenkäyntikuluista kertyy maksettavaa runsaat 10 000 euroa.
Syötkö paljon kovia rasvoja? Nukutko liian vähän? Jääkö liikunta suunnittelun tasolle?
Sinulla voi olla kohonnut riski sairastua vanhana muistisairauteen. Tutkimusten perusteella tiedetään, että esimerkiksi Alzheimerin taudista ainakin 30 prosenttia liittyy muokattavissa oleviin riskitekijöihin, kuten korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen, masennukseen, matalaan koulutukseen, tupakointiin, vähäiseen liikkumiseen ja ylipainoon keski-ikäisenä.
Muisti pysyy parhaiten kunnossa kaikin puolin aktiivista elämää elävillä ihmisillä, sanoo muistisairauksia tutkineen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijana ja gerontologian yliopettajana toimivan Jenni Kulmalan mukaan . Aktiiviseen elämään kuuluu niin fyysinen, kognitiivinen kuin sosiaalinenkin aktiivisuus.
Pyysimme Kulmalaa kertomaan, miten elintapoja kannattaa käytännössä muuttaa, jotta aivot pysyisivät terveinä mahdollisimman pitkään.
1. Syö terveellisesti
Suomalaisten ravitsemussuositusten mukainen, sydämelle terveellinen, ruoka on myös aivoille hyväksi.
Ruokavaliossa kannattaa suosia erityisesti pehmeitä rasvoja, kalaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Aivot tykkäävät muun muassa kalan rasvasta, pähkinöistä ja öljypohjaisista rasvoista.
Koska esimerkiksi keski-iän ylipaino, korkea verenpaine ja korkea verensokeri kasvattavat muistisairauksien riskiä, kannattaa pyrkiä syömään kaikin puolin terveellisesti ja pitämään paino kurissa.
AOP
2. Liiku säännöllisesti
Kaikenlainen liikunnan harrastaminen on hyväksi myös aivoille. Tutkimusnäyttöä on niin lihaskuntoharjoittelun kuin aerobisenkin liikunnan hyödyistä.
Kestävyyskuntoharjoittelu voi olla mitä vain itselle mielekästä liikuntaa, josta hengästyy ja hikoilee.
Etenkin tanssi on liikuntamuoto, joka hyödyttää myös aivoja. Siinä yhdistyvät tanssiaskelien ja -kuvioiden opettelu ja fyysinen liikkuminen. Yleensä tanssiin yhdistyy vielä sosiaalinen aktiivisuus.
Yle
3. Haasta aivojasi
Tutkimusten mukaan korkeasti koulutetuilla ihmisillä on pienempi riski sairastua muistisairauksiin kuin niillä, joilla on vähemmän koulutusta. Koulutetuilla ihmisillä on usein enemmän niin sanottua kognitiivista reserviä. Tämä tarkoittaa sitä, että heillä on enemmän erilaisia keinoja kompensoida mahdollisen muistisairauden aiheuttamaa tiedon menetystä.
Koulutuksen lisäksi aivoja voi kuitenkin aktivoida monella muullakin tavalla.
Uuden kielen opettelu
Uuden kielen opettelu on todella tehokasta aivojumppaa. Siinä joutuu käyttämään aivoja kokonaisvaltaisesti.
Oikeastaan näin on minkä tahansa uuden asian opiskelussa.
Ristisanat ja pelit
Ristisanoja tehtäessä tai pelejä pelatessa joutuu käyttämään aivojaan. Esimerkiksi ristisanatehtävissä täytyy aktiivisesti hakea muistissa olevia sanoja ja tietoja sekä ottaa niitä aktiivisesti käyttöön.
Lukeminen
Ihan tavallisen kirjankin lukeminen on hyväksi aivoille. Lukiessa aivot tekevät koko ajan työtä.
Musiikin harrastaminen
Soittamisen ja laulamisen lisäksi myös pelkkä musiikin kuuntelu on tehokasta aivojen käyttöä. Musiikin harrastamisessa aktivoituu useita aivoalueita.
Musiikki vaikuttaa syvissä aivoalueissa. Kun muistisairaille on soitettu sellaista musiikkia, mitä he ovat aikaisemmin kuunnelleet, ja mikä on ollut heille tärkeää, he ovat saattaneet yhtäkkiä muistaa laulun sanat siitä huolimatta, että puhe ei heillä muuten enää toimisi.
Käsityöt
Käsitöitä tehdessä täytyy seurata ohjeita ja toimia niiden mukaan. Omaa tekemistä täytyy myös suunnitella. Nämä ovat taitoja, jotka vaativat ylläpitämistä.
Tietokoneohjelmat
Muistin harjoittamiseen voi käyttää myös tietokonepohjaisia harjoitusohjelmia. Yksi on esimerkiksi Muistipuisto-sivusto, jossa on pelejä ja tehtäviä, joiden avulla voi harjoittaa muistiaan.
Muistia treenatessa tehtävien olisi hyvä vaikeutua hieman koko ajan. Aina kun huomaa osaavansa jonkun asian, kannattaa siirtyä astetta vaikeammalle tasolle.
Tätä ajattelua voi soveltaa kaikkeen aivojumppaan. Ristisanoissa kannattaa edetä yhä vaikeampiin ristikoihin ja lukemisessa voi kokeilla esimerkiksi vierailla kielillä lukemista.
Tarja Nyyssönen / Yle
4. Vaali sosiaalisia suhteita
Aivot aktivoituvat myös kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa.
Muistisairauksien riski on pienempi ihmisillä, jotka ovat tekemisissä muiden kanssa, joilla on laaja sosiaalinen verkosto ja jotka osallistuvat sosiaalisiin tapahtumiin.
5. Pidä verenpaine, kolesteroli ja verensokeri kurissa
Aivojen terveydestä voi pitää huolta samoilla keinoilla, joilla ehkäistään sydän- ja verisuonisairauksiakin.
Verenpaine, kolesteroli ja verensokeri on hyvä pitää kurissa elintapoja muuttamalla tai tarvittaessa lääkkeillä. Myös ylipainoa kannattaa välttää.
AOP
6. Lopeta tupakointi
Tupakointi on aivoille haitallista. Tupakointi aiheuttaa kuitenkin niin paljon muita terveyshaasteita, että muistisairaus ei välttämättä ole suurin sen aiheuttama terveysriski.
Tupakoivilla saattaa tupakoinnista johtuen tulla jo ennen vanhuusikää esimerkiksi syöpäsairauksia tai sydän- ja verisuonisairauksia, jotka lisäävät ennenaikaista kuolleisuutta. Näin ollen he eivät välttämättä elä niin vanhaksi, että muistisairaudet ehtisivät räjähdysmäisesti lisääntyä.
Ismo Pekkarinen / AOP
7. Käytä kohtuudella alkoholia
Myös alkoholi on lähtökohtaisesti aivoille myrkkyä.
Kohtuulliseen alkoholinkäyttöön ei ole olemassa mitään turvallista rajaa. Jotkut kestävät enemmän, jotkut vähemmän. Kaikista aivoterveellisin ratkaisu on alkoholin juomisen pitäminen mahdollisimman pienenä.
Joissain tutkimuksissa on verrattu vähän alkoholia nauttivia absolutisteihin ja todettu, että absolutisteilla on hieman suurempi riski sairastua muistisairauteen kuin niillä, jotka käyttävät vähän alkoholia. THL:n Kulmala kuitenkin huomauttaa, että absolutistien joukossa saattaa olla entisiä alkoholisteja, joilla pieni riskin kasvu voi johtua aikaisemmasta alkoholinkäytöstä.
Sergei Ilnitsky / EPA
8. Lepää riittävästi
Vaikka aivojen käyttö ja aktivointi on hyväksi, kannattaa muistaa, että liiallinen stressi on aivoille haitallista. Aivot tarvitsevat aktivoinnin vastapainoksi myös lepoa ja palautumista. Riittävästä nukkumisesta kannatta pitää huolta.
Tiedetään että ihmisillä, jotka ovat keski-iässä olleet töissä todella kuormittuneita, muistisairausriski on jonkin verran kohonnut.
Wokandapix / Pixabay
Muistisairauksia ja niiden ennaltaehkäisyä käsitellään tänään tiistaina A-studiossa klo 21. Vieraana yksi maailman johtavista muistisairauksien tutkijoista, professori Miia Kivipelto. Illan lähetyksen juontaa Annika Damström. #yleastudio
