Japanin hallitsija vaihtuu kuukauden kuluttua, kun vanha keisari Akihito luopuu vallasta ja hänen poikansa Naruhito kruunataan keisariksi.

Samalla vaihtuu myös keisarillinen aikakausi. Jokaisen keisarin valta-aika saa oman nimensä.

Japanin pääministeri Shinzo Abe ilmoitti tänään, että uuden aikakauden nimeksi tulee Reiwa. Nimi muodostuu kanji-sanamerkkien sanoista "järjestys" ja "rauha". Pääministeri kertoo myöhemmin, mitä käsitteellä tarkemmin halutaan ilmaista.

Keisari Akihiton vuonna 1989 alkanut kausi tunnetaan nimellä Heisei, jonka merkitsee "rauhan saavuttamista".

Hänen isänsä keisari Hirohito, joka oli maan johdossa toisen maailmansodan aikana hallitsi Showa-kaudella, joka tarkoittaa "valaistunutta harmoniaa".

Japanissa länsimainen ajanlasku on yleistynyt, mutta edelleen monet ihmiset käyttävät keisareiden valtakausia ajanmääreinä.

BBC: Japan reveals name of new imperial era will be 'Reiwa'

Rap-artisti Nipsey Hussle on ammuttu, vahvistaa Los Angelesin pormestari.

Hussle joutui ampujan uhriksi omistamansa Marathon Clothing -vaateliikkeen edustalla Los Angelesin eteläosassa. Ampuminen tapahtui keskellä päivää.

Husslea kohti ammuttiin useita laukauksia. Samalla kaksi muuta henkilöä haavoittui.

Hussle, omalta nimeltään Ermias Asghedom oli saanut nimeä musiikkimailmassa myymällä omia mixtapejaan kaupungin kaduilla.

Hänen ensimmäinen virallinen albuminsa Victory Lap oli jo Grammy-gaalassa ehdolla parhaaksi rap-albumiksi,

Nipsey Hussle oli hyvin arvostettu ja kunnioitettu taiteilija. Surmapaikalle kokoontui heti paljon artistin ihailijoita.

Sosiaalinen media täyttyi häntä surevista viesteistä.

Uudenmaan vaalipiirin äänioikeutettujen määrä on kasvanut viime eduskuntavaaleista peräti 29 662 henkilöllä. Se on enemmän kuin koko Riihimäen asukasmäärä. Äänioikeutettuja on näissä vaaleissa Uudellamaalla 777 562. Kasvun takia Uudeltamaalta valitaan nyt yksi kansanedustaja lisää eli 36 kansanedustajaa.

Väestönkasvu, erityisesti maahanmuutto ja kasvava vieraskielisten määrä, vaikuttaakin erityisen paljon Uudellamaalla. Vuonna 2030 eli jo 11 vuoden kuluttua lähes joka kolmas vantaalainen, joka neljäs espoolainen ja joka viides helsinkiläinen on vieraskielinen, ilmenee Espoon kaupungin sivuilla olevasta tuoreesta väestöennusteesta.

Uudenmaankin vaalikentillä puhuttavat esimerkiksi sote-uudistus, toisen asteen maksuttomuus sekä ilmastonmuutos kytkettynä isoihin raideliikennesuunnitelmiin, mutta väestönkasvu ja sen tuomat paineet ovat isoin puheenaihe.

Edellisissä eduskuntavaaleissa 2015 perussuomalaiset nousi vaalipiirin toiseksi suurimmaksi puolueeksi seitsemällä kansanedustajallaan. Näiden vaalien suurimpia kysymyksiä myös Uudellamaalla on, mitä tapahtuu perussuomalaisten äänipotille, Uudellamaalla perussuomalaisten viime vaaleissa saamille 93 411 äänelle? Niistä entisen puoluejohtajan Timo Soinin äänimäärä oli lähes kolmannes eli 29 527. Soini edustaa nyt sinisiä ja jättää eduskunnan.

Menevätkö äänet nykyisille maahanmuuttokriittisille perussuomalaisille ja onnistuuko siniset puolueena ylipäätänsä säilymään hengissä? Ylen uusimmassa, viime perjantaisessa kannatusmittauksessa perussuomalaiset oli noussut kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.

Väistikö Sampo Terho Jussi Halla-ahoa?

Vaalikauden aikana kahtia hajonneelta perussuomalaiselta puolueelta puuttuu nyt Uudeltamaalta Soinin kaltainen veturi. Lisäksi perussuomalaisten edellisten vaalien kakkonen, Jussi Niinistö 11 767 äänellä, on nyt sinisten ehdokkaana.

Nykyisistä perussuomalaisten kansanedustajista Arja Juvonen, Leena Meri ja Mika Niikko haluavat jatkaa. Vetoapua he saavat puolueen "työmiehestä” Matti Putkosesta ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalosta. Julkkisääniä kerännee Brother Christmasina tunnettu Ari Koponen, vaikka Koposen yhdistyksen epälty lainvastainen toiminta on parhaillaan syyteharkinnassa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

Ylen kannatusmittauksessa siniset sen sijaan sai vain alle prosentin kannatuksen.

Viimeksi Helsingistä eduskuntaan perussuomalaisena valittu Sampo Terho on nyt sinisten ehdokkaana Uudellamaalla. Pakeneeko hän perussuomalaisten Jussi Halla-ahon odotettua äänivyöryä Helsingissä? Ministeri-kansanedustajakaksikolla Terho-Niinistö sekä kansanedustaja Simon Elolla on kova työ uusia paikkansa.

Kuinka paljon Hjallis Harkimo rokottaa kokoomusta?

Kokoomus oli vuonna 2015 Uudenmaan suurin puolue, joka sai lähes neljänneksen eli 24 prosenttia vaalipiirin äänistä. Tämän vuoksi Uusimaa on puolueelle erityisen tärkeä.

Uusimaa on hyötynyt esimerkiksi työllisyysasteen huikeasta noususta, joten Ylen uusimman puoluekannatuksen povaama paikkamäärän kasvu voi tuoda valtiovarainministerin puolueelle lisäpaikkoja nimenomaan Uudellamaalla.

Puolueen kolmen kärjestä Alexander Stubb on kuitenkin siirtynyt Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi ja Outi Mäkelä Nurmijärven kunnan johtoon. Lisäksi Hjallis Harkimo on perustanut oman poliittisen liikkeensä, Liike Nytin, jonka pelätään houkuttelevan ainakin Harkimon omia äänestäjiä. Näiden kolmen yhteenlaskettu äänimäärä oli viime vaaleissa yli 45 000.

Neljänneksi eniten kokoomuksen ääniä keräsi vuonna 2015 Elina Lepomäki, joka ilmoitti ensimmäisenä hallituspuolueen kansanedustajana reilu vuosi sitten, ettei tue hallituksen sote- ja maakuntauudistusta. Ylen uutisessa ilmoitus nähtiin tuoreeltaan henkilökohtaisena strategisena vetona, jonka tähtäin on näissä eduskuntavaaleissa. Valtakunnallisestikin on mielenkiintoista nähdä, leivotaanko totuudentorvesta nyt äänikuningatar vai jättävätkö kokoomusäänestäjät valinnanvapauden kaatajan?

Kokoomuksen kärkeen on tarjolla nykyisistä kansanedustajista sekä sisäministeri Kai Mykkänen että entinen huippu-urheilija Sari Multala.

Liike Nyt -yhteislistan ainoa tunnettu nimi Uudellamaalla on Hjallis Harkimo. Harkimo itse kiistää Helsingin Sanomien haastattelussa liikkeen jääneen vaisuksi ja uskoo liikkeen saavan 5-10 kansanedustajaa.

Päättyykö Paavo Väyrysen ura?

Vuosikymmeniä politiikkaa työkseen seurannut ja Helsingin Sanomista hiljattain eläköitynyt toimittaja Unto Hämäläinen toteaa, että Uusimaa on jälleen mielenkiintoinen vaalipiiri, mutta eri tavalla kuin ennen. Vuoden 2015 vaaleissa Uudellamaalla oli ehdolla neljä puoluejohtajaa – Alexander Stubb, Timo Soini, Antti Rinne ja Carl Haglund – nyt vain Rinne. Mutta näissä vaaleissa peräti kolme puoluetta kamppailee olemassaolostaan.

– Jos siniset ja Liike Nyt eivät menesty Uudellamaalla, vaikea niiden on menestyä muuallakaan. Ja vastustajien riemuksi viidellä vuosikymmenellä toimineen ja Suomen toiseksi pitkäaikaisimman ministerin Paavo Väyrysen poliittinen ura saattaa päättyä näihin vaaleihin. Taikka sitten ei, Hämäläinen sanoo.

Paavo Väyrynen on uuden puolueensa Seitsemän tähden liikkeen ainoa tunnettu ehdokas ja kahmii äänestäjiä keskustan riveistä.

Tuoreen puoluekannatusmittauksen mukaan keskustalla on täysi työ pitää nykyiset neljä paikkaansa Uudellamaalla. Tunnetut Matti Vanhanen ja Antti Kaikkonen ovat vahvoilla, kolmas kansanedustaja Eerikki Viljanen on ensimmäisenä vaarassa tippua. Kiistelty liikenneministeri Anne Berner ei ole enää ehdolla, ja sekä Sipoossa että Kempeleessä asuva väistyvä pääministeri Juha Sipilä valitsi Oulun vaalipiirin.

Pelastaako rauhanneuvottelija Antti Rinteen?

SDP surffaa yhä Ylen puoluekannatusmittauksessa ykkösenä, kaksi viikkoa ennen vaaleja.

Puolueen puheenjohtajalla Antti Rinteellä on kuitenkin kova työ kääntää puolueensa menestys myös henkilökohtaisiksi ääniksi: tuoreen Helsingin Sanomien puheenjohtajagallupin mukaan osa demareistakin kannattaa mieluummin pääministeriksi vihreiden Pekka Haavistoa. Rinne epäröi silmin nähden Ylen puheenjohtajaillassa, kun hän arvioi, että SDP:n vaalilupausten hintahaarukka on 1-3 miljardia euroa.

Aikakauslehtien suosikeista ja puolueen uskollisista sotureista Maarit Feldt-Ranta luopuu uusiutuneen syövän takia, mutta Maria Guzenina ja Antti Lindtman uusinevat paikkansa helposti. Vuosien jälkeen paluuta yrittää entinen valtiovarainministeri Arja Alho, joka erosi ministerin paikalta 1990-luvun pankkikriisin jälkimainingeissa niin sanotun Sundqvist-jupakan seurauksena (valtioneuvoston sivu). Eduskunnasta Alho putosi 2007.

Vaaliennusteen lupaamissa lisäpaikoissa on tukevimmin kiinni rauhanneuvottelija Hussein al-Taeen, jonka toivotaan keräävän yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvan pääkaupunkiseudun ääniä. Al-Taee on sekä Suomen että Irakin kansalainen (Seura-lehti).

Kokenut politiikan toimittaja Unto Hämäläinen pitää rauhanneuvottelijana marinoituneen al-Taeen valintaa SDP:ltä hyvänä vetona, juuri maahanmuuttokeskustelun takia.

– Perussuomalainen puolue haluaa pitää maahanmuuton kielteiset puolet esillä ja hyödyntää niitä kuten aikaisemmin, mutta se on yksi ulottuvuus maahanmuuttokeskustelussa. Toinen ulottuvuus on se, että maahanmuuttajien määrä etupäässä Espoossa ja Vantaalla on jo niin suuri, että jos he keskittävät äänensä, maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita pääsee läpi, Hämäläinen ennustaa.

Yllättävätkö julkkisehdokkaat vihreissä?

Vihreiden kolmesta kansanedustajasta Jyrki Kasvi ja Johanna Karimäki hakevat jatkoa. Gallupsuosion perusteella puolue on tarraamassa kiinni lisäpaikkoihin.

Vihreissä ääniä kerää myös kaksi koko Suomen tuntemaa julkkista: taiteilija Katariina Souri (entinen Kata Kärkkäinen) ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius. Souri kerännee ääniä pidettyään esillä mielenterveyspotilaiden asioita, mutta äänestäjiä voi myös karkottaa leimautuminen koululääketieteen epäilijäksi (Helsingin Sanomat). Petelius tunnetaan muun muassa monista komediarooleistaan ja Ylen Luontoillasta.

RKP:n viime vaalien ääniharava Carl Haglund jätti luopuessaan politiikasta yli 21 000 koditonta ääntä. Niitä kärkkyy muualta kuin politiikasta tuttu joukko: entinen NHL-kiekkoilija Sean Bergenheim, entinen malli Janina Fry sekä entinen Nordean varatoimitusjohtaja Bo Harald.

RKP uusinee neljä paikkaansa ruotsinkielisten äänillä. Nykyiset kansanedustajat – Anders Adlercreutz, Thomas Blomqvist, Mikaela Nylander ja Veronica Rehn-Kivi - haluavat jatkaa Arkadianmäellä.

Avittaako räväkkä blogi muitakin kuin Timo Soinia?

Vasemmistoliiton ainoa Uudenmaan edustaja Kari Uotila jättää eduskunnan, mutta Esko Seppänen pyrkii sinne uudelleen vuosien tauon jälkeen. Nykypäivänä Seppästä tunnetumpi mediahahmo on kuitenkin Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas, joka kerää takuuvarmasti perusduunarien ääniä räväkällä blogillaan.

Ainoan kansanedustajansa yrittää pitää myös kristillisdemokraatit. Uusintapaikkaa tavoittelee Antero Laukkanen, mutta häntä haastaa tiukasti entinen kansanedustaja, viimeksi varasijalle jäänyt Jouko Jääskeläinen. Televisiostakin tuttu lastenlääkäri Tiina Tuomela saattaa yllättää.

Aiheesta voi keskustella kello 17 saakka.

Lue lisää vaalipiirianalyyseja täältä.

Ylen vaalikoneen voit tehdä täällä.

Ylen uusin puoluekannatusmittaus: Perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue, SDP menetti kannatustaan(29.3.2019)

Ymmärrätkö, miten äänet lasketaan vaaleissa? Tämä rautalankamalli avaa d'Hondtin menetelmän

Yle tarkasti poliitikkojen vaaliväitteitä: Perussuomalaisten luvut maahanmuuton kustannuksista kyseenalaisia, SDP ei ole nuorten suosikki

Testaa, kuinka vaalimainoksia voidaan kohdentaa sinulle somessa tykkäystesi perusteella

Elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevat kuluttajat, kauppiaat tai vaikka ravintoloitsijat voivat pian ostaa ruokaskannerin, joka näyttää, onko tuoretuote vielä syötävä vai pilaantunut.

Näin väittää Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen tutkimuskeskus Fraunhofer, joka on parhaillaan aloittamassa taskukokoisen ruokaskannerin testejä. Infrapunavaloa hyödyntävä skanneri näkee ruuasta asioita, joita paljain silmin ei näe eikä nenällä haista.

Skannerin kehittämisen taustalla on huoli ruokahävikistä. Elintarvikkeet joutuvat usein roskiin, kun ne eivät enää pienten kauneusvirheiden vuoksi näytä herkullisilta tai niiden parasta ennen -päiväys ylittyy.

Saksalaisten ruokaskannerista on toistaiseksi olemassa vasta demo-laite. Fraunhofer-instituutista vahvistetaan Ylelle, että lopullinen skanneri mahtuu housuntaskuun. Tutkijat eivät kuitenkaan vielä tiedä, miltä myöhemmin myyntiin tuleva laite näyttää tai mitä se maksaa.

Oppii ennustamaan, milloin ruoka pilaantuu

Ruokaskannerista tiedetään jo sen verran, että se pystyy mittaamaan elintarvikkeiden tuoreusasteen niin pakatuista kuin pakkaamattomistakin tuotteista.

Ruokaskannerin toiminta perustuu NIR-lähi-infrapunasensoriin. Se mittaa laajakaistaisella valolla elintarvikkeessa olevia aineksia ja niiden määriä sekä millaista valoa tuotteesta heijastuu. Kun koostumus muuttuu, muuttuu myös se, mitä tuotteesta heijastuu.

Ruokaskanneri pystyy mittamaan kemiallista koostumusta parhaiten ainekseltaan yhtenäisistä tuotteista kuten vaikkapa tomaatista tai ananaksesta. Sen sijaan vaikkapa pizzan epäyhtenäisten tuotteiden kanssa skannerilla on jo vaikeampaa.

Kiinnostavaa on myös, että ruokaskanneri on hyvä paljastamaan väärennöksiä. Jos skannerille opettaa esimerkiksi suomalaisen lohen, tunnistaisi se, jos suomalaisena lohena myydäänkin jotain muuta.

Saksalaistutkijat kehittelevät parhaillaan algoritmeja, jolla skanneri osaa ennustaa tuotteen säilyvyyttä. Demo-laite on ennustanut jauhelihan ja tomaattien mikrobeista, miten kauan tuotteita voi vielä syödä. Ennustaminen tapahtuu vertailemalla jauhelihojen ja tomaattien mikrobikasvustoja niiden eri tuoreusvaiheessa.

Suomalaisten voittoisa ruokaskanneri ei tullut myyntiin

Ruokaskannerista kokemusta on myös Suomessa. VTT:stä irrottautunut startup-yritys Spectral Engines voitti pari vuotta sitten 800 000 euron rahapalkinnon Euroopan komissiolta ruokaskannerilla, joka mittaa ruuasta ravintoarvoja. Tuotetta ei kuitenkaan alettu valmistaa.

Teknologiajohtaja Uula Kantojärven mukaan heillä olisi edelleen ruokaskanneriin mahdollisuus, mutta yhtiö arvioi, että liiketaloudellisesti se ei kannattaisi.

– Meillä on edelleenkin paras teknologia, eikä se ole kallis. Veikkaan, että Fraunhoferilla se on kallis. Heillä tulee olemaan se ongelma, että hintataso tulee olemaan haaste, meillä sitä ei ole.

Kantojärvi uskoo, että kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan ruokaskannerista kovin paljon. Ensimmäisten kaupallisten laitteiden hinnat pyörivät Kantojärven mukaan kuitenkin vielä sadoissa euroissa. Kun hinnat myöhemmin putoavat, maksaisi ruokaskanneri silti enemmän kuin sata euroa.

– Luulen, että menee vielä useita vuosia ennen kuin se on kuluttajien saatavilla luotettavuuden ja hintatason takia.

Fraunhofer-instituutissa uskotaan kuitenkin, että ruokaskanneri lyö läpi. Uusimmat sensorit ovat halvempia. Edullinen laite on mahdollista tehdä.

Saako asiakas edes skannata kaupassa?

Käytännössä ruokaskanneri toimii siten, että skannerilla osoitetaan tuotetta, jonka jälkeen Bluetooth-yhteydellä toimiva laite lähettää mittaustiedot analysoitavaksi pilvipalveluun. Mittaustulokset ilmestyvät kännykkäsovellukseen.

Käyttäjä näkee puhelimestaan, kuinka kauan skannattu tuote on vielä syöntikunnossa. Jos tuote on jo pilalla, sovellus näyttää tietysti senkin.

Ruokakauppiaille tai ravintoloitsijoille skanneri antaisi mahdollisuuden huomata, jos tuotetta on säilytetty väärin tai sen kylmäketju on katkennut. Esimerkiksi banaanien kohdalla tämä voisi tarkoittaa, että vielä hyvältä näyttävät ja maistuvat banaanit pannaan alennukseen, jotta ne menisivät nopeasti kaupaksi ennen kuin ne alkavat näyttää kärsineiltä.

Ruokaskannereihin liittyy vielä kysymys, johon ei ole helppoa saada vastausta. Suomessa ei nimittäin vielä osata sanoa, saako esimerkiksi kauppias kieltää asiakasta skannailemasta hedelmiään ja muita tuotteita.

Taskuun mahtuva skanneri olisi ruokakaupan lisäksi helppo ottaa mukaan myös lounasravintolaan. Ravintoloitsijaakaan ei varmaan naurata ajatus, että asiakkaat kiertäisivät ennen lounaan maksamista salaattikulholla ja jälkiruokakahvin kerma-astialla tuotteiden tuoreutta skannaamassa.

Kiinteistönvälittäjänä työskentelevä Eija Herttuainen menee lihavuuskirurgiseen leikkaukseen toukokuussa. Hän osallistuu myös Turun yliopiston PET-keskuksen ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteisiin tutkimuksiin, jossa tutkitaan aivojen toiminnan ja lihavuuden välistä yhteyttä.

Herttuainen osallistuu tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan aivojen ja suoliston toiminnan yhteyttä sairaalloiseen lihavuuteen.

Tunnesyöminen on tuttu asia Eija Herttuaiselle. Hän on pudottanut painoaan 10 kiloa leikkausta varten, ja himo tuttua herkkua kohtaan on jo vähentynyt.

– Kaikki tietävät, että suklainen mokkaunelma on minulle lohturuokaa. Sitä on pakkasessa, mutta nykyään ei mene litraa kerralla, vaan selviän samalla purkilla pidempään, kertoo Herttuainen.

Pysyvä painonpudotus tuli aiheelliseksi noin vuosi sitten, kun polvet alkoivat kipeytyä ja verenpainekin oli koholla.

– Olen 55-vuotias, ja seitsemänkymppisenä pitäisi vielä jaksaa juosta rappuja ja hakea kohteita myyntiin. Viime kesänä kuljin kepeillä enkä pystynyt kulkemaan portaita. Jouduin siirtämään hissittömiä esittelykohteita muille välittäjille.

Polvikivut ovat jo loppuneet leikkaukseen tarvittavan painonpudotuksen ansiosta. Olennaista ovat säännöllinen syöminen ja pienet annoskoot.

Lihavuusleikkauksen jälkeen aivojen muutokset palautuvat

Turun yliopiston PET-keskuksessa työskentelee Suomen johtaviin aivotutkijoihin kuuluva apulaisprofessori Lauri Nummenmaa. PET-keskus on Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Tyksin yhteinen, valtakunnallinen tutkimuskeskus. Tutkimuksissa käytetään leikekuvausmenetelmää.

Tyksin ja PET-keskuksen tutkijat ovat osoittaneet, että nautinnon tunteella on suuri yhteys syömiseen. Sairaalloisen lihavien ihmisten aivoradat ovat erilaiset kuin normaalipainoisten.

– Aivojen rakenteissa näkyy kudostuhoa, joka on samanlaista kuin mitä nähdään ikääntymisen myötä. Aivot menevät kirjaimellisesti väärään tilaan, mikä johtaa ylensyömiseen. Aivojen välittäjäainetoiminta muuttuu monella tavalla. Lihavuusleikkauksen jälkeen paino palautuu ja monet muutoksista palautuvat kuuden kuukauden aikana, kertoo Nummenmaa.

Nummenmaa lisää, että tavallinen laihduttaminen saa aikaan saman vaikutuksen, mutta sairaalloisen lihavien ihmisten on vaikea saada painoa putoamaan nopeasti. Siksi heille oikea hoitokeino on lihavuusleikkaus.

Leikkauksen avulla saadaan myös muita terveysvaikutuksia, joten aivojen toiminnan muutokset tulevat samalla.

– Nautinnon käsitteleminen on muuttunut näillä lihavilla ihmisillä aivoissa. He eivät todennäköisesti saa yhtä paljon tai samalla tavalla nautintoa syömisestä. Tämä saattaa johtaa siihen, että heidän täytyy syödä liikaa, jotta he saisivat nautintoa riittävän määrän, kertoo Nummenmaa.

Aivojen napsautus takaisin oikeaan asentoon on vaikeaa

Liikalihavuus on iso ongelma Suomessa ja maailmalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista on vähintään ylipainoisia. Viidennes voidaan luokitella lihaviksi.

Keinoja niin sanotun tunnesyömisen hillitsemiseen viljellään runsaasti julkisuudessa. Kohta on aika jälleen treenata itsensä rantakuntoon, jos vuodenvaihteessa aloitetusta kuntoremontista on lipsuttu.

Apulaisprofessori Lauri Nummenmaa myöntää, että uusimmat tutkimustulokset eivät valitettavasti tuo viisastenkiveä kansakunnan laihtumiseen.

– Kaikki tutkijat tähtäävät siihen, että pystyttäisiin tekemään mahdollisimman kevyitä ja helppoja hoitoja lihomiseen. Perusteellinen elämäntapamuutos tai elämäntaparemontti ja sen noudattaminen ovat suositeltavia, mutta valitettavasti ihmisaivot toimivat niin, että näistä kiinni pitäminen on hirvittävän hankalaa, pohtii Nummenmaa.

Turun yliopiston ja Tyksin tutkijat ovat tutkineet tunteita ja aivojen toimintaa PET-keskuksessa yli vuosikymmenen. Nummenmaa kutsuu ihmisiä osallistumaan tutkimuksiin myös nettitestien kautta. Tällä hetkellä käynnissä on onnellisuuteen liittyvä nettitutkimus.

Ihmisten tunnetilat ohjaavat pitkälti ihmisten tekemistä ja siksi on tärkeää ottaa tunteet huomioon sairaanhoidossa ja ehkäisevässä terveydenhuollossa.

– Syöminen on niin nautittavaa ja palkitsevaa, ja ihmisten on pakko syödä. Emme voi pitää ihmisiä täysin ilman ruokaa samalla tavalla kuin alkoholi- tai huumevierotuksessa voidaan tehdä. Tämä on aika vaikeaa ja tarkasti tasapainotettavaa toimintaa, kertoo Nummenmaa.

Leikkaus on tehokas hoitomuoto lihavuuteen

Professori ja ylilääkäri Paulina Salminen valmistautuu aamutuimaan lihavuusleikkaukseen Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Hän on apulaisprofessori Lauri Nummenmaan yhteistyökumppani tutkimuksissa.

Salminen kertoo, että tutkimukset aloitettiin vertailemalla kahta erilaista lihavuusleikkausta. Parhaillaan on aloitettu tutkimus, johon Eija Herttuainen osallistuu eli siinä tutkitaan aivojen ja suoliston yhteyttä.

Salminen on iloinen Lauri Nummenmaan esittelemistä yhteistyötutkimuksen tuloksista. Niiden avulla on saatu lisää tärkeää tietoa sairaalloisesti lihavista.

– Kun ihminen on vaikean tai sairaalloisen lihavuuden puolella, hänen hoitonaan ei toimi pelkästään syömisen vähentäminen ja liikkumisen lisääminen. Heidän on selvästi vaikeampi hallita syömistään normaalipainoisiin verrattuna. On myös lohdullista, että ominaisuus korjaantuu lihavuuskirurgian jälkeen, pohtii Salminen.

Salmisen mielestä lihavuuskirurgiaa on Suomessa lisättävä. Tällä hetkellä Suomessa väestöön suhteutetut leikkausmäärät ovat Länsi-Euroopan matalimpia. Leikkauksia tehdään Suomessa vuosittain noin 1 000.

– Meidän tulisi tehdä leikkauksia kaksi kertaa enemmän kuin mitä nyt teemme. Kyse on tietoisuuden lisäämisestä ja ehkä osittain vieläkin asenteista. Tämä on sairaudenhoitoa ja lihavuuskirurgialla saadaan aikaiseksi hyvä ja pysyvä painonlasku sekä pystytään vaikuttamaan lihavuuden liitännäissairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen ja myös kuolleisuuteen. Leikkaus maksaa itsensä takaisin noin viidessä vuodessa, kertoo Salminen.

Lihominen on monen asian summa

Professori Paulina Salminen painottaa, että lihavuuskirurgia on hoito vain vaikeaan tai sairaalloiseen lihavuuteen. Leikkauksen perusteena on painoindeksi 35 ja lihavuuden liitännäissairaus tai yksinään painoindeksi yli 40.

Uutena leikkauksen syynä on huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes myös hieman matalammilla painoindekseillä (BMI 30–35).

Aiemmin esiteltyjen aivoissa tapahtuvien muutosten lisäksi taipumus lihomiseen voi johtua monista syistä, muun muassa geneettisistä tekijöistä ja suoliston mikrobistosta.

Lihavuusleikkauksen hyvien tulosten edellytyksenä on se, että potilaiden pitää pystyä itse muuttamaan syömistapojaan ja sitoutumaan siihen. Lihavuuskirurgia tarjoaa tähän erittäin hyvän apukeinon.

– Emme pysty leikkaamalla hoitamaan maailmanlaajuista lihavuusepidemiaa, mutta nämä leikkaushoidosta hyötyvät vaikeaa tai sairaalloista lihavuutta sairastavat potilaat pitäisi saada hoidon piiriin. Sairaalloista lihavuutta sairastaville potilaille tämä on tavallaan viimeinen todellinen hoitovaihtoehto, kertoo Salminen.

– Leikkaus on tällä hetkellä ainoa apukeino, jolla saadaan pysyviä pitkäaikaisia tuloksia painonlaskun ja liitännäissairauksien suhteen, parannetaan potilaiden elämänlaatua ja samalla säästetään merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia

Rolling Stones -yhtyeen keulamies Mick Jagger käy tällä viikolla leikkauksessa, jossa hänen sydänläppänsä korvataan tekoläpällä.

Drudge Report -uutissivusto kertoo, että Jagger, 75, leikataan New Yorkissa. Hänen arvellaan toipuvan operaatiosta täysin.

Rolling Stones ilmoitti lauantaina lykkäävänsä yhtyeen Yhdysvaltain- ja Kanadan-kiertuetta Jaggerin hoidon ajaksi. Jagger pahoitteli tuolloin Twitterissä faneilleen aiheuttamaa pettymystä.

Drudge Reportin mukaan Jaggerin arvellaan voivan palata lavoille kesään mennessä.

Dokumenttiohjaaja Joonas Berghäll tuli yhdeksän vuotta sitten tunnetuksi elokuvasta Miesten vuoro. Saunassa elämänsä iloista ja murheista avautuvista miehistä kertova elokuva miellytti sekä katsojia että kriitikoita. Se pyöri elokuvateattereissa yli 50 viikkoa ja keräsi teattereihin yli 50 000 katsoja.

Viime perjantaina sai ensi-iltansa Miesten vuoron sisarelokuva Miehiä ja poikia. Berghäll haluaa elokuvissa, ja muussakin elämässä levittää asioista puhumisen kulttuuria.

– Uskon siihen, että se jos pitää jotain ongelmaa vain sydämessään, eikä kerro siitä kenellekään vaan lisää ja pitkittää tuskaa. Sen sijaan että päästää sen ulos – on se sitten parhaan ystävän kanssa saunan lauteilla, tai puolisolle, tai käy vaikka kerran psykologilla.

Puhumattomuuden tunnelin päässä paistaa valo

Osa suomalaisista miehistä osaa jo puhua, mutta puhumattomuus on yhä ongelma, sanoo Berghäll Puoli seitsemän -ohjelman haastattelussa.

– Valoa on tunnelin päässä, niin uskon. Mutta siihen pitäisi myös esimerkiksi median vaikuttaa, ja antaa miesten olla. Eikä pelkästään niin, että ollaan feminiinisiä, vaan niin että se suomalaisen pojan tai miehen laatikko missä peuhata olisi mahdollisimman laaja.

Ohjaajan suurin esikuva on oma äiti

Joonas Berghäll kasvoi Kemissä yksinhuoltajaperheessa. Koko elämän ajan miehen suurin esikuva on ollut oma äiti.

– Äiti oli minulle ystävä, filosofi ja älykkö, ja opetti niitä tiettyjä arvoja lapsuudessa, joita haluan noudattaa nyt. Hänelle kaikki ihmiset olivat tasa-arvoisia.

Tasa-arvoajattelu näkyi ohjaajan lapsuudessa aina lelulaatikkoa myöten.

– Veikkaan että olin Kemin Takajärvellä ainoa 5-vuotias pikkupoika jolla oli Mutru-nukke ja My little pony, mutta samaan aikaan halusin oman kirveen, sahan ja vasaran. Se laatikko, jossa kasvoin oli hyvin laaja.

Elokuvarahoistusta suomalaisen miehen taktiikalla

Joonas Berghäll kerää jo kansainvälistä rahoitusta seuraavaa dokumenttielokuvaa varten. Hän on huomannut, että kansainvälisten rahoittajien pitchaus-tilaisuuksissa kannattaa olla vain oma suomalainen itsensä.

– Olen keksinyt siihen oman juonen. Olen mahdollisimman tavallinen normaali suomalainen mies – oma itseni. Ja olen huomannut, että silloin olen parhaimmillani. Kaikki yrittävät olla niin kansainvälisiä, mutta entä jos oletkin välillä vain se juro, yksin kulmassa seisova mies. On se tepsinytkin.

katso Joonas Berghällin koko haastattelu Yle Areenasta.

Tanskassa astui maanantaina voimaan uusi sääntö, jonka mukaan avioeroa hakevat alaikäisten lasten vanhemmat joutuvat osallistumaan netissä pakolliselle erokurssille.

Lisäksi huhtikuun ensimmäisestä päivästä alkaen avioeroa hakeville vanhemmille tulee kolmen kuukauden harkinta-aika. Tämän ajan sisällä heidän tulee suorittaa Yhteistyö avioeron jälkeen (SES) -niminen verkkokurssi.

Kyseessä ei ole aprillipila. Aiheesta kertoi viime joulukuussa Politiken-lehti.

Viestintää ja lasten huomioimista

Lehden mukaan kurssin ideana on laittaa vanhemmat miettimään, miltä avioero näyttää lasten näkökulmasta.

Lisäksi kurssilla käydään läpi, miten entisten puolisoiden kannattaa kommunikoida keskenään ja lasten kanssa eroprosessin aikana ja avioeron jälkeen.

Kurssi suoritetaan älypuhelimeen ladattavan sovelluksen avulla. Kööpenhaminan yliopiston tutkijoiden kehittämän aineiston läpikäymiseen pitäisi kulua noin puoli tuntia.

Sovelluksen avulla eroavat pariskunnat voivat myös saada apua asiantuntijoilta sekä keskustella toisten vanhempien kanssa.

Tavoitteena on saada ihmiset keskustelemaan enemmän keskenään ja ymmärtämään paremmin, kuinka avioero vaikuttaa eroavan parin lähipiiriin.

Kokeissa eron aiheuttamat oireet vähenivät

Tutkijat havaitsivat kokeissa, että kurssin neuvoja noudattaneet eroavat vanhemmat kärsivät harvemmin muun muassa ahdistus- ja masennusoireista kuin ne, jotka eivät suorittaneet kurssia.

Kurssin suorittaneiden sairauspoissaolot töistä myös vähenivät verrattuna kontrolliryhmään. Tutkimukseen osallistui noin 2 600 vanhempaa.

Vuonna 2018 noin 46,5 prosenttia avioliitoista päättyi eroon Tanskassa. Aiemmin alaikäisten lasten vanhemmat pystyivät saamaan eron noin viikossa.

Euroopan Unionin rahoittama tienrakennusprojekti koillisafrikkalaisessa Eritreassa teetetään pakkotyövoimalla, sanovat maan ihmisoikeusaktivistit.

EU tukee projektia osana pyrkimyksiään vähentää Afrikasta Eurooppaan suuntaavien siirtolaisten määrää.

Foundation Human Rights for Eritreans -ihmisoikeusjärjestö (FHRE) sanoo Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan, että tieprojektissa työskentelevät on värvätty Eritreassa pakollisen kansallispalveluksen kautta.

Kansallispalvelus tarkoittaa Etitreassa järjestelmää, jossa täysi-ikäistyvät nuoret kulkevat karun sotilaskoulutusleirin kautta kohti valtion määräämää tulevaisuutta. Monet päätyvät armeijaan, josta heidät voidaan vuokrata työvoimaksi esimerkiksi julkisille tai yksityisille rakennustyömaille.

FHRE uhkaa haastaa EU:n oikeuteen unionin oman ihmioikeusperuskirjan rikkomisesta, mikäli EU ei peräänny tieprojektista.

FHRE:n johtaja Mulueberhan Temelso kuvailee Eritreaa ”ulkoilmavankilaksi, missä jokainen kansallispalvelussa työskentelevä on äärimmäisen ankarien olosuhteiden vanki.”

Teoriassa kansallispalveluksen kesto on 18 kuukautta, mutta käytännössä se voi kestää vuosikausia.

Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kuvaili vuonna 2016, että kansallispalvelujärjestelmä ”on riistänyt maan nuorten unelmat luoden kokonaisen eritrelaispakolaisten sukupolven.”

Eritrean mukaan ihmisoikeusjärjestöjen maalailema kuva maan kansallispalvelusta on vääristynyt. Lisäksi maa korostaa, ettei kansallispalvelun kesto ole rajaton.

EU tukee Eritreaa 20 miljoonalla eurolla. Varat tulevat Afrikka-hätärahastosta, joka perustettiin vuoden 2015 siirtolaiskriisin jälkimainingeissa. Rahaston tarkoitus on puuttua muuttoliikkeen syihin luomalla työpaikkoja.

EU on todennut olevansa tietoinen siitä, että Eritrean tieprojekti toteutetaan kansallispalven kautta. Unioni kuitenkin korostaa, että työntekijöille maksetaan työstä, ja että palkat ovat nousseet viime aikoina.

BBC:n siteeraamat eritrealaislähteet kuitenkin kiistävät tiedot palkkojen noususta.

BBC:n mukaan vuodesta 2016 lähtien kansallispalvelun sotilaille on maksettu kuukausittain vajaat 107 euroa. Erillaisten vähennysten, kuten muona-annosten jälkeen sotilaille jää käteen reilu 15 euroa ja heidän perheelleen puolestaan vajaat 36 euroa.

Aiheesta lisää:

EU accused of funding project in Eritrea using 'forced labour'

Algerian presidentti Abdelaziz Bouteflika eroaa ennen kuin hänen presidenttikautensa loppuu 28. huhtikuuta. Asiasta ilmoitti presidentin toimisto lausunnossaan maanantaina.

Lausunnon mukaan ennen eroaan presidentti tekee tärkeitä päätöksiä. Tarkempia tietoja päätöksistä ei annettu.

Presidentin eroa on vaadittu jo pitkään eri puolilla maata järjestetyissä mielenosoituksissa. Bouteflika, 82, ilmoitti viime kuussa, ettei aio asettua enää ehdolle viidennelle kaudelle. Sairaalloinen presidentti on esiintynyt vain harvoin julkisuudessa vuoden 2013 jälkeen.

Mielenosoitusten takia Bouteflikan tukijat ovat kaikonneet. Viime viikolla asevoimien komentaja, kenraali Ahmed Gaid Salah kehotti presidenttiä eroamaan tai hyväksymään sen, ettei voi enää jatkaa maan johdossa terveyssyistä.

Myös Bouteflikan koalitioita pitkään tukenut RND-puolue vaati hänen eroaan.

Aiheesta lisää:

Algerian pääkaupungissa valtava mielenosoitus presidenttiä ja valtaeliittiä vastaan – "Olette Ali Baba ja 40 rosvoa"

Maaliskuu oli suuressa osassa maata tavanomaista leudompi, kertoo Ilmatieteen laitos. Maaliskuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston yhdestä plusasteesta Pohjois-Lapin yhdeksään miinusasteeseen.

– Tilastojen mukaan maaliskuu oli suuressa osassa maata 1–2 astetta tavanomaista leudompi. Ainoastaan Keski- ja Pohjois-Lapissa maaliskuun keskilämpötila oli lähellä tavanomaista tai hieman sen alle, Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa kerrotaan.

Leudompi maaliskuu ei ole kuitenkaan harvinainen, vaan leuto maaliskuu toistuu keskimäärin useamman kerran vuosikymmenessä.

Maaliskuun ylin lämpötila mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa, jossa kuun lopulla mitattiin 13,4 astetta. Alin lämpötila oli Utsjoen Kevojärvellä kuun alussa mitattu 37,9 pakkasastetta.

Viime kuu oli paikoin poikkeuksellisen sateinen

Maaliskuussa maan yli liikkui useita matalapaineita, minkä takia kuu oli suuressa osassa maata tavanomaista sateisempi.

Idässä ja pohjoisessa sademäärät olivat paikoin jopa poikkeuksellisen suuria. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä mitattiin aseman yli 100-vuotisen havaintohistorian suurin maaliskuun sademäärä, 66,6 millimetriä.

Kuukauden suurin sademäärä mitattiin Puolangan Paljakassa Kainuussa, 85,3 millimetriä. Vähiten sadetta saatiin Utsjoen Kevolla, missä sademäärä jäi 11 millimetriin.

Kuun lopulla lunta oli Pohjois-Karjalasta Lappiin puolesta metristä metriin ja muualla maassa 10–50 senttimeriä.

– Lumensyvyydet olivat kuukauden vaihtuessa tavanomaista pienempiä suuressa osassa maata, Ilmatieteen laitos kertoo.

"Talven selkä on taitettu"

Huhtikuu alkaa päivystävän meteorologin Iiris Viljamaan mukaan keväisellä siksakilla, eli päivällä lämpötilat kohoavat helposti plussan puolelle, mutta yöt ovat vielä kylmiä. Esimerkiksi vielä Tampereen korkeudella käydään Viljamaan mukaan joka yö pakkasen puolella vielä parin viikon ajan.

– Talven selkä on kyllä jo taitettu, mutta kymmenen asteen päivälämpötiloja ei ole nyt tulossa, Viljamaa sanoo.

Torstaihin asti sateet ovat vähäisiä lähes koko maassa. Sen jälkeen Pohjois-Suomeen saapuu sadealue, ja maan keskivaiheillakin saadaan sateita loppuviikosta.

Aiheesta lisää:

Jälleen yksi mittaushistorian lämpimimmistä talvista – Ylen juttu näyttää luvut kuukausi kuukaudelta

Britannian parlamentti äänesti myöhään maanantaina neljästä vaihtoehdosta Britannian EU:sta eroamiseksi.

Yksikään vaihtoehto ei saanut parlamentin alahuoneessa enemmistöä, joten hallittu ero EU:sta on edelleen umpikujassa.

Tulliliitto-vaihtoehdon kohdalla äänestys meni tiukaksi, sillä sitä vastusti 276 edustajaa ja sen hyväksyi 273. Vastustajat voittivat siis vain kolmella äänellä.

Pääministeri Theresa Mayn EU:n kanssa neuvottelema Brexit-sopimus saattaa tulla vielä parlamentin äänestykseen tällä viikolla. Tämä olisi jo neljäs äänestys sopimuksesta.

Britannian Brexit-ministeri Stephen Barclay piti vielä mahdollisena, että tämän neljännen äänestyksen kautta Britannia voisi erota sopimuksen mukaisesti 12. huhtikuuta, vaikka irtautuminen ilman sopimusta näyttää nyt entistä todennäköisemmältä.

Ilman sopimusta irtautumista pidetään painajaismaisena vaihtoehtona erityisesti kansainvälisille yrityksille.

Aiheesta lisää:

Britannian parlamentti äänesti Brexitistä – yksikään neljästä eri vaihtoehdosta ei saanut enemmistöä

Yhdysvallat harkitsee uusia pakotteita Irania vastaan.

Pakotteet koskisivat sellaisia talouden alueita, jotka eivät vielä kuulu pakotteiden piiriin, kertoi Trumpin hallinnon virkamies lehdistötilaisuudessa.

Viranomaisen mukaan uudet pakotteet tulisivat voimaan Yhdysvaltojen ydinsopimuksesta irtautumisen vuosipäivän tienoilla toukokuussa.

Iran sopi Yhdysvaltojen, Saksan, Ranskan, Britannian, Venäjän ja Kiinan kanssa ydinsopimuksen, jonka tarkoituksena on pitää Iran aina vähintään vuoden päässä ydinaseen valmistamisesta.

Ulkovallat puolestaan lievensivät asteittain Irania kohtaan asetettuja talouspakotteita.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti kuitenkin sopimusta huonosti neuvoteltuna ja hän irtisanoi Yhdysvallat sopimuksesta toukokuussa 2018.

Yhdysvaltojen ilmailuviranomainen vaatii lentokonevalmistaja Boeingilta lisätoimia ennen kuin sen turmakonemallin lentokielto voidaan kumota.

Boeing kertoi aiemmin päivittäneensä 737 Max -konetyyppinsä ohjelmistoja kahden tuhoisan onnettomuuden jälkeen.

Yhdysvaltojen ilmailuhallinto FAA kertoo, ettei se voi hyväksyä muutoksia ennen kuin on varmistettu, että Boeing on vastannut kaikkiin tarvittaviin kysymyksiin.

Boeingin konemallin turvajärjestelmiä on epäilty vialliseksi, sillä konetyyppi on pudonnut lyhyen ajan sisällä sekä Indonesiassa että Etiopiassa pian nousun jälkeen. Turmissa kuoli yhteensä lähes 350 ihmistä.

Ilmailuviranomaiset määräsivät 737 Max -koneet viime kuussa laajaan lentokieltoon.

Kuukausia kestäneiden varoitusten jälkeen Yhdysvallat on lopettanut F-35 -hävittäjän osien toimittamisen Turkille.

Päätöksen taustalla on Turkin suunnitelma ostaa ohjusjärjestelmä Venäjältä.

Osien ja manuaalien myymisen lopettaminen on ensi askel, jolla varsinaisten hävittäjien toimittamisesta ensi kesänä ollaan luopumassa.

– Yhdysvallat on selvästi ilmoittanut Turkille, että se ei voi hyväksyä venäläisen S-400 -ohjusjärjestelmän hankintaa, sanoo Pentagonin puhemies Charles Summers.

Yhdysvaltain toimet tulivat vain muutama päivä sen jälkeen, kun Turkin ulkoministerin mukaan venäläisen ohjusjärjestelmän kaupassa keskustellaan jo toimitusajasta.

Yhdysvallat ja muut NATO-liittolaiset ovat varoittaneet Turkkia, siitä että venäläisten järjestelmä ei ole NATO-yhteensopiva ja että kauppa on uhka F-35 -hävittäjille. Turkki on myös NATOn jäsen.

Erityisenä pelkona on, että jos Turkki ostaa sekä amerikkalaista että venäläistä teknologiaa, Venäjällä on pääsy F-35 -hävittäjien teknologiaan ja sitä kautta löytämään tapoja, kuinka puolustautua näitä hävittäjiä vastaan.

Aiheesta lisää:

"Vakava uhka" – amerikkalaissenaattorit haluavat kieltää lailla F-35 -häivehävittäjien toimittamisen Turkille

Kaupunkien jatkuva kasvu ja asuinalueiden tiivistäminen nakertaa viheralueita. Suomessa on tähän asti kaavoituksella pyritty varaamaan luontoalueita kaikille kaupunkilaisille. Nyt tilanne on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväisen mukaan muuttumassa.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yleiskaavassa noin neljäsosa viheralueista on varattu erilaiseen rakentamiseen.

– Tiivistämistä tarvitaan, mutta viheralueiden väheneminen voi johtaa siihen, että ihmiset lähtevät autolla hakemaan luontoa kaupungin ulkopuolelta ja hiilijalanjälki sitä kautta kasvaa, varoittelee professori Liisa Tyrväinen.

Tyrväinen tutkii luonnon virkistyskäytön terveysvaikutuksia ja niiden taloudellista arvoa Luonnonvarakeskus Lukessa.

Luonto, vain varakkaiden etuoikeus

Se, että luontoalueita on ollut tarjolla kaikille varallisuudesta riippumatta, on ollut Tyrväisen mielestä tärkeä tasa-arvotekijä.

– Luontoa on esikaupunkialueilla ollut aiemmin hyvin, nyt viheralueet ovat tiivistämisen myötä vähenemässä. Suurella osalla asukkaista ei kuitenkaan ole veneitä tai mökkejä, vaan he ovat julkisten viheralueiden varassa, hän muistuttaa.

Luontoalueiden läheisyys nostaa jo asuntojen hintoja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Keskuspuiston lähellä olevien asuntojen hinnat ovat Tyrväisen mukaan muutaman prosentin kalliimpia.

Professori ei pidä hyvänä kehityksenä sitä, että luonnon lähellä asumisesta tulisi vain varakkaiden etuoikeus.

Luonto saa liikkeelle

Professorin mielestä puita, puistoja ja viheralueita pitäisi olla kävelyetäisyydellä, koska ne houkuttelevat liikkumaan. Mitä kauempana viheralueet ovat, sitä korkeampi on myös kynnys lähteä.

– Viherympäristö lisää tutkimusten mukaan arkiliikuntakertoja, ja ihmiset kokevat lisääntyneen liikunnan myötä myös terveytensä parantuneen, selvittää professori Liisa Tyrväinen.

Luontoalueiden tulisi olla laadukkaita ja helposti saavutettavia.

– Ihmiset arvostavat luonnonmukaiselta näyttävää, vanhaa, järeää, helppokulkuista metsää, jossa on melko hyvä näkyvyys, sanoo Luken Liisa Tyrväinen.

Puistoaktivismi kasvussa

Kaupunkien keskustoissa käydään jatkuvasti asukkaiden ja virkamiesten välistä taistoa siitä, saako puita kaataa, tai puistoalueelle kaavoittaa lisää asuntoja.

Uusien raideyhteyksien asemien ympäristöt rakennetaan tehokkaasti. Espoossa metro on mullistanut mm. Suomen kansallismaisemaksikin valitun Tapiolan puutarhakaupungin ytimen.

– Alkuperäinen ajatus puutarhakaupungista on tässä ydinkeskustassa unohdettu. Paluuta entiseen ei ole, rakennusmassat ovat niin valtavia, sanoo espoolainen Marjatta Larsio, joka on asukasyhdistys Tapiolan Killan puheenjohtaja.

Länsimetron myötä Tapiolan ytimessä asukasmäärä moninkertaistuu ja palveluja tulee lisää. Asukasyhdistys yrittää pitää kiinni siitä, mitä puutarhakaupungista on jäljellä.

– Onneksi ympäristössä on vielä jäljellä Tapiolalle tyypillistä vehreyttä, puita, kasvillisuutta, metsääkin ja ihanat niityt, luettelee Larsio.

Lapsille syntyy luontosuhde, kun he  tottuvat  liikkumaan luonnossa pienestä pitäen. asukasyhdistys Tapiolan Killan puheenjohtaja Marjatta Larsio

Alueen ajatuksena on ollut vehreä, väljä ja asukaslähtöinen puutarhakaupunki. Larsio ottaa esimerkiksi Silkkiniityn, jossa on talvella hyvät hiihtoladut, joille asukkaat pääsevät kotiovelta. Kesäisin niitty kokoaa väkeä piknikille ja urheilemaan.

– On tärkeää, että metsää, puistoa ja niittyjä on kävelymatkan päässä, että ei tarvitse lähteä kauas. Lapsille syntyy luontosuhde, kun he tottuvat liikkumaan luonnossa pienestä pitäen, Larsio korostaa.

– Miten meille voi muodostua luontosuhde, jos emme ole kosketuksissa luonnon kanssa, myös Luken professori Liisa Tyrväinen pohtii.
Asialla voi olla hänen mielestään kauaskantoiset seuraukset myös luonnon arvostuksen ja suojelun kannalta.

Luonto on halpa lääkäri

Viheralueiden määrän on väestötutkimuksissa todettu vaikuttavan myönteisesti ihmisten mielenterveyteen.

– Lyhytkin vierailu metsässä tai muulla laadukkaalla luontoalueella palauttaa stressistä, professori Liisa Tyrväinen kertoo.

Kansalaisten liikkumista voidaan hänen mielestään edesauttaa tarjoamalla ja pitämällä yllä viherympäristöjä. Samalla syntyy säästöä terveysmenoissa.

Esimerkiksi mielenterveysongelmat ovat merkittävä sairastavuuden syy Suomessa. Vähäisen liikunnan on arvioitu aiheuttavan 1,5–4,4 miljardin vuosittaiset lisäkustannukset terveydenhuoltomenoissa ja sairauspoissaoloina.

Maaperän kanssa tekemisissä oleminen parantaa ihmisten vastustuskykyä sairauksille ja puhdistaa suoliston mikrobikantaa. tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen

– Luonnossa oleskelu ja liikkuminen parantavat tutkimusten mukaan mielialaa, koettua terveyttä ja kuntoa sekä auttavat irtautumaan arjesta ja kohentavat itsetuntoa, Tyrväinen luettelee.

Maaperän kanssa tekemisissä oleminen parantaa ihmisten vastustuskykyä sairauksille ja puhdistaa suoliston mikrobikantaa.

Kokemukset terveillä henkilöillä voisivat Tyrväisen mukaan ennakoida, että metsää voitaisiin hyödyntää myös sairauksien hoidossa, kuntoutuksessa ja sairauksien ehkäisyssä. Sillä voisi olla iso merkitys kansanterveyden edistämisessä.

Kaupunkilaiset hymyilemään

Helsinkiläisille ja tamperelaisille tehdyistä kyselytutkimuksista on selvinnyt, että luonnossa olo on parantanut kaupunkilaisten mielialaa ja lisännyt myönteisiä ja vähentänyt kielteisiä tuntemuksia.

Luonnossa olon vaikutukset muuttuivat tilastollisesti merkitseviksi, kun lähiviheralueita käytettiin vähintään kahdesta kolmeen kertaan viikossa, yli viisi tuntia kuukaudessa tai kun maaseudun luontokohteilla vierailtiin kahdesta kolmeen kertaa kuukaudessa.

.

Vaikutuksia jo vartissa

Pelkän metsämaiseman katselun on Japanissa tehdyissä kenttätutkimuksissa todettu rentouttavan enemmän verrattuna rakennettuun kaupunkimaisemaan.

Metsässä ja rakennetussa puistossa palauduttiin työn rasituksista huomattavasti paremmin kuin kaupungin keskustassa. Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen

Metsän myönteisiä vaikutuksia mielialaan todistaa Tyrväisen mukaan hyvin myös Helsingissä tehty tutkimus.

– Metsässä ja rakennetussa puistossa palauduttiin työn rasituksista huomattavasti paremmin kuin kaupungin keskustassa. Myönteisiä vaikutuksia saatiin jo 15 minuutissa, selvittää Tyrväinen.

Viheralueiden määrän on havaittu olevan yhteydessä vähäisempään määrän sydänkuolemia. tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen

Samassa kokeessa havaittiin sydämen syketaajuuden vaihtelun olevan suurempi ja sykkeen hitaampi viheralueilla.

Pidempi elämä

Viheralueiden merkitystä terveydelle on arvioitu myös kuolleisuusrekisterien avulla. Esimerkiksi Englannissa työikäisen väestön kokonais- ja sydäntautikuolleisuus olivat pienempiä väljillä ja vihreillä asuntoalueilla.

– Vähiten terveyseroja eri tuloluokkien välillä oli alueilla, joissa oli eniten luontoalueita. Viheralueiden määrän on havaittu olevan yhteydessä vähäisempään määrän sydänkuolemia. Äskettäin on tullut tutkimuksia myös viheralueiden yhteydestä alentuneeseen hengityselinsairaus- ja syöpäkuolleisuuteen, Tyrväinen kertoo.

Jutusta voi keskustella tänään tiistaina 2.4. klo 22:een saakka.

Vuosi 1975 oli käännekohta Britannian historiassa. Britit äänestivät kansanäänestyksessä ylivoimaisesti Euroopan yhteisöön liittymisen puolesta. Samana vuonna julkaistiin elokuva Monty Pythonin hullu maailma (Monty Python and the Holy Grail).

Britannian parlamentin alahuoneen eilinen äänestys brexit-vaihtoehdoista sulki ympyrän näiden kahden merkkipaalun välillä.

Elokuvassa on kohtaus, jossa kuningas Arthur seurueineen törmää metsässä ritareihin, jotka toistavat sanaa "Ni". Sanan "Ni" kuuleminen pelottaa Arthurin seuruetta, joka lupaa lepyttää ritareita tuomalla heille heidän vaatimansa pensaikon.

Pensaikko ei kuitenkaan riitä, vaan ritarit vaativat, että Arthur miehineen läpäisee koetuksen. Heidän on kaadettava metsän isoin puu pelkän sillin avulla.

Nykypäivän ja tosielämän ritarit, jotka sanovat "Ni", ovat Britannian parlamentin alahuoneen jäsenet. Eilen maanantaina he sanoivat "no" neljälle eri ehdotukselle, joilla mitattiin kannatusta brexit-vaihtoehdoille.

Alahuone torjui tulliliiton ja sisämarkkinoiden tavoittelun, uuden kansanäänestyksen sekä ajatuksen siitä, että brexit voitaisiin perua sopimuksettoman eron tullessa tarpeeksi lähelle.

Ehdotus tulliliittoon pyrkimisestä hävisi vain kolmen äänen erolla, mutta hävisi kuitenkin.

Viime viikolla alahuone oli sanonut "no" kahdeksalle eri ehdotukselle brexitin suunnasta. Lisäksi se on ehtinyt tammikuusta alkaen torjua jo kolmesti Britannian hallituksen EU:n kanssa neuvotteleman erosopimuksen.

Tänään pääministeri Theresa Mayn hallitus istuu pohtimaan, pitäisikö alahuonetta jotenkin lepyttää tarjoamalla sille esimerkiksi pehmeämpää brexitiä. Se olisi kuin pensaikko, joka tuskin ratkaisisi itse ongelmaa.

Mayn hallituksen ja kuningas Arthurin seurueen päällimmäinen ero on siinä, että Mayn hallitus ei ole tähän saakka osoittanut mielenkiintoa parlamentin lepyttämiseen myönnytyksillä.

Yhtäläistä tilanteissa on, että samoin kuin ritarit eivät päästä Arthuria metsän läpi, alahuone ei päästä Mayn hallitusta sopimuksineen irti EU:sta. Sen jäsenmaiden johtajat kokoontuvat ensi keskiviikkona jälleen ylimääräiseen huippukokoukseen pohtimaan vaihtoehtoja.

Vaihtoehdot ovat päästää Britannia eroamaan ilman sopimusta kaksi päivää myöhemmin tai myöntää sille uudelleen lisää aikaa.

Lisäaika törmää kuitenkin vaalikalenteriin: jos ero lykkääntyy, Britannian on EU:n mielestä pakko osallistua eurovaaleihin.

Tämä johtuu siitä, että Britannialla on oltava vaaleilla valittu edustus Euroopan parlamentissa jotta parlamentti olisi varmasti toimivaltainen.

Vaalien järjestäminen olisi omituista ja poliittisesti hankalaa etenkin pääministeri Maylle. Mantereen puolellakin ajatus jakaa mielipiteitä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on tiettävästi vastustanut jatkoaikaa tällä perusteella. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on toisaalta sanonut, että pitkä jatkoaika on pidettävä tarjolla, jos Britannia haluaa muuttaa lähestymistapaansa.

Vaihtoehtoisia lähestymistapoja oli tarjolla eilisessä alahuoneen äänestyksessä, mutta ne torjuttiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että brexitin lykkääminen uudelleen olisi suljettu pois.

Uusi lykkäys houkuttaa monia EU:n puolella, sillä se välttäisi sopimuksettoman eron tuoman taloudellisen iskun ja jättäisi auki monen haikaileman mahdollisuuden, että Britannia vielä muuttaisi suuntaansa. Toisaalta jo edellisessä brexit-hätäkokouksessa käytettiin puheenvuoroja, joiden mukaan absurdi peli kannattaisi jo viheltää poikki.

Parlamentin alahuoneen taipumattomat ritarit toistelevat sanaa "Ni", ja Britannian ero ilman sopimusta käy päivä päivältä lähemmäksi. Pääministeri Mayn tehtävä on kuin kuningas Arthurin koetus: Kaada metsän suurin puu sillillä.

Ylen pienpuoluetentti pidetään tänään, tiistaina illasta televisiossa ja Yle Areenassa. Yle keräsi tietopaketin merkittävimmistä pienpuolueista ja liikkeistä.

Näistä kaikki muut paitsi Seitsemän tähden liike ja Liike Nyt ovat tentissä edustettuina. Tähtiliikkeen puheenjohtaja Paavo Väyrynen kieltäytyi kutsusta ja Liike Nytiä ei kutsuttu tenttiin, koska se ei ole rekisteröitynyt puolueeksi.

Puolueet ja liikkeet on esitelty aakkosjärjestyksessä.

Eläinoikeuspuolue

Kuka on puheenjohtaja? Santeri Pienimäki.

Milloin perustettu? 2015.

Mitä asioita puolue ajaa? Eläinoikeuspuolue ajaa poliittista vallankumousta demokratian keinoin. Periaatteena on, että kaikilla elollisilla olennoilla on oltava oikeus omaan elämään ja vapauteen. Eläimillä pitää olla mahdollisuus lajityypillisen elämään, ei kuitenkaan ihmisoikeuksiin.

Verotus on uudistettava suosimaan kasviksia, eläintuotteille haittavero. Turkistarhaus lakkautettava. Eläintuotannolle luodaan lopettamistuki ja luopuville eläintuottajille lainojen anteeksianto-ohjelma.

Työaikaa pitää lyhentää ja sitä varten on aloitettava erilaisia kokeiluja. Työn ja perheen yhteensovittamista olisi helpotettava ja perustulokokeilua laajennetteva.

Kuinka monta ehdokasta? 17 ehdokasta.

Erikoisuus: Inhimillinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Suomen pitää olla ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa edelläkävijä, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Feministinen puolue

Kuka on puheenjohtaja? Katju Aro.

Milloin perustettu? Vuonna 2016.

Mitä asioita puolue ajaa? Feministinen puolue korostaa kolmea tavoitetta yhteiskunnassa: sukupuolten tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja inhimillistä turvallisuutta.

Puolue linjaa sukupuolten tasa-arvoa ennen kaikkea talouden ja työelämän kysymyksissä. Puolue haluaa työnantajamaksuihin tasa-arvoerän, jolla rahoitetaan naisvaltaisten alojen palkankorotuksia. Feministit haluavat myös korottaa kotiäitien pieniä eläkkeitä.

Syrjinnällä puolue viittaa rakenteisiin, joiden kautta ihmisiä marginalisoidaan ihonvärin, sukupuolen tai seksuaalisuutensa takia. Inhimillistä turvallisuutta puolestaan uhkaavat ilmastonmuutos ja miesten naisiin kohdistama väkivalta. Puolue haluaa purkaa syrjiviä rakenteita ja turvallisuutta uhkaavia tekijöitä.

Kuinka monta ehdokasta? Feministisellä puolueella on 37 ehdokasta 12 vaalipiirissä.

Erikoisuus: Feministinen puolue on muodostanut Helsingin vaalipiirissä vaaliliiton piraattipuolueen, liberaalien ja eläinoikeuspuolueen kanssa. Puolueella on realistiset mahdollisuudet saada ensimmäinen ehdokas läpi eduskuntavaaleissa.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Itsenäisyyspuolue

Kuka on puheenjohtaja? Henri Aitakari.

Milloin perustettu? 1994.

Mitä asioita puolue ajaa? Itsenäisyyspuolue on perustamisestaan lähtien suhtautunut kriittisesti Suomen EU- ja eurojäsenyyteen. Puolue ajaakin Suomen EU- ja euro-eroa, minkä jälkeen Suomen pitäisi solmia ETA-sopimus.

Tämän lisäksi puolue vastustaa ankarasti Suomen Nato-jäsenyyttä ja se näkyy myös puolueen ehdokkaiden vaalikonevastauksissa. Ehdokkaat ovat lähes yksimielisesti eri mieltä väittämästä, jonka mukaan Suomen turvallisuuspoliittinen asema paranisi Nato-jäsenyyden takia.

Kuinka monta ehdokasta? Itsenäisyyspuolueella on 47 ehdokasta yhdeksässä vaalipiirissä.

Erikoisuus: Puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Antti Pesonen menehtyi pitkäaikaisen sairauden takia keväällä 2017, joten puolue on nyt uuden kauden alussa. Puheenjohtaja Henri Aitakari johdattaa puoluetta ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleihin.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Kansalaispuolue

Kuka on puheenjohtaja: Sami Kilpeläinen.

Milloin perustettu? 2016.

Kuinka monta ehdokasta? 50 ehdokasta.

Mitä asioita puolue ajaa: EU-maataloustukijärjestelmä pitää kansallistaa ja päätöksenteko alueellistaa. Puolue vastustaa EU:n liittovaltiota ja yhteisiä puolustushankkeita. Rajatarkastukset on palautettava. Suomen maaseutu täytyy pitää asuttuna.

Puolue laittaisi lisää rahaa turvallisuudesta vastaaville viranomaisille, poliisille etunenässä. Suomalaisen sosiaaliturvan pitää kuulua vain suomalaisille.

Kotihoidontuki on tuplattava. Vanhemmilla pitää olla mahdollisuus valita sopivin hoitomuoto lapsille ja osa-aikaisen työskentelyn mahdollisuutta on lisättävä. Pienimpien eläkkeiden tasoa on korotettava.

Erikoisuus: Paavo Väyrysen perustama puolue, josta Väyrynen lähti. Ohjelma on sama, mutta ilman Väyrystä.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt turvattomuutta Suomessa.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Liberaalipuolue

Kuka on puheenjohtaja? Tea Törmänen.

Milloin perustettu? 2015.

Kuinka monta ehdokasta? Puolueella on 36 ehdokasta, eniten Uudenmaan vaalipiirissä.

Mitä asioita puolue ajaa? Yksilönvapautta. Kaikilla ihmisillä pitää olla vapaus valita. Se tarkoittaa oikeutta elää omaa elämäänsä, kunhan ei vie samoja oikeuksia muilta.

Työn verotusta on alennettava, koska ihmisten pitää itse saada päättää, miten he käyttävät rahansa. Työehtosopimusten yleissitovuus on poistettava ja työehdoista sovittava paikallisesti.

Valtion on keskityttävä ydintehtäviin. Sen tarkoitus ei ole kerätä "maksimimäärää veroja", vaan antaa ihmisten tavoitella tärkeäksi kokemiaan asioita. Alkon ja Veikkauksen monopolista on luovuttava.

Erikoisuus: Tukitakuu. Mikäli viranomainen ei pysty käsittelemään perusturvaa hakevan tukihakemusta tietyn ajan sisällä, päätös tehdään automaattisesti hakijan eduksi.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus eutanasiaan.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Liike Nyt

Kuka on puheenjohtaja? Harry Harkimo.

Milloin perustettu? 2018.

Mitä asioita liike ajaa? Liike Nyt on valinnut kuusi periaatetta, joihin se perustaa toimintansa. Niiden mukaan jokaisesta on pidettävä huolta, markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita. Näiden lisäksi liike painottaa Eurooppa-myönteisyyttä ja yksilön arvostamista.

Vaaleissa puolue ajaa toisen asteen maksutonta koulutusta, kovempia rangaistuksia seksuaalirikollisille ja yrittäjille sosiaaliturvaa. Liike poistaisi työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Kuinka monta ehdokasta? Liike Nyt ilmoittaa nettisivuillaan, että sillä on 109 ehdokasta.

Erikoisuus: Liike Nyt ei ole puolue, vaan poliittinen liike. Tämä on puolestaan tarkoittanut sitä, että jokaisen ehdokkaan on pitänyt kerätä sata allekirjoitusta ehdokkuuttaan varten. Itsenäiset ehdokkaat ovat puolestaan tehneet vaaliliittoja Liike Nyt -nimen alle.

Vaalikoneväite, jonka kanssa liikkeen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Viinit ja vahvat oluet pitää saada ruokakauppoihin.

Vaalikoneväite, jonka kanssa liikkeen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Kommunistinen Työväenpuolue

Puheenjohtaja: Mikko Vartiainen.

Milloin perustettu? 1988.

Kuinka monta ehdokasta? 31.

Mitä asioita puolue ajaa? Jokaisen pitäisi saada 1 200 euron perustulo ja oikeus työhön olisi kirjattava perustuslakiin. Kaikille olisi myös taattava ilmainen koulutus ja vapaa opiskeluoikeus. Pääsykokeet puolestaan pitäisi poistaa ja opintolainat tulisi nollata.

Irti EU:sta, Natosta, kohti työväen valtaa ja sosialismia. Suurteollisuus on kansallistettava, samoin pankit, kaivokset, puhelin- ja teleliikenne, kuten myös sähköntuotanto ja -jakelu.

Erikoisuus: Puolue ilmoittaa, ettei lupaa mitään, vaan vaatii.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä:Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä

Suomen Kansa Ensin

Kuka on puheenjohtaja? Marco de Wit.

Milloin perustettu? 2018.

Mitä asioita puolue ajaa? Suomen kansa ensin ajaa ”ensisijaisesti suomalaisten etuja poliittisissa kysymyksissä". Käytännössä puolue vaatii Suomen eroamista sekä Euroopan unionista että eurojärjestelmästä. Tämän lisäksi puolueen mukaan ”rajat pitää sulkea luvatta tuleville" ja tulleet pitää palautta lähtömaihin. Puolueen ehdokkaat vastustavat lähes yksimielisesti Suomen Nato-jäsenyyttä ja vaativat suoraa demokratiaa kansanäänestyksineen.

Kuinka monta ehdokasta? Suomen kansa ensin -puolueella on 34 ehdokasta yhdeksässä vaalipiirissä.

Erikoisuus: Suomen kansa ensin-puolueenpuheenjohtaja Marco de Wit tuli tunnetuksi mielenosoitusleiristä Helsingin keskustassa, jossa vastustettiin turvapaikanhakijoiden tulemista ja jäämistä Suomeen. Leiri hajosi keväällä 2015 useisiin porukoihin, joista Suomen kansa ensin -ryhmä perusti oman puolueensa.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Suomen ei pidä kiirehtiä kieltämään uusien bensa- ja dieselautojen myyntiä

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vihapuhe tulee määritellä ja asettaa rangaistavaksi rikoslaissa.

Suomen Kommunistinen Puolue

Puheenjohtaja: Juha-Pekka Väisänen.

Milloin perustettu: Ensimmäisen kerran 1918.

Kuinka monta ehdokasta? 88 ehdokasta.

Mitä asioita puolue ajaa? Kaikille täysi-ikäisille suomalaisille veroton 1 200 euron perusturva. Perusturva rahoitetaan esimerkiksi nostamalla isojen perintöjen ja suurituloisten verotusta.

Kuusituntinen työpäivä. Työn tuottavuus on kasvanut ja työttömyyttä voidaan torjua 30 tunnin työviikolla. Näin ihmisillä jää enemmän aikaa itsensä kehittämiseen, perheen kanssa olemiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Hävittäjähankinnat on peruttava. Suomen ei pidä liittyä Natoon eikä mihinkään muuhunkaan sotilasliittoon. Suunnitelluilla hävittäjähankinnoilla ei saavuteta Suomen ilmatilan herruutta, puolue sanoo.

Erikoisuus: Rauhankasvatuksen lisääminen varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan. Lasten on tärkeää oppia ratkaisemaan ongelmia ja ristiriitoja sovitellen.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä:Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille pitää lisätä.

Seitsemän tähden liike

Puheenjohtaja: Paavo Väyrynen.

Milloin perustettu? 2018.

Kuinka monta ehdokasta? 177.

Mitä asioita puolue ajaa? Vastustaa hallitsematonta globalisaatiota ja Euroopan ylikansallista yhdentymistä. Suomen on pidettävä maahanmuuttopolitiikka omissa käsissään. Maahan tulleiden turvapaikkahakemukset on käsiteltävä ja kielteisen päätöksen saaneet poistettava maasta nopeasti.

Takuueläkettä ja lapsilisiä on korotettava. Perhevapaita pitää uudistaa niin, että perheille on turvattava vapaus päättä niiden käytöstä. Kotihoidontukea pitää maksaa siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta ja sen tasoa on nostettava.

Erikoisuus: Puolue hyväksyy jäsenikseen vain entisiä kansanedustajia ja europarlamentaarikoita. Ehdokkaat voivat liittyä kannatusjäseniksi.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Piraattipuolue

Kuka on puheenjohtaja? Petrus Pennanen

Milloin perustettu? Vuonna 2008.

Kuinka monta ehdokasta? Piraattipuolueella on yhteensä 87 ehdokasta. Puolueella on ehdokkaita kaikissa vaalipiireissä Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Mitä asioita puolue ajaa? Piraattipuolue perustaa toimintansa omien sanojensa mukaan yksilönvapaudelle ja se vastustaa ”holhousyhteiskuntaa”. Samalla puolue painottaa sananvapautta ja avointa tietoa yhteiskunnan kehittämisessä.

Vaaliohjelmassa puolue vaatii muun muassa, että sähkön- ja lämmöntuotannossa fossiiliset polttoaineet on korvattava vuoteen 2030 mennessä ydinvoimalla, aurinkovoimalla, tuulivoimalla sekä biopolttoaineilla. Samalla piraattipuolue muuttaisi opiskelun maksuttomaksi paitsi toisella asteella mutta myös korkeakouluissa.

Erikoisuus: Piraattipuolue on vaaliliitossa feministien, eläinoikeuspuolueen ja liberaalien kanssa Helsingin vaalipiiriissä. Vaaliliitolla on mahdollisuudet saada edustaja eduskuntaan.

Puolue kisaakin vaaliliitossa lähinnä feministien kanssa siitä, kumpi mahdollisen kansanedustajan paikan saisi. Vaaliliitosta valitaan henkilö, joka on saanut siinä eniten henkilökohtaisia ääniä. Vaaliliiton vahvimmat ehdokkaat ovat piraattien Petrus Pennanen ja feministien Katju Aro.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Sosiaaliturvaa tulee kehittää niin, että osa nykyisistä tuista korvataan kaikille työikäisille maksettavalla, vastikkeettomalla perustulolla.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Yle järjestää tiistaina 2.4.2019 pienpuoluetentin, jossa mukana ovat Eläinoikeuspuolue, Feministinen puolue, Itsenäisyyspuolue, Kansalaispuolue, Liberaalipuolue, Kommunistinen Työväenpuolue, Suomen kansa ensin, Suomen Kommunistinen Puolue ja Piraattipuolue. Seitsemän tähden liike ei osallistu tenttiin, vaikka puolue on siihen kutsuttu. Liike Nytiä ei ole kutsuttu, koska se ei ole puolue. Lähetys alkaa Ylen TV1:llä kello 21.00.

Jutusta voi keskustella tänään tiistaina klo 22:een saakka.

Lue lisää:

Ylen puoluekannatusmittaus: Perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue, SDP menetti kannatustaan

Ylen vaalikone

Yle Areenan vaalisivu

Kuusi vuotta opintoja on takana ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto valmis. Christa Huuskonen ja Artturi Kesti sekä yli sata muuta lääkäriä valmistuivat Tampereelta perjantaina.

Huuskonen ja Kesti ovat molemmat lähdössä terveyskeskukseen töihin, mutta kumpikaan ei mene sinne jäädäkseen. Huuskonen menee viikon loman jälkeen vuodeksi Keuruun terveyskeskukseen.

– Menen tosi innostuneena. Ihan hyvä päästä työn ääreen.

Voisiko Christa Huuskonen kuvitella jäävänsä terveyskeskuslääkäriksi? Heistä on nyt kova pula.

– Terveyskeskus on kyllä varmasti erittäin monipuolinen työpaikka. Siellä näkee elämänkirjoa. Itse ajattelin suuntautua kuitenkin kirurgiaan, Huuskonen sanoo.

Pakollinen työjakso

Erikoistuvien lääkäreiden pitää suorittaa yhdeksän kuukauden pakollinen työjakso terveyskeskuksessa. Arttu Kesti menee töihin Kauhajoen terveyskeskukseen.

– Menen tosi hyvillä mielin, koska olen ollut aiemminkin Kauhajoella.

Kesti alkaa suorittaa siviilipalvelusta kesällä Tampereen sydänsairaalassa, koska haluaa erikoistua kardiologiaan.

– En näe todennäköisenä vaihtoehtona terveyskeskuslääkärin ammattia, Kesti sanoo.

Kesti ja Huuskonen sanovat, että terveyskeskuksessa tulee varmasti eteen tapauksia, joihin on tutustunut vain kirjoissa tai hyvä, jos niissäkään. Apua nuoret lääkärit kertovat saavansa vanhemmilta kollegoilta.

Yli 400 lääkäriä tarvittaisiin lisää

Suomen terveyskeskukset kaipaavat kipeästi lääkäreitä, mutta nuoria lääkäreitä on vaikea houkutella edes palkalla.

Viime lokakuussa vajaat kuusi prosenttia lääkärin tehtävistä oli hoitamatta Suomessa. Suurin lääkärivaje oli Kainuussa, missä vaje oli lähes 20 prosenttia. Koko Suomessa on 228:n kokoaikaisen lääkärin vajaus. Lisäksi johtavat lääkärit ovat arvioineet, että terveyskeskuksiin tarvittaisiin vajaat 200 vakanssia lisää.

Lääkäreitä tarvittaisiin siis yli 400 lisää. Ei ihmekään, että vastavalmistuneiden lääkärien ei tarvitse stressata töiden saamisesta.

Esimerkiksi Tampereella tarjottiin aloittavalle lääkärille 5 000 euron kokonaispalkkaa, mutta Aamulehden mukaan hänelle oli tarjottu jo 8 000 euroa toisaalta. Lääkäriliitto on kuullut tällaisista summista, mutta ne ovat liiton mukaan yksittäisiä.

– Yksittäisissä tapauksissa palkkatarjoukset voivat olla hyvinkin korkeita, useita tuhansia euroja yli sopimustason. Tällöin kyse lienee enemmän tilapäisjärjestelystä, Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä sanoo.

Kukaan tuntemani lääkäri ei halua tehdä työtään "sinne päin". Eino Solje

Vastavalmistuneen taulukkopalkka on 3 340 euroa ilman lisiä. Monella paikkakunnalla lääkäri saa huomattavasti enemmän. Lääkärien keskipalkka oli pari vuotta sitten noin 6 500 euroa.

Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen sekä Lääkäriliiton yhteisessä tutkimuksessa nuorilta lääkäreiltä kysyttiin, mikä vaikuttaa työpaikan valintaan. 18-kohtaisessa listassa palkka sijoittui vasta sijalle 11.

Nuorille lääkäreille palkkaa tärkeämpiä olivat työn ammatillinen kiinnostavuus, työpaikan sijainti, erikoistumisvaihe tai muu urakehitys sekä perhesyyt.

Mahdoton tehtävä

Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo, että moni nuori lääkäri kokee, että terveyskeskus on mission impossible, mahdoton tehtävä.

– Potilaat ovat tyytymättömiä, omaiset ovat tyytymättömiä, esimiehet ovat tyytymättömiä, jos hoidetaan liian vähän potilaita, ja hoitajat ovat paineessa. Terveyskeskuslääkäri on puun ja kuoren välissä, Myllymäki kuvaa.

Terveyskeskuksiin on siirretty erikoissairaanhoidosta yhä vaativampia potilaita. Monisairaan vanhuksen hoitaminen on ihan erilaista kuin potilaan kohtaaminen työterveyshuollossa.

Lääkäreille ei ole Myllymäen mukaan varattu tarpeeksi aikaa esimerkiksi lääkereseptien uusimiseen. Lääkäri ei ole välttämättä edes tavannut potilasta, ja hänen pitäisi lyhyessä ajassa käydä läpi sairaushistoria ja miettiä, tarvitaanko uusia laboratoriokokeita tai varmistua, ettei lääke päädy katukauppaan.

Muistisairasta ei hoida vartissa

Joensuulainen Eino Solje on Nuorten Lääkärien yhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän hoitaa työssään paljon muistisairaita.

– Jopa yli tunnin vastaanotto, jonka aikana saadaan lääkeasiat, lääkkeiden korvattavuudet, kokonaislääkitys arvioitua, kuntoutussuunnitelmat tehtyä ja omaisten kanssa keskusteltua, on varmasti kustannustehokas, vaikka saattaa tilastoissa näyttääkin tuottamattomalta työltä. Vastaanottojen aikataulun pitää olla sellainen, että on aikaa kuunnella potilasta, Solje sanoo.

Solje sanoo, että palkalla on vaikea houkutella, jos työn tekemisen edellytykset ovat pielessä. Nuoret lääkärit kaipaavat koulutusta ja tukea.

Hyvin toimivassa terveyskeskuksessa vastaanottoajat ovat Soljen mukaan riittävän mittaisia potilaiden tulosyihin nähden. Monisairaan vanhuksen ongelmia ei ratkota 15 minuutissa.

– Sellaisiin yksiköihin, joissa vastaanottoajat on vedetty minimiin, paperitöille ei ole varattu aikaa, eikä senioritukea ole saatavilla, on varmasti vaikeaa saada nuoria lääkäreitä, vaikka palkka olisikin suurempi. Kukaan tuntemani lääkäri ei halua tehdä työtään "sinne päin", Solje sanoo.

Työkuorma pelottaa

Lääkäriliiton Myllymäen mukaan terveyskeskuksissa on kolme asiaa pielessä. Ensinnäkin terveyskeskuksissa on hänen mukaansa liian vähän virkoja, mikä johtaa siihen, että työkuorma on suuri.

Palkkauksella voi houkutella lääkärin yleensä vain lyhyeksi aikaa, jos työolot eivät muuten mahdollista työn tekoa eli potilaiden hoitamista kunnolla. Jesper Perälä

Lääkäriliiton laskelmien mukaan 20 vuodessa sairaaloihin on tullut 3 000 uutta lääkärin virkaa, työterveyshuoltoon ja yksityiselle 1 000 virkaa lisää kumpaankin. Samassa ajassa terveyskeskuksiin on Myllymäen mukaan tullut vain 350 uutta virkaa, vaikka työ on entistä raskaampaa.

Samaa sanoo Nuorten Lääkärien Yhdistyksen helsinkiläinen puheenjohtaja Sara Launio.

– Yleislääkärin työ on lääkärintyön ydintä, joka on monipuolisuudessaan edelleen monille nuorille kiinnostava ja haluttu työ. Terveyskeskustyön järjestämiseen liittyen on kuitenkin haasteita. Jatkuvasti kuulee viestiä työn venymisestä työpäivän ulkopuolelle ja kiivaasta työtahdista.

Joka neljäs lääkäri on erikoistuva lääkäri

Myös virkarakenne on ongelma. Terveyskeskuksessa ei ole erikseen erikoistuvan lääkärin virkoja kuten sairaaloissa.

Kaikkiin erikoislääkäritutkintoihin kuuluu yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelu. Kyse on erikoistumiskoulutuksen osasta, joka tulee tehdä jossain vaiheessa koulutusta.

Suomen terveyskeskuksissa olevista lääkäreistä joka neljäs on tällainen erikoistuva lääkäri, joka on vain yhdeksän kuukautta talossa. Perehdyttyään hän lähtee pois ja potilaat joutuvat tottumaan vaihtuviin lääkäreihin.

Myllymäen mukaan terveyskeskuslääkärit ovat niin purjeessa töidensä kanssa, etteivät nuoret lääkärit kehtaa välttämättä kysyä neuvoa kokeneilta kollegoilta.

Tamperelainen nuori lääkäri Jesper Perälä sanoo, että terveyskeskukset voisivat panostaa tämän työjakson sisältöön nykyistä enemmän. Myös Perälä on Nuorten Lääkärien yhdistyksen hallituksessa.

– Nuorta erikoistuvaa lääkäriä ei pitäisi nähdä vain yhdeksässä kuukaudessa loppuun kulutettavana työvoimana, vaan koulutettavana ammattilaisena, jonka osaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa. Näin terveyskeskusjakso saisi nuoret jäämään useammin terveyskeskuksiin töihin.

Hyvään työpaikkaan kuuluvat Perälän mukaan myös riittävä tuki ja ohjaus, sekä mahdollisuudet kouluttautua ja kehittää omaa työtään.

– Kun nämä asiat ovat kunnossa, ei suuria palkkahoukuttimia tarvita, vaikka työpaikka olisikin hieman syrjäisemmällä seudulla. Palkkauksella voi houkutella lääkärin yleensä vain lyhyeksi aikaa, jos työolot eivät muuten mahdollista työn tekoa eli potilaiden hoitamista kunnolla.

Joustot kiinnostaisivat

Sara Launio ei usko siihen, että pakollinen työjakso saisi nuoret jäämään terveyskeskuksiin töihin. Eivät usko muutkaan haastatellut lääkärit.

Jos pakko tai palkka eivät auta, mikä sitten?

Virkojen määrän, virkarakenteen ja työkuorman lisäksi nuoret lääkärit nostavat esille joustot.

Sara Launion mukaan lääkäreiden pitäisi saada suurempi mahdollisuus suunnitella omaa työaikaansa kuin nyt. Lapsiperhearjessa auttaisi mahdollisuus lyhentää työaikaa, tutkijaa taas osa-aikainen työviikko.

– Toiselta paikkakunnalta tulijat tekevät mielellään esimerkiksi 3–4 pidempää työpäivää niin, että myös kotipaikkakunnalla ehtii olla.

– Suuri osa etenkin terveyskeskuslääkärin työstä on asiantuntijatyötä, jota voisi sijoittaa joustavasti lääkärin omien työskentelymieltymysten mukaan, Launio sanoo.

Lääkärien sijoittumiseen vaikuttaa myös, miten puolisolle on tarjolla töitä.

– Perheelliselle tärkeitä ovat myös sosiaaliset turvaverkot paikkakunnalla. Yleensä tk-työhön kuuluu myös päivystämistä virka-ajan ulkopuolella, Solje sanoo.

Ei mikään "arvauskeskus"

Myös maine ja yhteiskunnallinen keskustelu vaikuttavat. Sote-keskustelussa on puhuttu paljon terveyskeskuksista.

– Terveyskeskuksista on tullut ”arvauskeskuksia” ja joissain sanankäänteissä jopa jonkinlaisia sylkykuppeja. Myös poliitikot puhuvat välillä alentuvasti terveyskeskuksista. Monissa terveyskeskuksissa tehdään aivan erinomaista työtä hoitamalla potilaat kansainvälisestikin arvioiden ensiluokkaisesti, Eino Solje sanoo.

Miten vastavalmistuneet lääkärit näkevät tulevan työnsä terveyskeskuksessa?

– Voi olla, että terveyskeskuksessa pystyy vaikuttamaan itse asioihin vähän, Christa Huuskonen sanoo.

Artturi Kesti sanoo, että jonkun muun pitää miettiä säästöt kuin lääkärin.

– En pidä hyvänä lääkärinä sellaista lääkäriä, joka säästää tutkimuksista. Tutkimukset tehdään lääketieteellisin perustein ja joku muu sanoo, mistä säästetään.

Lue lisää:

Kainuun lääkäripula on jatkunut tasaisen huonona: “Paras keino saada lääkäreitä, on kouluttaa heitä itse”

Yle selvitti: Pääkaupunkiseudun terveysasemissa valtavat erot – tästä näet, missä pääsisit lääkäriin lukujen valossa nopeimmin

Pikkukuntien lääkäripulaa helpotetaan teknologian avulla – potilas voi olla 100 kilometrin päässä lääkäristä Väkivaltaa, uhkailua ja järjetön työtaakka – selvitimme, miksi lääkärit eivät halua työskennellä päivystyksissä