Tv-koomikko Volodymyr Zelenskyi pitää kärkipaikkaa Ukrainan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Kun äänistä on laskettu 57 prosenttia, Zelenskyi on kerännyt 30,2 prosenttia äänistä, selviää Ukrainan keskusvaalikomitean tuloslaskennasta.
Istuva presidentti Petro Porošenko olisi näillä näkymin menossa Zelenskyin kanssa toiselle kierrokselle. Hänen osuutensa äänistä on 16,5 prosenttia.
Entinen pääministeri Julija Tymošenko on kolmantena 13,1 prosentin äänisaaliilla.
Ukrainan valtion uutistoimisto Ukrinformin mukaan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 63,48.
– Tämä on vain ensiaskel suureen voittoon, Zelenskyi kommentoi ovensuukyselyjen jälkeen.
Vaalit menevät toiselle kierrokselle, jos kukaan ehdokas ei saa yli 50 prosenttia äänistä. Mahdollinen toinen kierros järjestetään pääsiäissunnuntaina 21. huhtikuuta.
Julija Tymošenkon vaalikampanjan edustajien mukaan Tymošenko olisi menossa toiselle kierrokselle. Mitkään ovensuukyselyt eivät tue oppositioehdokkaan väitettä.
Tymošenko sanoi tv-haastattelussa, että hänen tiiminsä aikoo tehdä oman ääntenlaskentansa.
Koomikko Volodomyr Zelenskyi on arvaamaton kandidaatti presidentiksi, sillä hänellä ei ole aiempaa kokemusta politiikasta.
Yhdysvaltalainen toimittaja Christopher Miller jakoi Twitterissä videon, jossa hän kysyi Zelenskyiltä kommenttia ovensuukyselyyn. Zelenskyi sanoi, että tiedot tuntuvat "ihan hyvältä" ja hän kertoi olevansa valmis mahdolliseen suureen vastuuseen.
Taiwanin ja Kiinan välit ovat kiristyneet sunnuntaina, kun kaksi kiinalaishävittäjää loukkasi Taiwanin mukaan sen ilmatilaa.
Taiwanin ulko- ja puolustusministeriöiden mukaan kaksi Kiinan Shenyang J-11 -hävittäjää ylitti valtioiden merirajan Taiwanin ja Kiinan välisessä Formosansalmessa aamupäivällä. Taiwan lähetti hävittäjiään häätämään Kiinan koneet pois.
Taiwan tuomitsi teon provokaationa.
Taiwanin presidentinkanslia sanoi, että Kiinan pitäisi lopettaa alueellista rauhaa vaarantava käytös ja olla häiriköimättä. Presidentti Tsai Ing-wen on hänen mukaansa käskenyt armeijaa tekemään tarvittavat sotavalmistelut.
Kiinan johto ei kommentoinut uutista tuoreeltaan. Kiina pitää Taiwania maakuntanaan.
Kiina ja Taiwan ovat yleensä kunnioittaneet välistään rajaa eli mediaanilinjaa, kertoo Japan Times -lehti. Kiina on kuitenkin lähettänyt sotakoneita ja -laivoja Taiwanin lähialueille sotaharjoituksissa viime vuosina.
Viime viikolla Yhdysvallat lähetti laivaston ja rannikkovartioston aluksia Formosansalmeen.
Kiinan ilmatilanloukkauksen voi tulkita voimannäytöksi Taiwanin lisäksi Yhdysvalloille, joka on katsonut pahalla Kiinan sotavarustelua Etelä-Kiinan merellä.
Turkin pääoppositiopuolue CHP on vienyt pormestarin paikan Ankarassa Turkin paikallisvaaleissa, kertoo uutistoimisto Reuters.
Istanbulissa AKP:n ehdokas ja entinen pääministeri Binali Yildirim on julistautunut voittajaksi – samoin on tehnyt myös CHP:n Ekrem Imamoglu.
Imamoglu kertoi voittaneensa lähes 20 000 äänen erolla. Yildirim sen sijaan sanoi saaneensa 4000 ääntä enemmän kuin kilpailijansa.
Ankarassa opposition CHP-puolueen Mansur Yavas keräsi noin 51 prosenttia äänistä ja teki lähes neljän prosentin eron AKP:n Mehmet Özhasekiin.
Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin puolue AKP on saamassa eniten ääniä kokonaisuudessaan Turkin paikallisvaaleissa. Sanomalehti Hürriyetin mukaan AKP on saamassa 44,42 prosenttia koko maan äänistä, kun 99 prosenttia äänistä oli laskettu.¨Äänestysprosentti vaaleissa oli 84,52.
Neljä ihmistä on kuollut vaaleihin liittyvissä väkivaltaisuuksissa Turkin kaakkoisosissa.
Paavi Franciscus puolusti kantaansa olla myöntämättä eroa Lyonin arkkipiispalle Philippe Barbarinille, joka tuomittiin Ranskassa puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen lasten seksuaalisen hyväksikäytön peittelystä.
Franciscus sanoi olleensa velvollinen kieltäytymään eron myöntämisestä, sillä tapaus on edelleen auki.
– En voi hyväksyä sitä [eropyyntöä], sillä klassisen oikeustieteen mukaan on olemassa syyttömyysolettama niin kauan kun tapaus on kesken. Ja hän on valittanut tuomiosta, Franciscus sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Oikeuden mukaan 68-vuotias Barbarin peitteli syytöksiä 80–90-luvuilla tapahtuneista hyväksikäyttötapauksia vuosina 2014–15. Näistä tapauksista syytetty pappi joutuu oikeuden eteen myöhemmin tänä vuonna.
–Kun seuraava oikeusaste antaa päätöksensä, katsomme tilannetta uudelleen. Syyttömyysolettama on tärkeä, sillä se on tiedotusvälineiden pinnallisen tuomitsemisen yläpuolella. Ehkä hän ei ole syytön, mutta syyttömyysolettama pitää olla, paavi sanoi.
Barbarin on väliaikaisesti pois päivittäisestä virantoimituksestaan, kunnes hänen valituksensa on käsitelty.
Katolinen kirkko on viime aikoina rypenyt jatkuvissa hyväksikäyttöskandaaleissa ympäri maailmaa. Tapauksia on paljastunut Ranskan lisäksi esimerkiksi Irlannissa, Chilessä, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Puolassa.
Venäläisen lentoyhtiön S7:n hallituksen puheenjohtaja ja osaomistaja Natalia Fileva, 55, ja kaksi muuta ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa lähellä Saksan Frankfurtia sunnuntaina, kertoo uutistoimisto Reuters.
Filevan Epic LT -merkkinen yksityiskone syöksyi maahan yrittäessään laskeutua Egelsbachin lentokentälle. Kone oli lentänyt Frankfurtiin Ranskan Cannesista.
Onnettomuuden syy ei ole vielä tiedossa.
Natalia Fileva oli yksi Venäjän rikkaimmista naisista. Reutersin mukaan hänen omaisuutensa on yli 530 miljoonaa euroa.
Lentoyhtiö S7 tunnetaan myös nimellä Siberian Airlines. Se on osa One World -lentoyhtiöallianssia, johon kuuluu myös Finnair.
Poliisi kolaroi kuolettavasti matkalla turmapaikalle
Uutistoimisto DPA:n mukaan onnettomuuspaikalle matkalla ollut poliisiauto törmäsi vastaan tulevaan autoon. Kolme poliisia loukkaantui ja toisessa autossa olleet kaksi ihmistä kuoli.
Lähes puolet Suomen pk-yrityksistä katsoo, että perhevapaiden pitäisi jakautua Suomessa nykyistä tasaisemmin äitien ja isien välillä. Asia käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n teettämästä tutkimuksesta, johon haastateltiin hieman alle 500 pk-yrityksen johtajaa.
Yli 70 prosenttia pienten ja keskisuurten yritysten johtajista on huolissaan syntyvyyden laskusta. Yli puolet vastaajista uskoo, että epävarmuus työn ja perheen yhteensovittamisesta vaikuttaa perheiden suunnitelmiin hankkia lapsia.
– Nyt saadut tulokset kertovat selkeästi sen, että myös pk-yrityksissä ymmärretään hyvin syntyvyyden rajun vähenemisen merkitys Suomen koko hyvinvointiyhteiskunnalle. Yhtenä syynä syntyvyyden laskuun ovat tulleet esiin työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet, sanoo asiantuntija Katja Leppänen EK:sta.
Viime vuoden lopulla julkaistu Tilastokeskuksen väestöennuste maalaa synkkää kuvaa Suomen väestönkasvusta. Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin Suomen väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun, ja 2050-luvulla Suomessa asuisi ennusteen mukaan jo nykyistä vähemmän ihmisiä.
Jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla, alle 15-vuotiaita olisi 760 000 vuonna 2030. Vielä 1970-luvulla maassa oli miljoona alle 15-vuotiasta.
Työajat joustavat tarvittaessa valtaosassa yrityksiä
Hieman alle 90 prosenttia pk-yrityksistä kertoi kyselyssä, että niissä on helpotettu työn ja perheen yhteensovittamista mahdollistamalla joustavat työajat. Noin 60 prosentissa yrityksistä on kerrottu mahdollisuudesta tehdä osa-aikatöitä ja 44 prosentissa mahdollisuudesta etätöihin.
Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset isät ovat häntäpäässä vanhempainvapaiden käytössä. Isät pitävät noin kaksi prosenttia niistä vanhempainvapaista, jotka voidaan vapaasti jakaa vanhempien kesken. Yrityksistä 38 prosentissa on kannustettu myös miehiä pitämään perhevapaita.
Lähes joka kolmas vastaaja katsoo, että työn ja perheen yhteensovittamista edistäviä toimia voisi vielä tehostaa.
Tutkimus tehtiin tämän vuoden tammi-helmikuussa. Taloustutkimus haastatteli puhelimitse vajaa 500 satunnaisesti valittua EK:n pk-jäsenyritystä. Virhemarginaali on noin neljä prosenttiyksikköä suuntaansa.
EK kampanjoi asennemuutosta
EK aloittaa nyt kampanjan nimeltä työplusperhe, jonka tavoitteena on helpottaa lapsiperheiden arjen ja työelämän yhdistämistä.
– Katsomme, että myös elinkeinoelämän pitää pyrkiä vaikuttamaan asiaan. Tämä on ennen muuta asennekampanja. Pyrimme herättelemään yrityksiä ja kaikkia muita työnantajia siihen, että työpaikoille tarvitaan perhemyönteistä puhetta sekä perhemyönteisiä asenteita ja tekoja, EK:n Leppänen kertoo.
Lähtemällä mukaan kampanjaan yritys sitoutuu edistämään työelämän perhemyönteisyyttä työpaikan omista lähtökohdista käsin.
Tulevalta hallitukselta EK toivoo asiassa Leppäsen mukaan varsinkin perhevapaauudistusta.
Työttömät voivat huhtikuun alusta alkaen kerryttää aktiivimallissa määriteltyä aktiivisuutta myös muiden kuin työvoimaviranomaisten palveluilla.
Toiminnan järjestäjiksi kelpaavat esimerkiksi kunnat ja kuntayhtymät, ammattiliitot, Työttömien Keskusjärjestö jäsenyhdistyksineen tai muut julkista rahoitusta saavat rekisteröidyt yhdistykset. Työttömän on todistettava osallistumisensa työllistymistä edistävään toimintaan toimittamalla Kelalle järjestäjän antama todistus.
Muutos tulee voimaan vaiheittain eri ihmisillä, sillä se koskee 1. huhtikuuta tai sen jälkeen alkavia 65 päivän seurantajaksoja. Jos siis kuluva tarkastelujakso on alkanut ennen huhtikuuta, muutos koskee vasta seuraavaa jaksoa.
Aktiivimallin ehdot täyttääkseen työttömän on kerrytettävä tarkastelujakson aikana viiden päivän verran aktiivisuutta. Jos aktiivisuusedellytys ei täyty, työttömyysetuutta leikataan yhden omavastuupäivän eli vajaan viiden prosentin verran kuukaudessa seuraavan tarkastelujakson ajaksi.
Laki työttömyysturvan aktiivimallista tuli voimaan viime vuonna.
Ainakin 25 ihmistä on kuollut ja satoja loukkaantunut ankaran ukkosmyrskyn vuoksi Nepalissa, kertoo uutistoimisto Reuters.
Nepalin pääministeri Khadga Prasad Oli kertoi Twitterissä, että 25 kuolleen lisäksi ainakin 400 ihmistä on loukkaantunut. Pääministeri kertoi uutistoimisto AP:n mukaan myös, että pelastushelikopterit odottivat sään selkenemistä, jotta loukkaantuneet saataisiin kuljetettua kylistä sairaaloihin.
Myrsky iski pahimmin Baran alueella, noin 60 kilometrin päässä pääkaupunki Kathmandusta.
Timo Soini irrottaa perussuomalaisten pinssin puvuntakkinsa rintapielestä ja laskee sen pöydälle Hotelli Vaakunan kabinetissa Helsingin keskustassa.
Alkaa pitkä marssi kohti eduskuntaa ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokousta. On kesäkuu vuonna 2017.
Kaikki perussuomalaisten viisi ministeriä ja viisitoista muuta puolueen kansanedustajaa eroavat perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perustavat omansa, Uuden vaihtoehdon. Myöhemmin he perustavat uuden puolueen, nykyisen siniset.
Edellisenä viikonloppuna Jussi Halla-aho on valittu perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi.
Perussuomalaisissa vallan ovat ottaneet he, jotka äänestivät jo vuoden 2011 eduskuntavaalien ison jytkyn: nykyisen kaltaisen maahanmuuton vastustajat.
Nykyisten sinisten kansanedustajien avulla pääministeri Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus säilyttää kansanedustajien enemmistön eduskunnassa. Perussuomalaisista eronneet ministerit säilyttävät salkkunsa.
Keskusta ja kokoomus passittavat halla-aholaiset perussuomalaiset oppositioon.
Timo Soini: Tähti jättää näyttämön, ei ehdolle eduskuntavaaleihin
Sinisten vaalivalmistelut kokivat takaiskun ehdokasasettelun loppusuoralla. Timo Soini ilmoitti, ettei lähde ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Soini panttaa yhä tietoa toukokuun eurovaaleihin osallistumisesta.
Soinin manttelinperijän, sinisten puheenjohtajan Sampo Terhon pitää nyt pärjätä omillaan.
Timo Soini nosti perussuomalaiset yhden kansanedustajan puolueesta liki neljänkymmenen edustajan suureksi puolueeksi. Nyt Terho yrittää säilyttää siniset eduskunnassa edes jokusen edustajan voimin.
Samaan aikaan sinisten kärkiehdokkaaksi Uudellamaalla uumoiltu Jussi Niinistö flirttailee tiedotusvälineiden kanssa ajatuksella omasta paluustaan perussuomalaisiin tai sinisten ja perussuomalaisten yhdistymisestä.
Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo yrittää parhaansa mukaan viljellä puheessaan Timo Soinin vertaisia sutkauksia. Espoolainen Elo pyrkii Suomen maaseudun puolueen, Veikko Vennamon, Timo Soinin ja unohdetun kansan perijäksi kolmannessa polvessa.
Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho on maanantai-iltana haastateltavana Ylen puheenjohtajatentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai TV1:ssä kello 21.00.
Populismi: Perinteet, poliisi, puolustusvoimat ja autot
Sinisten populismi rakentuu poliisin, armeijan ja autoilun ympärille. Puolue pitää perinteisiä perhearvoja kunniassa.
Puolue poistaisi uusista autoista maksettavan autoveron, jotta autokanta uusiutuisi ja liikenteen päästöt vähenisivät. Uuden auton ostajaa muistettaisiin myös vanhan auton romutuspalkkiolla.
Siniset vaatii Suomeen tuhatta uutta poliisia ja lisää työntekijöitä myös hätäkeskuksiin, pelastustoimeen ja rajavartiostoon.
Armeijan pitäisi saada lisää rahaa: ilmavoimille ei riitä 64 uutta hävittäjää, vaan niitä olisi saatava 100. Siniset haluaa Suomen myös irtautuvan maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Kansanturvallisuus – tällä termillä siniset politiikkaansa kutsuvat. Vaalilause on "siniset turvaa".
Siniset on populismissaan yrittänyt tavoitella ihmisiä, jotka ovat kaivanneet perinteistä Suomea ja kokeneet, että valtapuolueet ovat hylänneet heidät.
Maahanmuutto: Siniset kaipaa kiristyksiä, "realismia ilman rasismia"
Siniset haluaa kiristää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, mutta tavoite ei ole aatteen kärjessä.
Puolue ei pysty kilpailemaan perussuomalaisten vielä tiukemman linjan kanssa nykyiseen maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvien äänistä. Puolueen maahanmuuttopoliittinen iskulause on "realismia ilman rasismia".
Uudistusmielinen konservatiivipuolue on sinisten kuvaus itsestään.
Käsitteen sisäisen ristiriidan puheenjohtaja Sampo Terho on selittänyt niin, että puolue haluaa säilyttää perinteiset arvot, mutta uudistaa politiikan rakenteet ja tekemisen tavat.
Työ ja perhe: Verotusta kevennettävä, kotihoidontukea korotettava
Siniset mainostaa olevansa verokapinassa. Kokoomuksen tavoin puolue keventäisi työn verotusta, mutta vain pieni- ja keskituloisilta, ei kaikilta.
Tuloveroalen puolue rahoittaisi muun muassa haitta- ja kulutusveroilla. Muoville tulisi haittavero.
Suurin osa työttömyyskassoista on yhteydessä ammattiliittoihin, mutta kassaan kuuluminen ei edellytä ammattiliiton jäsenyyttä. Työttömyyskassa on kuitenkin monelle merkittävä peruste ammattiliittoon kuulumiselle.
Ammattiliitoissa on epäilty sinisiä yrityksestä rapauttaa työntekijöiden järjestäytymishalukkuutta.
Siniset ehdottaa sosiaaliturvaksi käänteistä tuloveroa. Eli sosiaaliturva vähenisi, kun palkkatulot lisääntyisivät. Lisäpalkasta jäisi aina enemmän käteen kuin sosiaaliturvasta.
Puolue korottaisi kotihoidontukea ja antaisi perheiden itse päättää perhevapaiden jakamisesta isän ja äidin kesken.
Sote: Sinisten tuki valinnanvapaudelle rapautui loppumetreillä
Siniset ei ole erottunut eikä päässyt julkisuudessa esiin päättyvän vaalikauden suurissa asioissa, sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa sotessa tai ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Hallituksessa siniset oli sivustaseuraaja, kun keskusta ja kokoomus kiistelivät sote-mallista.
Puolue tuki hallituksen mallia, joka muodostui kahdeksastatoista maakunnasta sekä terveydenhuollon peruspalveluissa potilaan valinnanvapaudesta, julkisista ja yksityisistä sote-keskuksista.
Ennen vuoden 2015 vaaleja silloisten perussuomalaisten vaaliohjelmassa korostettiin vahvaa julkista sektoria, jota yksityiset toimijat ja järjestöt täydentävät. Perussuomalaiset oli huolissaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksista suurten kansainvälisten yritysten puristuksessa.
Sinisten tuki soten valinnanvapausmallille alkoi murentua sote-sodan loppumetreillä jo ennen hallituksen eroa.
Puoluehajaannus: Kannatus romahti, Terho hävisi johtajakisan
Timo Soinin ja perussuomalaisten kannatus romahti vuoden 2015 vaalien jälkeen. Hallitusvastuussa vastakkainasettelu vanhojen puolueiden kanssa ei enää onnistunut.
Aiemmat EU-arvostelijat joutuivat hyväksymään Kreikan tukipaketin. Vaalivuotena 2015 Suomeen tuli ennätysmäärä, yli kolmekymmentätuhatta turvapaikanhakijaa. Hallituksen paimentama kilpailukykysopimus leikkasi kuntien ja valtion työntekijöiden lomarahoja.
Vanha valta jäi perussuomalaisissa ahtaaseen rakoon ilman johtopaikkoja Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa 2017. Luopuvan puheenjohtajan Timo Soinin suosikki Sampo Terho hävisi puheenjohtajakisan Jussi Halla-aholle.
Maltilliset populistit äänestettiin sivuraiteelle perussuomalaisissa, pois äärikansallismielisten tieltä.
Soinilaiset erosivat ja perustivat nykyisen Sinisen tulevaisuuden.
Sinisten kannatus jäi puolueen perustamisesta alkaen noin pariin prosenttiin.
Uusi puolue onnistui säilyttämään asemansa hallituksessa ja perussuomalaisista loikanneiden ministeripaikat. Mutta: siniset on kerännyt kyselyissä vain rippeet siitä 17,7 prosentin kannatuksesta, jonka perussuomalaiset sai eduskuntavaaleissa 2015.
Kannattajat: Miehet ja yrittäjät suosivat sinisiä
Sinisten kannattajista kahdeksan kymmenestä on miehiä.
Taloustutkimuksen Ylelle tekemän puoluekannatuskyselyn taustatietojen perusteella kaksi viikkoa ennen vaaleja mieskannattajien osuus sinisillä on lisääntynyt. Sinisten ja perussuomalaisten kannattajista on selvästi suurempi osuus miehiä kuin muilla useamman kansanedustajan puolueilla.
Puolueen kannattajista yrittäjien osuus on suurempi kuin koko Suomen väestössä.
Sinisten kohtalonkysymys vaaleissa on, saako puolue kansanedustajia.
Valtakunnallisesti puolueen tilanne vaikuttaa Ylen kannatuskyselyssä huonolta. Kuitenkin esimerkiksi Uudenmaan vaalipiirissä Jussi Niinistön ja Sampo Terhon johdolla puolueella on mahdollisuuksia edustajapaikkoihin.
Palataan vielä kesäkuuhun 2017, sinisten syntyyn ja Timo Soinin pinssiin.
Sampo Terho poimi pöydältä Timo Soinin puvustaan irrottaman perussuomalaisten pinssin ja otti sen talteen. Rintamerkki oli esillä Kansallismuseossa seuraavana itsenäisyyspäivänä avautuneessa Suomen tarina -näyttelyssä.
Terho lahjoitti Soinin PS-rintamerkin Kansallismuseon kokoelmiin.
Vaalit näyttävät, joutaako siniset puolueenakin pinssin seuraksi museoon.
Jutusta voi keskustella maanantaina 1.4.2019 klo 22.00 saakka.
Sinisten puheenjohtajan Sampo Terhonnäytön paikka on nyt, kun hänen pitää nyt pärjätä omillaan ilman Timo Soinin vetoapua. Soini nosti perussuomalaiset yhden kansanedustajan puolueesta liki neljänkymmenen edustajan suureksi puolueeksi. Eduskuntavaaleissa Terho yrittää säilyttää siniset eduskunnassa edes jokusen edustajan voimin.
Puoluejohtajat tentissä keskellä kiihkeintä vaalikamppailua
Ylen ensimmäinen puheenjohtajatentti Helsingissä 14. maaliskuuta.Markku Ulander / Lehtikuva
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtaavat tänään vaalitentissä Oulussa. Tentissä väitellään muun muassa vaalien ajankohtaisimmista aiheista: vanhustenhoidosta, maahanmuutosta ja ilmastosta. Yle seuraa keskustelun etenemistä hetki hetkeltä kello 10.30 alkaen. Kuka haastaa ja ketä?
Ylen vaaliveikkaus alkaa: osu lähimmäs ja voita petiisi puoluepomo tyynyssä
iStock, Yle Kuvankäsittely: Stina Tuominen
Puolueiden prosenttilukujen lisäksi veikataan ääniharavaa ja suurinta pudottajaa. Voit myös arvioida, millaiseksi uuden eduskunnan sukupuolijako muodostuu. Viisi lähimmäs veikannutta voittaa.
TV-koomikko johtaa Ukrainan presidentinvaalia
Volydymyr Zelenskyi johtaa mielipidemittauksissa.Mykola Tys / EPA
Tv-koomikko Volodymyr Zelenskyi pitää kärkipaikkaa Ukrainan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Ääntenlaskun alkuvaiheessa Zelenskyi on kerännyt 30 prosenttia äänistä, kertoo Ukrainan keskusvaalikomitea. Istuva presidentti Petro Porošenko näyttäisi myös pääsevän vaalien toiselle kierrokselle. Hänen osuutensa äänistä on 17 prosenttia. Vaalien toinen kierros pidetään 21.4.
Länsituuli lämmittää
Yle
Alkava viikko on laajalti aurinkoinen. Samalla sateet jäävät vähäisiksi, sillä vain pohjoisessa tulee jonkin verran lumisateita. Lämpötila on etelässä länsivirtauksen myötä monin paikoin yli viisi astetta plussalla.
klo 10:35: Petteri Orvolta: Kuinka hyvin vanhusten hoivan yksityistäminen on mielestänne onnistunut? Missä on tehty suurimmat virheet ja millä tavalla yksityistämistä voidaan jatkaa?
Orpo: Se on väärin, että vanhuksia jätetään hoitamatta. Ongelma on tiedossa. Törkeys laiminlyönneissä on ollut kuitenkin pettymys ja yllätys. Siksi lisättiin saman tien puoli miljoonaa valvontaan.
klo: 10:33: Vaalitentti alkaa lappuäänestyksellä: Yllättikö vanhustenhuollon ala-arvoisuus teidät?
Paljon punaista.
Li Andersson: Ei yllättänyt, esimerkiksi Super käynnisti jo aiemmin kampanjan, jossa vanhustenhuollon ongelmia tuotiin esiin.
10:31: Tervetuloa seuraamaan Puolen Suomen vaalitenttiä. Puolueiden puheenjohtajat sekä edustajat ovat valmiina Oulun Musiikkikeskuksen Madetojan salissa, samoin kuin juontajat Jesse Mäntysalo Ylestä ja Petri Laukka Kalevasta. Juha Sipilä postuu paikalta kymmenen minuuttia ennen vaalitenttin loppua.
HETKI HETKELTÄ -SEURANTA ALKAA TÄSTÄ
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtaavat tänään vaalitentissä Oulun Madetojasalissa klo 10.30–12.30. Puolen Suomen vaalitentissä väitellään muun muassa vaalien ajankohtaisimmista aiheista: vanhustenhoidosta, maahanmuutosta ja ilmastosta.
Yle seuraa keskustelun etenemistä hetki hetkeltä tässä artikkelissa. Lisäksi voit seurata vaalitenttiä suorana tämän jutun kuvaa klikkaamalla tai Yle Areenassa.
Ylen ja sanomalehti Kalevan järjestämään yhteistenttiin osallistuvat Juha Sipilä (kesk.), Petteri Orpo (kok.), Antti Rinne (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Li Andersson (vas.), Jussi Halla-aho (ps.), Sari Essayah (kd.), Paavo Väyrynen (tl) sekä puolueidensa edustajina Pirkko Mattila (sin.) ja Eva Biaudet (rkp.).
Yle Uutisgrafiikka
Ylen tekemän kannatusmittauksen mukaan suosituin puolue on tällä hetkellä SDP 20,1 prosentin osuudella. Kakkospaikkaa pitää kokoomus 15,8 prosentilla. Perussuomalaisten kannatus on 15,1 prosenttia, ja puolue on nyt kolmanneksi suosituin.
KAMPALA/HELSINKI Tokole Gonongo Dieu-Mercin silmät tarkkailevat melkein huomaamatta ympäristöä jatkuvasti.
Nopea vilkaisu olan yli, oikealle, vasemmalle, takaisin minuun, ja vielä minunkin olkani yli varmuuden vuoksi.
Samalla hän kertoo tarinaansa.
Olemme tukevan metalliportin takana Ugandan pääkaupungin Kampalan Nsambyan asuinalueella, jossa asuu paljon kongolaisia pakolaisia.
Vaikka kuulisimmekin varmasti, jos joku tulisi portista sisään, Dieu-Merci haluaa pelata varman päälle.
Hän tuli Ugandaan vasta viikko sitten. Hänellä ei ole vielä virallisia pakolaisen papereita, ja hän pelkää paitsi kongolaisia kapinallisia, myös poliisia.
Nsambyassa on köyhien ihmisten ja pakolaisten kortteleita.Liselott Lindström / Yle
Dieu-Merci tietää, että kapinalliset ovat joskus seuranneet Kongosta paenneita myös Ugandaan.
Pahinta on, ettei hän tiedä, kuka hänen perässään on.
25-vuotiaan Dieu-Mercin ongelmat alkoivat, kun Kongon demokraattisessa tasavallassa pidettiin joulukuussa vaalit. Kiisteltyjen vaalien voittajaksi julistettiin opposition Félix Tshisekedi.
Vaalitarkkailijoiden ja yleisen mielipiteen mukaan vaalit voitti kuitenkin toinen oppositioehdokas Martin Fayulu, jota myös Dieu-Merci kannatti.
Suurin osa Ugandaan tulevista pakolaisista asuu pakolaisasutusalueilla rajan lähistöllä, mutta pääkaupunkiin Kampalaan tulevat etenkin korkeammin koulutetut ja työtä etsivät. Liselott Lindström / Yle
Tshisekedin voitto oli pelkkää teatteria. Vastustajien ja länsimaisten arvioiden mukaan entinen presidentti Joseph Kabila halusi seuraajakseen jonkun, jota pystyisi kontrolloimaan kulissien takana.
Dieu-Merci oli mukana järjestämässä Fayululle tukimielenosoituksia ja voitonjuhlia Masisin kaupungissa lähellä Itä-Kongon Pohjois-Kivun maakunnan pääkaupunkia Gomaa.
Armeija ei pitänyt siitä, että oppositioehdokkaalle järjestettiin tukitilaisuutta. Sotilaat yrittivät pysäyttää Dieu-Mercin ystävineen ja uhkasivat pidättää.
– Eräänä yönä talollemme tuli kapinallisia. Itse olin vessassa, kun kuulin isäni huutavan. Huuto toi ulos myös äitini, ja kapinalliset ampuivat molemmat vanhempani, hän kertoo.
Monet pakolaiset perustavat omia pieniä yrityksiä, kuten kauppoja ja kampaamoja. Ugandalaisten ja pakolaisten välillä esiintyy kuitenkin välillä konflikteja, koska kilpailu työstä ja viljelymaasta on maassa kova.Liselott Lindström / Yle
Sisko oli mennyt piiloon sängyn alle, mutta asemiehet löysivät hänet ja veivät mukanaan. Sen koommin Dieu-Merci ei ole kuullut siskostaan mitään.
Kun kapinalliset lähtivät, Dieu-Merci tuli ulos vessasta ja hälytti apua. Poliisia ei hänen mukaansa kuitenkaan olisi voinut vähempää kiinnostaa. Se hermostutti naapuruston väkeä sen verran, että syntyi kahakka asukkaiden ja poliisien välille.
Pian tämän jälkeen Dieu-Mercitä yritettiin kahdesti ampua, mutta hän selvisi säikähdyksellä.
– Myöhemmin olin katsomassa jalkapalloa ystävieni kanssa, kun poliisi rupesi ampumaan. Kun makasin lattialla ja luodit lensivät pääni yli, ajattelin, ettei tämä voi jatkua. Päätin pyrkiä Ugandaan.
Uganda on Kongon itäinen rajanaapuri ja lähellä Itä-Kongon levotonta Pohjois-Kivun maakuntaa. Uganda onkin luonnollinen suunta monelle pakoon lähtijälle.
Kyangwalin pakolaisasutusalueelle Lounais-Ugandaan on tullut paljon kongolaisia.Suomen Pakolaisapu
Dieu-Merci sanoo, että kapinallisryhmiä on niin monta, että on mahdotonta tietää, kuka tappoi hänen perheensä. Joku oli luultavasti maksanut heille murhista.
Osissa Itä-Kongoa ihmiset eivät päässeet äänestämään vaaleissa, koska viranomaiset eivät pystyneet takaamaan turvallisuutta. Esimerkiksi Benin kaupungin asukkaat eivät päässeet uurnille, joten he järjestivät oman äänestyksensä. Sen Martin Fayulu voitti selvästi.
Ugandan ja Kongon rajan tuntumassa toimiva Suomen Pakolaisapu -järjestö perui pakolaismäärien nousun takia suunnitelmansa vetäytyä alueelta.
– Tilanteet muuttuvat täällä nopeasti. Reilun vuoden aikana asukasmäärä näillä alueilla on kasvanut, joten nyt ei ole mitään syytä poistua, Suomen Pakolaisavun Ugandan maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga kertoo Ylelle puhelimitse.
Järjestö harkitsi jo poistumista Lounais-Ugandasta, koska sen rahoitus oli vähentynyt vuoden 2016 kehitysavun leikkausten takia. Samaan aikaan paine oli Ugandan pohjoisosassa, jonne tuli paljon pakolaisia Etelä-Sudanista.
Pakolaisia Kyangwalissa Suomen Pakolaisavun koulutustilaisuudessa, jossa käsitellään terveyteen ja sairastamiseen liittyviä asioita.Suomen Pakolaisapu
Suomen Pakolaisavun työntekijöitä on Ugandassa 12 pakolaisasutusalueella, joista kaksi on lähellä Kongon rajaa.
Pakolaisapu antaa joka vuosi noin 20 000 pakolaiselle koulutusta esimerkiksi toimeentulon hankkimisessa, englannin kielessä ja opettaa heitä lukemaan. Heistä noin 6 000 on kongolaisia.
Saarela-Kaongan mukaan syynä ihmisten pakenemiseen Itä-Kongosta ovat etenkin Ugandan rajan pinnassa toimivat kymmenet kapinallisryhmät, jotka terrorisoivat siviilejä. Vaaleihin liittyvä väkivalta on pahentanut tilannetta.
– Ihmiset eivät pysty pysymään kylissään kahakoiden takia. Siksi siellä ei ole ruokatuotantoa, ja ihmiset joutuvat lähtemään etsimään ruokaa, Saarela-Kaonga kertoo.
Myös yleinen köyhyys ajaa ihmisiä pakosalle.
Suurin osa Kongosta lähtijöistä on paennut juuri Ugandaan, joka on tunnettu avoimesta pakolaispolitiikastaan. Ugandassa on nyt lähes 320 000 kongolaista pakolaista tai turvapaikanhakijaa. Yhteensä pakolaisia on Ugandassa 1,2 miljoonaa.
Ugandan pakolaispolitiikkaan kuuluu pienen maatilkun lahjoittaminen tulokkaille.Suomen Pakolaisapu
Lounais-Ugandassa on totuttu pakolaisiin, mutta tulijoiden määrän äkkinäiset piikit ovat aiheuttaneet käytännön ongelmia.
– Onhan siinä ensitilanteessa hankalaa löytää kaikille ruokaa, puhdasta vettä ja katto pään päälle, Saarela-Kaonga sanoo.
Palataan vielä Kampalan Nsambyan slummialueelle. Siellä tarinansa kertoo kongolaisnainen Esther.
Esther asui aiemmin miehensä ja kahden teini-ikäisen lapsensa kanssa Benin kaupungissa Pohjois-Kivun pohjoisosassa. Hän ei turvallisuussyistä halua koko nimeään julki.
Esther kuohuu vihaa ja surua. Hän asuu nyt pienessä asunnossa slummialueella Kampalassa. Hänellä oli onnea, sillä huoneen entinen asukas pääsi Yhdysvaltoihin kiintiöpakolaiseksi ja jätti sen Estherille.
Hänen miehellään oli Benissä kansalaisjärjestö, joka auttoi ihmisiä maanviljelyssä.
Esther hakee vettä läheisestä putkesta. Hänen talossaan ei ole juoksevaa vettä tai sähköjä, ja naapurustossa on yhteiset ulkovessat. Liselott Lindström / Yle
Miestä uhkailtiin useasti puhelimitse.
– Jotain kapinallisia ne olivat. Soittivat ja sanoivat, että lopeta heti kaikki toiminta ja anna kaikki meille, Esther kertoo.
Eräänä sunnuntaina joulukuussa vaalien aikaan Esther oli kirkossa. Kun hän tuli takaisin, mies ja lapset olivat poissa. Hän ei ole kuullut heistä mitään sen jälkeen.
– Lähdin heti pakoon, mutta minäkin sain uhkaavia puheluita tuntemattomilta.
Tammikuun puolessavälissä Esther tuli Kampalaan. Mutta suru ja yksinäisyys eivät jätä häntä rauhaan.
– Tuntuu niin pahalta. En pysty nukkumaan, enkä tiedä uskallanko koskaan palata Kongoon. Eikö joku, vaikka Afrikan unioni, voisi auttaa meitä? Kukkien pitäisi reunustaa katuja, mutta nyt pientareilla makaa ruumiita, Esther sanoo.
Haastattelut Kampalassa teki Liselott Lindström. Tarja Saarela-Kaongaa haastatteli Helsingistä puhelimitse Juho Takkunen.
Mikkelin kaupungin lasten parlamentti kokoontuu kevätkokouksessaan pohtimaan, mikä tekee koulusta viihtyisän.
– Viihtyisä koulu on avara, ja siellä ei kiusata ketään. Koulussa on hyvät liikuntapuitteet ja hyvät luokat, kertoo Veera Mikkonen Urpolan koulusta.
Alakoululaisten ryhmätyö sujuu, kun parlamentin jäsenet miettivät, millaisia värejä he haluaisivat koulujen sisustukseen. Ääniä saavat niin kirkaat värit kuten oranssi ja vihreä, kuin hempeät vaaleanpunaisen ja -sinisen sävytkin. Yksimielisesti ollaan sitä mieltä, että koulujen seinät eivät saa hohtaa ainakaan silkkaa valkoista.
Koulujen ulkonäön pohtiminen on ajankohtaista, sillä Mikkelin kaupunki aikoo tehdä suuria muutoksia koulujen osalta lähivuosina.
Suunnitelmissa on lopettaa vanhoja kouluja, ja rakentaa kaupunkiin kolme uutta koulua. Kahdesta koulusta on tarkoitus tulla monen sadan oppilaan suurkouluja, jonne tulee oppilaita lakkautetuista kouluista.
Mikkelin kaupungin lasten parlamentti kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Jokainen alakoulu saa lähettää parlamenttiin kaksi edustajaa keskustelemaan lapsia koskevista aiheista.Petri Aaltonen / Yle
Lasten parlamentti on ilmaissut oppilaiden huolen jättikoulujen rauhattomuudesta ja koulumatkojen pidentymisestä. Aiemmassa lausunnossa alakoululaiset arvelivat suuressa koulussa voivan olla enemmän kiusaamista, ainakin jos opettajilla ei riitä aikaa kaikille.
Mikkelin kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen pitää hyvänä sitä, että lasten esiin nostamia asioita mietitään jo suunnitteluvaiheessa. Hän uskoo, että asioihin on mahdollista vaikuttaa. Suuressa koulussa voi olla useita siipiä, jolloin ala- ja yläkoululaiset eivät ole samoissa tiloissa.
Kaupunki on myös ottanut kaupunkirakenneselvityksessä kantaa koulukuljetuksiin: kuljetuksia voidaan ajaa tiheämmin, jotta matka-ajat pysyvät kohtuullisina.
Mikkelissä valmistellaan suurinta kouluinvestointia miesmuistiin
Uusien koulujen rakentamisen arvioidaan maksavan 35 miljoonaa euroa Mikkelin kaupungille.
Koulumullistuksen syynä on joidenkin koulujen huonokuntoisuus ja ennusteet oppilasmäärien vähenemisestä. Kaupunki hakee säästöjä yhdistelemällä kouluja.
Ensimmäisenä valmistuu uusi Anttolan koulu tämän vuoden lopussa. Seuraavaksi olisi tarkoitus rakentaa koulu Urpolaan vuonna 2021. Lähemäen uusi koulu avaisi ovensa vuonna 2023.
Kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen pitää aikataulua mahdollisena.
Anttolan koulua suunnitellaan parhaillaan, jotta rakentaminen voisi alkaa keväällä. Suomen Hoivatilat Oyj voitti kilpailutuksen ja rakentaa rakennuksen. Kaupunki on sitoutunut vuokraamaan tiloja vähintään kymmeneksi vuodeksi. Sen jälkeen on mahdollista irtisanoa puolet tiloista, jos se on tarpeellista.
Urpolaan rakennettavan koulun hankesuunnittelu on käynnissä. Lähemäelle tulevan koulun osalta hankesuunnittelua ei ole vielä aloitettu. Päättämättä on esimerkiksi, vuokraako kaupunki nämäkin tilat käyttöönsä, ja minkä näköisiä kouluista ylipäätänsä tulee.
Sukkakoulut ovat yksi rakentamisen trendeistä
Lasten parlamentin lausunnossa pohditaan myös, voisivatko kaupunkikoulut parantaa oppilaiden harrastusmahdollisuuksia koulun jälkeen.
Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen kertoo, että viime vuosina koulutilojen monikäyttöisyyteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, varsinkin kun rakennetaan uutta: monet kunnat pitävät parempana vaihtoehtona harrastustoimintaa kouluilla sen sijaan, että tilat jäisivät tyhjiksi koulupäivän jälkeen. Tätä mietitään usein jo rakentamisvaiheessa niin, ettei koulu koostu enää vain luokista ja käytävistä.
Tässä ulkoleikkivälineitä, jotka yksi ryhmä valitsi kiinnostavimmiksi kymmenistä vaihtoehdoista. Keinu piti pintansa monen ryhmän valinnoissa.Petri Aaltonen / Yle
Tapanisen mukaan nykykouluista halutaan avoimia ja tilavan tuntuisia.
Avoimuuden takia myös koulujen akustiikkaan on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Monissa uusissa kouluissa käytetään pehmeitä materiaaleja, jotka estävät kaikua. Yhä useampi koulu onkin sukkakoulu eli koulu, jossa pehmeän lattian takia kengät jätetään heti eteiseen.
Koulutilojen vuokraaminen on yhä yleisempää. Kun tilat ovat vuokralla, rakentaja on entistä enemmän vastuussa rakennuksesta. Kunnan ei tarvitse myöskään tällöin maksaa kerralla koulun rakentamista, vaan maksaa vuosittain vuokraa.
– Jossakin vaiheessa mies sanoi, että tää ei voi jatkua näin, sun on pakko lopettaa. Että mä en jaksa katsella sun pelaamista enää.
Kun Tiian, 28, miesystävä sanoi, että heille tulee ero, jos Tiian pelaaminen ei lopu, Tiia päätti pistää pelaamiselleen stopin. Tiia ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään.
Hän oli muutamia vuosia pelannut WoWia, World of Warcraftia. Tietokonepeliä, jota pelataan verkossa muiden kanssa.
Tiia pelasi aamusta iltaan. Hän oli jäänyt opiskeluistaan tauolle ja purki masennusoireitaan tietokoneeseen.
– En kutsuisi sitä peliongelmaksi. Mulla ei ollut hirveästi tekemistä, ja mä päätin käyttää kaiken vapaa-aikani pelaamiseen. Valitsin pelaamisen kaiken muun edelle. Siinä parisuhde kärsi tosi paljon.
WoWin viehätys perustuu Tiian mukaan siihen, että peli on hyvin rakennettu ja pelattavaa on paljon. Peliä pelataan kavereiden kanssa ja uusiin ihmisiin tutustuu jatkuvasti.
– Silloin raidataan tiettynä iltoina ja tiettyinä aikoina kavereiden kanssa. Jos sä et ilmesty pelaamaan, se on bye bye. Se on kuin harrastus tai joukkuepeli: jos et ilmesty treeneihin, et voi olla joukkueessa mukana.
Gaming disorder
Maailman terveysjärjestö WHO on viime vuonna lisännyt gaming disorderin eli pelaamishäiriön tautiluokituksiinsa. Se tarkoittaa sitä, että Suomessakin pelaamishäiriöön voi lähivuosina saada diagnoosin. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että riippuvuuteen voi saada myös tukea ja siihen ryhdytään kehittelemään hoitopolkuja.
– Uusimman pelaajabarometrin mukaan 76 prosenttia suomalaisista pelaa pelejä. Esimerkiksi parikymppiset miehet pelaavat keskimäärin 13 tuntia viikossa. Se antaa kyllä kuvaa pelaamisen laajuudesta ilmiönä, sanoo Digipelirajat'on-hankkeen hankepäällikkö, psykologi Terhi Mustonen.
Hanke tarjoaa vertaistukea sekä pelaajille että heidän läheisilleen. Hanketta rahoittaa Veikkaus.
Pelaamisen ja nettiriippuvuuden vaikutuksista on Mustosen mukaan puhuttu jo 1990-luvun lopulta lähtien. Nyt tutkijat ovat kuitenkin päätyneet yhteiseen määritelmään, jonka pohjalta pystytään tekemään myös jatkotutkimuksia.
Joskus sanoin hänelle joskus, että haluan läheisyyttä. Hän vastasi, että sä voit ihan koska tahansa tulla vaikka halaamaan, kun oon siinä koneella. Iina
Satunnaisia pelihaittoja, kuten niskakipuja, tulee silloin tällöin lähes jokaiselle pelaajalle. Joka kymmenes kärsii oireista, jotka vaikuttavat vakavammin hyvinvointiin. 1–2 prosentilla pelaajista pelaaminen on Mustosen mukaan pakonomaista ja riippuvuuden kaltaista.
– Pelaamiseen liittyy aina myös positiivisia piirteitä. Silloin ongelmallisten piirteiden hahmottaminen saattaa olla pelaajalle hankalaa ja pelaaminen mielletään enemmänkin kannattelevana asiana. Lähipiiri kuitenkin kokee, että kaikki ei ole kunnossa.
Tiia kuitenkin erotti itsestään myös ongelmapelaajan piirteitä.
Ärsytyksen tunteita
Koulusta välivuotta pitävä Tiia vietti kaikensa aikansa WoWin parissa. Hän itsekin huomasi, että peli vie liikaa aikaa.
– Huomasin myös, että muhun tollaset vaikuttaa tosi helposti. Mä ärsyynnyin siihen peliin. Koska en ole peleissä mikään luonnonlahjakkuus, tulin itselleni tosi vihaiseksi, kun en ollut siinä hyvä. Purin sitä ärsytystä mieheen, joka sanoi, että tää ei oo hyvä juttu, pelaaminen ei ole sulle enää kivaa.
Tiian puoliso on pelannut itsekin, ja ymmärsi siksi toisen tunteenpurkauksia.
– Hän ymmärsi, että jos on tietty hetki pelistä menossa, että silloin ei tulla keskeyttämään. Tai kuinka rasittavaa on, jos netti pätkäsee. En ole sellainen, että huutaisin miehelle, jos jotakin tällaista tapahtuu, mutta jos on sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ymmärrä yhtään online-pelejä, niin näitä tilanteita on ehkä vaikea käsittää.
Iinan parisuhde ei kestänyt pelaamista
27-vuotias Iina erosi muutamia vuosia sitten avopuolisonsa ongelmallisen pelaamisen takia. Iinan puoliso tuli töistä kotiin, asettui koneen ääreen ja vietti kaiken aikansa näytön edessä. Iina haluaa esiintyä tässä jutussa vain etunimellään.
– Se oli hänelle harrastus jo ennen kuin aloimme seurustella. Kun sitten muutettiin yhteen, hänen ei tarvinnut nähdä minua enää missään ulkona, koska olin jo kotona.
– Joskus sanoin hänelle joskus, että haluan läheisyyttä. Hän vastasi, että sä voit ihan koska tahansa tulla vaikka halaamaan, kun oon siinä koneella. Se on jäänyt mieleen.
Toisen jatkuva pelaaminen voi olla parisuhteelle todella kuormittavaa, sanoo hankepäällikkö Mustonen.
– Puhutaan pelileskistä. Puolisot ovat fyysisesti paikalla, mutta henkisesti aivan muualla. Pelaajan on helppo ajatella, että mähän olen tässä paikalla, enkä esimerkiksi juomassa. Läheiselle se näyttäytyy helposti sellaisena, että toinen vain istuu siinä ja tekee jotain, joka on pois yhteisestä ajasta.
Iina ryhtyi itsekin pelaamaan. Puolitoista vuotta pariskunnan kodissa pelattiin eri huoneissa, mutta lopulta pari päätyi eroon.
– Pikku hiljaa rupesi ärsyttämään kaikki asiat hänessä ja olin koko ajan vihainen. Yritin puhua, mutta mikään ei auttanut.
"En ikinä aloittaisi uudelleen"
Pitkien keskustelujen jälkeen Tiia taas valitsi parisuhteensa ja jätti WoWin. Koukuttava peli oli ruvennut myös ärsyttämään häntä, joten päätös oli lopulta helppo, kun puoliso pyysi Tiiaa valitsemaan joko pelaamisen tai parisuhteen.
– Kun on siinä vaiheessa, että pitää valita suhteen ja oman terveytensä ja pelin välillä, niin kyllä mä päätin lopettaa koko pelin. En ole sellainen, että jatkaisin tuollaista riippuvuutta ja mies lähtisi kävelemään.
Tiia pelaa edelleen tietokonepelejä. Ei kuitenkaan tuntitolkulla – eikä enää koskaan WoWia.
– En ikinä aloittaisi uudelleen, koska addiktoituisin siihen ihan täysin. Ei mulla ole aikaa siihen. Tiedän, että sitäkin voisi pelata parina iltana viikossa, mutta en tiedä, haluanko pelata peliä, mikä addiktoi.
Lounais-Suomen poliisin Satakunnan kenttävalvontaryhmä kohdisti tehovalvonnan huumeiden välittäjiin ja käyttäjiin viime viikolla internetin Tor-verkossa.
Iskussa paljastui Merikarvian suunnalla toimiva huumevälittäjä, joka myi myös räjähteitä. Poliisi takavarikoi välittäjältä kilon dynamiittia, jota kaupattiin huumeiden kanssa internetissä.
Porin Noormarkussa kenttävalvontaryhmä sai kiinni huumevälittäjän, joka oli välittänyt cannabista ainakin puolen kilon verran. Hän oli kiinniottotilanteessa varustautunut laittomalla pistoolimallisella käsiaseella.
Ulvilassa opiskelijaryhmä käytti kannabista
Tehovalvonnassa poliisi paljasti Ulvilassa sijaitsevasta oppilaitoksesta viiden opiskelijan ryhmän, joka oli ostanut ja käyttänyt opiskelun lomassa kannabista kertomansa mukaan useamman sata grammaa viimeisen vuoden aikana.
Kannabiksen käyttöön poliisi pääsi kiinni oppilaitoksen antaman vihjeen perusteella. Oppilaat ovat hieman alle 20-vuotiaita.
Tutkinnan aikana poliisilla on ollut kiinniotettuna ja pidätettyinä kahdeksan henkilöä.
Poliisi on nimennyt tehovalvonnan "Savuprojektiksi", jota poliisi jatkaa Satakunnassa kesään asti.
Erilaiset häiriö- ja poikkeustilanteet maailmalla ja myös meillä Suomessa ovat opettaneet kuinka iso asia kyberturvallisuus on juuri nyt. Viimeistään demokraattisiin vaaleihin vaikuttaminen on herättänyt viimeisetkin nukkujat. Suomi on jo nyt yksi maailman digitalisoituneimmista yhteiskunnasta, ja silloin myös digitaalisen turvallisuuden, kyberturvallisuuden, painoarvon on oltava vahva.
Suomessa on kyllä kybertoimijoita paljon, mutta kukin katsoo asiaa pitkälti omista lähtökohdistaan. Kyberturvallisuuden kokonaisuus on tämän vuoksi hajallaan, eikä selkeää ylätason johtajuutta ole. Olemme kuin joukko pelaajia ilman valmentajaa. Tämä on iso ongelma.
Kyberturvallisuus on keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta ja kilpailukykyä. Ja sen merkitys vain kasvaa, kuten juuri julkistettu Suomen Kansallinen riskiarvio hyvin osoittaa.
Tavoitteenamme on myös, että luotetuin digitaalinen liiketoiminta tulee Suomesta.
Suomessa on korkeat tavoitteet, ja se on hyvä. Suomi haluaa olla kyberturvallisuuden edelläkävijä. Tavoitteenamme on myös, että luotetuin digitaalinen liiketoiminta tulee Suomesta.
Tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta ilman selkeää johtajuutta ja vahvaa poliittista sitoutumista. Suomi tarvitsee kokonaisvaltaista koko yhteiskunnan eri kybertoiminnot yhdistävää johtajuutta, vaikka paljon hyvää on jo saatu aikaan.
Tarve selkeyttää kyberjohtamista nousee parhaiten esiin Suomeen verrattavissa maissa, joissa on korostettu toimivaltaista ja selkeää johtamismallia kansallisen kyberturvallisuuden kehittämisessä. Näitä maita ovat esimerkiksi Israel ja Singapore.
Suomen on kyettävä osallistamaan tärkeimmät kybertoimijat. Tämän lisäksi on sovitettava yhteen niin voimavarat kuin toimintatavat mahdollisimman tehokkaasti asetettujen yhteiskunnan strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä edellyttää poikkihallinnollista yhteensovittamista, analyysikyvykkyyttä, toimeenpanokykyä sekä yhteistoimintaa yrityselämän kanssa.
Johtamisen vaatimuksiin yhdistyvät toimiva lainsäädäntö, johtajuuteen tarvittavat riittävät toimivaltuudet ja johtamisen mahdollistavat taloudelliset resurssit sekä kyky uhkatilanteiden ennakointiin.
Mitä tämä kaikki sitten meiltä vaatii? Jos asian ilmaisee tiiviisti, kyberturvallisuuden johtaminen vaatii paljon. On ymmärrettävä, mitä tavoitellaan turvallisuudella digitaalisessa maailmassa, on osattava varautua häiriöihin ja on hallittava tilanteet, kun häiriöitä tapahtuu. Tämä taas vaatii johtamista. Johtamisen vaatimuksiin yhdistyvät toimiva lainsäädäntö, johtajuuteen tarvittavat riittävät toimivaltuudet ja johtamisen mahdollistavat taloudelliset resurssit sekä kyky uhkatilanteiden ennakointiin.
Suomeen tarvitaan myös tutkimuksen ohjausta kyberturvallisuuteen. Tutkimuksen kautta syntyy liiketoimintaa ja työpaikkoja, jolloin se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Laadukasta tutkimusta seuraa tasokas koulutus, mikä taas edesauttaa kyberturvallisuuden kokonaisuutta.
Tulevalla hallituskaudella on perustettava kyberturvallisuuden ylimmän johtajan tehtävä, joka sijoitetaan valtioneuvoston kanslian yhteyteen. Kyberturvallisuusjohtaja koordinoi, johtaa tai tukee turvallisuustoimia kaikissa tilanteissa. Kyberturvallisuusjohtaja sijaitsee lähellä valtion ylintä poliittista päätöksentekoa ja poliittista ohjausta. Näiden asioiden poliittinen luonne korostuu jatkossa yhä enemmän. Siksi poliittisen sitoutuneisuuden on oltava johtamisessa vahvasti läsnä.
Maailmanlaajuinen edelläkävijyys edellyttää myös Suomen ”kyberturvallisuuden brändin” markkinointia ja edistämistä kansainvälisesti.
On huomioitava, että kyberturvallisuus on tänä päivänä erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kansainvälisen profiilin nostaminen auttaa myös suomalaisten kyberturvallisuusyritysten kansainvälisiä toimintamahdollisuuksia. Se on osa viennin ja kansainvälistymisen edistämistä. Maailmanlaajuinen edelläkävijyys edellyttää myös Suomen ”kyberturvallisuuden brändin” markkinointia ja edistämistä kansainvälisesti.
Digitaalisen maailman jatkuva ja nopea muutos edellyttää johtamiselta ketteryyttä. Kyberturvallisuusjohtajan alaisuuteen on syytä perustaa erillinen kyberturvallisuusyksikkö, jolla on kykyä johtaa, kehittää ja tukea kansallista varautumista sekä laajemminkin edistää kyberturvallisuuden kansallisen vision toteutumista. Yksikön tulisi vastata strategisen tason analyysista ja toimia strategisen johdon esikuntana, jos tai kun joudutaan laajavaikutteisiin häiriötilanteisiin.
Kyberturvallisuuden johtamisen tulee näkyä seuraavassa hallitusohjelmassa ja tarvittavat toimenpiteet on käynnistettävä mahdollisimman pian.
Jarno Limnéll
Kirjoittaja on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa.
Keskustelu kolumnista on auki klo 16:00 asti.
Kirjoittajakuvausta on korjattu 1.4. klo 10:23. Kirjoittajan titteli korjattu professorista työelämäprofessoriksi.
Ylivieskalaisen Päivärinnan koulun kakkosluokkalaiset opettelevat eläinten nimiä englanniksi laulujen ja leikkien avulla. Hippu Koski ja Hilla Hautamäki tietävät jo, että hevonen on horse ja sanoo neigh-neigh ja hiiri on mouse ja sanoo squeak-squeak.
Päivärinnan koulussa varhaista kielenopetusta on kokeiltu syksystä 2018. Tokaluokkalaisilla englantia on tunti viikossa. Lisäksi kieltä opiskellaan sopivissa saumoissa myös muilla tunneilla.
– Päivittäin on hyvä ottaa tervehdykset ja päiväykset englanniksi. Monesti kiinnostus lähtee oppilaistakin. Jos vaikka yllin tunnilla puhutaan jostakin eläimestä, lapset kysyvät, että mikä tuo on englanniksi. Siinä oppii samalla huomaamatta, luokanopettaja Saara Herrala kertoo.
Vuoden 2020 alusta ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opetus alkaa kaikilla ekaluokkalaisilla. Samalla heidän kouluviikkonsa pitenee tunnilla 20 tuntiin. Jatkossa lisätunti tulee myös toiselle luokalle.
Uudistus on historiallinen: tuntijakoon kajotaan ensimmäistä kertaa peruskoulun historiassa.
Pieni lapsi innostuu yleensä monista asioista. Hänen aivonsa ovat plastiset, ja on tärkeää, että aivojen sopukoihin saadaan erilaisia kielimaisemia. Luokanopettajakouluttaja Maarika Piispanen
Tavoitteena on tukea myöhempää kielen opiskelua, herättää kiinnostus ja rohkaista käyttämään kieltä pienelle lapselle sopivalla tavalla.
Opetuksen järjestäjä eli yleensä kunta päättää, mitä kieltä ensimmäisen luokan keväästä opiskellaan. Opettajana on joko luokanopettaja, kieltenopettaja tai molemmat yhdessä. Se vaatii kielenopettajalta tietoa alkuopetuksesta ja luokanopettajalta tietoa kielen oppimisesta.
– Opettamisessa on tärkeää opettajan oma innostuneisuus, eleet, ilmeet, jotka vievät oppimista eteenpäin. Pieni lapsi innostuu yleensä monista asioista. Hänen aivonsa ovat plastiset ja on tärkeää, että aivojen sopukoihin saadaan erilaisia kielimaisemia. Tässä vaiheessa kieli opitaan hyvinkin helposti, sanoo Kokkolan yliopistokeskuksen luokanopettajakouluttaja Maarika Piispanen.
Heli Lastikka ja Saara Herrala opettavat eläinten nimiä kuvien ja laulujen avulla.Ville Viitamäki / Yle
Päivärinnan koulussa Ylivieskassa englannin opiskelu aloitettiin tervehdyksistä ja itsensä esittelystä. Sen jälkeen on käsitelty esimerkiksi värejä, numeroita, leikkikaluja, eläimiä, ruokia, sitä mitä syödään ja ostetaan kaupasta. Kirjoja tunnilla ei käytetä.
– Leikitään esimerkiksi kauppaleikkiä, parin etsintää, yritetään löytää sama hedelmä tai marja, pelataan muistipeliä, luokanopettaja Heli Lastikka listaa.
Ensimmäiseltä luokalta alkava kielenopetus poikkeaa kielikylpyopetuksesta lähinnä laajuudessa. Kielikylvyssä vierasta kieltä käytetään koko ajan, varhennetussa opetuksessa tunti viikossa. Molemmissa opetus perustuu toimintaan.
– Tämä ei ole puuhastelua, vaikka voi näyttää siltä. Tavoitteet nousevat opetussuunnitelmasta. Jokaisen opettajan pitää olla tietoinen siitä, miten jokainen peli ja leikki mahdollistaa myös oppiaineen arvioimisen, luokanopettajakouluttaja Merja Meriläinen Kokkolan yliopistokeskuksesta painottaa.
Kokkolan yliopistokeskuksen tutkijat ja opettajat Maarika Piispanen ja Merja Meriläinen ovat olleet kielten kärkihankkeessa mukana alusta alkaen.Ville Viitamäki / Yle
Opetushallituksen mukaan kunnat ovat varautuneet kieliuudistukseen vaihtelevasti. Varhennettua kielen opetusta on kokeiltu lähes 120 koulussa eri puolilla Suomea.
Lisäksi yliopistot ovat järjestäneet kieltenopettajille maksutonta Opetushallituksen rahoittamaa täydennyskoulutusta. Koulutuksia on pidetty Helsingissä, Jyväskylässä, Kokkolassa ja Vaasassa. Niihin on osallistunut 100–150 opettajaa.
Lisää koulutusta on luvassa, sillä Opetushallitus jakaa tänä keväänä valtionavustuksina varhaisen kielenopetuksen opettajien täydennyskoulutukseen yhteensä kaksi miljoonaa euroa.
Ylivieskalaiset Hilla Koski ja Hippu Hautamäki käyttävät englantia joskus myös kotona.
– Jos vaikka pikkusisko tuo jotakin, sanon sille "No", älä tuo,
– Niin mäkin, mutta mulla on pikkuveli. Kun se tuo jotain, mäkin oon silleen, että "No!"
Voit keskustella aiheesta maanantaina kello 22:een saakka.
Maaliskuun viimeinen viikonloppu siirsi Suomen taas kesäaikaan.
Turkulaisille viikonvaihde näytti kevään monenlaisia puolia, kun lähes kymmenen asteen plussakeli vaihtui sunnuntaina kunnon lumipyryyn. Lämpöisemmän vuodenajan tunnelmia sai sentään ahmia sunnuntainakin messukeskuksen Piha & puutarha -messuilla. Samaan aikaan Rovaniemellä vietettiin suurta talavitapahtumaa eli kaiken kansan kelekkakisaa.
Kun välimatkaa on kaupunkien välillä linnunteitse noin 700 kilometrin verran, kevät näyttää eriaikaisuutensa selvästi.
Turun seudulla herkimmät allergikot ovat saaneet jo oireita pähkinäpensaan ja lepän siitepölyistä. Kevään ensimmäinen siitepölytiedote julkaistiin jo helmikuussa ja siitepölyallergikot seuraavat kiinnostuneena tilannetta jo pohjoisemmassakin.
Napapiirin tuntumassa on vielä ajankohtaisempaa mittailla lumensyvyyttä siitepölyhiukkasten sijaan. Pilkkiminenkin vielä onnistuu – toisin kuin Turussa, jossa meri velloo jo muutamia merenlahtia lukuunottamatta avoimena.
Hengitysilman laatu on Turun seudulla heikentynyt katupölyn vuoksi viime päivinä. Suurin osa katupölystä on autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Maanantaina käynnistyvä ydinkeskustan Kevätpöllytys-tehosiivous ei onneksi ole aprillipilaa: huhtikuu tuo tullessaan turkulaisille terveemmän hengitysilman.
Rovaniemen kaduilla sora ei vielä jauhaudu ilmaan, vaan toimii edelleen liukkaudentorjujana. Kevätaurinko sulattaa jäätä vedeksi ja kadut ovat täynnä loskaa.
Turun Ruissalo on monen suosikkipaikka ulkoiluun. Merenrannan hiekkapolut ovat jo lähes kuivat, ja tarkkasilmäisin voi bongata kulkureittinsä varrella jo monenlaisia kevään merkkejä.
Ensimmäiset sinivuokot erottuivat maaliskuun viimeisenä viikonloppuna selvästi harmaanruskeasta maasta.
Eläimetkin jo heräilevät Etelä-Suomessa monin paikoin kevääseen. Esimerkiksi luonnonsuojelujärjestö WWF:n avaamien kameroiden kautta voi tarkastella eläinten kevättä eri puolilla Suomea.
WWF:n tuorein kamera on sijoitettu jonnekin Varsinais-Suomeen ja sen kautta voi seurata kyykäärmeiden elämää suorassa lähetyksessä. Kyyt eivät julkisuudesta hätkähdä: kuvaan luikerteli käärmeitä heti ensimmäisenä kuvauspäivänä.
Jos käärmeenpesän tuijottelu tuntuu liian eksoottiselta, voit ihastella vaikkapa Rovaniemen vielä lumisia maisemia, esimerkiksi täällä.
Turun Aurajokimaisemassa ja -silloilla tunnelma on keväinen kaupungin sinne tuomien narsissienkin vuoksi. Kukinnan jälkeen sipulit jaetaan kaupunkilaisille, mutta siihen on vielä viikkoja. Sillä välin Rovaniemellä lumesta ehtii sulamaan litratolkulla vettä.
Kerro alle omista keväthavainnoistasi tältä tai aiemmilta keväiltä. Mistä sinun kevääsi alkaa? Kommentointi sulkeutuu 1.4. kello 18.
