Tämän vuoden Seinäjoen Tangomarkkinoiden Tangokuningattareksi kruunattiin 34-vuotias Pirita Niemenmaa. Seinäjoelta itsekin kotoisin oleva Niemenmaa valittiin tiukan väännön jälkeen voittajaksi tuomariäänin 3-2.
Tangokuninkaaksi kruunattiin Johannes Vatjus. 38-vuotias haapaveteläinen valittiin voittajaksi yksimielisesti tuomariäänin 5-0.
Pirita Niemenmaa valittiin tiukan väännön jälkeen Tangokuningattareksi tuomariäänin 3-2.Timo Aalto / Lehtikuva
Tangolaulukilpailun tuomaristossa oli kokemusta rutkasti. Siitä pitivät huolen Jari Sillanpää, Katja Kätkä, Kike Elomaa, Tarja Närhi, sekä tuomariston puheenjohtaja Martti Haapamäki.
Yhteensä Tangolaulukilpailuun osallistui 404 laulajaa.
Finaalissa oli yhteensä kuusi esiintyjää, kolme miesten sarjassa ja kolme naisten sarjassa.
Johannes Vatjus valittiin Tangokuninkaaksi yksimielisesti tuomariäänin 5-0.Timo Aalto / Lehtikuva
Finaalin juonsivat Ismo Jokinen sekä Lola Odusoga.
Seinäjoen Tangomarkkinat on järjestetty vuodesta 1985 lähtien.
Syyrian luoteisosissa Idlibin maakunnassa tehtiin lauantaina useita ilmaiskuja.
Iskuissa kuoli ainakin 15 siviiliä ja heistä kuusi oli lapsia – joukossa jopa vastasyntyneitä.
Venäläiskoneet pommittivat epävirallista pakolaisleiriä, jossa on pääosin syyrialaisia pakolaisia.
Kyseinen pakolaisleiri sijaitsee Idlibin maakunnassa lähellä Khan Sheikhoun kaupunkia.
Iskuja tapahtui lauantain aikana myös muualla Idlibissä. Tunnistamattomien hävittäjien iskussa Kefrayan kaupungissa kuoli mies ja hänen viimeisillään raskaana oleva vaimonsa.
Lisäksi Haman maakunnassa tykistötulessa kuoli kolme siviiliä, joiden joukossa oli yksi lapsi.
Venäjän ja Syyrian hallituksen joukot ovat tehneet iskuja Idlibin alueella hutikuun lopusta lähtien.
Iskuissa on kuollut tähän mennessä yli 590 siviiliä.
Uutista korjattu 14.7. klo 6.12. Idlib sijaitsee Syyrian luoteis- ei koillisosassa.
Syyrian al-Holin leirillä olevien naisten ja lasten tilanne on monimutkainen, koska naisia ei välttämättä saataisi Suomessa rikosvastuuseen, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).
Ohisalon mukaan osa naisista on lähtenyt Isisiin ennen kun taistelualueelle matkustaminen on ollut Suomessa rikos, eikä heitä näin voida epäillä tai syyttää rikoksista.
– Asia ei ole millään tavalla mustavalkoinen, sanoo Ohisalo
Ministeri ei vastaa suoraan kysymykseen, miksi tämä on ongelma ja miksi se estäisi vaikeissa oloissa olevien naisten ja lasten hakemisen kotimaahansa.
– Turvallisuusnäkökulma on tässä tietysti otettava vahvasti huomioon ja suojelupoliisi on lausunut, että heillä on oletus siitä, että tietyt ihmiset ovat saattaneet syyllistyä johonkin.
Al-Holin oloja on kuvattu hengelle ja terveydelle vaarallisiksi. Esimerkiksi avustusjärjestö Punaisen ristin mukaan tilanne on "apokalyptinen", ja ihmiset leirillä ovat nälkiintyneitä, sairaita ja traumatisoituja.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) ilmoitti kesäkuussa, ettei Suomi evakuoi kansalaisiaan leiriltä.
"Lasten oikeudet edellä yhdistettynä turvallisuusnäkökulmaan"
Ohisalo vakuuttaa, että Suomi toimii lasten oikeuksien mukaisesti.
– Lasten oikeudet edellä mennään yhdistettynä turvallisuusnäkökulmaan. Suomella on kuitenkin kansainväliset velvoitteet lapsen oikeuksien sopimuksen kautta ja niiden nojalla selvitetään parhaita keinoja.
Ohisalo ei vastaa kysymykseen, toteutuvatko lasten oikeudet tällä hetkellä, kun lapset joutuvat olemaan leirillä.
– No kuten sanoin, erilaisia vaihtoehtoja selvitetään. Ja kuten kaikki varmasti tietävät, asia ei ole millään tavalla mustavalkoinen. Varmasti kaikki EU-jäsenvaltiot olisivat tehneet paljon enemmän, jos tiedettäisiin kunnolla, mikä on kaikkein kätevin tapa.
Ohisalon mukaan lasten hakeminen ilman äitejä ei onnistu.
– Kysymykseen, voidaanko vain lapset hakea, niin ei voida, koska lapsia ei voida erottaa vanhemmistaan. Suomen viranomaisilla ei ole toimivaltaa alueella. Jos vanhemmat eivät päästä lapsia lähtemään, niin sitten ei voida oikein toimia.
Ohisalo on hyvin varovainen kommentoidessaan Isis-naisten tilannetta. Varovaisuus voi johtua siitä, että hän on saanut aiemmista lausunnoistaan hallituskumppaneiltaan kritiikkiä. Jotkut ovat katsoneet hänen puhuneen hallitusohjelman ja hallituksen linjan ohi kommentoidessaan pakolaispolitiikkaa ja naisten evakuointia.
Esimerkiksi kesäkuussa pian sen jälkeen kun hallitus teki päätöksen, ettei naisia ja lapsia haeta, Ohisalo vihjasi evakuoinnin olevan yhä harkinnassa.
– Suomi edelleen selvittää tilannetta monista näkökulmista, Ohisalo tviittasi vastauksena hallituksen päätöstä kritisoineelle.
Perjantaina Rinne, Ohisalo sekä ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tapasivat leirillä olevien naisten läheisiä. Ohisalon haastattelu on tehty ennen tapaamista.
"Palapeli, jossa eri näkökulmat täytyy pystyä sovittamaan yhteen"
Muun muassa Punainen risti ja useat oikeustieteilijät ovat vaatineet Suomea hakemaan naiset ja lapset kotiin.
Joukko professoreita kirjoitti Helsingin Sanomissa katsovansa, että valtiolla on velvollisuus avustaa lasten ja heidän huoltajiensa tuomisessa maahan.
Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi kertoi tehneensä Suomesta valituksen Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lasten oikeuksien komitealle. Niemen mielestä hallituksen aiemmin kesällä tekemä päätös olla noutamatta suomalaislapsia rikkoo useita lasten oikeuksien sopimuksen kohtia.
Ohisalo kuvaa al-Holin naisten ja lasten tilannetta palapeliksi, jossa heidän leirillä kohtaamansa uhka pitää sovittaa siihen, että Isisiin lähteneet naiset voivat muodostaa uhan suomalaisille.
– Ne näkökulmat vain täytyy pystyä sovittamaan yhteen. Viranomaisten tehtävä on pitää huolta siitä, että ihmisten turvallisuudentunne on kunnossa ja jokaisen turvallisuudesta pidetään huolta. Supo on kommentoinut asiaa eikä minulla ole siihen lisättävää.
Supo on aiemmin arvioinut olevan todennäköistä, että al-Holista palaavat naiset lisäävät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa.
Kuinka kauan Suomi voi odottaa ja milloin ratkaisu leirillä olevien suomalaisten tilanteesta on tulossa? Ohisalo pudistaa päätään ja kieltäytyy kommentoimasta. Hän ei myöskään vastaa kysymykseen, kuka kantaa vastuun, jos naisille tai lapsille sattuu jotain.
– Tässä kohtaa selvitysten tekeminen on ulkoministeriön päässä. Pääministeri kommentoi asiaa enemmän.
Presidentti Sauli Niinistö tapaa tänään Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Pariisissa maan kansallispäivän juhlassa.
Suomi on kutsuttu mukaan sotilasparaatiin yhdessä niiden maiden kanssa, jotka osallistuvat Ranskan vedolla käynnistettävään interventioaloitteeseen.
Aloitteen tarkoituksena on kehittää eurooppalaista puolustusyhteistyötä.
Vierailu alkaa perinteisellä kansallispäivän paraatilla Champs-Elysees-kadulla. Suomesta mukana on ennakkotiedon mukaan neljä Puolustusvoimien edustajaa, jotka kantavat Suomen lippua.
Presidentin kanslian mukaan Niinistö osallistuu myöhemmin päivällä Macronin isännöimälle lounaalle ja tapaa hänet myös kahden kesken.
Päivä on valikoitunut maan kansallispäiväksi, koska Ranskan vallankumouksessa tapahtui merkittävä käänne 14. heinäkuuta vuonna 1789. Tällöin Bastiljin linnoitus vallattiin ja poliittisia vankeja saatiin vapaaksi.
Suuri sähkökatko New Yorkin Manhattanilla on saatu korjattua.
Sähkökatko saaren länsiosissa vei sähköt yli 45 000 asiakkaalta lauantai-iltana paikallista aikaa. Valot palasivat viitisen tuntia myöhemmin, paikallista aikaa puoliltaöin.
Katko pimensi metroasemat, samoin kuin Times Squaren mainostaulut. Myös junaliikenne Manhattanilla jouduttiin keskeyttämään.
Broadwayn kuuluisat teatterit joutuivat keskeyttämään esityksiään ja poptähti Jennifer Lopezin konsertti keskeytyi.
Viranomaiset sanovat, että sähkökatkon syystä ei vielä ole varmuutta. Yhtenä vaihtoehtona on pidetty muuntajapaloa. Asiaa kuitenkin tutkitaan edelleen.
Pelastuslaitokset saivat lukuisia avunpyyntöjä, erityisesti ihmisiltä, jotka olivat jääneet jumiin hisseihin.
Entisten suomalaisten SS-miesten omaiset vaativat Kansallisarkistoa korjaamaan helmikuussa julkistettua SS-selvitystä, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Lehden mukaan omaiset ovat lähettäneet Kansallisarkistolle kirjeen, jossa he sanovat selvityksessä esitettyjen johtopäätösten häpäisevän isiensä muiston ja aiheuttavan jatkuvaa mielipahaa elossa oleville iäkkäille vapaaehtoisille sekä vapaaehtoisten ja sankarivainajien lähipiireille.
Valtioneuvoston kanslian Kansallisarkistolta tilaaman selvityksen mukaan Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941–1943 palvelleet suomalaissotilaat osallistuivat hyvin todennäköisesti osana saksalaista SS-sotilasjoukko-osastoa juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen Saksan itärintamalla.
Selvitys käynnistettiin sen jälkeen, kun juutalaisen ihmisoikeusjärjestö Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroffpyysi presidentti Sauli Niinistöä laatimaan selvityksen asiasta.
Entisten SS-miesten omaisten mukaan selvityksessä esitetty yleistävä päätelmä syyllistää koko suomalaispataljoonan. Heidän mukaansa vähälle huomiolle on jäänyt selvityksessä ollut lause, jossa todetaan, että käytössä ollut lähdeaineisto ei anna riittävän yksityiskohtaisia tietoja yksittäisten tapahtumien tarkaksi arvioimiseksi, Helsingin Sanomat kirjoittaa.
Lehden tietojen mukaan valmisteilla olisi ainakin yksi oikeusprosessi Kansallisarkistoa kohtaan.
Kansallisarkisto pahoittelee toukokuussa lähettämässään vastauksessa tutkimusten johtopäätösten aiheuttamaa mielipahaa, mutta kieltäytyy suostumasta vaatimukseen. Vastauksessa todetaan, että selvitys ei ota juridista tai moraalista kantaa yksittäisten henkilöiden toimintaan vaan pyrkii selvittämään asioiden kulkua historiantutkimuksen käytettävissä olevin keinoin, lehti kirjoittaa.
Mies nousee pyörätuolistaan ja komentaa rannetietokonettaan: Kävele!
Rollaattorin tukemana hän alkaa ottaa askelia. Hieman huteria, mutta omia. Vuosia pyörätuoliin sidottu mies vammautui onnettomuudessa ja selkäytimen hermoradat katkeilivat.
Nyt kävelyä ohjaavat selkäytimen hermosäikeisiin kiinnitetyt elektrodit, joista jalkojen lihakset saavat toimintakäskyn.
Heinäkuussa kahdeksas potilas on operoitu uudelleen kävelemään. Halvaantuneina olleet lihakset on saatu toimimaan kuntoutuksen jälkeen myös ilman sähköisen implantin käskyjä.
Taustalla pitkä kehitystyö
Lausannen teknillisen yliopiston EPFL:n (École polytechnique fédérale de Lausanne) professori Grégoire Courtine on tutkinut pitkään bioteknologian mahdollisuuksia korjata selkäydinvammoja.
Courtinen tutkimusryhmän tuloksista on useita julkaisuja Naturessa ja muissa tiedejulkaisuissa.
Huippuyliopiston professori kertoo uuden implantin kehittelyn ja toiminnan olevan yhdistelmä materiaalitiedettä, neurokirurgiaa ja tietokoneteknologiaa.
– Kehoon asennettu laite toimii langattomasti ja stimuloi reaaliaikaisesti lihaksia. Se on huomattavasti viisaampi kuin nykyiset implantit, professori Courtine kertoo.
Hermoja ohjaava sähköimpulssi siirtyy tietokoneimplantin kautta jalkojen lihaksille.
Vuosien kehittelytyössä laitetta testattiin ensin eläinkokeissa ja samalla teknologiaa hiottiin ihmisille sopivaksi.
Lausannen yliopistollisen sairaalan CHUV:n neurokirurgi Jocelyne Bloch on operoinut implanttien asentamisen selkäydinvammoista kärsineille potilaille.
Blochin mukaan leikkaus kestää puoli päivää ja siinä etsitään oikeat hermoradat, joihin elektrodit kytketään.
– Joudumme operaation aikana kokeilemaan implantin toimivuutta, ja että impulssit kohdistuvat jalkojen oikeisiin lihaksiin. Jos niitä ei heti löydy, joudumme vaihtamaan elekrodien kytkentää, professori Jocelyne Bloh kuvailee leikkauksen etenemistä.
Professori Grégoire Courtinen tutkimusryhmä testaa laboratoriossaan laitteiden toimintaa. Hillary Sanctuary / EPFL
Antaa mahdollisuuden itsenäiseen liikkumiseen
Tähän mennessä hoidetut potilaat ovat olleet varsin hyväkuntoisia 25–55-vuotiaita. Ennen operaatiota heille ei kuitenkaan ole luvattu liikoja.
– Kokemuksesta tiedämme, että he voivat kyetä taas kävelemään, mutta eri tavalla kuin me, Bloch sanoo.
Hän ei halua myydä unelmia, mutta tulevaisuudessa potilaat voivat mahdollisesti elää itsenäisesti. Se on suuri askel muuten pyörätuoliin sidotulle ihmiselle.
Jo nyt implantin saaneet potilaat ovat kuntoutuneet niin hyvin, että heidän lihaksensa ovat alkaneet toimia ilman apulaitettakin. Tämä on ollut aktiivisen kuntoutuksen tulosta.
Leikkauksen jälkeen jokaiselle laaditaan erityinen kuntoutusohjelma ja liikuntakyvyn palautuminen on vaihdellut.
Parkinsonin taudin potilaat saavat myös toivoa
Ihon alle asennettuja sähköimpulsseja antavia laitteita on ollut käytössä jo pitkään. Yhdysvalloissa on myös saatu hyviä kokemuksia onnettomuudessa vammautuneiden potilaiden hoidossa. Minnesotalaisella Mayon klinikalla on alaraajahalvaantunut potilas pystynyt kävelemään selkäytimeen asennetun implantin avulla.
Ongelmiakin on ollut. Niistä kerrottiin esimerkiksi Ylen MOT-ohjelmassa marraskuussa 2018. Laitteita on käytössä muun muassa diabeteksen ja voimakkaiden kipujen hoidossa.
Professorit Grégoire Courtine ja Jocelyne Bloh suhtautuvat uusiin implantteihinsa kuitenkin luottavaisesti, mutta niiden tutkiminen vaatii vielä paljon potilastyötä. He uskovat, että teknologiasta on tulevaisuudessa apua myös Parkinsonin tautia sairastaville.
Courtine ja Bloh tutkivat parhaillaan mahdollisuutta siirtää aivoista liikkumista ohjaava hermoimpulssi jalkoihin, koska osalla Parkinsonin tautia sairastavista liikkuminen vaikeutuu.
– Potilaan jalat saadaan liikkumaan säännöllisesti. Se on vielä unelmaa, mutta eläinkokeissa tämä jo onnistuu, professori Courtine kertoo.
Neurokirurgi Jocelyne Blohin mukaan selkäydinvammautuneet ja Parkinsonin tautia sairastavat voivat molemmat saada apua kehitetystä tekniikasta, vaikka sairaudet ovat aivan erilaisia.
Laboratorion tutkimuksiin voi perehtyä sen kotisivulla. Tästä linkistä voit puolestaan katsoa videon selkäydinimplantin toiminnasta.
Osalle vammautuneista hyötyä, arvioi suomalainen neurokirurgi
Selkäytimen leikkaukset ovat yleisiä myös Suomessa eikä neurokirurgian dosentti Riku Kivisaari HUS:sta itse toimenpiteessä vaikeuksia. Samaa tekniikkaa on käytetty syväaivostimulaatioissa tai vaikeiden kiputilojen lieventämistä helpottavissa laitteissa.
– Jos sveitsiläisten kehittämä menetelmä etenee kaupalliseksi tuotteeksi, on varmaa että löydetään ryhmä selkäydinvammautuneita, joille tästä on hyötyä. Sen aika näyttää, Kivisaari arvioi.
Hän kuitenkin muistuttaa, että tekniikka näyttää toimivan niin, että siinä vahvistetaan impulsseja, joita vielä kulkee selkäytimessä. Jos vammautuminen on katkaissut kokonaan osan selkäytimestä, niin apua ei ehkä löydy tästä tekniikasta.
Kun ihmisen aivokuorelle saadaan laite, joka tunnistaa ja välittää vammautuneen kohdan ohi signaalin jalkojen lihaksille, niin ollaan pidemmällä. Tähän menee kuitenkin vuosia.
Dosentti Riku Kivisaari myöntää silti olevansa kehitysoptimisti kehitteillä olevien teknologioiden suhteen, ja on valmis ottamaan uuden tekniikan käyttöön. Hän muistuttaa samalla, että uudet hoitomuodot ovat usein huippukalliita.
– Usein näissä tutkimuksissa kerrotaan paras mahdollinen, Kivisaari sanoo.
PRISTINA Tupakka palaa ketjussa ja hieman kärsimättömästi televisioyhtiö Klan Kosovan pihalla. Keskusteluohjelman isännällä Alaudin Hamitilla on pari tuntia aikaa ennen arkisin pyörivän Nin-ohjelman alkua.
Avustaja käy tuon tuosta muistuttamassa ohjelman yksityiskohdista ja tuo sateenvarjon. Vaikka Hamitilla ei vielä ole esiintymisasua, kauluspaitaa ja pikkutakkia, läpimäräksi ei kannata kastua. Kosovon pääkaupungissa Pristinassa sataa kaatamalla.
Lapsuutensa ja nuoruutensa 38-vuotias Alaudin Hamiti vietti aivan toisissa maisemissa, Suomessa Rovaniemellä.
– Rovaniemen Palloseuraa en enää kannata, enkä seuraa muutenkaan jalkapalloa.
Alaudin Hamiti on Kosovon artonyberg – miellyttävä ja suosittu juontaja ja tuottaja.
Vuorokaudessa on hänelle tällä hetkellä aivan liian vähän tunteja. Hamitin ohjelmaa kuvataan sekä ulkomailla että kotistudiossa. Lennot vievät milloin Madagaskarille, milloin Yhdysvaltoihin. Tuotantoyhtiö vie oman aikansa.
Tänään hänen ohjelmansa vieraana on jalkapalloilija Edon Zhegrova.
– Hiljan tapasin Julianne Mooren ja George Clooneyn. He ovat sympaattisia ihmisiä.
Mutta ei Alaudin Hamitiin henkilöitynyt Nin-show pelkkää julkkiskimallusta ole. Ohjelmassa käsitellään ajoittain esimerkiksi naisten tai vähemmistöjen, kuten romanien asemaa.
Keskusteluohjelma Nin on yhden miehen ja vieraiden suosittu show. Antti Haanpää / Yle
Politiikkaa Hamitin ohjelmassa ei kuitenkaan puhuta.
– Sitä ovat kaikki tuutit täynnä, Hamiti sanoo.
Poliittiset, etniset ja uskonnolliset jännitteet albaanienemmistöisessä Kosovossa ja sitä edelleen hallintaansa hamuavassa Serbiassa läsnä lähes kaikkialla. Ortodoksikristittyjen Serbia ei tunnusta vuonna 2008 itsenäistynyttä pääosin islaminuskoisten albaanien asuttamaa Kosovoa.
Vihanpito ei tunnu laantuvan, vaikka se on yleisesti painunutkin piiloon ja pinnan alle.
Lapset saattavat käydä samaa koulua, mutta eri vuoroissa. Serbia ja Kosovo eivät mahdu samaan lohkoon jalkapallon arvoturnauksissa. Graffitit ovat tylyä luettavaa.
Serbian rajalla sijaitsevassa serbienemmistöisessä Mitrovicassa kaupat, ravintolat ja leipomot sulkivat yllättäen ovensa kesäkuun lopussa. Syynä oli Kosovon hallituksen Serbiasta tuotaville tuotteille asettama 100 prosentin tuontivero. Arki sujuu, mutta natisten.
Sodan perintö on läsnä kaikkialla, myös Klan Kosovan jyhkeässä rakennuksessa. Erikoinen lauta- ja tiiliarkkitehtuuri on tummasävyistä ja raskaiden muistojen patinoimaa. Materiaali on 80-prosenttisesti kierrätettyä – sitä on kerätty taistelujen tuhoamista raunioista.
Alaudin Hamiti on Kosovon pienissä suihkuseurapiireissä tunnettu hahmo. Instagramissa seuraajia on 40 000. Se on paljon vajaan kahden miljoonan asukkaan Kosovossa, Uudenmaan läänin kokoisella alueella.
Hamitilla on kolmen hengen mediatiimi. Kosovossa ei mitata katsojalukuja, mutta Youtubessa klippejä on katsottu 28 miljoonaa kertaa. Se on Vantaan Martinlaakson lukion kasvatille edelleen pieni, jokapäiväinen ihmettelyn aihe.
Klan Kosovan toimitilat sijaitsevat teollisuusalueella Pristinan keskustan ulkopuolella. Sen rakennusmateriaalit on kierrätetty sodan raunioista. Antti Haanpää / Yle
Hamiti muutti Suomeen 13-vuotiaana vuonna 1993. Ensin sotaa pakoon lähti isä. Muu perhe seurasi perässä.
Alaudin kiittelee Suomea vuolaasti. Sen koulua ja kylmän maan antamaa vahvuutta.
Suomen kielen sanat ovat pysyneet mielessä. Kieli soljuu hitaasti, vaikka hieman hapuillen kauniina yleiskielenä. Rovaniemeltä perhe muutti pääkaupunkiseudulle.
– Mä olin silloin 1990-luvulla Martinlaakson lukion ainoa ulkomaalainen. En kokenut rasismia, eikä mua kiusattu. Hengailin monessa porukassa. Vähän ulkopuolisena, mutta silti mukana. Pidin muuten lukion päätteeksi ylioppilaiden puheenkin.
Kello käy kohti nauhoitusta. Kieli muuttuu yhä useammin englanniksi, ajan säästämiseksi.
Lukion jälkeen Alaudin Hamiti haki ammattikorkeakouluun ja opiskelemaan. Hän jäi hengailemaan Suomeen, kun muu perhe palasi sodan jylyn vaiettua Kosovoon.
Hamiti seurasi perässä vuonna 2001. Suvun kotiseutu alkoi sittenkin kiinnostaa ja tuntua enemmän kodilta.
Hänen vaimonsa perhe on ollut paossa Sveitsissä. Nyt kahden kiertolaisen perheessä lapsia on kolme: 12-vuotiaat kaksostyttäret ja 7-vuotias poika. Koti on Pristinassa.
Hamiti aloitti televisiouransa Kosovossa lasten- ja nuortenohjelmista.
– Teillähän on muuten myös se joku itäisessä Suomessa kuvattu rikossarja. Nordic noiria. Joo, Sorjonen, hän sanoo.
Ilkka Kemppinen / Yle
Balkanilla tapahtuu nyt paljon. Pohjois-Makedonia ja Montenegro havittelevat unionin jäseniksi.
Länsi-Balkan on yksi heinäkuussa alkaneen Suomen puheenjohtajakauden teemoja. Entisen Jugoslavian sirpaleita yritetään nyt koota unionin sateenvarjon alle.
Hamiti opiskeli aikoinaan Tanskan rahoittamassa journalismi-instituutissa, jossa hänellä oli serbialaisia opiskelukavereita. Toimeen tultiin, mutta nyt yhteydet ovat katkenneet.
Hamiti on epäpoliittinen eurooppalainen.
Hänen tuttavapiiriinsä kuuluu Kosovon eliittiä. Illat ovat verkostoitumista, bileitä – tänäänkin illan ohjelmassa on kirjanjulkistamisjuhlat.
Hamiti tietää olevansa etuoikeutettu. Suomalaisuus pitää jalat maassa. Sitä hän haluaa vaalia.
– Suomi teki minusta jotenkin vahvan.
Kansalliskiihkoa Alaudin Hamiti ei halua lietsoa. Se on Balkanilla aiheuttanut surua jokaisessa perheessä ja suvussa. Hän on kantanut kaulassaan vuoden ajan albaanien tunnusta kaksoiskotkariipusta.
Hamitille kansalaisuudessa on kysymys yhteisestä identiteetistä, juurista ja yhteenkuuluvuudesta.
– Sukujuuristaan voi olla ylpeä. Ei tämä symboli tai koru ole koskaan vahingoittanut ketään. Toiset kantavat ristejä. Tämä on kotkien maata.
Hän näkee nykyisten ongelmien taustalla murroksen aiheuttamaa epätietoisuutta. Kun talous ja tulevaisuus näyttävät epävarmoilta, omakin paikka maailmassa mietityttää.
–Tuntuu joskus, ettemme nykyisin sittenkään aina tiedä, mihin kuulumme. Jokainen viettää täällä paljon aikaa omiensa kanssa, se on perinne.
Keskusteluohjelma Nin ei sotkeudu politiikkaan. Antti Haanpää / Yle
Kosovossa ja Balkanilla riittää ongelmia: korruptiota, ihmis- ja elinkauppaa, syvää demokratiavajetta. Keskipalkka on 300 euroa, väestö nuorta, työtöntä ja muuttovalmista.
Aikojen epävakaus vahvistaa tunnetusti nationalistisia virtauksia, kuten monessa Euroopan maassa on nähty. Balkanilla tosin isänmaallisuus on ollut kiihkeää aina, siitä myös monet ongelmat edelleen kumpuavat.
Kun talousongelmiin yhdistyvät sodan traumat, yhteisön kuplat ovat vielä vahvemmat kuin monessa muussa maassa.
Alaudin Hamiti ei pidä tilannetta kuitenkaan toivottomana.
– Jokainen voi yrittää muuttaa tilannetta omalla tahollaan. Pitää vain olla valmis työskentelemään muutoksen eteen. Aina sitä jotenkin selviää.
Alaudin Hamitin tuotantoyhtiö on mukana luomassa julkaisualustaa viihteelle ja lastenohjelmille. Hän oli tuomassa myös formulasirkusta Kosovon katsojakunnalle. Antti Haanpää / Yle
Hamiti vaihtaa esiintymisasuun. Avustaja käy kertomassa, että vieras saattaa hieman myöhästyä. Juontajan työpöydällä on tölkki sameaa mönjää, dieettihunajaa.
– Sitä saa netistä. Kai se tehoaisi paremmin, jos sitä muistaisi ottaa. Musta on tulossa ihan mössö vai mikä se sana on suomeksi. En ehdi käydä salilla.
Vielä on hetki aikaa muistella entistä kotimaata.
– Suomessa arvostan lakia ja järjestystä. Kaikki toimii. Täällä on enemmän sydämellisyyttä ja vieraanvaraisuutta. Suomalaiset olivat ainakin aiemmin näkyvästi ystävällisiä ainoastaan pienessä alkoholissa.
Hamiti on pohtinut perheensä viemistä Suomeen käymään. Nyt on vain niin hektistä, ettei lomalle tahdo ehtiä lainkaan.
– Mattolaiturit haluaisin näyttää lapsille. Ja kaupan pizzan. Se on niiiin hyvää.
Musiikkimaussa soi suomalainen melankolia.
– Rasmus ja HIM. Niin ja Apulanta. Odotus ja Ei yhtään todistajaa. Ne on hienoja biisejä. Mä haluan pitää suomalaisuudestani kiinni.
Lähetyksen nauhoitukseen on aikaa enää vartti. Vielä yksi tupakka. Kohta punainen lamppu syttyy. Show-time.
Barry-myrsky piiskaa edelleen Louisianan osavaltiota Yhdysvaltain eteläosassa. Myrsky iski hurrikaanin voimalla rantaan lauantai-iltana Suomen aikaa.
Myrskyn keskus oli noin sata kilometriä New Orleansin kaupungista länteen. New Orleansin asukkaat muistavat edelleen hyvin vuoden 2005 Katrina-hirmumyrskyn, joka peitti kaupungin keskustan tulvaan.
Kaupunkia suojaavat tulvavallit on sittemmin korotettu 7-metrisiksi ja ne toimivatkin nyt hyvin. Barryn nostama tulva-aalto jäi puolisen metriä matalemmaksi.
Barry on nyt laantunut trooppiseksi myrskyksi. Sen tuulet puhaltavat noin 30 metriä sekunnissa. Puuskissa tuuli voi vielä yltää hurrikaanin mittoihin.
Säätieteilijöiden mukaan Barry aiheuttaa edelleen vaaraa, joka liittyy erityisesti sen mukanaan tuomaan valtavaan sateeseen. New Orleansissa sademäärä jäänee alle sadan millimetrin, mutta syvemmällä Louisianan sisämaassa voidaan päästä paikoin jopa 500 milliin.
Barry liikkuu hitaasti pohjois-luoteeseen. Hidas liike merkitsee, että se ehtii pudottaa suuren määrän sadetta. Louisianan lisäksi rankkasateen alle jäävät Mississippin ja Arkansas'n osavaltiot.
Barry ei ainakaan toistaiseksi ole aiheuttanut henkilövahinkoja. Pelastuslaitoksilla on ollut lukuisia tehtäviä. Laajat alueet ovat vailla sähköjä. Esimerkiksi pahimmin myrskyn tielle joutunut Morgan Cityn kaupunki on kokonaan ilman sähköä.
Sveitsissä kehitetty sähköinen implantti on kytketty jo kahdeksalle selkäydinvammautuneelle potilaalle. Pyörätuoliin jo vuosia sitten joutuneet ihmiset ovat saaneet liikuntakykynsä takaisin, kun implantti antaa jalkojen lihaksille käskyn liikkua. Kuntoutuksen jälkeen joidenkin jalat ovat toimineet jo itsenäisestikin. Sveitsiläisprofessorit uskovat löytävänsä apua myös Parkinsonin tautia sairastaville.
Vihdoinkin lomakuu - kesäfaktat suomalaisten lomailusta
Presidentti Niinistö ja Macron tapaavat tänään Pariisissa
Presidentti Sauli Niinistö tapaa tänään Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Pariisissa maan kansallispäivän juhlassa. Suomi on kutsuttu mukaan sotilasparaatiin yhdessä niiden maiden kanssa, jotka osallistuvat Ranskan vedolla käynnistettävään interventioaloitteeseen. Presidentin kanslian mukaan Niinistö osallistuu myöhemmin päivällä Macronin isännöimälle lounaalle ja tapaa hänet myös kahden kesken.
Yksi Kosovon tunnetuimmista TV-juontajista, Alaudin Hamit, vietti nuoruusvuotensa Rovaniemellä. Nyt hän juontaa suosittua TV:n keskusteluohjelmaa, jossa joutuu tasapainoilemaan Kosovon monenlaisten ristiriitojen keskellä. Alakulon iskiessä Hamit kuuntelee suomalaista musiikkia. Lue Alaudin Hamitin mietteitä Kosovosta ja Suomesta tästä.
Alaudin Hamitin tuotantoyhtiö on mukana luomassa julkaisualustaa viihteelle ja lastenohjelmille. Hän oli tuomassa myös formulasirkusta Kosovon katsojakunnalle. Antti Haanpää / Yle
Sää on enimmäkseen poutainen
Sää on sunnuntaina suuressa osassa maata poutainen. Paikoin tulee sadekuuroja ja eniten niitä on luvassa maan itäosaan. Lämpötilat ovat etelässä 20 asteen tuntumassa ja pohjoisessa vajaassa 15 asteessa. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Säteilyturvakeskuksen puhelimet ovat pirisseet tavallista tiuhemmin edellisen kuukauden aikana. Viestintä, kirjaamo ja yksittäiset työntekijät ovat vastailleet parhaansa mukaan niin epäröivien kansalaisten kuin innokkaiden toimittajien kyselyihin. Syy kyselysumaan on HBO:n julkaisema Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta kertova Chernobyl-sarja.
– Viime kuukauden aikana on tullut yllättävän paljon kysymyksiä, ja muillekin kuin minulle, kertoo Säteilyturvakeskuksen laboratoriojohtaja Kaisa Vaaramaa.
Ihmekös tuo: sarjaa on ylistetty laajalti (Helsingin Sanomat) ja itse Tšernobylin aluekin on kyseenalaisessa nosteessa, kun turistit pyrkivät hylättyyn kaupunkiin.
33 vuotta sitten sattunut katastrofi ei mennyt suomalaisilta ohi. Yle toteutti joukkoistuksen siitä, millaisia oletuksia ydinvoimalaonnettomuuteen liittyy. Saimme yli 700 vastausta. Osa suomalaisista ei kantanut huolenhäivää laskeumasta, mutta toisia asia askarrutti voimakkaasti vielä vuosikymmenien jälkeenkin.
Tässä jutussa asiantuntijat vastaavat joukkoistuksesta poimittuihin yleisimpiin oletuksiin koskien Tšernobylin onnettomuuden vaikutuksia Suomessa.
"Etelä-Suomi hyvin pahoin tuhoutunut"
Moni istui nauliintuneena televisionsa ääreen huhtikuussa 1986 Ylen uutislukija Kari Toivosen kertoessa synkeää uutista:
Juuri saamamme tiedon mukaan uutistoimisto Tass kertoo, että Tšernobilskin ydinvoimalasta--- siellä on tapahtunut onnettomuus. Tämä on todennäköinen syy Suomessa ja muissa Pohjoismaissa todettuun kohonneeseen radioaktiivisuuteen.
12-vuotias savonlinnalainen Janne Jokinen oli yksi television äärellä istujista. Kotimaan sijaan Jokinen katseli uutisia jerusalemilaisessa lounaspaikassa lomamatkalla perheensä kanssa. Hän on yksi Ylen joukkoistukseen vastanneista.
Jokinen kertoo, ettei ymmärtänyt tuolloin heprean- ja englanninkielisistä uutisista paljoakaan, mutta järkytys iski pian: hän muistaa, että uutisissa kerrottiin Etelä-Suomen tuhoutuneen pahoin.
– Lähdin saman tien ruokapöydästä nurkkaan nyhjöttämään. Tuli paniikkikohtaus, Jokinen muistelee nyt kotonaan Savonlinnassa.
Viereisen pöydän turistiryhmä meni täysin pakokauhun valtaan, ja eräs matkustajista sai sydänkohtauksen. Jokinen itse muistelee jättäneensä syömisen väliin seuraavien parin päivän ajan järkytystä sulatellessaan.
On mahdollista, että ydinvoimalaonnettomuuden uutisointi on ollut alussa maalailevaa eri puolilla maailmaa, kuten Jokisen muistot kuvailevat. Varmaa on, että tietoa tihkui Neuvostoliitosta viiveellä.
Muutama Ylen joukkoistukseen vastanneista kertoi, miten he kuulivat onnettomuudesta ulkomailla ollessaan. Helsinkiläinen Ilkka Terho kertoo, miltä tilanne näytti hänen ollessaan Australiassa vaihto-oppilaana onnettomuuden aikaan:
"Olin liftarina rekassa Sydneystä Adelaideen. Rekkakuski oli hiljainen, ja kysyin lupaa laittaa radion soimaan. Uutislähetys kertoi, että Euroopassa on tapahtunut hirvittävä ydinreaktorionnettomuus."
Koska matkapuhelimia ei ollut, Terho kertoo soittaneensa äidilleen huoltoasemalta. Kaikki paljastui olevan kunnossa, mutta äidin mukaan perheessä aiemmin ollut yhdysvaltalainen vaihto-oppilas soitti perheen luo hädissään:
"Yhdysvaltojen uutisointi oli kertonut suurin piirtein koko Euroopan saastuneen elinkelvottomaksi. Se liftausreissu ei unohdu ikinä."
Tšernobylin ydinvoimalaitosalue sijaitsee nykyisen Ukrainan alueella lähellä Prypjatin kaupunkia. Kartta: Google
Radioaktiivisia saasteita levisi onnettomuuden jälkeen pitkin Eurooppaa. Suomessa kuitenkin tiedettiin melko nopeasti, että suoranaista hätää ei ollut: Säteilyturvakeskus arvioi tuolloin, ettei säteily aiheuta suoraa terveysriskiä Suomessa.
Varotoimenpiteitä oli silti. Esimerkiksi sadevettä kehotettiin välttämään juomavetenä erityisesti eläimillä, ja elintarvikkeita, kuten maitoa ja sen radioaktiivisen jodin pitoisuuksia, valvottiin. Lasten leikkejä kuravesilammikoissa ja hiekan suuhun laittamista suositeltiin varomaan.
Suomalaisille rakkaat metsätuotteet, kuten marjat ja sienet, saivat osansa rajoituksista ainakin pahimman laskeuman saaneilla paikkakunnilla (Iltalehti). Sen muistaa myös Jokinen:
– Perinteisesti kouluissa lähdettiin lasten ja opettajien kanssa marja- tai sienimetsään. Sinä syksynä sitä ei tehty, Jokinen sanoo.
Huoli sienien ja marjojen radioaktiivisuudesta on yhä voimissaan, ainakin osalla suomalaisista. Muutama kertoi joukkoistuksessamme miettivänsä edelleen, onko metsänantimien nauttiminen turvallista, ja osa ajatteli syöpänsä tai kilpirauhasoireilunsa johtuneen ahkerasta marjojen ja sienien syönnistä.
Oletus: Luonnontuotteet ovat pilalla
"En vieläkään poimi mitään marjoja, sieniä syötäväksi. En myöskään syö kalaa enkä riistaeläimiä. Enkä juo järvivettä." – Juupajoki
"Vanhempi lapsi on itsekin miettinyt, johtuvatko nämä [sairaudet] Tšernobylin laskeumasta Tampereen seudulla, kun marjat ja sienet saastuneet." – Tampere
"Olen sairastunut syöpään, ja monet tutut myös, suora vaikutus Tšernobylillä. Säteily, riista, sienet, marjat, vilja, vihannekset, kala ja ihan kaikki. Kertymä ihmisiin aivan valtava." – Kurikka
Kursivoidut tekstit ovat peräisin Ylen joukkoistuksen vastauksista. Niistä käy ilmi, että moni muistaa, missä pahimmat laskeuma-alueet Suomessa ovat olleet. Tarvitseeko missään päin Suomea, edes laskeuma-alueilla, miettiä Tšernobylin vaikutuksia tänä päivänä?
– Ei tarvitse, tiivistää Säteilyturvakeskuksen laboratoriojohtaja Kaisa Vaaramaa.
Marjoja ja sieniä voi lähteä poimimaan vaikka heti samalla kun syö haukea ja poroa retkieväänä.
Mutta pidempi vastaus auttaa miettimään asioiden mittasuhteita. Suomen metsätuotteista löytyy vieläkin pääosin cesium-137 -nimistä radioaktiivista ainetta, mutta sekin on puoliintunut yli 30 vuoden aikana. Radioaktiivinen jodi-131 on jo hävinnyt sen nopean, noin kahdeksan päivän puoliintumisajan takia (Säteilyturvakeskus).
– Toki kun cesium pääsee esimerkiksi metsämaahan, se kulkeutuu aikojen saatossa syvemmälle, toteaa Vaaramaa.
Siksipä cesiumia voi löytää pintamaasta edelleen, tai sitä voi vapautua eri paikoista pöyhimällä maata. Siten myös marjat, sienet ja riistaeläimet voivat edelleen kerryttää cesiumia itseensä, ja sitä voidaan mittareilla löytää näytteistä. Sienet ja riista kerryttävät cesiumia lisäksi marjoja enemmän.
Säteilyturvakeskuksen mukaan luonnonantimia, kuten marjoja, voi syödä huoletta kaikilla Suomen alueilla.Niko Mannonen / Yle
Mutta se, että ainetta on ylipäätään olemassa maaperässä tai metsätuotteissa, ei tee siitä vaarallista. Cesium-137:n määrät ovat Vaaramaan mukaan sangen pieniä.
Vaikka olisi sienien, marjojen, sisävesikalan ja riistan suurkuluttaja, ei ihminen voi syödä sellaista määrää kyseisiä tuotteita, että siitä kertyisi haittaa radioaktiivisten aineiden suhteen. Sama pätee ihmisiin, jotka ovat syöneet luonnontuotteita esimerkiksi huhtikuussa 1986 laskeuman saavuttua.
Ihmisten huoli saattaa perustua menneisiin suosituksiin. Cesium-pitoisuudet ovat olleet pienissä järvissä kovimpien laskeumien alueilla korkeitakin. Vaaramaa kertoo, että silloinannettiin suositus siitä, ettei sisävesikalaa tulisi syödä pääateriana useammin kuin 2–3 kertaa viikossa. Samoin suositeltiin tiettyjen sienilajien suhteen, ettei niitä tulisi ahmia enempää kuin kiloa viikossa.
– Silloinkin todettiin, että maitosienten osalta keittäminen ja ryöppääminen poistaa valtaosan cesiumista, kun keitinvesi heitetään pois, Vaaramaa kertoo.
Lisäksi huolta voi lisätä EU:n antaman suositusrajan miettiminen. Tšernobylin jälkeen markkinoille ei ole saanut saattaa luonnonvaraista ruokaa, jonka radioaktiiviset pitoisuudet ylittävät 600 becquerellin per kilo. Vielä nykypäivänäkin joissain sienilajeissa tai järvikaloissa tuo kyseinen arvo voi ylittyä.
Se ei ole mittasuhteiltaan merkittävä asia:
– Kukaan ei voi syödä sellaista määrää, että siitä olisi terveydellistä haittaa elintarvikkeiden säteilyannoksen suhteen, Vaaramaa sanoo.
Säteilyturvakeskus mittaa ja tutkii pitoisuuksia edelleen. Vuonna 2010 he tutkivat radioaktiivista cesiumia Suomen ruokasienissä ja havaitsivat, että tietyt sienilajit keräävät ainetta itseensä toisia enemmän. Korkeita cesium-pitoisuuksia löytyi esimerkiksi rouskuista, orakkaista, kangastateista, kehnäsienistä ja mustavahakkaista.
Niitäkin voi syödä kilotolkulla huoletta.
– Jos suomalainen syö paljon sieniä, noin kuusi kilogrammaa vuodessa, ja pääasiassa mahdollisimman suuren cesium-pitoisuuden sieniä, hän saa vuodessa alle 40 mikrosievertin lisäannoksen säteilyä, Vaaramaa sanoo.
Tuo määrä on vain noin neljäsosan verran hammasröntgenkuvasta saatavasta säteilyannoksesta, ja vain sadasosan verran vuodessa joka tapauksessa saatavasta keskimääräisestä säteilyannoksesta.
Säteilyturvakeskus on tutkinut Suomen sienten radioaktiivisuuspitoisuuksia. Sieniäkin voi syödä metsistä turvallisin mielin.Niko Mannonen / Yle
"Muistan, että sienien, marjojen ja poronlihan syömistä piti välttää vuosia tapahtuman jälkeen. Nykyään syön noita kaikkia enkä enää ajattele radioaktiivisuutta niissä. Ehkä pitäisi. En tiedä."
"Vuosia myöhemmin kuulin että esim. Hyrynsalmen itäpuolella on teurastettu 300 poroa ja haudattu ne suohon."
Poronlihan välttely korostui monen joukkoistuksen vastanneen kertomuksissa. Vaaramaan mukaan ravintoketjussa jäkälästä poron kautta ihmiseen tuleva cesium rikastuu, mutta huolta ei ole tämänkään elintarvikkeen kohdalla.
– Olemme tutkineet yhdessä Helsingin yliopiston radiokemian laboratorion kanssa runsaasti poroa käyttäviä ihmisiä, Vaaramaa kertoo.
Runsaasti poroa ja metsätuotteita käyttävien kokokehomittauksissa cesium-pitoisuus on elimistössä muita korkeampi, mutta rajoituksia ei Vaaramaan mukaan siltikään tarvita. Luvut eivät ole sellaisia, jotka vaikuttaisivat terveyteen. Suomessa Säteilyturvakeskus mittaa tiettyjen tutkimukseen valittujen ihmisten kehossa olevia arvoja säännöllisesti.
Lisäksi Säteilyturvakeskus mittaa elintarvikkeiden säteilymääriä ostamalla tiettyjen paikkakuntien – Helsingin, Tampereen ja Rovaniemen – toreilta ja kauppahalleista tuotteita.
Vuoden 2018 mittaustulokset löytyvät Säteilyturvakeskuksen raportista. Esimerkiksi Rovaniemeltä hankitun poronlihan becquerel-pitoisuudet olivat silloin korkeimmillaan 52 Bq/kilogramma. Se on reippaasti alle EU:n suositusrajan, 600 Bq/kg.
Oletus: Syöpäni johtuu Tšernobylistä
"Täällä oli tietääkseni pahat laskeumat. Liekö vain sattumaa, että ikäisilläni on todella paljon ongelmia kilpirauhasen kanssa. Moni sairastunut myös nuorena syöpään. " – Pälkäne
"---Pikkusiskoni sairastui kilpirauhassyöpään 18-vuotiaana. Silloin oysissa [Oulun yliopistollisessa sairaalassa] sanottiin todetun normaalia isompi määrä nimenomaan kilpirauhassyöpää nuorilla . Syyksi arveltiin Tšernobylin laskeumia." – Ylivieska
"Leikimme lapsena paljon ulkona. Söimme runsaasti sieniä ja marjoja, eikä niiden käyttöä rajoitettu missään vaiheessa. Asuimme yhdellä alueista, jossa laskeuma oli runsasta. Minulla ja usealla tuntemallani ikäluokkani ihmisellä on todettu struumautunut kilpirauhanen, sekä kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa. Olen pitkään ajatellut että asioilla voi olla yhteys." – Uurainen
Reilusti yli sata Ylen joukkoistukseen vastanneista mainitsi sanan "syöpä" vastauksissaan, joissa epäilivät Tšernobylin vaikutuksia suomalaisiin. Myös kilpirauhasen vajaatoimintaa, epämuodostumia, keskenmenoja ja lukuisia muita sairauksia pelättiin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamiksi.
Säteilyturvakeskuksen kartta kuvaa cesium-137:n laskeumaa nykypäivänä. Vanhoihin laskeumia kuvaaviin karttoihin verrattuna nykytilanne on laskettu vuoden 2019 kuntajaolle niin, että radioaktiivisen aineen puoliintuminen on otettu huomioon. Reilussa 33 vuodessa on cesium 137:n aktiivisuuskate laskenut noin puoleen siitä, mitä se oli heti laskeuman jälkeen.Säteilyturvakeskus
Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori ja Tampereen yliopiston professori Anssi Auvinen on perehtynyt säteilyn terveysvaikutuksiin ja siten myös Tšernobylin vaikutuksiin. Voivatko vastauksissa mainitut syövät olla katastrofin syytä?
– Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeuma olisi aiheuttanut sairauksia Suomessa, Auvinen vastaa ykskantaan.
Asiaa on tutkittu usein ja laajasti ja usean eri sairauden osalta. Auvinen kertoo, että viimeksi viitisen vuotta sitten tehtiin laaja tutkimus, joka kattoi käytännössä koko Suomen väestön. Siinä selvitettiin kaikkien yleisimpien syöpätyyppien esiintyvyyttä.
– Yhteyttä laskeumasta aiheutuneen säteilyannoksen ja syövän ilmaantuvuuden välillä ei havaittu, Auvinen toteaa.
Täysin aukottomasti ei voida sanoa, etteikö Suomessa olisi yhden yhtäkään syöpätapausta ydinvoimalaonnettomuuden takia. Säteilyn aiheuttamia syöpätapauksia ei voida tunnistaa tai erottaa muista syövistä, joten arviot pystytään tekemään vain väestötasolla.
Laskeuman vaikutus on kuitenkin niin pieni, että tilastollisesti Tšernobyl-syövät Suomessa ovat laskettavissa yhden käden sormilla (Duodecim). Kun muistaa, että THL:n mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa, luku on mitätön.
Myöskään kilpirauhasen vajaatoiminnasta ei hyödytäsyyttää ydinvoimalaonnettomuutta. Auvisen mukaan kyseinen sairaus vaatii huomattavasti suuremman säteilyannoksen kuin esimerkiksi kilpirauhasyövät.
On kuitenkin erittäin ymmärrettävää syyttää omaa traagista sairastumistaan jostain niinkin vakavasta onnettomuudesta kuin Tšernobyl.
– Ihminen pyrkii aina löytämään syyn omalle sairastumiselle, ja tyypillisestä selitystä haetaan ulkoisista tekijöistä. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus oli dramaattinen tapahtuma, Auvinen toteaa.
Hän ajattelee onnettomuuden syöpyneen vahvasti kollektiiviseen alitajuntaan – paljon vahvemmin kuin tieto siitä, kuinka paljon säteilyä oikeasti laskeutui kotimaahan.
– Säteily on yksi pelottavimmista tekijöistä, sillä sitä ei pysty itse havaitsemaan millään tavalla, Auvinen sanoo.
Kun siihen yhdistää tiedon siitä, että säteily kasvattaa syöpäriskiä ja vaikutukset tulevat pitkän ajan kuluessa, ilmiö vaikuttaa perin uhkaavalta.
Skannattu kappale Säteilyturvakeskuksen tiedotteesta onnettomuuden jälkiviikoilta, päivämämäärältä 16.5.1986. Tiedote sisälsi ohjeistusta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen.Säteilyturvakeskus
Tiedetään, että esimeriksi onnettomuusalueella, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä, cesium-laskeuman voidaan arvioida aiheuttavan vuosikymmenien aikana kymmeniätuhansia syöpiä (Duodecim). Tosin näiden syöpien tilastollinen erottaminen muusta syystä aiheutuneista syövistä ei ole todennäköisesti koskaan mahdollista (Duodecim).
Olennaista sairastumisen todennäköisyydessä on kuitenkin saatu säteilyannos.
– Määrä tekee myrkyn melkein aineessa kuin aineessa. Se pätee myös säteilyyn, Auvinen toteaa.
Suomalaisten Tšernobylistä saatu ylimääräinen säteilyannos on Auvisen mukaan varsin pieni. Se jää kauas keskivertosuomalaisen lääketieteellisestä käytöstä saadun säteilyn määrästä vuosittain.
Siispä suomalaisten syövät, kilpirauhasen vajaatoiminta, keskenmenot, epämuodostumat tai muut sairaudet eivät mitä suurimmalla todennäköisyydellä johdu Tšernobylistä, vaan tyystin muista tekijöistä.
Säteilyturvakeskuksen laboratoriojohtaja Kaisa Vaaramaa muistuttaa, että esimerkiksi sisäilmassa oleva radon on mittasuhteiltaan paljon isompi ongelma. Radon on luonnossa esiintyvä radioaktiivinen, kaasumainen aine, jolle emme mahda mitään, mutta sen pitoisuuksiin pitäisi Vaaramaan mukaan kiinnittää huomiota.
– Tšernobylin säteilyannos tuottaa 50 vuoden aikana suomalaisille yhtä suuren annoksen radioaktiivista säteilyä kuin sisäilmaradon yhden vuoden aikana. Se on mielestäni hyvä mittakaava, Vaaramaa toteaa.
Sisäilmaradon tietää lisääntynyttä keuhkosyöpäriskiä. Säteilyturvakeskuksen mukaan noin 300 henkilöä vuodessa saa Suomessa keuhkosyövän radonin takia.
Oletus: Huhtikuun 1986 ydinlaskeumasade aiheutti oireita
"Silloin Pohjois-Pirkanmaalla asuessani olin kävelyllä saastesateen saapuessa. Sade kasteli minut täysin, joten varmasti sain paljon laskeumaa kehooni." – Tampere
"Sadevesi kihelmöi oudosti iholla kun olin melkein koko päivän ja illan ulkona vesisateessa, pääasiassa pelkissä uimahousuissa." – Turku/Laitila
"Onnettomuuden jälkeen tuli vesisade ja saman yön aikana oksensin hyvin paljon. Olin ollut täysin kunnossa ennen vesisadetta." – Turku
"Äitini mukaan olin laskeuman aikaan ulkona leikkimässä ja silloin satoi vettä. Kun tulin ulkoa olin ollut aivan punainen ja äitini oli tätä ihmetellyt vaikka leikin vain hiekkalaatikolla." – Pihtipudas
Onnettomuus tapahtui 26. huhtikuuta 1986, mutta siitä uutisoitiin Suomessa parin päivän viiveellä.Säteilyturvakeskuksen mukaan radioaktiivisia aineita laskeutui Suomeen, muun muassa ilmavirtausten ja sateen mukana. Sateiden määrä ja voimakkuus vaihteli eri puolilla Suomea, ja siten myös radioaktiivisten aineiden määrä vaihteli merkittävästi.
Onko mahdollista, että tuo huhtikuinen kevätsade sairastutti tai aiheutti iho-ongelmia?
– Sanoisin, että se ei ole mahdollista, toteaa professori Anssi Auvinen.
On jälleen palattava määrä tekee myrkyn -periaatteen pariin. Auvisen mukaan sateiden mukana tulleiden radioaktiivisten aineiden määrä oli pieni. Toki sateen mukana säteilyä tuli jonkin verran, mutta ei sellaista määrää, että se voisi aiheuttaa palovamman kaltaisen vaikutuksen.
Skannattu kappale Säteilyturvakeskuksen tiedotteesta päivämämäärältä 9.5.1986. Tuossa vaiheessa rajoitus sadeveden kanssa kosketuksissa olemisesta oli vielä voimassa.Säteilyturvakeskus
Oletus: Juuri minun paikkakunnallani on sairauksia
"1990 minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Kun ihmettelin sitä, lääkäri totesi että seudullamme on puhjennut ikäisillä on naisilla paljon tätä samaa ja että Tšernobylin onnettomuus saattoi vaikuttaa siihen." – Kankaanpää
"Nivalassa paljon myöhemmin ilmeni erilaisia syöpäsairauksia, joihin menehtyi useita nuoriakin ihmisiä. Sairaalan ylilääkärikin oli vahvasti sitä mieltä, että Tšernobylillä on varmuudella osuus näihin sairauksiin." – Ylivieska
"Yksi lapsistani syntyi tammikuussa 1987 ja hänellä todettiin pieni "kauneusvirhe". Lääkäri kertoi silloin, että pieniä muutoksia oli ollut myös muilla niihin aikoihin syntyneillä lapsilla." – Helsinki
Useista saamistamme vastauksista kävi ilmi, että ihmisten huoli syöpien tai sairauksien määrästä perustuu lääketieteen ammattilaisten kertomiin mielipiteisiin tai anekdootteihin.
Kuvan taustalla näkyy Tšernobylin ydinvoimala-aluetta muutaman vuoden takaa. Edessä oleva radioaktiivisuusmerkki varoittaa alueella kävijöitä.Sergei Dolzhenko / EPA
Kuten aiemmin todettua, syöpiä ja muita sairauksia ei ole Suomessa tehdyissä tutkimuksissa yhdistetty Tšernobylin syyksi. Miksi sitten moni luulee toisin?
– Ihmisillä on helposti tapana havaita asioita, mitä he odottavat, Auvinen toteaa.
Jos tiedetään, että Tšernobyl on aiheuttanut jonkin verran ylimääräistä säteilyaltistumista Suomessa ja odotetaan, että sillä on vaikutuksia, arveltuihin vaikutuksiin aletaan kiinnittämään huomiota. Silloin jokainen syöpätapaus omalla paikkakunnalla pistää silmään.
Auvisen mukaan ilmiötä kutsutaan psykologiassa vahvistusharhaksi.
– Ne havainnot, jotka vastaavat ennakko-odotuksia, saavat suuremman painoarvon kuin ne havainnot, jotka eivät vahvista, hän tiivistää.
Hän kertoo, että esimerkiksi syöpärekisteriin tulee varsin usein kyselyitä siitä, miksi jollain tietyllä paikkakunnalla on niin paljon syöpätapauksia. Loppujen lopuksi paljastuu, ettei syöpää esiinny kysyjän paikkakunnalla sen enempää kuin muuallakaan. Kysymys on vain vaikutelmasta.
Ennen kuin ryhtyy syyttämään itseään tai tuttaviaan hysteerisiksi tai vainoharhaisiksi, on hyvä pitää mielessä, että vaikutelmat perustuvat järkeenkin.
Auvinen muistuttaa, että syöpä on yksi säteilyn olennaisista terveysvaikutuksista. Esimerkiksi radioaktiivinen jodi on aine, joka pääsee ympäristöön ydinvoimalaonnettomuudessa ja hakeutuu kilpirauhaseen aiheuttaen ongelmia. Ihmisten oletukset ja huolet perustuvat siis ainakin jossain määrin tietoon.
– Enemmän kysymys on siitä, etteivät ihmiset ole hahmottaneet, kuinka suuri säteilyannos Tšernobylistä suomalaisille lopulta tuli.
Kursivoidut tekstit ovat peräisin Ylen joukkoistuksen vastauksista. Osaa on muokattu kieliopin osalta luettavampaan muotoon.
Brittiläinen Mail on Sunday -lehti on julkaissut lisää maan entisen Yhdysvaltain-suurlähettilään salaisia viestejä. Kotimaahan lähettämissään viesteissä sir Kim Darroch antaa luonnehdintoja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja hänen hallintonsa toiminnasta.
Lehden uusimmassa paljastuksessa, joka koskee viime vuoden toukokuussa lähetettyä viestiä, sir Kim arvioi, että presidentti Trump erotti maansa Iranin ydinsopimuksesta "ideologisista ja persoonallisuudestaan johtuvista syistä".
Sir Kimin mukaan Trumpin päätös johtui siitä, että ydinsopimuksen oli tehnyt edellinen presidentti Barack Obama.
Suurlähettiläs kuvasi Trumpin toimintaa "diplomaattiseksi vandalismiksi". Hän myös arvostelee Trumpin hallinnon suunnittelematonta toimintaa.
– Lisäksi he [Valkoinen talo] eivät kykene muotoilemaan minkäänlaista "miten tästä eteenpäin" -strategiaa, ja yhteydenotot ulkoministeriöön osoittavat, ettei heillä ole mitään suunnitelmaa ottaa yhteyttä kumppaneihinsa ja liittolaisiinsa, ei Euroopassa eikä alueella.
Viesti oli lähetetty sen jälkeen, kun tuolloinen Britannian ulkoministeri Boris Johnson oli käynyt Yhdysvalloissa ja yrittänyt taivutella Trumpia pysymään sopimuksessa.
Darrochin viesteistä nousi kohu heinäkuun alussa, kun hänen paljastattiin luonnehtineen Trumpin hallintoa "kömpelöksi ja epäpäteväksi". Trump haukkui myöhemmin Darrochin "hyvin typeräksi kaveriksi". Darroch erosi tehtävästään keskiviikkona.
Britanniassa pohditaan nyt, kattaako lehdistönvapaus tämänkaltaiset vuodot, jotka voivat haitata maan suhteita ulkovaltoihin, eli tässä tapauksessa Yhdysvaltoihin.
Maan konservatiivipuolueen puheenjohtajaksi ja samalla pääministeriksi pyrkivä nykyinen ulkoministeri Jeremy Hunt on sanonut puolustavansa lehdistönvapautta "viimeiseen saakka, jos julkaistut uutiset ovat yleisen edun mukaisia".
Hänen vastaehdokkaansa Boris Johnson on todennut, että vuotojen lähteenä toiminut henkilö on saatava oikeuden eteen. Johnson painottaa, että poliisin ei kuitenkaan pidä syyttää mediaa vuodoista.
Mail on Sunday -lehti on puolustanut uutistaan suillä, että sen mielestä yleisön on täörkeää saada tietoa poliittisten päätösten taustoista.
Turkin ja Yhdysvaltain suhteet ovat kriittisimmässä tilassa sitten Irakin sodan puhkeamisen.
Maailma seurasi viikonlopun, kuinka Venäjältä saapuva kone toisensa jälkeen laskeutui Turkin ilmavoimien lentokentälle pääkaupungin Ankaran lähistöllä, lastinaan venäläisen S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmään liittyvää välineistöä.
Kärjistettynä: siinä Nato-maa Turkkiin kuljetettiin ilmatorjuntajärjestelmää, joka on ostettu liiton suurimmalta vastustajalta Venäjältä.
Yhdysvallat vastusti ankarasti kauppoja ja on uhannut Turkkia pakotteilla. Pakotepäätöksiä voi olla odotettavissa jo ensi viikolla, Yhdysvaltain viranomaiset ovat kertoneet amerikkalaiselle lehdistölle.
Sunnuntaina Turkin puolustusministeriö vahvisti, että seitsemäs kone ja järjestelmän ensimmäinen osa on laskeutunut turvallisesti Mürted-lentokentälle. Kuvat saapuneista koneista twiitattiin Turkin puolustusministeriön Twitter-sivulta.
"Riippumaton ja itsenäinen Turkki"
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan osoittaa ohjustoimituksilla olleensa tosissaan julistaessaan, ettei hän taipunut sotilasliiton johtajamaan Yhdysvaltojen vastustukseen, kun kyseessä oli maanpuolustus. Turkin mukaan länsivallat eivät olleet tarjonneet kumppanilleen varteenotettavia vaihtoehtoja torjumaan uhkia erityisesti Syyrian rajalla.
Yhteistyö Venäjän kanssa ei jää tähän, Erdoğan sanoi sunnuntaina. Luottotoimittajilleen järjestämässä tiedotustilaisuudessa sunnuntaina hän kutsui kauppoja historiallisiksi.
– Tämä tarkoittaa myös kumppaanuuteen ja yhteiseen tuotantoon siirtymistä, Erdoğan sanoi, väläyttäen syvemmän yhteistyön mahdollisuutta Venäjän kanssa tulevaisuudessa.
Turkki on kehittänyt viime vuosina aseteollisuuttaan ja esitteli kesäkuussa ensimmäisen oman sotakoneensa mallia Pariisissa.
Hallitusta lähellä oleva lehdistö säesti sunnuntaina: Turkki ei ollut bluffannut. Oli nimittäin arveltu, että kaupoilla tavoiteltiin neuvotteluasemaa ulkopolitiikassa.
– Tuleeko S-400 vai sijoitetaanko se maan ulkopuolelle? Tulevatko ne Turkkiin mutta niitä ei aktivoida vaan varastoidaan? Tällaiset tyhjät puheet on nyt haudattu, kirjoitti Erdoğanin hallintoa lähellä oleva HaberTürk-uutissivuston vastaava Ankaran-toimittaja Bülent Aydemir sunnuntaina.
– Riippumaton ja itsenäinen Turkki on ostanut tarvitsemansa ensimmäisen S-400-järjestelmän ja se on tuotu Ankaraan. Ja lisää on tulossa, hän kirjoitti.
Kun neuvottelut Turkin pään kääntämiseksi eivät tuottaneet tulosta, Yhdysvallat kieltäytyi toimittamasta F-35-hävittäjäkoneita Turkille teknologiavakoiluun vedoten. Jo aiemmin sovitut kaupat laitettiin jäihin. Yhdysvallat perui myös turkkilaisten hävittäjälentäjien koulutuksen F35-koneiden käyttöön.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ollut ymmärtäväisempi Erdoğania kohtaan ja syyttänyt kriisistä edeltäjänsä Barak Obaman hallintoa. Trump yritti vielä kääntää Erdoğanin päätä johtajien tapaamisessa G-20-huippukokouksessa Japanissa kesäkuussa, mutta osoitti silti sympatiaa Turkille.
– Obama sanoi 'ei, ei, ei', kun (Erdoğan) halusi ostaa Patriot-järjestelmän, ja niin hän osti S-400:n, Trump lausui Osakassa tapaamisen jälkeen.
Kriisiä mutkistaa Yhdysvaltojen jo juurtunut sotilaallinen läsnäolo maassa ja sekin, että Turkissa valmistetaan Yhdysvaltain F35-hävittäjäkoneiden joitain osia. Turkki on ollut Naton jäsen vuodesta 1952, ja sillä on liittouman toiseksi suurin armeija Yhdysvaltojen jälkeen.
Yhdysvaltoja huolestuttaa sekin, että Turkki voi jatkossa tehdä lisää asekauppoja Natosta välittämättä.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin G20-kokouksessa Japanissa kesäkuun lopussa.Mihail Klimentjev / EPA
Voitto Venäjälle ja Putinille itselleen
On kuitenkin myös epäilty, että Turkilla ei ollut vaihtoehtoja. Venäjä olisi epäilyjen mukaan esittänyt S-400-järjestelmän myynnin ehtona toimivalle yhteistyölle Syyriassa. Todisteita väitteille ei ole. Varmaa on, että kauppoja voi pitää voittona presidentti Vladimir Putinille.
– Tämä on paljon enemmän kuin asekaupat. Tämä on Venäjälle merkittävä sotilaallinen voitto kansainvälisellä areenalla, moskovalaisen strategialaitoksen johtaja Ruslan Pukhov sanoi Euronewsin haastattelussa.
– Tämä on Putinille henkilökohtainen voitto, koska kauppoja ei olisi tapahtunut ilman hänen henkilökohtaista panostustaan, hän väitti.
Turkki pettynyt kumppaneihinsa
Samalla Turkki on äänekkäästi valittanut pettymystään Yhdysvaltoihin. Ristiriitoja on syntynyt Yhdysvaltain tuesta Pohjois-Syyrian kurdien hallintoalueelle sekä vuoden 2016 epäonnistuneesta vallankaappusyrityksestä syytetyn imaamin Fethullah Gülenin suojelemisesta. Turkki on vaatinut, että Erdoğanin entinen liittolainen Gülen palautetaan Turkkiin oikeudenkäyntiä varten.
Turkin itsenäisyys on viime vuosina ollut keskeisin teema Erdoğanin ulkopolitiikassa. Näin on ollut etenkin vallankaappausyrityksen jälkeen. Maanantaina vietetään vallankaappausyrityksen kolmatta vuosipäivää – ja uutta "omaa" puolustusjärjestelmää hehkutettaneen puheissa.
Yhdysvaltain pakotteet haavoittaisivat Turkkia monin tavoin. Ne laskisivat Turkin liiran kurssia dollariin nähden entisestään ja vaikeuttaisivat Turkin yrityksiä selvitä taloudellista ahdingostaan.
Pakotteet voivat kuitenkin myös todistaa Erdoğanin viestin, jos hän niin haluaa tehdä: Yhdysvallat ei ole korvaamaton liittolainen Turkille. Jos näin todetaan, sillä voi olla laajat vaikutukset myös Turkin talouteen ja sisäpolitiikkaan.
Päätavoite Syyriassa: estää kurdien itsehallinto
Moni ymmärtää Turkin tarpeen ilmapuolustusjärjestelmälle. Turkin naapurissa Syyriassa sota jatkuu jo kahdeksatta vuotta. Turkki tuki siellä kapinallisia, jotka yrittivät turhaan kaataa Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallinnon.
Turkin suurimmat haastajat ja kilpailijat Iran ja Venäjä ovat aktiivisesti mukana sodassa ja tukevat Assadia. Siksikin pidetäänkin erityisen hämmentävänä, että puolustus ostettiin juuri Venäjältä.
Turkin selvä päätavoite Syyriassa on estää Syyrian kurdien itsehallinto. Alueen puolustuksesta vastaavat aseellisen PKK-kurdijärjestön tukemat joukot, jonka taistelijat olivat estämässä Isis-järjestön leviämistä Syyriassa.
Turkki on yrittänyt turhaan kukistaa PKK:n sen jälkeen, kun järjestö aloitti kurdien aseellisen itsenäisyystaistelun vuonna 1984 Kaakkois-Turkissa.
Yhdysvallat on tukenut kurdeja Syyriassa, mutta Turkin mielestä heitä ei voi erottaa PKK:sta, jonka Yhdysvallatkin on listannut terroristijärjestöksi.
Viikonloppuna Turkki siirsi myös lisää sotilaskalustoa Syyrian-vastaiselle rajalleen, kuin pakotteita odottamaan. Oli kuitenkin epäselvää, tekisikö Turkki suurempia siirtoja rajalla, sillä Yhdysvalloilla on yhä joukkoja Syyriassa.
Mikä Turkin suunta on?
Asiantuntijoiden mukaan ei ole merkkejä, että Turkki pyrkisi kokonaan pois Natosta – ainakaan vielä, vaikka Turkki on vetänyt omintakeista linjaa ulkopolitiikassa jo yli vuosikymmenen ajan.
Erdoğanin AK-puolue alkoi varsinkin entisen ulkoministerin Ahmet Davutoğlun aikaan poiketa Turkin tasavallan ajan perinteisestä, Lähi-itään etäisyyttä pitävästä ulkopolitiikasta.
Silloin puhuttiin Turkin "kääntymisestä itään, lännen sijasta". Taustalla vaikuttivat ilmeisesti toiveet Turkin Osmanien valtakunnan aikaisen vaikutusvallan palauttamisesta sen aiemmin hallitsemilla alueilla.
Kun huomioon otetaan nyky-Turkin arat suhteet naapureihinsa, itään kääntymisestä voi tuskin puhua. Enemmänkin Turkki on käpertynyt sisäänpäin.
Vaikka osa turkkilaisista kannattaa vahvasti "täysin itsenäistä Turkkia" ja valtaosa tuomitsee Yhdysvaltojen politiikan alueella, osaa tällainen irtautuminen lännestä huolestuttaa. Varsinkin nyt, kun Erdoğanin valtaoikeudet ovat huipussaan ja vahvempi oppositio vasta orastamassa.
Sirkus Finlandian vuonna 1976 perustanut Carl-Gustaf Jernström on kuollut. Tieto kerrottiin Ylelle perheen lähipiiristä.
Jernström perusti Sirkus Finlandia vuonna 1976. Sirkus on edelleenkin Jernströmin perheen omistuksessa. Sitä vetää tällä hetkellä "Kalle" Jernströmin poika Carl Jernström. Hän on ollut sirkuksen tirehtöörinä vuodesta 2011.
Vuosia remontin tarpeessa oleva Kuuban juna- ja raidekalusto yritetään uusia vuoteen 2030 mennessä. Saarivaltio toivoo saavansa rautatieliikenteensä kuntoon Kiinan ja Venäjän avulla.
Lauantaina Havannasta itään lähtikin juna, jossa oli Kiinasta toimitettuja uusia junavaunuja. Kiina toimitti toukokuussa 80 junavaunua ja on luvannut toimittaa ensi vuonna 80 lisää.
Kuuban junaraiteet ovat maailman vanhimpia. Ensimmäiset osat ovat 1830-luvulta.
Raiteet ja junat ovat kärsineet maan talouden tilasta. Kommunistisen Kuuban taloutta on hoidettu tehottomasti ja toisaalta sitä painoivat vuosikymmeniä Yhdysvaltojen asettama kauppasaarto.
Vaikka junalla liikkuminen on halpaa maassa, se on myös hidasta. 900 kilometrin matkaa saaren läpi on saanut tehdä jopa 24 tuntia. Autolla matkan on tehnyt puolet nopeammassa ajassa.
Junista on usein puuttunut ikkunoita ja istuimet ovat olleet rikki. Myös onnettomuuksia on tapahtunut yhä useammin viime vuosina.
Kuuban hallitus on päättänyt aloittaa junaliikenneuudistuksen junavaunuista. Sen jälkeen aiotaan alkaa korjata itse kiskoverkosto. Junat eivät voi ajaa uusinakaan täyttää vauhtia vanhojen kiskojen takia.
Junissa on ensimmäisen ja toisen luokan vaunut, mikä kuvastaa maan kurkottelua markkinatalouteen. Ensimmäisessä luokassa on hieman paremmat olo eli ilmastointi.
Kuuba on tehnyt lähes miljardin dollarin sopimuksen Venäjän kanssa rautateiden modernisoimisesta, Interfax on kertonut. Sopimuksen yksityiskohtia ei ole julkistettu.
Venäjän valtion rautatieyhtiö RZD kertoi vuonna 2017 Reutersille, että se neuvotteli nopean junayhteyden sopimuksesta. Yhteys kulkisi Havannan ja rantakohde Varaderon välillä.
Kuuban tilastojen mukaan viime vuonna junilla oli 6,1 miljoonaa matkustajaa, mikä oli vähemmän kuin esimerkiksi vuonna 2013, jolloin matkustajia oli 10 miljoonaa.
Nykypäivänä, kun sosiaalinen media läpäisee yhteiskunnan jokaisen osa-alueen, käytämme ja törmäämme emojeihin päivittäin. Jopa tunneittain ja minuuteittain. Nuo pienet, keltaiset ja inhimilliset kasvot eivät jätä meitä rauhaan.
Emojit ovat korvanneet tunteiden ilmaisussamme sanallisia fraaseja.
Sinun ei enää tarvitse kertoa kaverille, että kertomasi vitsi tai lähettämäsi meemi oli hauska: sen sijaan voit lähettää useita itkunauravia hymiöitä.
Raivaria ei tarvitse sanoittaa sen kummemmin: kunhan lähetät vihasta punaisina olevia naamoja.
Elämänkumppanisi tai vanhempasi eivät enää kuule tai edes lue, että välität heistä. Yksi, ehkä punainen, sydän riittää.
Arvostettu sanakirjasto Oxford Dictionaries päätyi valitsemaan vuonna 2015 vuoden sanaksi emojin, joka itkee onnen kyyneleitä. Perusteluissa sanottiin, että emojeista on tullut nykyisen, visuaalisesti vaikuttavan, emotionaalisen ilmaisun täyteisen ja koukuttavasti välittömän digitaalisen maailman symboleita, jotka rikkovat kielellisiä rajoja.
Nyt, kun tunteita voi ilmaista helpommin kuin koskaan, mitä tapahtuu perinteisille ilmaisuille? Tai tunteille ylipäätään?
Minä rakastan sinua -fraasi on yksi suomen kielen voimakkaimpia lauseita, mutta sanotaanko sitä enää? Eihän yksi sydänemoji voi koskaan välittää samaa tunnelatausta. Ja kun emojeita spämmätään jokaiseen jaettavaan viestiin, menettääkö sydämen symboliikkaan vahvasti sidottu rakkauskin tehoaan?
Voivatko emojit uhata ihmisten tunneälyä ja lopulta koko sosiaalista kanssakäymistä?
Petolliset kuvat
Amerikkalainen antropologi Pamela Pavliscak kirjoitti tammikuussa 2018 verkkolehti Quartziin artikkelin, jossa pohti, kuinka emojit vaikuttavat tunneilmaisuumme. Hän uskoo, etteivät emojit kykene välittämään tunteita yhtä hyvin kuin sanat.
– Kun ulkoistamme tunteemme pieniin kuviin, kykymme ilmaista itseämme rehellisesti rajoittuu, Pavliscak kirjoittaa.
Pavliscakin mukaan sen sijaan, että pyrkisimme selvittämään omia tunteitamme tai ymmärtämään läheistemme tunteita, pyrimme digitaalisessa maailmassa impulsiivisesti pitämään asiat kevyinä.
– Päälle päin näyttää, että emojit antaisivat valtavasti mahdollisuuksia ilmaista hankalasti sanoitettaviakin tunteita. Todellisuudessa niiden käyttö onkin vain yksinkertainen selviytymismekanismi, Pavliscak sanoo.
Hän uskoo, ettemme enää aidosti tunne tunteita. Tunnemme ehkä jotain, jota voisi verrata heijastukseen. Ja kuten tiedämme, heijastus voi näyttää aidolta, vaikka se onkin lopulta vain kuva.
Mieleen tuleekin René Magritten kuuluisa teos Kuvien petollisuus, jossa on maalattu piippu ja lukee ranskaksi tämä ei ole piippu. Teoksen viesti on se, että piipun kuva on lopulta vain piipun kuva, ei oikea piippu.
"Emojeilla saa toisen helposti hymyilemään"
Toni Määttä / Yle
Kyberpsykologiaan erikoistunut tohtori Daria Kuss Nottingham Trentin yliopistosta ei ole yhtä kriittinen kuin Pavliscak emojivälitteisen tunneilmaisun suhteen.
Kuss totesi brittilehti The Independentin haastattelussa vuonna 2017, että emojeilla kyetään korvaamaan sähköisen viestinnän puutteita, kuten äänenpainoa, ilmeitä ja eleitä.
Yle kysyi Kussilta, mitä tapahtuu vanhoille, sanallisille tunneilmaisuille, kun emojit valtaavat maailmaa.
Hänen mielestään emojeita ei tarvitse pelätä.
– Emojit eivät korvaa sanallista tunteidenilmaisua täysin. Niillä voi vain vahvistaa omaa tunneviestiä tilanteessa, jossa kasvokkain ei ole mahdollista jutella, Kuss kertoo Ylen haastattelussa.
Hän kuitenkin tiedostaa, että emojeiden hyödyntäminen tunteiden viestinnän keinona voi tehdä meistä entistä riippuvaisempia teknologiasta.
Kuss näkee emojien suurimmaksi puutteeksi niiden rajoittuneisuuden ja subjektiivisen tulkinnan.
Vaikka emojeita on jo paljon, on niitä kuitenkin rajallinen määrä, kun ottaa huomioon, kuinka paljon erilaisia tunnetiloja ihminen kykenee todellisuudessa tuottamaan.
Jokaisella on myös omat tapansa tulkita emojeita: toiselle punainen sydän voi merkitä ystävyyttä, toiselle romanttista rakkautta. Pienetkin vivahde-erot voivat johtaa konflikteihin.
Emojeilla ei pidä siis korvata kaikkea muuta tunneviestintää.
– Mutta ne ovat kuitenkin leikkisä tapa laajentaa omaa sanomaa. Niillä saa toisen helposti hymyilemään, Kuss päättää.
"Ideaa pidettiin aivan ääliömäisenä"
Tutkimuksessa emojeista on saatu kiinnostavaa tietoa.
Negatiivisia asioita käsittelevissä viesteissä emojien lisääminen viesti kumppanille suurempaa kiinnostusta parisuhteen ylläpitämiseen, mutta todella vakava-aiheisissa keskusteluissa emojit aiheuttivat lähinnä päinvastaisen reaktion.
Toni Määttä / Yle
Niille on siis aikansa ja paikkansa.
Chileläinen työryhmä selvitti, että iloinen emoji yhdistettynä iloiseen tekstimuotoiseen viestiin tulee useimmiten tulkituksi johdonmukaisesti, mutta viesti, jossa teksti ja emoji ovat ristiriidassa keskenään, tulkitaan herkästi negatiivisesti. Uhkana on siis se, että vaikeaselkoisemmat viestit nähdään verkkoympäristössä mieluummin ikävinä.
Yhdysvaltalainen Monica A. Riordan taas tutki, kuinka ei-kasvolliset emojit vaikuttavat epäselvien viestien tulkintaan. Tulos oli selvä: Esimerkiksi pieni kuva rokoteneulasta tai alkoholiannoksesta viestin "I got a shot" ("otin rokotteen / otin paukun") yhteydessä helpotti lukijaa tulkitsemaan viestin pikaisesti, nopeammin, kuin mikäli selite olisi kirjoitettu auki tekstimuotoon.
Tulosten perusteella suomalaiset liittävät tviitteihinsä harvoin emojin tai useamman. Naapurimaissamme Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä emojit olivat suositumpia. Onko suomalainen stereotyyppinen tunnejäykkyys siis havaittavissa jopa emojittomuudessa?
Internetiin ja tunteisiin perehtynyt mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen Turun yliopistosta kertoo, ettei suomalaisten emojien käytöstä ole juurikaan tehty laajaa, yleistettävissä olevaa tutkimusta. Kiinassa aihetta on tutkittu enemmän, sillä siellä emojit ovat keino välittää viestejä, jotka muuten voitaisiin sensuroida.
Vaikka emojien skaala onkin laajentunut, eivät ne ole ongelmattomia. Hymiöt eivät ole niin tunnistettavia kuin kuvittelemme. Virnuileva itkuhymiö saattaa näyttää toiselle aidolta surulta. Susanna Paasonen, mediatutkimuksen professori
Vasta nyt Suomessa on meneillään projekti, jossa selvitetään, millaista intiimiyttä ja haavoittuvuutta ylipäätään datapohjaisessa keskustelussa esiintyy.
Hymiöt luotiin alunperin siksi, että tekstipohjaisessa keskustelussa tapahtuu helposti väärinymmärryksiä. Asiasta syntyi Paasosen mukaan jopa oman aikansa kakkamyrsky, sillä ideaa pidettiin tiettyjen tahojen mielestä aivan ääliömäisenä.
– Vaikka emojien skaala onkin laajentunut, eivät ne ole ongelmattomia. Hymiöt eivät ole niin tunnistettavia kuin kuvittelemme. Virnuileva itkuhymiö saattaa näyttää toiselle aidolta surulta.
Tunteet ovat siis monimutkaisia ja niiden ilmaisu on vaikeaa.
– Facebookin reaktionappuloidenkaan tarkoituksena ei ole niinkään ilmaista tunnetta kuin tiettyä suhtautumista. Ideana on tarjota alusta, jossa positiiviset käyttäjät kohtaavat mainostajia.
Uutta mutta vanhaa
Toni Määttä / Yle
Susanna Paasonen ei usko, että emojit ovat korvaamassa tai jo korvanneet perinteisiä tunteiden ilmaisuja. Ne tuovat vain uuden ulottuvuuden, jotain lisää.
Kyse on konventioista, totutuista tavoista toimia ja tulkita.
Sydän ei tarkoita nettikeskustelussa välttämättä rakkautta, vaan esimerkiksi vain välittämistä tai empatiaa. Elämänkumppanille sydämen lähettäminen Whatsappissa on vain yksi osa suhdetta eikä se korvaa mitään. Sillä voidaan pitää yllä suhteen positiivista virettä.
– Miten tyypillistä muutenkaan edes on, että elämänkumppanille tunnustetaan joka ilta rakkautta? Rakkaus on tekoja, ei vain puhetekoja, Paasonen pohtii.
Helsingin yliopiston empatiatutkija Silja Martikainen psykologian ja logopedian osastolta on Paasosen kanssa samaa mieltä siitä, että emojit ovat pääasiassa hyvä lisä viestinnän työkalupakkiimme.
Ihmiset saattavat lähettää vahvasti naurua tai hymyä merkitseviä emojeita, vaikka ne eivät edes vastaisi heidän sen hetkistä tunnetilaansa. Martikainen kutsuu tätä ilmiötä tunnetyöksi, jota on ollut olemassa jo ennen emojeita.
– Jos vaikka istut bussissa väsyneenä ja yhtäkkiä tapahtuu jotain yllättävää, et ala aikuisena ihmisenä kovaan ääneen kiukuttelemaan, vaan nielet tunteesi ja yrität pysyä tyynenä, Martikainen sanoo.
– Emojeita on ehdotettu tällaiseksi tunnetyön työkaluksi. Niitä voi pitää ihmistä vähemmän kuormittavana tapana puhua ylläpitää myönteisiä ihmissuhteita ja kommunikoida positiivisesti vaikkapa väsyneenä tai stressaantuneena.
Ovatko siis emojit matalan kynnyksen tunteenilmaisun välineenä hyödyksi ihmisille, jotka kokevat verbaaliset tunteidenpurkaukset vaikeina ja ahdistavina?
15-vuotiaat teinit eivät voisi, stereotyyppisesti ajateltuna, kuuna päivänä ilmaista "typerille vanhemmilleen" sanallisesti välittävänsä heistä, saati sitten rakastavansa heitä. Mutta emojit antavat siihen kevyen väylän. Tavan opetella tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteita.
Jos vaikka istut bussissa väsyneenä ja yhtäkkiä tapahtuu jotain yllättävää, et ala aikuisena ihmisenä kovaan ääneen kiukuttelemaan, vaan nielet tunteesi ja yrität pysyä tyynenä. Silja Martikainen, empatiatutkija
– Kuvallisia keinoja käytetään paljon tunteiden hahmottamiseen ja niistä puhumiseen. Olen tehnyt paljon töitä lasten kanssa, jotka eivät osaa vielä lukea tai kirjoittaakaan. Kuvilla lapsille voi ilmaista tunnetta niin, että se on helposti ymmärrettävässä muodossa, Martikainen vastaa.
– Eli hypoteesi voi hyvinkin pitää paikkansa.
Martikainen myös muistuttaa, että ihmiset ovat ilmaisseet itseään kuvilla jo kauan ennen emojeita, ja esittää esimerkkinä muinaisen Egyptin hieroglyfit. Ja läpi historian ihmiskunta on tuottanut kuvataidetta, jonka tarkoitus on ollut välittää ja herättää tunteita.
Onko kaiken tämän jälkeen sitten aiheetonta pelätä, että meillä kasvaisi emojien valtakauden aikana sukupolvia, jotka eivät enää osaisi ilmaista tunteitaan "perinteiseen tapaan" tai "oikein"? Eikö horisontissa siintävä tulevaisuus olekaan tunteista vajaa?
– Mitä enemmän keinoja tunteiden ilmaisuun saamme, sitä parempi.
Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka.
Hongkongissa mielenosoitusten loppumisesta ei sunnuntaina ollut merkkejä. Mielenosoituksia on nyt kaksi päivää järjestetty muualla kuin Hongkongin keskustan hallintokortteleissa.
Sunnuntaina kymmenet tuhannet mielenosoittajat kokoontuivat Sha Tinin alueelle protestoimaan hallinnon toimintaa karkotuslain kohdalla.
Hongkong pelkää Pekingin kasvattavan vaikutusvaltaansa erityishallintoalueella.
Sunnuntain mielenosoitus päätyi paikalliseen ostoskeskukseen, jossa poliisi ja protestoijat ottivat yhteen väkivaltaisesti.
Mielenosoitus Sha Tinin alueella Hongkongissa 14. heinäkuuta.Jerome Favre / EPA
Ennen kauppakeskukseen siirtymistä mielenosoittajat olivat rakentaneet barrikadeja kaduille. Poliisi hajotti barrikadit, jolloin joukot siirtyivät sisätiloihin.
Sisätiloissa syntyi kaaos, kun poliisien ketjut ja mielenosoittajien joukot haajantuivat. Paikalla oli lehdistöä runsaasti.
Ainakin yksi poliisi oli tajuton ja kauppakeskuksen lattialla oli veriläikkiä. Vapaaehtoisten ensihoitajien nähtiin antavan apua yhdelle loukkaantuneelle mielenosoittajalle.
