Kun suihkuhävittäjät piirsivät perinteiseen tyyliin Ranskan trikolorin värit taivaalle kansallispäivän paraatissa, kunnia-aitiossa seisoi myös Suomen presidentti Sauli Niinistö.

– Paraati oli aikamoinen kokemus, etenkin se lentävä mies oli huikea, Niinistön ensiarvio kuului.

Hän viittasi paraatissa eniten huomiota keränneeseen vesihiihtäjään ja keksijään Franky Zapataan, joka leijui kovaa meteliä pitäneellä, kerosiinin voimalla liikkuvalla, lentolaudallaan tapahtumia seuranneiden päiden yllä.

Zapatan taidonnäytös on katsottavissa täällä.

Niinistö arveli, että laudan hallintaan tarvitaan lainelautailijan tai vähintään laskettelijan tasapainoilutaitoja.

Noin 70 konetta ja 40 helikopteria lensi kansallispäivän paraatissa Pariisin yli. Marssimassa oli vajaat 4 300 ihmistä, 200 erilaista ajoneuvoa ja 250 hevosta. Joukossa oli tällä kertaa myös neljä suomalaista.

Ranskan kansallispäivää juhlitaan Bastiljin valtauksen muistopäivänä. Valtauksesta alkoi Ranskan suuri vallankumous 230 vuotta sitten.

Perinteisten paraatimenojen ohi puhutuimmiksi ohjelmanumeroiksi nousivat aiempia vuosia futuristisemmat elementit. Paraatissa oli lentolaudan lisäksi robotteja ja drooneja.

Macron kutsui Niinistön kansallispäivän juhlallisuuksiin, koska juhlaparaatin teemana oli tällä kertaa eurooppalainen puolustusyhteistyö.

Suomi tiivistää tulevina vuosina yhdeksän muun EU-maan kanssa puolustusyhteistyötä. Maat ovat Ranskan lisäksi Saksa, Belgia, Tanska, Hollanti, Viro, Espanja, Portugali ja Britannia.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin yksi tavoitteita on luoda Eurooppaan yhteinen puolustus. Mikä Suomen rooli puolustusyhteistyössä on?

– Me olemme mukana hänen aloitteissaan, tässä interventioaloitteessa, tuemme sitä voimakkaasti. Se on aika hyvin linjassa sen kanssa, mitä Suomessa olemme vuosikausia puhuneet, että Euroopan on kyettävä ottamaan vastuuta itsestään, Niinistö sanoi.

Paraatin jälkeen eurooppalaisten maiden johtajat lounastivat. Macronin isännöimän lounaan aikana käytiin Niinistön mukaan perusteellinen keskustelu turvallisuuskysymyksistä ja erityisesti Euroopan erilaisista turvallisuushankkeista.

– Henki oli aika selkeä, oli kuitenkin kymmenestä maasta mukana väkeä.

Turvallisuus on nyt Niinistön mukaan selvästi keskeinen aihe kaikille maille.

– Tosin meillä on sitten vielä suurempi haaste ilmastonmuutoksen kohdalla, ja nämä kaksi varmasti liikkuvat rinnakkain Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana.

Niinistö tapasi Macronin myös kahden kesken. Eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön sitoutuneiden joukkoa aiotaan laajentaa.

– Esitin hänelle ensin näkemyksen siitä, miten tätä hänen aloiteryhmäänsä voisi vähän laajentaa, siihen on hakijoita, Niinistö sanoi. Hän ei täsmentänyt, mitä maita mukaan voisi liittyä.

Ranskan puolustusministerin mukaan Ruotsi ja Norja haluaisivat päästä mukaan.

Lue lisää: Ranska kiittää Suomen mukaantuloa puolustusaloitteeseen.

Niinistö keskusteli Macronin kanssa myös Venäjä-politiikasta. Macron on halunnut Venäjän mukaan eurooppalaiseen "turvallisuusarkkitehtuuriin".

– Hän tarkoittaa sillä sitä, että Venäjä on EU:n naapuri ja jonkinlainen selkeys siinä suhteessa on hyvä olla. Korostan kuitenkin, että missään tapauksessa ei se tarkoita, että politiikkalinja jollain tavalla muuttuisi Venäjän suuntaan, Niinistö sanoi.

Futuristista Ranskan tämänkertaisessa kansallispäivässä oli sekin, että Macron ilmoitti lauantai-iltana kunnianhimoisista suunnitelmista perustaa sotilasvoimat avaruuteen.

Macron haluaa uuden avaruuteen keskittyvän osaston puolustusvoimiin, jotta Ranska pystyy kilpailemaan paremmin satelliittien hyödyntämiseksi puolustuksessaan.

Tällä alalla maa kisaa Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan kanssa.

– Parannamme avaruuden tuntemustamme ja suojelemme satelliittejamme paremmin ja aktiivisemmin, Macron kertoi.

Ranskassa on epäilty Venäjän yrittäneen vakoilla ranskalaista satelliittia.

Macronin suunnitelma on jo niin pitkällä, että hän kertoi sen nimenkin: ensi syyskuusta alkaen Ranskassa puhutaan ilma- ja avaruusvoimista.

– Se todellakin kuulostaa aika kunnianhimoiselta. Mutta kai tosiasia on, että nyt maailmalla mennään avaruuteen ja myös turvallisuuskysymykset ovat aika paljon avaruuspolitiikassa esillä. Luulen, että hän hakee siihen nyt vähän ranskalaista vastausta, Niinistö sanoi.

Venäjällä "avaruusjoukot" jo on, Yhdysvallat suunnittelee sellaisten perustamista.

Niinistö kommentoi Pariisissa myös Syyriassa Isis-leirissä olevien suomalaislasten ja -äitien tilannetta. Hallitus ei ole tehnyt päätöstä heidän hakemisestaan Suomeen vaan pohtii yhä eri vaihtoehtoja.

Presidentti sanoi ymmärtävänsä hallituksen ongelmat tilanteessa.

– Siinä on monta eri raidetta. Osa on puhtaasti oikeudellisia, osa taas riippuu paikallisten viranomaisten suhtautumisesta, lähinnä kurdihallinnon, jonka määräysvallassa siellä ollaan, sanoi Niinistö.

– Sitten on näitä turvallisuusepäilyjä, joten se on erittäin vaikea kokonaisuus, mutta samalla kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että lasten ei pitäisi kärsiä.

Pitäisikö lapset siis hakea pois?

– Se on yksi avoin kysymys tällä hetkellä jo senkin vuoksi, että ei tarkoin tiedetä suhtautumista siellä paikan päällä.

– Sitten tulevat lisäksi kaikki nämä perhe- ja holhousoikeudelliset säännökset. Se yhdistelmä on aika vaikea, Niinistö sanoo viitaten siihen, että lasten tulevaisuuden määrittelevät holhoojat eli leireillä olevat äidit.

Lue lisää: EU tiivistää puolustustaan, onko uusi sitoumus Naton jatke? 10 kysymystä unionin puolustusyhteistyöstä

Nepalissa ja Intian koillisosissa monsuunisateet ovat aiheuttaneet kuolonuhreja.

Viranomaisten mukaan Nepalissa vesimassojen aiheuttamissa maanvyöryissä on kuollut ainakin 55 ihmistä. Ainakin 30 ihmistä on myös kateissa ja yli 30 loukkaantunut.

Viranomaiset odottavat uhrien määrän kasvavan.

Tulvat ja mutavyöryt ovat katkaisseet myös yhdeksän valtatietä.

Intiassa Brahmaputra-joen varrella tulvavesi on noussut yli 1800:een kylään. Kuolleita on ainakin kymmenen.

Tulva-alueilta on pelastettu yli 1000 ihmistä ja 10 000 on arvioiden mukaan joutunut jättämään kotinsa.

Bangladeshissa kymmeniä ihmisiä on kuollut lauantaina salamaniskuihin. Myös rankkasateet jatkuivat Bangladeshissa viikonloppuna.

Monsuunikausi jatkuu syyskuuhun.

Iranin presidentti Hasan Ruhani ilmoitti neuvotteluhalukkuudesta Yhdysvaltain kanssa virallisella verkkosivustollaan.

– Olemme valmiit neuvottelemaan heti kun Yhdysvallat poistaa Iranin vastaiset talouspakotteet ja lopettaa Iranin kiusaamisen, kommentoi Ruhani verkkosivullaan.

Persianlahdella jännitteet Yhdysvaltain ja Iranin välillä ovat kasvaneet, nyt kun Yhdysvaltain yksipuolisesta ydinsopimuksesta irtautumisesta on kulunut vuosi.

Yhdysvallat on keskittänyt talouspakotteet erityisesti Iranin öljynvientiin, ja tämä on saanut Iranin talouden kriisiin.

Ydinsopimuksessa mukana olevat Britannia, Ranska ja Saksa vetosivat varhain sunnuntaina kiistan osapuoliin, että jännitteiden paheneminen saatettaisiin päätökseen.

Lue lisää:

Britannian USA:n-lähettilään viesteistä uusi kohu – "Trump hylkäsi Iranin ydinsopimuksen kiusatakseen Obamaa"

Iranin partioalukset pysäyttänyt HMS Montrose paimentaa kauppalaivoja vaarallisella Persianlahdella – tankkerien turvaaminen on yhä kuumempi kysymys

Presidentti Donald Trumpin sunnuntaiset kolme Twitter-viestiä ovat herättäneet närää erityisesti demokraattien keskuudessa, ja he syyttävät Trumpia rasismista.

Viesteissään Trump kehotti neljää värillistä demokraattien naiskongressiedustajaa jättämään Yhdysvallat ja palaamaan kotimaihinsa. Näistä neljästä kolme on syntynyt Yhdysvalloissa.

Kaikki neljä ovat Yhdysvaltain kansalaisia, ja he ovat ensimmäisen kauden kongressiedustajia.

Trump ei maininnut edustajia nimeltä, mutta hänen uskotaan tarkoittavan ”ryhmäksi” nimitettyä neljän naisen ryhmittymää. He ovat arvostelleet kovasti Trumpia, mutta he ovat olleet hyvin kriittisiä myös demokraattien nykyjohtoa kohtaan.

Nelikkoon kuuluvat Alexandria Ocasio-Cortez, Ayanna Pressley, Rashida Tlaib ja Ilhan Omar. Heistä kolme ensimmäistä on syntynyt Yhdysvalloissa ja viimeinen muuttanut maahan lapsena.

Vastalauseiden myrsky

Laaja joukko demokraatteja on arvostellut presidentin tviittejä.

– TÄLTÄ näyttää rasismi. Demokratia näyttää MEILTÄ, Pressley kirjoitti tviitissä, johon oli liitetty kuvakaappaus presidentin tviiteistä.

Rashida Tlaib kirjoitti taistelevansa korruptiota vastaan "omassa maassaan".

– Teen sitä joka päivä, kun arvostelen amerikkalaisena kongressiedustajana hallintoasi, Tlaib tviittasi.

Myös edustajainhuoneen puhemies, demokraattien Nancy Pelosi tyrmäsi Trumpin kommentit.

– Kun Trump kehottaa neljää amerikkalaista kongressinaista menemään kotimaihinsa, hän tulee vahvistaneeksi sen, että hänen ”Tehdään Amerikasta taas mahtava” -suunnitelmansa on aina ollut todellisuudessa ”Tehdään Amerikasta valkoinen", Pelosi tviittasi.

Suomalaiset kuuluvat maailman tiedemyönteisimpiin kansoihin. Kansainvälisestä tutkimuksesta esimerkiksi selviää, että suomalaiset luottavat enemmän tieteeseen, vaikka se olisi ristiriidassa heidän tunnustamansa uskonnon kanssa.

Suomalaisista 92 prosenttia luottaa tieteentekijöihin paljon tai jonkin verran, ja vielä useampi tieteeseen ylipäätään.

Maailmanlaajuisesti luottamus tieteentekijöihin on keskimäärin runsaat 70 prosenttia, mutta erot maiden ja maanosien välillä ovat suuria. Uzbekistanissa luotto tieteentekijöihin on vankinta, Gabonissa vähäisintä.

– Suomen tuloksissa näkyy perinteinen arvostus koulutusta ja tiedettä kohtaan, ja myös yleinen luottamus kansallisiin instituutioihin, pohtii viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.

Esimerkiksi monessa Afrikan ja Etelä-Amerikan maassa epäillään tiedettä ja sen tuottamia hyötyjä tavalliselle ihmiselle. Luottamusta nakertavat heikko toimeentulo, suuret tuloerot, eriarvoisuus ja epäluottamus valtiota kohtaan.

Wellcome Global Monitor -tutkimuksessa kysyttiin yli 140 000 ihmisen näkemyksiä tieteestä ja terveydestä.

Ruotsissakin uskonto painaa enemmän

Haastateltavilta kysyttiin myös, kokeeko jotain uskontoa tunnustava tieteen olevan joskus ristiriidassa uskonnon kanssa, ja kumpaan silloin luotetaan enemmän. Suomalaisista kolme viidestä näkee ristiriitaa, ja uskontoon luottaa tällaisissa tilanteissa vain 17 prosenttia.

Esimerkiksi Ruotsissa uskonnon selitykset valitsee 30 prosenttia, Norjassa ja Britanniassa noin 40 prosenttia, Turkissa puolet, Yhdysvalloissa 60 prosenttia ja Pakistanissa lähes kaikki.

– Kymmenisen vuotta sitten Suomessa nousi kohu siitä, että kaikki eivät usko evoluutioteoriaan. Tämän tuloksen perusteella uskonto ei kuitenkaan juuri vaikuta suomalaisten tiedekäsityksiin, Väliverronen summaa.

Kyselyn perusteella suomalaiset hakeutuvat aktiivisesti tieteen pariin. Runsas puolet noin tuhannesta vastaajasta oli etsinyt tietoa tieteestä edellisen kuukauden aikana. Maailmanlaajuisesti tiedetietoa oli etsinyt vajaa kolmannes ihmisistä. Erityisen kiinnostuneita ollaan terveydestä ja sairauksista, joista tietoa haki vielä useampi sekä Suomessa että muualla maailmassa.

Tutkijat muistuttavat, että kaikissa maissa ei päästä helposti tiedon lähteille esimerkiksi internetin avulla. Tarvetta tähän olisi, sillä enemmistö maailman ihmisistä janoaa lisää tietoa tieteistä.

Suomalaiset osaavat arvioida tietämyksensä

Suomalaiset arvioivat omat tietonsa tieteestä melko korkealle. Vastaajista 66 prosenttia katsoo, että heillä on paljon tai jonkun verran tietoa tieteestä. Muiden maiden keskiarvo on runsaat 40 prosenttia.

Suomalaisten itseluottamus ei ole vailla katetta, sillä esimerkiksi Maailman talousfoorumin mukaan Suomessa tieteen ja matematiikan opetus on huippuluokkaa. Suomalaiset osaavat arvioida melko hyvin tietojensa tason verrattuna erityisesti Yhdysvaltoihin, jossa niitä yliarvioidaan.

Sen sijaan Singaporessa ja Kiinassa osoitetaan aasialaista vaatimattomuutta ja aliarvioidaan oma tiedontaso.

Tutkimuksessa oli mukana 144 maata. Sen julkaisi brittiläinen hyväntekeväisyyssäätiö Wellcome Trust, joka tukee erityisesti lääketieteen tutkimusta.

Kirjoittaja: Tarja Repo / STT

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) esittelee tänään Brysselissä muille EU-ministereille antia matkastaan Sudanin lähialueille.

Haavisto on vieraillut viime päivinä Addis Abebassa tapaamassa Etiopian edustajia ja Afrikan unionin keskeisiä toimijoita sekä Sudanin siirtymäajan sotilasneuvoston että oppositiorintaman (FFC) edustajia.

Myöhemmin hän vierailee vielä Egyptissä, Saudi-Arabiassa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa.

Haavistolla on EU:n ulkoministerin Federica Mogherinin valtuutus keskustella Euroopan unionin puolesta Sudanin tilanteesta ja siitä, miten kansainvälinen yhteisö voisi tukea maata.

Sotilasneuvosto ja oppositiorintama pääsivät aiemmin tässä kuussa sopimukseen siviilijohtoisesta siirtymävaiheen hallinnosta, mitä on kuvattu läpimurroksi maan tilanteen vakauttamisessa.

EU-diplomaatti kuvaa Haavistoa vahvaksi Sudan-asiantuntijaksi. Haavisto toimi vuosina 2005-2007 Euroopan unionin erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa ja vuonna 2007 YK:n erityisasiantuntijana Darfurin rauhanprosessissa.

– Matkan ajoitus on erittäin tärkeä nyt kun sopimus on vihdoin saavutettu, mutta hänen mandaattinaan on myös kartoittaa, miten EU voisi parhaiten tukea Sudania eteenpäin. Olemme olleet aina selväsanaisia siitä, että kun siviilijohtoinen hallitus on vallassa, se antaa meille mahdollisuuden antaa tarvittavaa tukea, diplomaatti kertoi.

Sudanissa neuvottelujen väliaikaisen hallinnon toteuttamisen yksityiskohdista piti jatkua sunnuntaina.

Protestoijat kuitenkin siirsivät neuvotteluja 48 tuntia eteenpäin eli tiistaille.

Syynä siirtoon on välikohtaus kaakkois-Sudanissa, kun puolisotilaalliset RSF-joukot ampuivat mielenosoittajia. Yksi mielenosoittaja kuoli ja useita haavoittui.

EU:n ulkoministerit ovat tänään koolla Brysselissä, jossa käsitellään myös Iranin ydinsopimuksen jatkoa, EU-maiden toimia sen turvaamiseksi ja kiristynyttä tilannetta Hormuzinsalmessa.

Lue lisää:

Pekka Haavisto Sudanista: Tilanne on yhä jännitteinen ja useat ryhmät tavoittelevat valtaa

Kolme kysymystä Sudanista: Internet palautettiin ja videot raakuuksista leviävät – Keskeistä on, miten valta jakautuu

Ulkoministeri Pekka Haavisto neuvottelemaan Sudanin tilanteesta EU:n puolesta: "Usein rauhansopimusten pilaajat eivät löydy maan sisältä, vaan ympäriltä"

Kaksivuotias lapsi ja kolme aikuista pelastettiin veden varasta Luodossa Pohjanmaalla sunnuntai-iltana. Ihmiset joutuivat veteen soutuveneen kaaduttua.

Seurue oli ollut soutelemassa iltayhdeksän aikaan Köpmanholmenin saaren tuntumassa vuokraamallaan soutuveneellä, kun vene jostakin syystä kaatui.

Silminnäkijä soitti hätäkeskukseen, mutta ennen kuin pelastajat ehtivät paikalle, ohi ajanut veneilijä sai nostettua kaikki neljä moottoriveneeseensä ja kuljetettua heidät Köpmanholmenin saarelle.

Soutelijat ehtivät olla vedessä arviolta alle kymmenen minuuttia. Kaksivuotiaalla oli pelastusliivit, aikuisilla ei.

Ensihoitajat tarkastivat kaikki pelastetut ja totesivat heidän olevan kunnossa. Lapsi toimitettiin kuitenkin varmuuden vuoksi jatkotutkimuksiin sairaalaan.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa riittää eturauhassyöpäpotilaita hiljaisena heinäkuunakin. Urologian poliklinikalla työskentelevä ylilääkäri Peter Boström kertoo, että viikko on kiireinen.

Boström on urologian vastuualuejohtaja Tyksissä. Iloa työhön antavat tuoreet eturauhassyöpään liittyvät tutkimustulokset, jotka ovat juuri ilmestyneet kansainvälisessä Plos medicine -julkaisusarjassa.

Boströmin mukaan magneettikuvaus on osoittautunut luotettavaksi menetelmäksi löytää syöpä tai varmistaa, ettei syöpää ole.

– Saamme myös entistä nopeammin diagnoosin selville. Kuvausaika on saatu vähennettyä 45:stä 15 minuuttiin. Kuvaus mahdollistaa koepalojen välttämisen osalla potilaista. Magneettikuvauksen jälkeen otetut koepalat osoittavat luotettavasti, onko kyseessä syöpä vai ei, kertoo Boström.

Koepalojen ottoon littyy myös infektioriski ja monista miehistä niiden ottaminen on epämiellyttävää, joten niiden ottamisen vähentäminen on tästä syystäkin suositeltavaa.

Eturauhasta on tutkittu aiemmin ultraäänen avulla. Boströmin mukaan ultraäänitutkimuksessa kasvaimet näkyvät huonosti, sillä kasvaimet ovat samantyyppistä kudosta kuin eturauhaskudos.

"Hienoa, että uusia tutkimusmenetelmiä tulee"

Suomen Syöpärekisterin mukaan eturauhassyöpään sairastuu Suomessa vuosittain 5 000 miestä. Se on Suomen yleisin miesten syöpä. Saman verran naisia sairastuu rintasyöpään.

Viisi vuotta sitten eturauhassyöpään sairastunut Janne Tamminen tutkii omenanraakileita kotipuutarhassaan Turussa. Hän on tyytyväinen siihen, että eturauhassyövän tutkimusmenetelmiin panostetaan.

Oman syöpäepäilyn selvittäminen kesti kuukauden päivät.

– Sitä miettii, että oliko tämä elämä nyt tässä. Odottaminen on raskasta. Koepalojen ottaminen on todella kivuliasta, joten on hyvä, että niitä tarvitaan vähemmän, kertoo Tamminen.

– On hienoa, että uusia tutkimusmenetelmiä tulee meidän sairauteemme.

Moni mies välttelee tutkimuksia

Janne Tamminen toimii Etuset-nimisen yhdistyksen puheenjohtajana. Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen alaosasto keskittyy tiedon jakamiseen eturauhassyövästä ja tarjoaa vertaistukea.

Tiedon jakaminen on Tammisen mielestä tärkeää, sillä monet miehet kieltävät syövän mahdollisen olemassaolon.

– Monia miehiä jännittää jo mennä siihen ensimmäiseen urologin tutkimukseen, jossa eturauhasta tutkitaan painelemalla suolen kautta. Kuvauksetkaan eivät maailman hauskimpia ole olleet, kertoo Tamminen.

Tammisen mukaan moni mies jättää jopa PSA-kokeessa käymisen väliin, kun ei ymmärrä tai halua myöntää, että hänellä voi olla syöpä.

Tamminen itse päätyi hoitoon kohonneen PSA-arvon vuoksi. Työpaikkalääkäri passitti lisätutkimuksiin, kun tulehdusarvot olivat koholla. PSA-arvo selvitetään verikokeen avulla.

– Voin hyvin. Lääkitys on pitänyt syövän kurissa. Jätin ravintolakokin työt niiden raskauden vuoksi, mutta toimin isännöitsijänä, kertoo Tamminen.

Magneettikuvausta tarjolla kaikille

Magneettikuvaus on ollut käytössä jo vuosia eturauhassyövän hoidossa. Vuodesta 2011 saakka urologit ja radiologit ovat kehittäneet yhteistyössä Tyksissä magneettikuvausmenetelmää, jonka avulla miesten eturauhassyövän toteaminen helpottuu ja nopeutuu.

Osatutkimukseen vuosina 2015–2017 rekrytoitiin 364 miestä, joilla epäiltiin olevan eturauhassyöpä.

Tyksin johtamaan monikeskustutkimukseen ovat osallistuneet myös Helsingin ja Tampereen yliopistosairaalat sekä Satasairaala, mutta Tyksin johtamassa tutkimuksessa hiottiin menetelmää.

Kun luotettavuudesta ja nopeudesta on saatu tutkimustuloksia, menetelmää voidaan käyttää yhä useampien potilaiden tutkimiseen.

– Pian tämä voi olla ensivaiheen tutkimus kaikille miehille, joilla epäillään eturauhassyöpää. Esimerkiksi miehille, joilla on sydämentahdistin, magneettikuvaus ei kuitenkaan sovi, kertoo ylilääkäri Peter Boström.

Verrattavissa mammografiaan

Magneettikuvauksen kestoa on pystytty lyhentämään sillä, että varjoainekuvauksesta on luovuttu. Potilaalle ei tarvitse laittaa verisuonikanyyliä.

– Kokonaisuudessaan eturauhasen magneettitutkimusta voi verrata naisten mammografiatutkimukseen. Miehet saavat näin paremman alkuvaiheen tutkimuksen ja sitä kautta parempaa hoitoa. Meidän tutkimuksemme avulla menetelmää voidaan tarjota suuremmalle osalle miehiä kuin aiemmin, pohtii ylilääkäri Peter Boström.

Boström painottaa vielä lopuksi, että tutkimus on tehty laajassa yhteistyössä Tyksin sisällä. Siihen ovat osallistuneet urologian lisäksi patologian yksikkö, kuvantamiskeskus, mikrobiologia ja genetiikka.

Sitten urologi Boströmin on jo kiirehdittävä potilaiden luo. Tyksissä hoidetaan viidesosa koko Suomen eturauhassyöpäpotilaista eli noin 500 miestä vuodessa.

Tautiin menehtyy vuosittain koko maassa noin 900 ja Tyksin alueella vajaat 100 miestä.

Lue lisää:

Eturauhassyöpään sairastunut viisikymppinen Janne Tamminen: "Mies, pidä vehkeistäsi huolta!"

Milla Lindh painaa kännykkää korvaansa vasten ja kuuntelee huolestuneen ja epäuskoisen näköisenä. Suomen Kuurosokeat ry:n järjestöohjaaja on juuri saanut hätääntyneen puhelinsoiton. Puhelu koskee kuurosokeaa, joka on junassa jossain päin Suomea ilman tulkkia ja avustajaa.

Yksin oleva kuurosokea ei pysty kommunikoimaan konduktöörin tai muiden matkustajien kanssa, sillä hän tarvitsisi avukseen taktiiliviittomisen taitavan ihmisen.

Taktiiliviittominen on menetelmä, jossa tulkki tulkkaa viittomakieltä kuurosokean käteen. Jostain syystä matkalle tilattu tulkki ei ole saapunut junaan.

Sisäkorvaistutteiden avulla kuuleva Milla Lindh huokaa puhelun lopetettuaan syvään. Näitä puheluita hän vastaanottaa liian usein.

Usherin syndroomaa sairastavana kuurosokeana hän voi kuvitella miten avuton olo junassa istuvalla kuurosokealla on. Ja vastaanvanlaisia, raivostuttavia tilanteita, on viimeisen vuoden aikana kuurosokeilla riittänyt. Lindhin mukaan tulkkauspalveluiden lisäksi sakkaavat myös kuljetuspalvelut.

Vuosi sitten voimaan tulleen taksilakiuudistuksen jälkeen vammaisille kuuluvien kuljetuspalvelujen käyttö hankaloitui. Tilatut kyydit jäävät usein saapumatta tai saapuvat vääriin aikoihin. Yhdessä tulkki- ja taksiongelmat ovat tehneet monen kuurosokean elämästä epävarmaa.

– Tarinoita on vaikka kuinka paljon! Moni kuurosokea on joutunut luopumaan jopa harrastuksistaan, kun koskaan ei voi olla varma saapuuko ennakkoon tilattu taksi ajallaan tai ollenkaan.

Keväällä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sai Tampereelta postia. Milla Lindh kanteli tapauksista, joissa hänen tilaamansa taksi ei koskaan saapunut tai saapui tuntia liian aikaisin. Pakkasessa värjötellyt Lindh suuttui ja päätti lopettaa saksan kielen oppitunnit, sillä hän ei voinut luottaa pääsevänsä taksilla kansalaisopiston tunneille tai sieltä kotiin.

– En minä silti kotiin jää, vaikka meille vammaisille kuuluviin kuljetuspalveluihin ei voi luottaa. Olen monta kertaa lähtenyt sisuuntuneena kävellen valkoisen keppini kanssa Tampereen keskustaan ja pudonnut ratikkatyömaan kuoppiin, Lindh sanoo ja virnistää.

Kuurosokeita on jätetty yksin odottamaan taksia

“Valitettavasti emme löytäneet tulkkeja.”

Tämän lauseen Petäjävedellä asuva Mirva Messala sanoo kohtaavansa liian usein. Lapsena silmänpohjan rappeumaan sairastunut perheenäiti tarvitsee taktiilisti viittovien viittomakielen tulkkien palveluja säännöllisesti. Messala kertoo soittaneensa useamman kerran Kelan vammaisten tulkkauspalvelujen välityskeskukseen vaatien kiukkuisena itselleen tulkkia.

Kerran oli vähällä jäädä aviomiehen järjestämä yllätys, viikonloppu kylpylässä, kokematta, kun tulkkia ei meinannut viikonkaan varoitusajalla löytyä. Lopulta tulkki järjestyi neljäksi tunniksi.

Messala kertoo, että kuurosokeana hänen pitää suunnitella kaikki menonsa hyvissä ajoin. Tulkkauspalvelut hän pyrkii tilaamaan jopa useita viikkoja etukäteen.

– Silti välillä tarjotaan ei-oota. Näyttää siltä, että kuurosokeille sopivia tulkkeja on Suomessa liian vähän. Välillä minulle on saapunut tulkki useiden satojen kilometrien päästä, Messala kummastelee.

Viisilapsisen perheen äidin mielestä Kelan tiukat säännöt tulkkien käytössä ja palkkauksessa ovat aiheuttaneet kuurosokeille jopa vaaratilanteita. Messala kauhistelee kuulemiaan tapauksia, joissa tulkki on joutunut jättämään kuurosokean illalla yksin odottamaan myöhässä olevaa taksia.

– Tulkkauspalvelua ei ole saanut virka-ajan ulkopuolella lennosta jatkettua, eikä toisaalta tulkeille ole suostuttu maksamaan palkkaa, jos he ovat jääneet auttamaan sovitun ajan yli.

Idässä ja pohjoisessa tulkeista pulaa

Ketään ei enää jätetä heitteille. Näin lupaa Kelan työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen. Hän kertoo Kelan ottaneen opikseen tapauksista, joissa kuurosokeat on jätetty yksin ilman tulkkia.

– Me tultiin tässä vastaan, sillä saimme asiasta paljon palautetta. Nykyisin tulkit saavat korvauksen työajan ulkopuolellakin, jos jäävät varmistamaan asiakkaansa pääsyn taksiin. Tulkit osaavat itse arvioida, milloin se on tarpeellista.

Viittomakielen tulkkien määrät ovat Toivasen mukaan toissa vuonna tehdyn kilpailutuksen jäljiltä hyvällä tolalla. Kuurosokeiden tulkkausta osaavia tulkkeja on tällä hetkellä maassa 351. Toivanen kuitenkin myöntää, että Itä- ja Pohjois-Suomessa on pulaa kuurosokeille sopivista tulkeista.

Tällaisiin arkisiin ex tempore -tilanteisiin ei Kelan tulkkauspalvelu taitu. Milla Lindh

Tulkkauspalveluja käyttää koko maassa 279 kuurosokeaa.

Kritiikkiä tulkkien saatavuudesta osaamiskeskuksen päällikkö Toivanen ei niele. Hän kertoo tutkineensa tämän vuoden tilastoja, joiden mukaan kuurosokeiden alkuvuonna tekemistä tulkkitilauksista 94 prosentia toteutui.

– Parannettavaa toki aina on, ja kuuntelemme asiakkaita herkällä korvalla.

“Tunnen olevani holhouksen alaisena”

Tamperelainen Milla Lindh toivoo, että päättäjät heräisivät. Vammaisten oikeudet eivät toteudu. Suomi ratifioi YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen vuonna 2016, mutta vammaisille ei ole taattu vieläkään tasapuolista kohtelua.

Esimerkiksi sopimuksen kohdat liikkumisen vapaudesta ja yhdenvertaisesta mahdollisuudesta tehdä työtä eivät Lindhin omassa elämässä toteudu.

Vaarana on vammaisten syrjäytyminen. Mirva Messala

Hänen mukaansa tulkkipalvelujen käyttö vaatii Lindhin mukaan aivan liikaa etukäteissuunnittelua. Tulkkitilauksiin pitää tietää hyvissä ajoin tarkkaan montako tuntia tulkkia tarvitsee. Tämä voi vaikeuttaa jopa työntekoa.

– Minulla on usein päiviä, jolloin en aamulla töihin lähtiessäni tiedä olevani illalla isossa seminaarissa paikkaamassa toista työntekijää. Tällaisiin arkisiin ex tempore -tilanteisiin ei Kelan tulkkauspalvelu taitu.

Lindhin mielestä tilannetta vain kurjistetaan, kun vammaisten palveluja rajataan ja kilpailutetaan.

– Talous näyttää määräävän tänä päivänä kaikesta. Meidän kuurosokeiden palveluille asetetaan minimitasoja ja helposti liu´utaan sitä kohti, että minimistä tuleekin maksimi, Lindh toteaa.

Porilainen kuurosokea Paula Valminen on Lindhin kanssa samoilla linjoilla. Hän pelkää vammaisten oikeuksien vain heikkenevän tulevina vuosina.

– Koen usein olevani lähes holhouksen alaisena. Joudun aina anelemaan asioita, jotka terveille ihmisille ovat itsestäänselvyyksiä.

Erityisesti Valmista kismittää kotikaupungin tapa maksattaa vammaispalvelulain takaamat taksikyydit ensin vammaisilla itsellään. Kun Paula Valminen hyppää Porista taksiin matkustaakseen naapurikuntaan tapahtumiin tai sukuloimaan, pitää häneltä löytyä satanen kukkarosta. Aina ei löydy ja reissut jäävät tekemättä.

– Suuressa osassa Suomen kunnista on käytössä systeemi, joissa vammainen maksaa taksissa vain omavastuuosuutensa. Porissa joudumme täyttelemään, kuskailemaan tai lähettelemään kuitteja ja odottelemaan päiviä meille kuuluvia rahoja, Valminen toteaa.

Porin vammaisneuvosto vaati kaupungilta neljä vuotta sitten käytännön purkamista. Asian käsittely kesti vuoden, ja päätös oli kielteinen.

Moni kuurosokea vaarassa syrjäytyä

Itselle kuuluvista palveluista taisteleminen uuvuttaa monet. Tästä ovat yhtä mieltä kuurosokeat Milla Lindh, Paula Valminen ja Mirva Messala.

– Vaarana on vammaisten syrjäytyminen. Ei enää jakseta tilata sitä taksia. Ajatellaan, että ei se kuitenkaan tule ja parempi vain jäädä kotiin, Mirva Messala toteaa.

Naiset haluaisivat kaikkien ymmärtävän, että moni kuurosokea viettää tahtomattaan suuren osan ajasta kodin vankina. Harrastukset tai ystävien tapaamiset ovat erityisen tärkeitä. Niistä ei pitäisi joutua tinkimään.

Kolmikko aikoo jatkossakin taistella ja pitää ääntä kuurosokeiden oikeuksien puolesta.

– Uskon silti vahvasti, että järki lopulta voittaa ja meidän ihmisarvoamme aletaan kunnioittaa, Milla Lindh toteaa.

Ympäristö- ja terveystietoisessa Kaliforniassa sijaitseva Sacramento Eco Fitness _-_kuntosali käyttää treenaajien lihasvoiman sähköntuotantoon.

– Valjastamme ihmisvoiman puhtaan energian tuottamiseen, sanoo omistaja Jose Antonio Avina uutistoimisto Reutersille.

Entinen merijalkaväen sotilas avasi salinsa vuonna 2016, ensimmäisenä Kaliforniassa.

Paikan kuntopyöriin on asennettu muuntimia, joiden kautta kuntoilijoiden polkemat watit muuntuvat sähköksi kuntosalin käyttöön. Samankaltaisia muuntimia käytetään esimerkiksi tuulivoimaloissa.

Ylimääräinen tuotettu sähkö varastoidaan akkuun, joka pitää salin valot päällä hiljaisina aikoina.

Kuntosalin juoksumatto on täysin omavarainen sähkön suhteen.

Maton hihna ei liikahda, ellei joku kävele tai juokse sen päällä. Koneen sisälle rakennetut jarrujärjestelmät ja magneetit muuntavat liikkeen energiaksi, jota juoksumatto käyttää toiminnassaan.

Vaikka juoksumattoa ei ole kytketty verkkoon, se saa hien kirpoamaan. Avinan mukaan juoksumaton niin sanottu kelkantyöntö-asetus on niin raskas, että kovakuntoisinkin hikoilee minuuteissa.

Kova treeni, pieni teho

Kuntosalilla rehkivä voi tuottaa vain yhden watin minuutissa, Avina kuvailee.

Se on vielä vähän, esimerkiksi keskimääräisen mikroaaltouunin teho on noin 800 wattia.

Joukossa on silti voimaa. Sisäpyöräilytunti, eli spinning, voi tuottaa saman verran kuin vaaditaan jääkaapin käynnistämiseen. Avinan mukaan ainakin Kaliforniassa tämä onnistuu noin 1 000–2 500 watin voimin.

Ympäristö on asiakaskunnalle tärkeää

Useat ovat liittyneet Sacramento Eco Fitnessin jäseniksi laitteiden takia. Esimerkiksi projektisihteeri Nicole McCabe kertoo, että hän valitsi salin ympäristösyiden takia. Hänelle hiilijanjäljen leikkaaminen on olennainen osa elämää.

– Työskentelen ympäristöntarkastuslaitoksella. On tärkeää, että ympäristöasiat otetaan kaikessa huomioon. Kuten on selvää, kuntoilu tekee hyvää ihmiselle ja kun sen yhdistää ympäristöön, tämä on yksi parhaita ideoita mitä on keksitty, McCabe sanoo.

Kuntosalin omistaja haaveilee, että vielä jonain päivänä kuntosalit tuottavat sähköä kokonaisille asuinkortteleille. Hän myöntää, että siihen on silti vielä matkaa.

– Vaikka kyseessä on pieni sali, pelkkä reikä seinässä ja täplä kartalla, kuntoilijoilla on globaali vaikutus ja siihen me täällä tähtäämme, Avina sanoo.

Intia on keskeyttänyt Kuuhun suuntaamassa olleen raketin laukaisun vain vajaa tunti ennen h-hetkeä, kertoi Intian avaruustutkimusjärjestö Isro Twitterissä. Keskeytyksen syy on tekninen vika kantoraketissa.

Intia pyrkii Chandrayaan-2-ohjelmallaan neljänneksi maaksi, joka on lähettänyt aluksen Kuun pinnalle. Aiemmat onnistujat ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina.

Alkuperäisen aikataulun mukaan laskeutuminen Kuuhun tapahtuisi 6. syyskuuta.

Lähtölaskenta keskeytettiin Satish Dhawan -avaruuskeskuksessa 56 minuuttia ja 24 sekuntia ennen suunniteltua laukaisua. Avaruustutkimusjärjestö kertoi, että uusi laukaisupäivä ilmoitetaan myöhemmin.

Intia on investoinut avaruusohjelmaansa viime vuosina voimakkaasti. Avaruusohjelmasta on rakennettu maan kansallista ylpeyttä, jolla Intia pyrkii nokittamaan varsinkin Kiinaa.

Intia on valmistellut toistaiseksi tehokkainta rakettiaan, jonka on määrä viedä luotain kiertämään ja kuvaamaan Kuuta. Lisäksi raketti toimittaisi Kuun pinnalle laskeutumisluotaimen ja sen mukana mönkijän, joka etsisi merkkejä vedestä ja analysoisi kiviä ja maaperää.

Mönkijä pystyy kulkemaan 500 metrin matkan, ja perille saavuttuaan sen odotetaan lähettävän kuvia ja dataa takaisin Maahan kahden viikon ajan.

Laitteisto on kotimaista tekoa

Hallittu Kuuhun laskeutuminen olisi iso loikka Intian avaruusohjelmalle. Pääministeri Narendra Modi on ilmoittanut, että Intia aikoo lähettää avaruuteen miehen tai naisen vuoteen 2022 mennessä.

Intian ensimmäisen, vuonna 2008 toteutetun Chandrayaan-1-avaruusohjelman aikana ei onnistuttu Kuuhun laskeutumisessa. Tuolloin taivaankappaleelta etsittiin vettä hyödyntämällä tutkia.

Intian raketin suunniteltu laukaisupäivä oli vain muutama päivä ennen ensimmäisen kuukävelyn 50-vuotisjuhlia. Yhdysvaltalaiset Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat Kuun pinnalle 20. heinäkuuta 1969.

Intia on käyttänyt Chandrayaan-2-ohjelman valmisteluihin noin 140 miljoonaa dollaria eli noin 124 miljoonaa euroa ja kutsunut sitä yhdeksi kaikkien aikojen halvimmista avaruusohjelmista. Lähes kaikki tarvittava laitteisto on suunniteltu ja valmistettu Intiassa.

Yhdysvallat käytti 1960- ja 1970-lukujen Apollo-ohjelmaan summan, joka on nykyrahassa noin 100 miljardia dollaria eli noin 89 miljardia euroa.

Valtaosa tapahtuman lipuista on myyty kaupungin ulkopuolelle. Kaukaa tulevat tarvitsevat hengen ravinnon lisäksi ruumiin vahvistusta. Hämeenlinnan kaupungin tekemän kyselyn mukaan konserttivieras käytti vuonna 2015 keskimäärin 120 euroa. Siitä puolet meni ravintolapalveluihin.

Keskustan suuri ravintola panostaa tapahtumaan. Amarillon ravintolapäällikön Tero Tulkin mukaan terassia laajennetaan ja tarjolla on useampi juomapiste kuin normaalisti. Myös ruoka tuodaan tarjolle selkeämmässä muodossa: listaa on toisaalta supistettu, mutta tarjolla on nopea hampurilaisbuffet.

– Kaikilla vierailla on nälkä ja jano. Pyrimme palvelemaan mahdollisimman monia ja pitämään porukka tyytyväisenä.

Tulkki on itsekin metallimiehiä – on ollut jo nuoresta pojasta asti. Tiistaina aamupäivällä tehdään töitä, mutta illaksi mies suuntaa Kantolan tapahtumapuistoon, jossa Metallica esiintyy.

Grillikioski tekee vuoden parhaan myynnin

Tuhansia vieraita saapuu Hämeenlinnaan junalla. Matkalla Kantolan tapahtumapuistoon sijaitsee Marin Grilli. Piskuinen grillikioski on ainoa paikka, joka on auki aamuvarhaisella, kun viimeisetkin juhlijat suuntaavat takaisin asemalle.

Grilliyrittäjä Onerva Ahde on oppinut edellisistä vuosista, että asiakkaita ja työtä riittää niin paljon kuin vain jaksaa tehdä.

– Tänä vuonna meillä on töissä viisi ihmistä, kun normaalisti vain yksi ihminen on vuorossa. Itse kioski on kiinni: myydään vain tuosta luukusta.

Syynä itse kioskin sulkemiseen ei ole turvallisuus tai pelko häiriköistä, vaan yksinkertaisesti se, että kioski on täynnä jääkaappeja suuren kysynnän vuoksi. Ahde odottaa tiistai-illalta hyvää tulosta.

– No mä odotan, että saamme tehtyä semmoisen kolmen viikonlopun normaalimyynnin. Se on aika huimaa. Kaksi vuotta sitten pääsimme siihen. Uskon että nytkin onnistuu.

Nukkumaan grilliyrittäjä pääsee vasta keskiviikkoaamuna, kun päivävuorolainen tulee töihin kymmeneksi.

– Viime megakonsertin yhteydessä lopetettiin aamuseitsemältä, kun tavara loppui, mutta asiakkaista olisi yhä ollut. Tänä vuonna olemme varautuneet.

Polkupyöräkioski tarjoilee virkistystä pienimuotoisesti

Sympaattinen pyöräkioski liikkuu megatapahtuman aikana ympäri kaupunkia ja toivoo saavansa asiakkaiksi edes murto-osan 55 000 konserttivieraasta. Torin kulmalla sijaitseva tukikohta, luomu- ja herkkukauppa Inkivääri ei ole ihan kohdeyleisön peruspaikka, toteaa kauppias Hanna-Leena Rajamäki.

– Ollaan tossa hyvin matkan varrella, että ehkä pieniä välipaloja ostetaan. Mitään tungosta meidän kaupalla ei ole kuitenkaan aiempina vuosina ollut. Sen takia päätettiinkin nyt panostaa tähän liikuvaan kioskiin.

Rajamäen mukaan Hämeenlinnan kaupunki on hyvin pitänyt yrittäjiä ajan tasalla kesän tapahtumista ja vieraista. Jokainen on sitten saanut itse valita mihin panostaa.

Vuonna 2015 saman koko luokan konsertti toi Hämeenlinnaan noin 7 miljoonaa euroa.

Lue myös: Metallican konsertti tuo liikennerajoituksia maalle, vesille ja ilmatilaan

Maalahdessa Pohjanmaalla on sattunut varhain aamulla huoltoasemapalo. Palo on jo sammutettu Petolahdessa, ja pelastuslaitos on siirtynyt jälkivartiointitöihin.

Huoltoaseman baarin kattorakenteet olivat tulessa, kun palo huomattiin ennen aamuviittä. Päivystävä palomestari Aatu Isotalo Pohjanmaan pelastuslaitokselta kertoo, että palo saatiin nopeasti hallintaan, mutta baari vaurioitui pahoin. Sen sijaan huoltoaseman verstasosa säästyi Isotalon mukaan pahemmilta vaurioilta.

– Tulipalo ei missään vaiheessa uhannut läheisiä tankkauspisteitä, Aatu Isotalo korostaa.

Palon syttymissyystä ei toistaiseksi ole tietoa. Pelastuslaitoksen jälkivartiointi tulipalopaikalla jatkuu aamupäivään saakka.

Artikkelia on täydennetty 15.7.2019 klo 07.20 pelastuslaitokselta saaduilla tiedoilla.

Trumpia syytetään neljän demokraattinaisen rasistisesta solvaamisesta

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti sunnuntaina neljää värillistä naiskongressiedustajaa palaamaan kotimaihinsa korjaamaan "maailman korruptoituneimmat ja saamattomimmat hallitukset" sen sijaan, että kertoisivat, kuinka Yhdysvaltoja pitäisi johtaa. Trump ei maininnut edustajia nimeltä, mutta hänen uskotaan tarkoittavan ”ryhmäksi” nimitettyä neljän naisen ryhmittymää. Kaikki neljä ovat Yhdysvaltain kansalaisia ja kolme heistä on syntynyt Yhdysvalloissa.

Pekka Haavisto raportoi EU-kollegoille matkastaan Sudanin lähialueille

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) esittelee tänään Brysselissä muille EU-ministereille antia matkastaan Sudanin lähialueille. Haavisto on vieraillut viime päivinä Addis Abebassa tapaamassa Etiopian edustajia ja Afrikan unionin keskeisiä toimijoita sekä Sudanin siirtymäajan sotilasneuvoston että oppositiorintaman (FFC) edustajia. EU-diplomaatti kuvaa Haavistoa vahvaksi Sudan-asiantuntijaksi.

Uusi magneettikuvausmenetelmä ilmiantaa eturauhassyövän

Magneettikuvauksesta saadaan paljon hyötyä miesten eturauhassyövän hoidossa. Turussa kehitetty kuvausmenetelmä vähentää tutkimusaikaa kolmesta vartista varttiin. Turhia koepaloja ei tarvitse ottaa.

Lihasvoima muuttuu sähköksi kalifornialaisella kuntosalilla

Ympäristötietoisessa Kaliforniassa on yhdistetty kuntoilu ja energiantuotanto. Mitä enemmän asiakas polkee Sacramento Eco Fitness -kuntosalin spinningtunnilla, sitä enemmän sähköä latautuu salin akkuihin. Akku pitää salin valot päällä hiljaisina aikoina.

Sadekuuroja ja etelässä lämpenee

Viikko alkaa monin paikoin viileänä, mutta vähitellen lämpötilat ovat nousemassa. Maanantaina sadekuuroja tulee paikoin eri puolilla maata ja 20 asteen lämpötiloja esiintyy lähinnä etelässä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

En varmasti ole ainoa, joka on miettinyt, mistä suomalaiset ovat tulleet ja miksi. Olen moniaita kertoja pötkötellyt koneellisen ilmanvaihdon tuulettamalla makuuksellani ja kuvitellut varhaisfinskejä, tätä kummallista ugrilaista, jästipäistä kiilaa suurten kansojen puristuksessa.

Aiemmin tiirailin suomalaisuutta sinivalkoisten rodunjalostajakakkuloiden läpi. Se oli minulle luontevaa, tulinhan hyvästä suvusta. Minulla oli siniset silmät ja vaalea tukka, ja harrastelin koiranjalostusta. Ajattelin, että tälle pohjoiselle, sohjoiselle niemelle kahlasi hangessa perin etevä ja valikoitunut porukka, joka tuimissa oloissa jalostui puhtaaksi pohjoiseksi neroudeksi eli oivalsi, miten kutvotella talven yli jäätymättä.

Tuli sivistys, hyvinvointi, vapaus, edistys ja mitä näitä nyt on, sanakekkuleita.

Kuvittelin, että myöhemmin, kun viikingit ynnä vierasrotuiset kauppakansat nousivat maihin ja köyrivät tullessaan Suomi-Neitoon uutta kulttuuria, suomilaiset alkoivat nähdä maansa toisin. He seisoivat päättymättömän suon reunassa ja pohtivat tarkkaan, miten turpeen saisi tuottamaan. Kohta syötiin jo uutispuuroa, oman maan rieskaa ja pottua. Pian pistettiin kättä raamatulle ja kersoja kouluun ja vedeltiin punaista viivaa. Tuli sivistys, hyvinvointi, vapaus, edistys ja mitä näitä nyt on, sanakekkuleita. Erityinen luontosuhde ja metsäkansan alkuvoima säilyivät. Alettiin pärjäillä.

Sittemmin olen ymmärtänyt, etten ehkä ollut ymmärtänyt. Että voihan se yhtä hyvin olla toisinkin, jos on näinkin. Siltä se ainakin tuntuu, kun katsoo tämän päivän Suomalaisia, jotka kirjoitetaan isolla ässällä, koska asia ja ego ovat suuria ja ääni kova.

Mitä jos kaikkein etevimmät eivät tulleetkaan tänne? Entä jos hölmöimmät ja hankalimmat pistettiin lähtemään? Voihan olla, että vaalea tukka, sinisilmät, järjetön hamstrausvimma ja mielen leveä vee-asento olivat muiden mielestä niin sietämättömiä ominaisuuksia, että tyypeistä haluttiin eroon. Mitä jos viheliäisille valkopäille sanottiin alkukylässä, että käykääpäs Jouko ja Aino vilkaisemassa, olisiko tuolla jäätikön reunalla makiammat hedelmät. Ja tyypit sanoivat ottiatuota ja pyyhkivät kuolan karvaiseen käteensä, kirota pärskäyttivät ja juoksivat pyllyt vilkkuen pohjoiseen. Lopulta he pääsivät perille paikkaan, jossa ei ollut hedelmiä eikä hyvin paljon muutakaan.

Alku-Jouko ja -Aino ja heidän nälkiintyneet lapsensa olivat ehkä pikkuisen hitaita, mutta yksi etu heillä oli muihin verrattuna. He eivät sietäneet ketään, hädin tuskin edes toisiaan. Vaikka uusi maailma oli kova ja kylmä ja elämäntarpeita vähänlaisesti, heimossa riitti eväs melko mukavasti, sillä Alku-Jouko sipaisi tasaisin väliajoin ajoin sienestä kännit ja kolkkasi sattumanvaraisesti kyläläisiä nippuun.

Jos uusi heimo lipui venhollaan jokiuomaa, alkusuomalaisten heimo ajoi tulijat pois, koska täällä vieraanvara tarkoitti sitä, että vieraat on varuiksi häädettävä. He huusivat tulijoille, että mannerjäätikön reuna mannerjäätikönreunalaisille ja hylkeet kans ja meitin puolesta voitte painua takaisin emätinkanavaan, mistä ootte kaiketi tulleetkin.

Mutta eihän niille juukelin matuille loputtomiin pärjätty, niillä paremmat nuijat, ottiatuota.

Maahantunkeutujia tuli lisää ja se oli kauhea paikka. Kohta osalla alkusuomalaisten lapsista oli musta tukka ja lientyneen sukusiitoksen ansiosta hieman terveempi mieli.

Viimein tulivat kristityt, jotka pakkosyöttivät lukutaidottomille pyhiä tekstejä papyrus kerrallaan, antoivat kuokan käteen ja osoittivat suolle. Alkusuomalaisia suututti. He purkivat kiukkunsa suohon, järviin ja metsiin. He käänsivät, kuivattivat, kaatoivat ja kirosivat.

Syntyi kulttuuri, jota pidettiin korkeakulttuurina, koska tavoitteet olivat huipulla: kaikki vastaantuleva oli tuhottava ja alistettava. Kun suomilainen kuuli ensi kertaa polttomoottorin väkivaltaisen murinan, hän lirautti ilosta. Viimeinen näytös oli alkanut.

Paljoa ei ollut jäljellä, mutta yksi pysyi: suomalainen vieraanvaraisuus.

Ja niin tuli ristuksen vuosi 2019. Joukon ja Ainon jälkeläiset olivat melkein saaneet työnsä valmiiksi. Metsät, suot, vedet ja ilma oli koko lailla hoideltu. Metsäkansaa kiukutti edelleen suunnattomasti kaikki, myös se, että vuosilukukin oli periaatteessa valloittajamatujen keksimä, siis niiden, joita ei ajoissa saatu hengiltä ja joiden nuhruista perimää tässä itse kukainenkin joutui ristinänsä kantamaan.

Paljoa ei ollut jäljellä, mutta yksi pysyi: suomalainen vieraanvaraisuus. Ja niin päätettiin oikein joukolla, että matut voivat mennä sinne, mistä ovat tulleetkin. Merten ja vuorten taa, sinne alkukotiin, josta porukan pöljimmät ja hankalimmat aikoinaan pantiin jäätikön laidalle hedelmiä hakemaan.

Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja.

Kolumnista voi keskustella 15.07. klo 16.00 asti.

Aleksi Neuvonen, 26, opiskelee Helsingin yliopistossa politiikan tutkimusta. Pääaine ei ole sama, jota Neuvonen alkujaan lähti opiskelemaan.

Suoritettuaan kandidaatin tutkinnon sosiologiasta hän haki ja pääsi opiskelemaan kaksivuotiseen politiikan ja viestinnän maisteriohjelmaan.

Neuvonen on osa alati laajenevaa joukkoa, sillä kaksivuotisten maisteriohjelmien suosio on viime vuosina kasvanut. Siinä missä vuonna 2015 yhtä aloituspaikkaa maisteriohjelmassa tavoitteli keskimäärin 3,1 hakijaa, oli maisterihakijoita viime keväänä jo 7,5 yhtä aloituspaikkaa kohden.

Allaoleva kuvaaja näyttää, miten yliopistojen maisterihaun aloituspaikka- ja hakijamäärät ovat muuttuneet. Keltainen viiva kuvaa yksittäisten hakijoiden määrää, punainen näyttää kaikki hakemukset. Yksi hakija voi hakea useampaan ohjelmaan samalla kertaa.

Kasvulle on monia syitä. Osa maisterihakijoista tulee Suomen ja EU:n ulkopuolelta. Osa on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon ja haluaa jatkaa opintojaan yliopistossa. Toiset ovat opiskelleet aikoinaan kandidaatin tutkinnon, päätyneet työelämään ja hakeutuneet opiskelemaan pitkän tauon jälkeen.

Lisäksi joukossa on Aleksi Neuvosen kaltaisia hakijoita, jotka kokevat, että aikoinaan yliopistossa aloitettu pääaine ei tarjoa kaikkea sitä, mitä opinnoilta haluaisi irti.

– Sosiologiaa voi tehdä ihan mistä tahansa, mutta siinä näkökulma on yhteiskunnassa ja sosiaalisissa suhteissa. Minua kiinnosti keskittyä enemmän politiikan ilmiöihin ja hallinnon valtasuhteisiin. Ajattelin, että hyödyn myös työelämässä, jos erikoistun siihen suuntaan, Neuvonen sanoo.

Onko Neuvonen alanvaihtaja vai ei?

Raja alanvaihdon ja erikoistumisen välille on vaikea vetää. Tässä artikkelissa viitataan alanvaihtajilla niihin opiskelijoihin, jotka valmistuvat eri tutkinto-ohjelmasta kuin missä he alkujaan aloittivat opintonsa.

Opiskelijavalintoihin tehtävien uudistusten on pelätty hankaloittavan tällaista opiskelualan vaihtamista.

Alanvaihtajat ruuhkauttavat päähakua

Neuvosen ratkaisu on järkevä, ainakin mikäli kysytään opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Korkeakoulujen yhteishakuun on kasautunut hakijasuma, jossa samoista koulupaikoista kilpailee sekalainen joukko: mukana on ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevia, alanvaihtajia ja jo korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Moni jo opiskelevista alanvaihtajista palaa lähtöruutuun ja hakee uutta opiskelupaikkaa ruuhkautuneen yhteishaun kautta.

Yksi opiskelijavalintauudistuksen tavoitteista oli saada alanvaihtajia pois päähaun hakijasumasta. Samalla helpotettiin ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien asemaa varaamalla osa yhteishaun aloituspaikoista niille, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa.

Silti moni jo opiskelevista alanvaihtajista palaa lähtöruutuun ja hakee uutta opiskelupaikkaa ruuhkautuneen yhteishaun kautta.

Uuden alemman korkeakoulututkinnon aloittaminen täysin alusta on kuitenkin usein opiskelijalle aikaavievää ja yhteiskunnalle kallista.

Alanvaihtajan nykyvaihtoehdot ovat seuraavat:

1. Haku maisterivaiheen koulutuksiin. Tarkoitettu alemman korkeakoulututkinnon (kandi tai AMK) suorittaneille.
2. Siirtohaku, jonka kautta jo korkeakoulussa opiskelevat voivat vaihtaa lähialalle tai samalle alalle toiseen korkeakouluun.
3. Uusi haku yhteishaun päähaussa. Väylä on ruuhkaisa. Se voi kuitenkin olla ainoa vaihtoehto opiskelijalle, joka suunnittelee vaihtoa alalle, joka ei ole lähelläkään alaa, jota hän jo opiskelee.

Maisteri- ja siirtohaun kautta liikkuu harva

Aleksi Neuvosen käyttämä maisterihaku on yksi ministeriön ratkaisuehdotus alanvaihtoa suunnitteleville opiskelijoille. Maisterihaku on ollut Suomessa mahdollista yli vuosikymmenen ajan.

Haun suosio onkin kasvanut viime vuosina, mutta vastaavasti maisteriohjelmien aloituspaikkoja on vähennetty. Mikäli maisterihaun haluttaisiin helpottavan päähaun ruuhkaa, pitäisi sen aloituspaikkoja lisätä.

Siirtohaku taas otettiin käyttöön vuonna 2016. Se luotiin hakuväyläksi alanvaihtajille, jotta heidän ei tarvitsisi hakea uudestaan korkeakoulujen yhteishaun päähaussa ja aloittaa uusia opintojaan täysin alusta. Sen sijaan he voisivat hakea vaihtoa lähialalle korkeakoulun sisällä tai toiseen korkeakouluun.

Väylä kuitenkin vetää huonosti. Siinä missä esimerkiksi Helsingin yliopistoon valittiin vuoden 2018 päähaussa 3 689 opiskelijaa ja maisterihaussakin 1 122, sai siirtohaussa paikan 50 opiskelijaa.

Tilastojen mukaan alanvaihtajia hakee edelleen enemmän ruuhkaisassa yhteishaussa kuin siirtohaussa.

Valintaperusteet vaihtelevat

Siirtohaussa ja maisterihaussa on harvoin pääsykokeita, joita käytetään edelleen perinteisessä yhteishaussa.

Siirtoa tai maisteriopintoihin hakevaa voidaan pyytää kirjoittamaan esimerkiksi motivaatiokirjeitä, lähettämään ansioluettelonsa tai tekemään ennakkotehtäviä.

Tällainen hakumenettely on työläs, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Ilmari Hyvönen.

– Se voi vähentää korkeakoulujen halukkuutta lisätä aloituspaikkoja erityisesti siirtohaussa.

"Aloituspaikkoja maisterihaussa on vähän, ja suurin osa niistä voi mennä lähialoilta siirtyville ihmisille, jotka saavat täydet pisteet soveltuvuudesta." Aleksi Neuvonen, opiskelija

Aleksi Neuvonen haki samaan maisteriohjelmaan kahdesti. Hakuvaiheessa häntä pyydettiin esimerkiksi kirjoittamaan suunnitelma pro gradu -työstä ja tiivistelmä omasta kandidaatin tutkielmasta. Lisäksi arvioitiin hänen opintomenestystään ja aiempien opintojen soveltuvuutta uuteen maisteriohjelmaan.

– Kun hain ensimmäistä kertaa, sain opintojen soveltuvuudesta kahdeksan pistettä kymmenestä. Seuraavana vuonna ilmoitin kurssit vähän eri tavalla, ja sainkin yhdeksän pistettä. Edelleen nämä pisteytyskriteerit ovat minulle epäselviä, Neuvonen sanoo.

Valintakriteerien painotuksessa olisi Neuvosen mukaan parantamisen varaa. Hänen vanha ja uusi pääaineensa ovat läheisiä aloja samassa tiedekunnassa, mikä helpotti uusien ja vanhojen opintojen soveltuvuuden arviointia. Tilanne olisi toinen, jos hän olisi opiskellut esimerkiksi maantiedettä.

– Valinnassa korostetaan liikaa sitä, miten aiemmat opinnot sopivat yhteen haettavan alan kanssa. Aloituspaikkoja on vähän, ja suurin osa niistä voi mennä lähialoilta siirtyville ihmisille, jotka saavat täydet pisteet soveltuvuudesta.

Kandiopintojensa aikana Neuvonen suoritti maisteriohjelmaansa soveltuvia opintoja arviolta 50–60 opintopisteen edestä. Se vastaa lähes yhden lukuvuoden täysipäiväistä opiskelua.

Alanvaihtoa harkitseva opiskelija saattaa joutua jo kandivaiheessa suorittamaan niin runsaasti hakemansa alan opintoja, että valmistuminen omasta pääaineesta voi venähtää.

Onko mahdollista sekä vaihtaa pääainetta että valmistua tavoiteajassa?

– Mahdollista, toki – mutta se ei ole se helpoin tie. Opintojen suunnittelu varmasti kuormittaa varsinkin alanvaihtoa miettiviä opiskelijoita. Tällöin voi olla hankalaa keskittyä täysipainoisesti oman opintosuunnan opintoihin, Neuvonen sanoo.

Alanvaihtajille tarkoitettuja paikkoja edelleen vähän, tietoa kitsaasti

Ilmari Hyvönen myöntää, että alanvaihtajien väyliä ei ole viime vuosina opiskelijavalintojen kehitystyössä juuri otettu huomioon.

– Viime hallituskaudella oli käynnissä tämä isompi opiskelijavalintojen uudistus. Silloin fokus oli esimerkiksi todistusvalinnan käynnistämisessä, Hyvönen sanoo.

Opetushallituksen tilastojen mukaan maisteriohjelmien aloituspaikat ovat maisterihaun suosion kasvusta huolimatta vähentyneet. Vuonna 2016 tarjolla oli 13 000 paikkaa. Tänä vuonna maisteriohjelmissa oli aloituspaikkoja tarjolla enää reilut 8 300.

Siirtohaun kautta vaihtaa opiskelualaa tai -paikkaa vuosittain noin tuhat opiskelijaa. Se on vähän verrattuna päähaussa alemman korkeakoulututkinnon opinnot vuosittain aloittaviin 50 000 opiskelijaan.

Siirtohaun heikko suosio on huomattu myös ministeriössä.

– Se voi kertoa siitä, että siirtohakua ei ole niissä paikoissa, joihin erityisen paljon haluttaisiin. Voi myös olla, että väylän tunnettuus on yhtä pieni kuin paikkamääräkin, sanoo opetusneuvos Ilmari Hyvönen.

"Olen kuullut siirtohausta, mutta ei siitä hirveästi puhuta eikä siitä löydy tietoa." Aleksi Neuvonen, opiskelija

Aleksi Neuvonen kiinnostui maisterihaun mahdollisuudesta parin vuoden takaisen Helsingin yliopiston tutkintouudistuksen vuoksi. Siirtohaku jäi hänellekin mysteeriksi.

– En ole itse asiassa ihan varma, miten se toimii. Olen kuullut tuosta, mutta ei siitä hirveästi puhuta eikä siitä löydy tietoa, Neuvonen sanoo.

Lisää aloituspaikkoja, mutta mihin?

Hallitusohjelma lupaa lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja "merkittävästi" kuluvan hallituskauden aikana. Aiheesta ovat puhuneet Ylelle opetusministeri Li Andersson kesäkuussa ja opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Birgitta Vuorinen tällä viikolla.

Vielä ei ole tehty päätöksiä siitä, mille aloille aloituspaikkoja olisi tarkoitus lisätä.

Ilmari Hyvösen mukaan yhteishaun aloituspaikkamäärän lisäämisen ohella olisi tärkeää, että myös siirtohaun paikkamääriä lisättäisiin. Tätä ei kuitenkaan päätä yksin ministeriö, vaan aloituspaikat määrittävistä tutkintotavoitteista sovitaan yhdessä korkeakoulujen kanssa.

Jos korkeakoulut nyt lisäävät siirtohaun paikkamääriä, joutuvat ne vastaavasti vähentämään yhteishaussa tarjottavia aloituspaikkoja. Se ei ole houkutteleva vaihtoehto, sillä kilpailu yhteishaun aloituspaikoista on jo nyt kovaa.

Vaikka Aleksi Neuvosen piti itsekin yrittää maisterihaussa kahdesti ennen kuin opiskelupaikka irtosi, ei maisterivaiheen opiskelupaikkojen tarjoaminen kenelle tahansa olisi hänen mielestään hyvä idea.

Mielipidettään hän perustelee sillä, että tiukan seulan ansiosta uusien opiskelijoiden pohjatiedot alkavan maisteriohjelman alalta ovat riittävät. Maisteri- ja siirtohakuvaihtoehdot pitäisi kuitenkin tuoda opiskelijoille esiin nykyistä näkyvämmin, hän pohtii.

– Jos sitä pystyisi raottamaan, ettei välttämättä tarvitse tehdä tuplakandia, Neuvonen sanoo.

Artikkelia varten on haastateltu myös koulutussosiologian dosentti Sakari Aholaa sekä Opetushallituksen erityisasiantuntija Pirjo Karhua.

Lue lisää:

"Jotkut itkivät jouduttuaan irtisanotuksi ja minä olin onnellinen" – korkeakoulutettu Jenni Anttila vaihtoi hyväpalkkaisen työn matalapalkkaisempaan ja on nyt onnellisempi kuin ennen

Todistuksen merkitys yhä tärkeämpi korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa – "On hyvä, että ylioppilastodistuksesta on jotain hyötyä"

Koulutuksen uudistukset patistavat nuoria tekemään tärkeitä päätöksiä yhä nuorempina – Tutkija: Perhetaustan merkitys voi korostua entisestään

Poliisi pysäytti sunnuntaina Australian itärannikolla neljä lasta, jotka olivat lähteneet karkumatkalle varastetulla maastoautolla. Sitä ennen nelikko oli ehtinyt edetä tuhat kilometriä kahden päivän aikana.

Seurueeseen kuului yksi 14-vuotias poika, kaksi 13-vuotiasta poikaa ja yksi 10-vuotias tyttö. He aloittivat reissunsa Rockhamptonin kaupungista, jossa he ottivat käyttöönsä Nissan Patrol -auton. Se kuului yhden lapsen perheelle.

Mukaan otettiin myös virvelit ja käteistä. Käteinen ei ilmeisesti kuitenkaan riittänyt pitkään, koska karkulaiset varastivat bensaa kahteen otteeseen matkallaan.

Yksi lapsista oli jättänyt perheelleen jäähyväisviestin. Poliisin mukaan on epäselvää, miksi lapset lähtivät karkumatkalle.

Myöskään kuskista ei ole varmuutta. Todennäköisesti lapset ovat vuorotelleet ratissa.

– Matka oli pitkä eli tuhat kilometriä Rockhamptonista Graftonin kaupunkiin. En usko, että yksi ihminen olisi voinut ajaa koko matkan, komisario Darren Williams kertoi paikalliselle medialle.

Kun poliisit pysäyttivät lasten auton, nämä kieltäytyivät tulemasta ulos ja lukitsivat ovet. Poliisi joutui lopulta hajoittamaan ikkunan pampulla.

Heinäkuu on ollut suorastaan hyytävä koko maassa. Heinäkuun kahden ensimmäisen viikon keskilämpötila on ollut noin kolme astetta pitkäaikaista keskiarvoa alempi. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa luku on yli kolme astetta.

– Kesälämpötiloissa vaihteluväli on niin pieni, että voidaan puhua harvinaisen koleasta heinäkuun alusta, sanoo meteorologi Niina Niinimäki Ilmatieteenlaitokselta.

Liikkujalle viileä kesä on kuumaa kivempi

Viileästä säästä on kuitenkin hyötyä, jos sattuu olemaan vaikkapa kestävyysurheilija. Liian kuumassa treenistä palautuminen on hitaampaa kuin viileässä säässä. Sykkeet nousevat helposti korkealle.

– Liian kuuma voi haitata nukkumistakin, miettii viileän sään etuja Suomen naisten hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Ville Oksanen.

Rovaniemellä harjoittelevat maajoukkuehiihtäjät saavat ravata raittiissa säässä pitkin kosteita jänkiä, samaan aikaan kun Keski-Euroopassa hiihtäjäkollegat hikoilevat hirmuhelteissä.

– Keski-Euroopassa on ollut viime aikoina turhan lämmin, se ehkä vaikuttaa harjoitusten sisältöihin. Siellä toki pääsee myös vähän korkeammalle vuoristoon, missä on viileämpää, sanoo maajoukkuehiihtäjä Lauri Lepistö. Hän suuntaa itsekin lähitulevaisuudessa Eurooppaan leireilemään.

Lepistö tunnustaa, että hän kaipaa hieman lämpimämpiä olosuhteita, kun suoharjoittelun päivänä Napapiirillä on 15 lämpöastetta.

– Tykkään, että kesä on kesä ja talvi on talvi, silloin voi olla vähän viileämpää.

Viileällä pysyy virkeänä

Tänä kesänä myös vanhukset ja kroonikkosairaat ovat saaneet nauttia kesäsäästä.

Rovaniemeläiset serkukset Toini Inkeröinen, 90v. ja Elsa Kiviniemi, 93v, nauttivat heinäkuun viileydestä. Helle uuvuttaa muuten vireän kaksikon.

– Se pyörryttää ja tulee hiki eikä jaksa tehdä mitään, kun väsyttää, kuvailee Elsa Kiviniemi helteessä elämistä.

Viime kesänä Suomessa tilastoitiin lähes 400 ennenaikaista hellekuolemaa.

Tänä kesänä samassa talossa asuvat naiset ovat nauttineet pitkistä kävelylenkeistä.

– Tähän lähelle on tehty sellainen Ketunlenkki meitä vanhuksia varten. Se on noin 300-400 metriä pitkä. Joskus kävellään pidemmällekin ja levähdetään linja-autopysäkin penkillä, kertoo Toini Inkeröinen.

Viileässä myös lehmät lypsävät paremmin

Pohjoisen viileyteen tottuneille eläimille kuumuus on huomattavasti vaikeampi sietää kuin viileys. Viime kesän helleputken aikaan koirien lenkittäminen piti tehdä yöaikaan, etteivät karvaiset kaverit läkähtyisi tai tassut palaisi kuumalla asfaltilla.

Viileässä kesässä saa nauttia ulkoilusta ilman tikahtumisen vaaraa ja vailla valtavia hyönteisparvia. Viileänä kesänä lehmät myös lypsävät hieman paremmin kuin kovassa kuumuudessa. Tuotto on noin 10-15 prosenttia enemmän kuin helteellä.

– Sellainen kymmenen astetta olisi lehmälle optimaalinen lämpötila, kertoo maanviljelijä Matti Pöykkö Rovaniemen Vikajärveltä.

Vaikka heinäkuisen kesäpäivän lämpötila kohoaa auringossa jo lähelle 20 astetta, jaksavat Pöykön lehmät silti hyppelehtiä laitumella.

– Helteellä lehmät pysyvät sisällä ja varjossa ja koettavat olla liikkumattomana, eikä ruokakaan oikein maistu. Onneksi nykyään navetat ovat korkeita ja saa tuuletusta, joten kuumallakin lehmät pärjäävät hyvin, sanoo Pöykkö.

Tuorerehun teon kannalta tämä kesä on ollut erityisen hyvä.

– Nyt tulee satoa niin paljon, että tuntuu ettei sitä saa kaikkea tehtyä. Mukava näin katovuosien jälkeen, aivan naurattaa tämä sato.

Vaikka raikas sää on maatalouden kannalta hyvä asia, on viljelijällä vieno toive.

– Oishan se mukava, että meidän pitkän talven jälkeen olisi edes joskus lämmintä.