Kiinan talouskasvu hidastui jälleen huhti–kesäkuussa. Kiinan talous kasvoi 6,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Luku pieneni edellisestä neljännesvuodesta, jolloin kasvua tuli 6,4 prosenttia.
New York Times -lehden mukaan muu maailma voi olla vain kateellinen Kiinan kasvuluvuille, mutta maan historiassa tuore luku on murheellinen. Kasvu on pienintä sitten vuoden 1992, jolloin Kiina alkoi pitää nykyaikaisia neljännesvuositilastoja.
Talouskavua hidastaa Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kauppasota. Yhdysvallat nosti kiinalaisten tuotteiden tuontitulleja reippaasti toukokuussa, mikä on nakertanut kiinalaisten kuluttajien luottamusta.
Kiinan johto on tehnyt isoja veroleikkauksia avittaakseen maan taloutta, mutta nekään eivät ole onnistuneet korjaamaan kauppasodan jälkiä.
Kiinan hallituksen tavoite tämän vuoden talouskasvulle on 6–6,5 prosenttia. Huhti–kesäkuussa pysyttiin siis vielä tukevasti tavoitteessa, mutta luku tuntuu olevan luisumaan päin.
Kiinan viranomaiset tunnustivat maanantaina, että olosuhteet näyttävät huonontuvan. Kiinan tilastokeskuksen johtaja Mao Shengyong listasi useita syitä talouden heikkenemiselle.
– Taloudelliset olosuhteet ovat edelleen ankarat sekä kotimaassa että ulkomailla, maailmantalouden kasvu hidastuu, ulkoiset epävarmuustekijät lisääntyvät, epätasapainoinen ja riittämätön kehitys kotimaassa on edelleen akuutti, ja talous on uudessa laskupaineessa, Mao luetteli.
Viikon kestäneillä festivaaleilla lippuja myytiin enemmän kuin edellisvuonna. Myytyjen lippujen osuus kokonaiskävijämäärästä oli yli 17 300. Juhlien kokonaiskävijämäärä oli reilut 46 300 ihmistä, mikä on vain noin 700 kävijää viime vuotta vähemmän.
– Olemme tyytyväisiä tulokseen ja kävijätavoite saavutettiin. Väki viihtyi alueella selvästi pidempään kuin ennen. Tilastotiedoista näkee, että monet tulivat jo aamulla ja viettivät alueella koko päivän iltamyöhään saakka, kommentoi tiedotteella järjestäjätaho Pro Kaustinen yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Ira Korkala.
Pelimannien määrä kasvoi tänä vuonna selvästi, kun juhlilla viihdytti yli 4 300 pelimannia.
Ensi vuonna Kaustisen kansanmusiikkijuhlia vietetään 13.–19.7. Teemana on leikki ja maakuntateemojen sarjassa on vuorossa Kymenlaakso.
Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968. Tapahtuman järjestämisvastuu on ollut viimeiset kahdeksan vuotta Pro Kaustinen yhdistyksellä.
Pellon kunnassa harkitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista. Kunnanjohtaja Eero Ylitalon mukaan vaihtoehtoina on siirtää yksityisen yrityksen hoidettavaksi kaikki tai osa sote-palveluista. Yhtenä vaihtoehtona on myös pitää palvelut nykyiseen malliin kunnalla.
– Lähdemme avoimin mielin liikkeelle. Meillä on huoli taloudesta, palveluiden saatavuudesta ja työpaikkojen säilymisestä paikkakunnalla, Ylitalo perustelee.
Taustalla on kunnan virkamiesten ja päättäjien tutustumismatka Posiolle ja Ähtäriin juhannuksen jälkeisellä viikolla.
Posion kunta on ulkoistanut sote-palvelut kokonaan Coronarialle. Ähtärissä palvelut puolestaan järjestää yhteinen yhtiö, Kuusiolinna Oy. Pihlajalinna omistaa yhtiöstä 51 prosenttia ja Ähtäri, Kuortane, Alavus ja Soini yhteensä 49 prosenttia.
Terveysyritykset esittäytyvät elokuussa
Pellon kunta järjestää asiasta elokuussa kaikille kuntalaisille avoimia info-iltoja, joissa sote-yritykset esittelevät toimintaansa sekä kertovat kokemuksistaan kunnista, joissa on ulkoistettu palveluja.
Infotilaisuuksia on mahdollisuus seurata myös kotisohvilta, sillä tilaisuudet striimataan valtuustosalista nettiin.
Kaikille avointen infojen jälkeen järjestetään täydentävä tiedotustilaisuus luottamushenkilöille ja henkilöstöjärjestöille.
Ensimmäinen info-ilta järjestetään tiistaina 13. elokuuta, jolloin Mehiläinen Oy esittelee toimintaansa. Seuraavana päivänä 14. elokuuta vuorossa on Coronaria. Sarja jatkuu saman viikon perjantaina, 16. elokuuta, jolloin tietoa jakavat Attendo Oy:n edustajat. Neljäs infoilta järjestetään tiistaina 20. elokuuta, jolloin vuorossa on Pihlajalinna Oy.
Ylitalo korostaa, että päätöksiä palvelujen ulkoistamisesta ei Pellossa ole vielä tehty, vaan kysymyksessä on puhtaasti tiedon hankinta ja keskustelun virittäminen mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.
Päätöksiä jopa puolessa vuodessa
Kunnanjohtaja arvioi, että mikäli ulkoistaminen saa kannatusta Pellossa, nopeimmillaan päätöksiä voisi syntyä jopa puolessa vuodessa
– Mahdollista olisi saada päätöksiä jo talousarviokokouksissa loppuvuoden aikana, mutta siinä tulisi kyllä kiire.
Kuluttajahinnat nousivat kesäkuussa 1,0 prosenttia vuodentakaiseen hintatasoon verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Inflaatio oli laskussa toukokuuhun nähden, jolloin kuluttajahinnat nousivat 1,2 prosentin vuosivauhtia.
Kuluttajahintojen nousun vaimeneminen johtui muun muassa bensiinin hinnan laskusta. Kuluttajahintoja nosti eniten sähkön, savukkeiden, vuokrien, pankkipalvelumaksujen ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen.
Kuukausitasolla katsottuna kuluttajahinnat pysyivät kesäkuussa likipitäen ennallaan toukokuuhun verrattuna. Vielä huhtikuussa inflaation vuosimuutos oli 1,5 prosentin vauhdissa.
Ennakkotietojen mukaan euroalueen yhdenmukaisesti mitattu inflaatio oli kesäkuussa 1,2 prosenttia. Toukokuussa se oli 1,2 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli kesäkuussa 1,1 prosenttia. Ero kansalliseen tilastoon johtuu mittaukseen käytettävien tuotteiden ja palveluiden erilaisesta valinnasta.
Euroopan keskuspankin tavoite hintavakaudesta on inflaation pitäminen keskimäärin lähellä kahta prosenttia, mutta kuitenkin alle sen.
Italialainen tuomioistuin on tuominnut Najmuddin Faraj Ahmadin eli mullah Krekarin 12 vuoden vankeuteen terrorismista, kertoo Italian yleisradioyhtiö Rai.
Krekar pidätettiin Norjassa marraskuussa 2015 Italian pyynnöstä terrorismisuunnitelmista epäiltynä. Krekar on ollut YK:n terrorismilistalla jo vuodesta 2003 lähtien.
Krekar on kotoisin Pohjois-Irakin kurdialueelta. Norjaan hän tuli pakolaisena vuonna 1991 Irakista.
Hänen on epäilty johtaneen jihadistiryhmä Rawti Shaxia (Uusi suunta), jolla on yhteys Isis-järjestöön. Hän on toiminut myös ääri-islamilaisen Ansar al-Islam -järjestön johtajana.
Syyttäjä oli vaatinut Krekarille kymmenen vuoden vankeustuomiota. Pohjois-Italian Bolzanossa sijaitseva tuomioistuin kuitenkin antoi Krekarille kaksi vuotta pitemmän tuomion. Viisi muuta syytettyä saivat 7,5–9 vuoden tuomiot.
Krekar aikoo valittaa tuomiosta, kertoo norjalaislehti VG. Krekarin asianajaja Brynjar Meling sanoo VG:lle, että kaikki valitusmahdollisuudet on kokeiltava. Krekar on tällä hetkellä Norjassa.
Kokkolalaisen omakotitalon pihassa on polkuautoja, keinut, trampoliini, jalkapallokenttä, leikkitalo, kissojen ulkoilutilat ja oravan häkki. Kauniina päivänä vilinää riittää, sillä lapsia on neljä. Toisinaan paikalla on äidin siskontyttökin.
Neljä vuotta sitten Saarelan perheen lapsiluku kasvoi yllättäen kahdella. Perheeseen tulivat asumaan sisarukset, tyttö ja poika. Saarelat olivat näet päättäneet ryhtyä sijoitusperheeksi ja ottaa siipiensä suojaan huostaanotetut sisarukset.
– He ovat kuin omia lapsiamme. Myös meidän pojista on huomannut, että sisaruus ei ole pelkästään biologista. Tämä on niin meidän juttu! sanoo Tiina Saarela.
Päätös ryhtyä sijaisperheeksi kypsyi vähitellen. Tiina Saarela alkoi puhua asiasta miehelleen, joka sanoi lopulta, että katsotaan valmennuksen jälkeen, mitä tehdään. Kahdeksan kuukauden koulutus toi varmuuden, että tähän lähdetään mukaan.
Ari-Pekka Saarela tuumii nyt, ettei katua ole tarvinnut.
– Tosi hyvin arki sujuu, eikä mitään isompia ongelmia ole.
Tiina ja Ari-Pekka Saarela sekä perheen biologiset lapset Roni ja Saku.Kalle Niskala / Yle
Sijaisperheistä on jatkuvasti kova pula. Tuoreimpien tilastojen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista vajaat 42 prosenttia oli perhehoidossa (Perhehoitoliitto).
Neljän lapsen perheessä arki on kiireistä, vaikka perheen äiti ei käy kodin ulkopuolella töissä. Ruokaa saa olla laittamassa jatkuvasti. Arjen sekaan mahtuu erilaisiakin hetkiä: äskettäin palattiin lomareissulta.
Viime syksynä Saarelat päättivät, että heillä on tilaa vielä uusille lapsille. He lähtivät mukaan päivystysperherinkiin eli ovat jatkuvassa valmiudessa ottamaan vastaan kiireellisesti huostaanotetun lapsen, vaikka tunnin varoitusajalla.
– Kyllähän siinä voi arki mennä kovinkin sekaisin. Voi olla, että lapsi on hyvin pieni ja nukkuu vaikka vielä päiväunia, kertoo Tiina-äiti.
Kalle Niskala / Yle
Kiireellisesti sijoitetut lapset saattavat viivähtää perheessä vain hetken. Tyypillinen sijoitusaika on kuukausi. Silloin pitää olla valmis luopumaan lapsesta, jota on hoivannut. Lastensuojelun tavoite on lopulta yhdistää sijoitettu lapsi ja biologinen perhe.
– Sijoituslapsia hoitava joutuu olemaan joustava. Hänen täytyy ymmärtää, että tästä lapsesta joutuu vielä luopumaan. Jokainen heistä vie palan sinua mennessään.
Vuosien varrella on koettu, että vertaistuki on todella tärkeää. Sijoitusperheet tapaavat toisiaan ja jakavat kokemuksiaan asioista, joita minkään muunlainen perhe ei voi kokea. Uusperheenkin tilanne on erilainen, vaikka siinäkin elämään tupsahtaa muita kuin biologisia lapsia ja sisaruksia.
Lapsen mukana perhe ja suku
Kun lapsi sijoitetaan perheeseen pitkäaikaisesti, hän on koko ajan yhteydessä myös biologiseen perheeseensä, muistuttaa Tiina Saarela.
– Elämään tulee tosiaan mukaan myös lapsen perhe ja suku. Sijoitusperheen täytyy pystyä yhteistyöhön lapsen sukulaisten kanssa. Meillä on onneksi oikein lämpimät välit lasten äitiin.
Roni ja kylässä ollut äidin siskontyttö Usva katselevat akvaariokaloja. Lemmikit ovat hyvä väylä luottamuksen rakentumiselle.Kalle Niskala / Yle
Saareloilla on neljän lapsen lisäksi myös lemmikkieläimiä: kissoja, akvaariokaloja ja siperianmaaorava. Niillä on ollut yllättävän iso merkitys.
– Usein sijoitettavalla lapsella on vaikeuksia luottaa ihmisiin ja ongelmia tunnepuolella. Eläimien kautta on löytynyt helposti turvaa. Seuraavaksi luottamus on rakentunut perheen lasten kanssa. He sitten ovat ohjeistaneet vaikka hampaiden pesussa.
Tiina Saarela on iloinen siitä, että perheen omat lapset ovat aina ottaneet sijoitetut lapset todella hyvin vastaan. Esikoisella tosin oli alkuvaiheessa hiukan vaikeuksia sopeutua, mutta jatko on sujunut mallikkaasti. Lapset jopa iloitsevat hätäsijoitetuista lapsista: on mukavaa, kun saadaan uutta seuraa.
Palkinto tulee tunnetasolla
Sijaisperheistä on kova pula, mutta mitä sellaisena toimiminen tavalliselle perheelle antaa?
– Palkitsevinta ovat ne lapset. Että saa hoivata heitä ja näkee kehityksen. Mekin olemme selvästi tulleet eteenpäin näissä neljässä vuodessa. Ja biologiset lapset ovat saaneet tässä ihanat sisarukset, sanoo Tiina Saarela.
Samoilla linjoilla on Ari-Pekka Saarela.
– Kun näkee, että lapsilla on hauskaa ja että että he leikkivät yhdessä, se palkitsee. Ja jos on ollut jotakin oireita meille tulleilla ja huomaa, että ne ovat helpottuneet ja lapsi voi hyvin ja on iloinen, niin siitä saa paljon.
Neljästään saadaan aikaiseksi parempi peli kuin kaksistaan.Kalle Niskala / Yle
Sijaisperheen äiti arvioi, että joitain vaatimuksia sijaisperheeksi ryhtyjille on. Ne löytyvät tunnetasolta.
– Täytyy pystyä kiintymään lapseen, joka ei ole sinun omasi. Ja hänestä pitää pystyä aikanaan myös luopumaan. Toisaalta täytyy olla sen verran joustava, että tulee toimeen sijoituslapsen perheen ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Viranomaisille täytyy olla hyvin avoin, ja heille joutuu jakamaan asioita perheestään.
Hätäsijoitusperheenä toimimisen edellytyksenä on, että toinen vanhemmista ei ole mukana työelämässä.
Perhe saa päivystyskorvauksen ja hoitopalkkion hätäsijoitustoiminnasta. Pitempiaikaisesta sijaisperhetoiminnasta saa hoitopalkkion ja kulukorvauksen.
– Joku aina luulee, että tätä tehdään rahasta. Jos tämä olisi huipputuottavaa, niin miksi sitten useampi ei ryhdy tähän, vaan sijaisperheistä on pulaa? hymähtää Tiina Saarela.
Puolustusvoimien tietovuotojuttu nousi uudelleen otsikoihin perjantaina, kun STT julkaisi uutisen, jossa se kertoi entisen korkean tiedustelujohtajan olevan epäiltynä tutkinnassa. Hänen rooliaan tutkinnassa ei kuitenkaan tarkennettu.
Viranomaiset ovat senkin jälkeen olleet äärimmäisen niukkasanaisia kommenteissaan.
Kokosimme tähän juttuun, mistä kaikki sai alkunsa ja mitä asiasta nyt tiedetään.
Mistä kohu sai alkunsa?
Helsingin Sanomat julkaisi aamuyöllä 16. joulukuuta 2017 artikkelin "Salaisuus kallion uumenissa". Siinä kerrotaan Tikkakoskella sijaitsevan Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toiminnasta.
Viestikoekeskuksesta on kerrottu julkisuuteen vain vähän. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan se on tiedusteluun erikoistunut yksikkö, ja "käytännössä kohteena on Venäjä". Tuolloin valmisteltiin uutta tiedustelulakia, jossa keskukselle suunniteltiin oikeutta seuloa ja avata netin kautta lähetettyä rajat ylittävää viestintää.
Artikkelista nousi välittömästi kohu sen vuoksi, että lähteenä oli käytetty osittain salaisia, korkeimman turvaluokituksen saaneita asiakirjoja. Puolustusvoimien pääesikunta teki tutkintapyynnön keskusrikospoliisille vielä samana päivänä, kun juttu oli julkaistu.
Kuka materiaalin on vuotanut medialle?
Keskusrikospoliisi tutkii juttua kahtena haarana. Epäiltyinä rikosnimikkeinä ovat turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen.
Helsingin Sanomien osuus jutusta koskee epäiltyä turvallisuussalaisuuden paljastamista. Sen lisäksi tutkitaan sitä, kuka sotilastiedustelun tiedot on ilmaissut tai luovuttanut medialle.
Tutkinnanjohtaja Janne Järvisen mukaan rikosnimikkeitä on muitakin, mutta hän ei halua paljastaa niitä kaikkia.
STT nimesi perjantaina yhden tietovuototutkintaan liittyvän epäillyn nimen. STT:n mukaan Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Georgij Alafuzoff on epäiltynä jutussa.
Uutisessa ei kerrota suoraan, onko Alafuzoff epäiltynä nimenomaan tietojen luovuttamisesta. STT:n tiedossa ei ole, onko epäilty teko ollut tahallinen vai tahaton. Keskusrikospoliisi ei ota nimiin mitään kantaa.
– Olen kertonut aikaisemmin, että epäiltyjä on muutamia. En lähde täydentämään, tutkinnanjohtaja Janne Järvinen sanoo Ylelle.
Järvisen mukaan esitutkinnan aikana asianosaisia on tullut lisää.
Mitä löytyi HS:n toimittajan kotoa takavarikoiduilta laitteilta?
Heti alkuperäisen artikkelin julkaisua seuraavana päivänä poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halmisen kotiin. Halminen on toinen Viestikoekeskus-jutun kirjoittajista.
Hän oli yrittänyt hävittää hallussaan ollutta kovalevyä vasaroimalla tietokonetta. Laite oli alkanut savuta, jolloin toimittaja oli soittanut paikalle palokunnan. Mukana ollut poliisipartio ilmoitti asiasta eteenpäin, kun sille oli selvinnyt Halmisen henkilöllisyys.
Kotietsinnässä takavarikoitiin muun muassa vasaroitu tietokone ja muistitikkuja. Poliisi takavarikoi laitteet, koska se piti mahdollisena, että niiltä löytyy tietovuotojuttuun liittyvää aineistoa.
– Jos todetaan, että todiste on hankittu laittomasti, se voidaan määrätä hyödyntämiskieltoon. Sillä voi olla isokin vaikutus, jos näyttö perustuu siihen, sanoo rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.
Tolvasen mukaan kotietsintään liittyvä keskeneräinen oikeusprosessi saattaa vaikuttaa myös meneillään olevaan esitutkintaan. Hyödyntämiskielto ei kuitenkaan estä poliisia käyttämästä tietoja, joita se on hankkinut laittoman todisteen avulla.
– Eli jos tietokoneella olisi esimerkiksi todistajan nimi, todistajan kuuleminen on täysin pätevää todistusaineistoa siinäkin tapauksessa, että tietokone olisi hankittu laittomin keinoin.
Kuinka isosta asiasta vuodossa oli kyse?
Puolustusvoimat reagoi alkuperäiseen Viestikoekeskus-juttuun heti alusta alkaen voimakkaasti. Keskustelua on herättänyt eniten salaisten tietojen julkaisu – ei välttämättä niinkään itse artikkelin sisältö.
Viestikoekeskus sijaitsee Tikkakosken sotilasalueella. Kuva on joulukuulta 2017.Simo Pitkänen / Yle
Tietovuodon on arvioitu vaikuttavan muun muassa Suomen tiedustelun luottamukseen ulkomailla. Jos sotilastiedustelun salaisia asiakirjoja päätyy julki, se voi heikentää Puolustusvoimien uskottavuutta tietojenvaihtokumppanien silmissä.
Tutkinnassa olevat rikosnimikkeet ovat Suomessa harvinaisia. Juttu etenee KRP:n esitutkinnasta valtakunnansyyttäjänvirastoon syyteharkintaan todennäköisesti vasta sen jälkeen, kun korkein oikeus on ratkaissut kotietsintään liittyvän valituksen.
Mitä emme vielä tiedä?
Mikä oli Georgij Alafuzoffin mahdollinen rooli? Epäilläänkö hänen olevan itse tietovuotaja vai esimerkiksi esimiesasemassa, jossa hänen on kuulunut huolehtia asiakirjojen salassapidosta. Tiedossa ei ole myöskään sitä, missä vaiheessa Alafuzoffille itselleen on selvinnyt, että häntä epäillään rikoksesta. Poliisi ei ole vahvistanut hänen yhteyttään juttuun ylipäänsä. STT yritti ennen juttunsa julkaisua usean päivän ajan saada yhteyden Alafuzoffiin, mutta ei tavoittanut häntä. Myöskään Yle ei ole tavoittanut Alafuzoffia.
Mikä oli tietovuotajan motiivi? Siitäkään ei ole tietoa, onko epäilty tietovuoto ollut tahaton vai tahallinen ja mikä on täsmällinen rikosnimike. Avoinna on myös se, milloin epäilty rikos on tarkalleen tapahtunut. Tiedossa ei ole siten sitäkään, koskeeko rikosepäily virassaoloaikaa vai sen jälkeistä aikaa. Jos epäilty vuoto oli tahallinen, miksi se tapahtui? Aiemmin on spekuloitu, että vuoto olisi saattanut olla myös yritys mainostaa sotilastiedustelun kattavuutta.
Miten Puolustusvoimat sai tiedon? Epäillyn tietovuodon koko tapahtumaketju ennen Helsingin Sanomien jutun julkaisua on hämärän peitossa. Silloisen puolustusministerin Jussi Niinistön (sin.) mukaan vuoto on ollut tiedossa jo ennen jutun julkaisua. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Georgij Alafuzoff oli loppusuoralla puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen valintaan vuodenvaihteessa 2019 Niinistön ollessa puolustusministeri. Niinistö kieltäytyi maanantaina kommentoimasta Ylelle, oliko Alafuzoffin mahdollinen rooli tietovuotojutussa tiedossa jo tuolloin.
Onko tietovuoto muuttanut Puolustusvoimien toimintaa? Iso kysymys myös on, miten tietovuoto on vaikuttanut Puolustusvoimien käytäntöön asiakirjojen salassapidosta. Puolustusvoimat tuskin haluaa, että vastaavaa tapahtuu enää uudestaan. On kuitenkin ilmeistä, että uusista mahdollisista salauskäytännöistä ei koskaan edes kerrota julkisuuteen tarkemmin.
Miten tapaus vaikutti Suomen maineeseen? Myöskään siitä, miten tietojenvaihtokumppanina Suomen kanssa olleet maat ovat reagoineet tietovuotoon, ei ole käsitystä. Jos sotilastiedustelun salaisia asiakirjoja on päätynyt julki, se voi heikentää Puolustusvoimien uskottavuutta tietojenvaihtokumppanien silmissä. Presidentti Sauli Niinistösanoi viikonloppuna, ettei tapaus ole herättänyt kysymyksiä kansainvälisiltä kumppaneilta.
Jutusta on korjattu 15.7.2019 klo 19.52 Helsingin sanomien jutun julkaisuajaksi 16. joulukuuta 2017. Jutussamme luki alun perin virheellisesti, että HS:n juttu olisi julkaistu 16. helmikuuta 2017. Lisäksi korjattu 15.7.2019 klo 20.15, että "Alafuzoff oli loppusuoralla puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen valintaan", ei siis "Puolustusvoimien", kuten jutussa luki alun perin virheellisesti. Lisäksi tarkennettu 16.7. klo 9.05 kohtaa, jossa luki toimittajan yrityksestä tuhota kovalevyä. Savua tuli vasaroidusta tietokoneesta, ei välttämättä kovalevystä, kuten alkuperäisessä versiossa luki.
Italian poliisi on takavarikoinut ilmataisteluohjuksen äärioikeistolaisen joukkion hallusta. Takavarikko tehtiin osana Itä-Ukrainassa separatisteja vastaan taistelleisiin italialaisiin äärioikeistolaisiin kohdistuneita ratsioita.
Ratsioita tehtiin useissa kaupungeissa eri puolilla Pohjois-Italiaa. Niiden yhteydessä viranomaisten haltuun päätyi muitakin aseita, uusnatsien propagandamateriaalia ja natseihin liittyviä muistoesineitä.
Takavarikoitujen aseiden joukossa on ranskalaisen Matra-ohjuksen lisäksi muun muassa rynnäkkökivääreitä, raketinheittimiä ja äänenvaimentimia. Viranomaiset kuvailevat aseita laadukkaiksi ja uusinta sukupolvea edustaviksi.
Takavarikoitu ohjus on ilmeisesti ollut aiemmin Qatarin armeijan hallussa. Muut aseet ovat peräisin Itävallasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Poliisin mukaan aseet oli tarkoitettu myyntiin. Ohjuksesta myyjät toivoivat saavansa lähes puoli miljoonaa euroa.
Poliisin takavarikoima ilmataisteluohjus.Tino Romano / EPA
Pidätettyjen joukossa uusfasistipuolueen ehdokas
Italian poliisi on viime viikkoina tehnyt useita äärioikeistoon kohdistuneita ratsioita Torinon seudulla.
– Meillä on jonkinlainen käsitys siitä mihin takavarikoitua välineistöä olisi voitu käyttää, mutta emme halua spekuloida, sanoi Torinon poliisipäällikkö Giuseppe De Matteis toimittajille.
Poliisin pidättämien kolmen ihmisen joukossa on kaksi Italian ja yksi Sveitsin kansalainen. Toinen italialaisista on uusfasistisen Forza Nuova -puolueen ehdokkaana aiemmin ollut Fabio Del Bergiolo.
Poliisi pääsi Del Bergiolon jäljille tämän lähetettyä Whatsapp-viestipalvelussa kuvia ohjuksesta.
Tarkennettu 16. heinäkuuta kello 10.05: Italialaiset äärioikeistolaiset taistelivat Itä-Ukrainassa separatisteja vastaan.
Finanssivalvonta on antanut ensimmäistä kertaa kryptovaluutta-alan yritykselle maksulaitoksen toimiluvan Suomessa.
Jyväskyläläisen Prasos Oy:n saama toimilupa mahdollistaa nyt eurojen ja kryptovaluuttojen vaivattomamman myymisen, ostamisen ja siirtämisen toisille tileille.
Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grymin mukaan lupaa voisi verrata esimerkiksi festarien juomarannekkeeseen. Siinä asiakkaan varoja talletetaan tilille ja käyttämättömät varat voi myöhemmin muuttaa takaisin euroiksi.
– Luvassa on siis kysymys siitä, että yrityksellä on oikeus tarjota varojen talletukseen ja käsittelyyn liittyvää palveluita, Grym selventää.
– Luvan saaminen kertoo siitä, että kryptovaluuttoihin liittyviä palveluita myyvät yritykset tulevat nyt enemmän valvonnan piiriin.
Kryptovaluutat ovat tähän mennessä aiheuttaneet perinteisissä pankeissa hämmennystä. Prasos Oy:n tilejä esimerkiksi jäädytettiin, koska pankit eivät olleet varmoja, liittyivätkö yrityksen varat rahanpesuun.
Prasoksen saama lupa liittyy osittain toukokuussa voimaan tulleeseen lakiin virtuaalivaluuttojen tarjoajista. Laki on taas osa EU:n rahanpesuun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvää direktiiviä.
Prasoksella sääntelyn lisääntyminen on otettu positiivisena asiana, sillä nyt yritys näyttäytyy markkinoilla legitiimimpänä toimijana.
Kryptovaluutat ovat tulleet jäädäkseen. Näin toteaa Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym.
Grym katsoo kuitenkin, että kryptovaluutoista kohkaaminen on laantumaan päin. Sen voi nähdä esimerkiksi Google Trends -palvelusta, joka näyttää, kuinka suosittuja hakusanat "kryptovaluutta" ja "bitcoin" ovat viimeisen viiden vuoden aikana olleet.
Bitcoin on yksi tunnetuimmista kryptovaluutoista, ja sitä on pidetty eräänlaisena kryptovaluuttojen arkkityyppinä ja indikaattorina niiden kehityksestä.
Kryptovaluuttojen allonharjan voidaan katsoa olleen joulukuussa 2017. Silloin uutisoitiin paljon erityisesti bitcoinin arvonnoususta ja bitcoin-sijoittamisesta.
Bitcoinin lisäksi suosittuja kryptovaluuttoja ovat esimerkiksi Ethereum ja Litecoin.
Mutta kuka kryptovaluuttaa oikeasti käyttää? Grymin mukaan voimme tunnistaa ainakin neljä ryhmää.
Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym.Jaani Lampinen / Yle
Kryptovaluutoilla pestään rahaa
Kryptovaluutat ovat rikollisten parissa suosittu rahanpesuväline.
Grymin mukaan sen tekee mahdolliseksi erityisesti se, että kryptovaluutat on luotu suojaamaan käyttäjien yksityisyyttä. Kryptovaluuttojen vahvuus on myös siinä, että rahaa on helppo siirtää maarajojen yli.
– On selkeästi ihan ammattirikollisia, jotka käyttävät kryptovaluuttoja. Heidän osuus krytpovaluuttojen käyttäjistä ei ole kuitenkaan kovin suuri.
Grym arvioi tämän ryhmän kooksi joitain prosentteja. Europolin mukaan kryptovaluutat ovat kuitenkin yleistyneet rikollisten parissa.
– Totta kai käteinen on edelleen se väline, jolla tehdään paljon pimeää kauppaa, Grym muistuttaa.
Esimerkiksi suomalainen kryptovaluuttojen vaihdantaan keskittynyt jyväskyläläisyritys Prasos Oy törmäsi tähän ongelmaan vuoden 2018 helmikuussa.
Nordea ja Säästöpankki sulkivat silloin Prasoksen pankkitilit, koska pankit eivät voineet olla täysin varmoja, oliko yhtiön varoja käytetty rahanpesuun tai johonkin muuhun rikolliseen toimintaan.
Prasos Oy:n tietojohtaja Sampo Hyvärisen mukaan mielikuvat kryptovaluutasta rikollisten maksuvälineenä ovat pitkälti median paisuttamia uhkakuvia, vaikka niillä on toki totuuspohjansa.
– Tämä mielikuva on juurtunut aika vahvasti myös pankkialan ihmisiin, vaikka kryptovaluuttojen rikollinen käyttö on hyvin minimaalista, Hyvärinen toteaa.
Kryptovaluutalla keinotellaan – kuin uhkapeliä
Grymin mukaan ehdottomasti suurimman joukon kryptovaluuttojen käyttäjistä muodostaa niin sanotut keinottelijat tai kryptovaluuttasijoittajat.
– Tämä toiminta muistuttaa raha- tai uhkapelaamista, Grym sanoo.
Hän vertaa kryptovaluuttoihin sijoittamista nettipokeriin.
– Siinä tarvitaan tietty elementti satunnaisuutta, tietty elementti onnea, mutta toisaalta siinä pelataan myös muita ihmisiä vastaan ja raha liikku yhden taskusta toiselle, Grym valottaa.
Kryptovaluuttapelin henki perustuu siis arvon vaihteluiden arvaamiseen. Kryptovaluuttaa yritetään siis myydä kalliimmalla kuin sitä on alunperin ostettu.
– Tietääkseni suurin osa kryptovaluuttojen käytöstä on juuri tätä.
Grym kuitenkin korostaa, että kryptovaluuttakeinottelussa ei ole kyse sijoittamisesta.
– Monet tästä porukasta puhuvat sijoittamisesta, mutta se ei ole periaatteessa sitä. Esimerkiksi osakesijoittamisessa on kyse siitä, että yritys synnyttää tuottoja, jotka jaetaan osinkoina pois, Grym kertoo.
– Kryptovaluuttapeli on siis nollasummapeliä. Jos on syntynyt yksi miljonääri, niin sitten on syntynyt myös monta häviäjää.
Varallisuuden siirto ulkomaille
Kaikki kryptovaluutasta kiinnostuneet eivät suinkaan ole rikollisia tai uhkapelaajia. Jotkut käyttävät kryptovaluuttoja rahan siirtämiseen.
Grym mainitsee esimerkiksi sellaiset henkilöt, jotka ovat kotoisin kehitysmaasta, mutta asuvat ja työskentelevät esimerkiksi Suomessa.
– Tässä tapauksessa esimerkiksi bitcoin saattaa olla helpompi tapa siirtää rahaa kuin esimerkiksi säännellyt palveluntarjoajat, jotka ottavat siirrosta aika kalliit maksut, Grym kertoo.
Ongelmatonta tämä ei kuitenkaan aina ole, sillä eri maiden lainsäädäntö poikkeaa kryptovaluuttojen suhteen. Joissain maissa voi olla laitonta välttää laillisia rahasiirtopalveluita rahaa siirrettäessä.
Prasoksen Sampo Hyvärinen muistuttaa, että kryptovaluutat ovat käteviä myös erittäin suurien pääomien siirtämiseen. Tällaista saattavat tarvita esimerkiksi yritykset tehdessään yrityskauppoja.
Prasos Oy:n tietojohtaja Sampo Hyvärinen.Jaani Lampinen / Yle
– Sen ei tarvitse välttämättä liittyä hämärään toimintaan, vaan miljoonia voidaan siirtää ihan sen takia, että halutaan tehdä yrityskauppa jossain toisessa maassa, Hyvärinen muistuttaa.
Maailmanlopun kukkaro
Viimeisenä Grym nostaa esiin porukan, jota hän kuvaa "hyvinkin ideologiseksi". Tämä porukka pitää kryptovaluuttaa eräänlaisena vakuutuksena talousromahduksen varalta.
– Tässä tapauksessa rahaa halutaan laittaa muotoon, joka kestäisi talousromahduksen. Eli tavallaan he eivät luota siihen, että pankit pysyisivät pystyssä tai että osakemarkkinat eivät romahda. Kryptovaluutat tarjoavat eräänlaisen turvasataman heille.
Grym kiirehtii muistuttamaan, että hän ei ota millään tavalla kantaa siihen, ovatko nämä henkilöt oikeassa vai väärässä.
– Senhän näkee sitten vasta loppupeleissä, Grym toteaa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kommentoinut rasistisiksi arvosteltuja Twitter-viestejään, joissa hän kehotti neljää yhdysvaltalaista naispoliitikkoa palaamaan "sinne mistä nämä ovat tulleet". Kolme naisista on syntynyt Yhdysvalloissa ja yksi on tullut maahan jo lapsena.
Trump jatkoi maanantaina aiemmalla linjallaan ja sanoi naiskongressiedustajien vain valittavan koko ajan.
– Nämä ihmiset vihaavat maatamme. He vihaavat sitä mielestäni intohimoisesti. He rakastavat Yhdysvaltain vihollisia, kuten al-Qaidaa, Trump väitti Made in America -tilaisuudessa Valkoisessa talossa.
– Jos et ole onnellinen täällä, voit lähteä, Trump toisti kohua herättäneessä tviitissä esittämänsä kehotuksen.
Trump vakuutti monien ihmisten rakastavan hänen kommenttejaan.
Tviiteissään Trump kehotti demokraattien naiskongressiedustajia palaamaan "niihin korruptoituneisiin maihin, joista he ovat tulleetkin".
Trump ei maininnut viikonloppuna julkaisemissaan tviiteissä kongressiedustajia nimeltä, mutta hänen kohteensa kävivät silti selvästi ilmi. Arvostellun nelikon muodostavat demokraatteja edustavat ensimmäisen kauden kongressiedustajat Alexandria Ocasio-Cortez, Ayanna Pressley, Rashida Tlaib ja Ilhan Omar. Kaikki neljä kuuluvat etnisiin vähemmistöihin.
Presidentin tviitit ovat nostattaneet demokraattien parissa tyrmistystä ja viestit on tuomittu rasistisiksi.
Maanantaina myös kolme republikaanien senaattoria, Tim Scott, Susan Collins ja Patrick Toomey, liittyi arvostelijoiden joukkoon. Collinsin mukaan Trump meni tviittailussaan liian pitkälle ja hänen pitäisi poistaa viestinsä. Republikaanien ainoan tummaihoisen senaattorin Scottin mukaan presidentin kommentit ovat loukkaavia.
Yhdysvaltain Charlottesvillessä yhden ihmisen tappanut ja useiden ihmisten loukkaantumisen aiheuttanut äärioikeistolainen mies on tuomittu 419 vuodeksi vankeuteen. 22-vuotias James Alex Fields Jr oli jo kesäkuussa saanut yhden elinkautisen vankeustuomion 29 viharikoksesta.
Fields ajoi elokuussa 2017 autolla väkijoukkoon, joka osoitti mieltään äärioikeistoa vastaan. Auton ruhjomaksi jäänyt 32-vuotias Heather Heyer kuoli. Lisäksi yli 20 ihmistä loukkaantui.
Charlottesvilleen oli kokoontunut paljon mielenosoittajia etelävaltioiden joukkojen kenraalin Robert E. Leen patsaan siirtämisestä nousseen kohun vuoksi.
Näin Georgij Alafuzoff totesi haastattelun aluksi toimittaja Olli Ainolalle Talouselämän vuonna 2012 julkaisemassa jutussa.
Alafuzoff oli silloin Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö. Hänen tehtävänsä oli tietää, mitä Suomen ympäristössä tapahtuu turvallisuuden näkökulmasta ja pitää ylin sotilasjohto ajan tasalla siitä.
Salaisten tietojen käsittely oli tiedustelupäällikölle arkipäivää. Nyt Alafuzoff on kuitenkin STT:n mukaan epäiltyjen joukossa asiassa, joka koskee nimenomaan salaisten tietojen vuotamista.
Puolustusvoimia koskeva tietovuototutkinta käynnistyi, kun Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 2017 jutun Tikkakosken Viestikoekeskuksesta. Samalla HS paljasti, että lehti oli päässyt käsiksi Puolustusvoimien salaisiin asiakirjoihin. Poliisi on etsinyt vuotajaa siitä lähtien.
Alafuzoffin roolista rikosepäilyssä ei tiedetä vielä juuri mitään. Poliisi, syyttäjä, tai Alafuzoff itse eivät ole kommentoineet asiaa toimittajille sanallakaan.
Mutta mitä tiedetään Georgij Alafuzoffista? Kokosimme miehestä taustatietoja tähän artikkeliin.
Venäläisistä juurista tuli etu sotilasuralla
Georgij Alafuzoff syntyi Helsingissä 1953. Hänen vanhempansa olivat syntyjään suomalaisia. Venäläinen nimi oli peruja isovanhemmilta, jotka saapuivat Suomeen Pietarista vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen.
Kotona vaalittiin suvun venäläisiä juuria. Alafuzoff aloitti opintonsa jo kolmivuotiaana Helsingin suomalais-venäläisessä koulussa. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Alafuzoff alkoi opiskella Helsingin yliopistossa venäjän kieltä ja teoreettista filosofiaa.
Alafuzoff ei koe koskaan kärsineensä venäläisen nimensä vuoksi.
– Pikkupoikana on saattanut olla tilanne, että joku olisi nimitellyt ryssäksi. Mutta en elämässäni ole koskaan kokenut, että siitä olisi joutunut kärsimään, Alafuzoff totesi Juha Seppäsen haastattelussa 2015.
Kävikin päinvastoin.
Venäjän kielen ja kulttuurin ymmärryksestä tuli perusta, jolle Alafuzoffin sotilasura tulisi rakentumaan.
Armeijan priimus etenee tehtävästä toiseen
Vuonna 1973 Alafuzoff aloitti varusmiespalveluksensa Utissa. Sille tielle hän myös jäi.
Asepalveluksen jälkeen Alafuzoff aloitti opinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa, jossa hän kiinnostui merisodankäynnistä. Kun Alafuzoff valmistui 1977, hänelle myönnettiin vuosikurssinsa kunniamiekka. Se myönnetään kadetille, joka "elintavoissaan ja käyttäytymisessään sekä suhtautumisessaan esimiehiin, tovereihin ja alaisiin osoittaa omaavansa suomalaisen upseerin parhaita ominaisuuksia".
Ura Puolustusvoimissa eteni nopeasti. 1980- ja 1990-luvuilla Alafuzoff työskenteli muun muassa opetustehtävissä Maanpuolustuskorkeakoulussa, erityistehtävissä pääesikunnassa sekä osastoesiupseerina pääesikunnan tiedusteluosastolla.
Vuonna 1997 Alafuzoff aloitti opinnot Moskovassa, Venäjän asevoimien yleisesikunta-akatemiassa. Akatemia on Venäjän armeijan arvostetuin oppilaitos. Alafuzoff valmistui 1999, jälleen vuosikurssin parhaimpien joukossa.
2000-luvulla Alafuzoff hankki kansainvälistä kokemusta muun muassa EU:n Kongoon liittyvässä kriisinhallintaoperaatiossa, sekä YK:n KFOR-rauhanturvaoperaatiossa Kosovossa.
Vuonna 2007 Alafuzoffista tuli Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö. Hän toimi tehtävässä vuoteen 2013 asti. Silloin hän siirtyi vielä suurempiin saappaisiin, johtamaan EU:n sotilastiedustelua.
Tässä tehtävässä Alafuzoffin näkemys Venäjästä nousi myös kyseenalaiseen valoon.
Tiedustelupäällikön Itä-Ukrainaan liittyvistä puheista nousi kohu
2000-luvulla Alafuzoffin nimi oli tullut suomalaisille tutuksi. Toimittajat hakivat itänaapuria syvällisesti ymmärtävältä upseerilta säännöllisesti kommentteja Venäjään liittyviin kysymyksiin Moskovan teatterikaappauksesta Kaliningradin ydinaseisiin.
Näistä kommenteista nousi myös ensimmäinen Alafuzoffin sotilasuraan liittyvä kohu.
Vuonna 2014 länsimaissa epäiltiin, että Venäjä on tuonut Itä-Ukrainaan salaisesti tuhansia sotilaitaan. Tuolloin EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä toiminut Alafuzoff ei kuitenkaan pitänyt tätä todennäköisenä.
– Itä-Ukrainassa ei ole suuria määriä venäläisiä sotilaita tai ihmisiä. Mutta on selvää, että vapaaehtoisia, itse aloitteita ottavia venäläisiä on alueella varmasti, Alafuzoff sanoi Ylen haastattelussa.
Lännessä ei innostuttu Alafuzoffin kommenteista. EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Catherine Ashton otti Alafuzoffin puheet tarkistettaviksi.
Myöhemmin Alafuzoff muutti arviotaan Venäjän osallisuudesta.
– Pyrimme tuolla hetkellä objektiiviseen analyysiin. Ja nyt näin jälkeenpäin ajateltuna olen saattanut olla väärässä, Alafuzoff sanoi Helsingin Sanomille vuonna 2014.
Vuonna 2018 Alafuzoff haki puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen tehtävää. Lähes 30 vuotta sotilastiedustelun parissa työskennellyt Alafuzoff oli vahvimpien hakijoiden joukossa. Tehtävään valittiin kuitenkin yleisesikuntaupseeri Harri Ohra-aho.
Euroopan unionin virkamiehet ovat hyväksyneet suunnitellut poliittiset ja taloudelliset pakotteet Turkkia vastaan, eurooppalaiset diplomaatit kertoivat maanantaina.
Pakotteet asetettiin sen jälkeen, kun Turkki aloitti maakaasun poraukset EU-maa Kyproksen lähistöllä Välimerellä. EU oli varoittanut Turkkia toistuvasti poraamisesta Kyproksen talousalueella, mutta Turkki lähetti Kyproksen vesille kaksi laivaa.
Pakotteiden tarkasta sisällöstä ei ollut vielä illalla tietoa. Vakavimman Turkkiin kohdistuvista toimista uskotaan olevan 145,8 miljoonan euron leikkaaminen Turkille vuodelle 2020 suunnatusta eurooppalaisesta rahoituksesta.
Euroopan investointipankkia on pyydetty tarkistamaan uudelleen Turkille annettavan taloudellisen avun ehdot. EU myös jäädytti keskustelut ilmaliikennesopimuksesta Turkin kanssa.
Lisäksi EU-maiden ulkoministerit kehottivat EU-komissiota työstämään talouspakotteita poraamiseen osallistuneita henkilöitä kohtaan.
Valtavien maakaasuvarantojen löytyminen itäiseltä Välimereltä on kiristänyt entisestään Turkin ja Kyproksen mutkikkaita välejä. Kyproksen pohjoisosa on ollut vuodesta 1974 saakka Turkin armeijan miehityksessä, eikä Kyproksen kysymykseen ole toistuvista yrityksistä huolimatta löydetty poliittista ratkaisua.
Kreikan poliisi on kuulustellut 27-vuotiasta miestä yhdysvaltalaisen tutkijan kuolemaan liittyen. Poliisin kuulustelema epäilty on tunnustanut surmatyön, kertoo CNN verkkosivuillaan.
Epäilty on kreetalainen, naimisissa oleva kahden lapsen isä.
Kreetan poliisi kertoo julkistavansa lisätietoja tapauksesta tiistain aikana.
Molekyylibiologi Suzanne Eaton, 59, löytyi kuolleena vanhasta, käytöstä poistuneesta bunkkerista lähellä Chanián kaupunkia Kreetan saarella. Eaton ehti olla kateissa viikon ennen kuin hänen ruumiinsa löytyi heinäkuun 8. päivä.
Kreetan poliisin tietojen mukaan kaksi paikallista löysi Eatonin ruumiin syvältä bunkkerista, jonne ruumis oli oletettavasti siirretty.
Eaton oli Kreetalla osallistumassa Kreetan Ortodoksisen Akatemian tiedekonferenssiin. Hän työskenteli tutkijana Max Planck -intituutissa Dresdenissä, Saksassa.
Käytettyjen henkilöautojen tuonti ulkomailta Suomeen nousee tänä vuonna uuteen ennätykseen. Kasvua oli tammi-kesäkuussa 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
– Olemme arvioineet käytettyjen autojen maahantuonnin määräksi tälle vuodelle 45–46 000 kappaletta. Jo viime vuonna tehtiin ylivoimainen kaikkien aikojen ennätys, ja nyt mennään taas uuteen ennätyslukemaan, sanoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
– Uskoisin, että huippu saavutetaan tänä tai ensi vuonna, Kallio sanoo.
Joonas Haverinen / Yle
Tammi-kesäkuussa eniten on tuotu Mersuja, Volvoja ja Bemareita. Kärkikolmikon osuus kaikesta käytettyjen henkilöautojen tuonnista on puolet ja ne muodostivat kolmen kärjen myös viime vuonna. Muutenkin top 10 koostuu lähes poikkeuksetta samoista merkeistä kuin viime vuonna. Ainoastaan Lexus on noussut uutena kymmenen haetuimman joukkoon.
Käytettyjen tuontilistan häntäpäästä löytyy harvinaisempia merkkejä. Maahan tuotiin muun muassa yksi Sunbeam, yksi Rolls-Royce ja kaksi Wartburgia. Kaikkiaan tuontimerkkejä oli kymmeniä.
Hybridit ponkaisivat
Käyttövoimittain tarkasteltuna eniten on tammi-kesäkuussa tuotu dieseleitä. Niitä oli edelleen lähes puolet kaikista, vaikka niiden osuus on laskussa.
Bensiiniautojen tuonti kasvoi 39 prosenttia ja osuus nousi 36 prosenttiin.
Jyrkin suhteellinen kasvu on kuitenkin nähty ladattavissa hybrideissä. Niiden tuonti lähes kolminkertaistui viime vuodesta ja osuus tuoduista käytetyistä nousi 13 prosenttiin.
Sähköautojenkin tuonti kaksinkertaistui ja niitä tuotiin 171 kappaletta.
Autoliikkeetkin tuovat
Käytettynä maahantuodut autot ovat keskimäärin 6–7 vuotta vanhoja. Autoja tuovat paitsi yksityiset ostajat, mutta suuresti myös autoliikkeet ja yritykset itse.
– Kamuxin kokonaismyynnistä tuontiautojen osuus oli noin 15 prosenttia ja jos sitä vertaa aikaisempiin vuosiin, kyllä se on kasvussa ollut, toteaa käytettyjen autojen kauppaan erikoistuneen Kamuxin maajohtaja Tommi Iiskonmäki.
Joonas Haverinen / Yle
Autotuonnin kakku jakaantuu siten, että yksityishenkilöiden osuus käytettyjen henkilöautojen tuonnista on noin 40 prosenttia. Yritysten osuus on 60 prosenttia, josta puolet on autotuontia yritykselle itselleen, toiselle yritykselle tai myyntiin. Toinen puolikas on yritysten tuontia yksityishenkilöille. Näissä tuoja on virallisesti yksityishenkilö, mutta autoliike tai muu yritys hoitaa käytännön asiat, eli esimerkiksi noutamisen ja paperityöt.
Iiskonmäen mukaan ostettavan käytetyn auton ulkomaalaisuus ei ole etu eikä haitta kaupanteossa.
– Kokemuksemme mukaan auton alkuperämaalla ei ole merkitystä, vaan auto itsessään ratkaisee, eli minkälainen se auto on, ja ennen kaikkea minkälaiset varusteet autossa on, Iiskonmäki korostaa.
Tommi Iiskonmäen mukaan käytetyn tuontiauton ulkomaalaisuus ei ole lähtökohtaisesti etu eikä haitta kaupanteossa. Markku Pitkänen / Yle
Entä säästääkö autonostaja rahaa hankkimalla käytetyn ulkomaisen?
– Absoluuttista säästöä euroissa mitattuna on vaikea määrittää, mutta lähtökohtaisesti saa varmaan samaan hintaan hieman paremmin varustellun auton, kuin mitä vastaava olisi Suomi-autona, Iiskonmäki vertaa.
Kruunun kurssi siivittää
Saksasta tuotiin pitkään selkeästi eniten käytettyjä autoja Suomeen, mutta viime vuonna hakusuosikki vaihtui Ruotsiksi ja tänä vuonna sen osuus on vain vahvistunut.
Tammi-kesäkuussa selvästi yli puolet käytetyistä autoista haettiin Ruotsista. Syynä on muun muassa maan valuutan kruunun alhainen kurssi verrattuna euroon. Se on halventanut osaltaan Ruotsi-autojen hintoja suomalaiskukkaron näkökulmasta.
Joonas Haverinen / Yle
Oma roolinsa on ollut myös Ruotsin vuosia kestäneellä ennätysvilkkaalla uusien autojen kaupalla. Sen myötä myyntiin on tullut paljon vaihtoautoja, joista on hyvin riittänyt Suomeenkin tuotavaksi.
Ruotsin ja Saksan osuus tuoduista on yhteensä 80 prosenttia. Seuraavina tulevat Alankomaat, Viro, Italia ja Yhdysvallat.
Autoala: Tarvitaan veroremontti
Kaikkea käytetyn auton tuontia on kuitenkin selkeästi piristänyt Suomen autoverotus, joka suosii käytettyjen autojen tuontia uusien autojen hankintaan verrattuna.
Uusien autojen kauppa onkin ollut laskussa tänä vuonna ja autoala vaatii nyt veroremonttia autoiluun muun muassa valtion verotulojen ja päästötavoitteiden takia.
– Voimme ainoastaan vaikuttaa tästä hetkestä eteenpäin rekisteröitävien uusien autojen veroon ja siksi nimenomaan niiden autoveroa tulee laskea niin, että se on joko alempi tai minimissään samalla tasolla kuin käytettynä maahantuotujen autojen autovero, Kallio sanoo.
Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa puhutaan liikenteen päästöjen vähentämisestä, mutta autoveron muuttamisesta ohjelmassa ei ole mainintaa.
Autorekka rullasi laivasta maihin Vuosaaressa Helsingissä perjantaiaamuna. Kyydissä oli Saksasta tuotuja käytettyjä autoja. Pekka Pantsu / Yle
18 000 euroa ulkomaille/auto
Käytettyjen autojen tuonti on paisunut niin suureksi, että sillä alkaa olla jo merkitystä niin valtiontalouteen kuin autokauppaankin.
Kallion mukaan käytettyjä henkilöautoja ostetaan tänä vuonna ulkomailta yhteensä noin 800 miljoonalla eurolla.
– Suomalainen vie keskimäärin noin 18 000 euroa ulkomaille hankkiessaan käytetyn auton sieltä. Sen lisäksi hän maksaa siitä autoveroa keskimäärin 5 000 euroa. Eli suomalainen käyttää autonostoon keskimäärin yhteensä 23 000 euroa, kun hän hakee käytetyn ulkomailta, Kallio laskee.
Kalliosta se on sikäli jännää, että Suomessa käytetyn auton keskihinta on selvästi alempi, noin 4 000 euroa. Tuontiautoissa ollaankin paljon lähempänä kotimaasta hankitun uuden auton hintaa.
– Ulkomailta hankittu käytetty auto on yhä enemmän vaihtoehto kotimaasta hankitulle uudelle ja pienemmälle, lue myös pienempipäästöiselle autolle, Kallio huomauttaa.
Helsingin Arabianrannassa viime jouluaattona tapahtunutta henkirikosta käsitellään tänään tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa. Seitsemänvuotias poika surmattiin kotonaan teräaseella, ja pojan enoa syytetään murhasta.
Käsittely on alkanut aamu yhdeksältä ja paikalla on reilut 10 median edustajaa.
Yleensä toimittajat ja yleisö pääsevät istunnon alussa saliin ja tuomari ilmoittaa mahdollisesta salauspäätöksestä, jonka jälkeen muut kuin asianosaiset joutuvat poistumaan salista.
Tällä kertaa käräjäoikeus kuitenkin määräsi koko käsittelyn salaiseksi. Median edustajia ei päästetty saliin lainkaan. Syytetty on tuotu saliin takakautta, joten häntä ei tänään nähdä.
Tämä tapaus ei poikkea muista perheväkivaltarikoksista. Toivon, että käräjäoikeus tekee asiasta julkisen selosteen. Syyttäjä Eija Velitski
Oikeuden salauspäätöksen mukaan käsittelyn salauksella halutaan suojata uhrin alaikäisen sisaruksen ja perheen yksityisyyttä sekä rajoittaa lisäkärsimystä. Päätöksessä vedotaan myös siihen, että rikos on tapahtunut perhepiirissä, ja asia on saanut paljon julkisuutta.
Syyttäjä Eija Velitskin mielestä oikeudenkäynti oltaisiin voitu käydä julkisena lukuunottamatta osuuksia, joissa tulee ilmi terveystietoja.
– Tämä tapaus ei poikkea muista perheväkivaltarikoksista. Toivon, että käräjäoikeus tekee asiasta julkisen selosteen.
Myös syyttäjän haastehakemus ja poliisin esitutkinta-aineisto on salattu.
Syyttäjä Eija Velitskin mielestä oikeudenkäynnistä pitäisi voida kertoa ainakin joiltakin osin.Matti Myller / Yle
Poliisi: Ei viitteitä kunniaväkivallasta
Jutun käsittelyä varten on varattu oikeudessa ainoastaan yksi päivä. Tuomio annetaan myöhemmin.
Syytetty on ollut mielentilatutkimuksessa, jonka tuloksia käsitellään myös istunnossa. Hän on esitutkinnassa tunnustanut surmanneensa lapsen ja kertonut harhoistaan, jotka hänen mukaansa myötävaikuttivat tekoon.
Poliisin mukaan esitutkinnan aikana ei tullut esiin mitään viitteitä esimerkiksi kunniaväkivallasta tai muusta ulkopuolisesta vaikuttamisesta. Kyseessä oli poliisin mukaan impulsiivinen teko.
Surma tapahtui lapsen kotona
Henkirikos tapahtui viime vuoden jouluaattona uhrin kotona, jossa syytetty oli vieraana.
Poliisin mukaan ilta oli sujunut rauhallisesti, paikalla olleet kaksi lasta olivat jo ennen tekohetkeä nukkumassa, ja aikuiset katsoivat televisiota. Väkivalta oli alkanut yllättäen.
Hätäkeskukseen oli otettu yhteyttä pahoinpitelyn alkaessa, mutta ambulanssin saavuttua paikalle poika oli jo menehtynyt.
Helsingin käräjäoikeus vangitsi alakouluikäisen pojan murhasta syytetyn miehen vangitsemisoikeudenkäynnissä viime vuoden lopussa.Henrietta Hassinen / Yle
EU-komission puheenjohtajaehdokas, Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen on nimitysäänestyksensä alla poikkeuksellisen vaikeassa saumassa. Merkittävä osa mepeistä uhkaa äänestää hänen valintaansa vastaan.
Von der Leyen on jäsenmaiden johtajien esittämä kompromissiehdokas. Hänestä tulee komission puheenjohtaja, jos Euroopan parlamentti hyväksyy nimityksen.
Tiistaina edessä on viime hetken suostuttelurutistus. Aamulla von der Leyen esittelee suunnitelmansa parlamentille Strasbourgissa ja keskustelee meppien kanssa aamupäivän.
Poliittiset ryhmät vetäytyvät pohtimaan kantojaan aamuistunnon jälkeen. Iltapäivän kuluessa kehitellään vielä myönnytyksiä von der Leyenin vastustajille ja koetetaan kuumeisesti löytää yhteistä nimittäjää.
Täysistunnon on määrä äänestää von der Leyenin kohtalosta Suomen aikaa kello 19.
Ursula von der Leyenin on sanottu olleen ainakin jossakin vaiheessa liittokansleri Angela Merkelin suosikki seuraajakseen. Kuva on vuodelta 2012, jolloin von der Leyen oli työ- ja sosiaaliministeri.Rainer Jensen / EPA
Von der Leyen oli ennen EU-johtajien huippukokousta heinäkuun alussa jokseenkin tuntematon hahmo Brysselissä. Hänellä ei ole aiempaa työkokemusta EU-instituutioista, toisin kuin edeltäjillään.
Hänen valintansa on myös siksi poikkeuksellinen, että hän on joutunut kampanjoimaan valintansa jälkeen edeltäjiään enemmän tullakseen meppien hyväksymäksi.
Siksi hän onkin käyttänyt käytännössä kaiken aikansa kuluneina parina viikkona parlamentin eri poliittisiin ryhmiin tutustumiseen ja niiden tuen saamiseen.
Viikonlopun hän vietti komission Charlemagne-rakennuksessa Brysselissä valmistelemassa tiistaiaamun puhettaan kuumeisesti avustajakaartinsa kanssa. Puheen sisällöstä saatiin esimakua maanantaina, kun hänen demariryhmälle lähettämänsä kirje tulevista työnsä suuntaviivoista päätyi julkisuuteen.
Maanantai-iltana hän tapasi vielä omaa puoluettaan, keskustaoikeiston EPP:tä.
Vihreät vastustaa häntä eniten
Von der Leyen on saanut edeltäjiään selvästi kovempaa vastustusta kaikissa poliittisissa ryhmissä.
Vihreä ryhmä on ilmoittanut äänestävänsä von der Leyenin nimitystä vastaan. Vasemmisto ja iso osa sosiaalidemokraattien S&D-ryhmää, EU-yhteistyötä vastustavaa ID:tä sekä oikean laidan konservatiiveja suhtautuu häneen kriittisesti. Myös moni von der Leyenin kotimaan Saksan meppi on tyytymätön häneen.
Tiistai-illan äänestys on salainen, joten kuka lopulta äänestää miten, on vaikea jälkikäteen päätellä.
Parlamentissa on kritiikkiä sekä von der Leyenin linjausten sisältöä että yleisluonteisuutta kohtaan. Lisäksi mepit ovat tyytymättömiä koko käynnissä olevaan nimitysprosessiin. EU-valtionjohtajat hylkäsivät parlamentin vaatiman kärkiehdokasmenettelyn ja palasivat tekemään nimityspäätökset vanhalla kaavalla, suljettujen ovien takana.
Toisaalta parlamentti itsekin osallistuu poliittiseen peliin. Kun von der Leyen esimerkiksi tarjoaa demareiden komissaariehdokkaalle Frans Timmermansille ykkösvarapuheenjohtajan paikkaa komissiossa, S&D saadaan helpommin kääntymään von der Leyenin tueksi.
Liberaaliryhmä Uudistuva Eurooppa (Renew Europe) taas on vaatinut kärkiehdokkaalleen, nykyiselle kilpailukomissaarilleMargrethe Vestagerille vähintään yhtä hyvää asemaa kuin Timmermans saa.
Von der Leyenillä on takana myös kupruja aiemman uransa varrella. Moni meppi paheksuu, että häntä on epäilty väitöskirjansa plagioinnista.
Hänen mainettaan mustaa myös Saksan puolustusvoimien korruptioepäilyt. Lisäksi eroavan puolustusministerin piikkiin pannaan Saksan puolustusvoimien ja sen kaluston huono kunto.
Ääniä saatava tasaisesti eri ryhmistä
Von der Leyen tarvitsee tuekseen 374 meppiä 747:stä. Parlamentissa on virallisesti 751 jäsentä, mutta kolme Kataloniasta valittua espanjalaismeppiä ei ole vielä voinut lunastaa paikkaansa eikä Tanskassa ministeriksi noussutta edustajaa ole vielä korvattu.
Ei kuitenkaan riitä, että von der Leyen saa niukan enemmistön – jotta hänellä olisi riittävästi poliittista selkänojaa, hän tarvitsisi vähintään 400 meppiä tuekseen.
Hänen täytyy myös saada ääniä ikään kuin "oikeilta tahoilta".
Hän tarvitsee taakseen paitsi oman EPP-puolueensa, myös demareita ja liberaalien RE-meppejä. Jos käy ilmi, että hän on tullut valituksi ennen kaikkea ääri- ja populistiryhmien, vaikkapa Puolan Laki ja Oikeus -puolueen äänillä, se voi tietää hänelle vaikeita aikoja.
Tuolloin voitaisiin helposti vetää johtopäätökset, että von der Leyen valittiin Puolan tuella. Puola on rikkonut EU:n oikeusvaltioperiaatteita vastaan viime vuosina.
Tuota vaikutelmaa lisäisi se, että EU-johtajat joutuivat hylkäämään Frans Timmermansin valinnan komission puheenjohtajaksi niin kutsutun Visegrad-ryhmän eli Puolan, Unkarin, Tsekin ja Slovakian vastustuksesta.
Visegrad-maat tyrmäsivät Timmermansin valinnan, koska tämä on puolustanut komissiossa oikeusvaltioperiaatetta ja arvostellut maiden tilannetta. Timmermansin kaatuminen oli siis Itä-Euroopan maiden suuri voitto – ja niin olisi myös von der Leyenin valinta, jos se tapahtuu EU:n oikeusvaltioperiaatteita vastustavien äänillä.
Jos parlamentti hylkää von der Leyenin nimityksen, Eurooppa-neuvostolla eli jäsenmaiden valtionjohtajilla on EU-lain mukaan kuukausi aikaa etsiä tehtävään uusi ehdokas.
Helsingin Arabianrannan henkirikosta käsitellään tänään käräjäoikeudessa
Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään Arabianrannan murhajutun käsittely. Viime jouluna sattuneen henkirikoksen uhri oli seitsemänvuotias poika, ja rikoksesta syytetty on hänen vuonna 1982 syntynyt enonsa. Poliisi kertoi tutkinnan valmistuessa, että teräaseella tehty henkirikos oli impulsiivinen teko. Jutun käsittelyä varten on varattu oikeudessa ainoastaan yksi päivä. Tuomio annetaan myöhemmin.
Käytettyjen autojen maahantuonti ennätyksellistä
Autorekka rullasi laivasta maihin Vuosaaressa Helsingissä perjantaiaamuna. Kyydissä oli Saksasta tuotuja käytettyjä autoja.Pekka Pantsu / Yle
Käytettyjen henkilöautojen tuonti ulkomailta Suomeen nousee tänä vuonna uuteen ennätykseen. Kasvua oli tammi-kesäkuussa 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten henkilöautoja tuodaan Ruotsista ja Saksasta. Samaan aikaan uusien henkilöautojen myynti on laskussa ja autoala vaatii veroremonttia.
Ihmiskunnan historiallinen matka Kuuhun alkoi 50 vuotta sitten
NASA
Yle julkaisee tästä päivästä alkaen artikkelisarjan kuututkimuksen menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Apollo 11:n laskeutumispäivänä lauantaina huipentuvassa kuupaketissa on viikon aikana myös muun muassa kuunneltavia podcasteja sekä kuuvisa.
EU:n nimityspeli huipentuu parlamentin äänestyksessä illalla
Saksalainen Ursula von der Leyen on saanut edeltäjiään selvästi kovempaa kritiikkiä parlamentissa. Hän olisi ensimmäinen nainen puheenjohtajana komission yli 60-vuotisen olemassaolon aikana.Olivier Hoslet / EPA
Euroopan parlamentti äänestää tänään, hyväksyykö se komission uudeksi puheenjohtajaksi esitetyn Ursula von der Leyenin nimityksen. Hyväksyntä on kaikkea muuta kuin varma. Ennen äänestystä onkin luvassa viime hetken suostuttelurutistus, kun von der Leyen esittelee suunnitelmansa parlamentille ja keskustelee meppien kanssa.
Sää jatkaa lämpenemistään
Joonas Koskela / Yle Sää
Lämpeneminen ei pysähdy, mutta sadekuuroja esiintyy edelleen. Sateet liikkuvat lännestä, ja tiistaina on epävakaista Kotka–Jyväskylä–Kokkola-linjan länsipuolella. Ukkonenkin näyttäytyy. Idässä ja pohjoisessa on pääosin poutaista ja maan keskiosasta itään yltävällä alueella osin aurinkoistakin. Lue lisää säästä Ylen verkkosivuilta.
