Antti Hyppösen pellolla Isossakyrössä on meneillään jokakesäinen urakka, kun viljan seasta etsitään ei-toivottua hukkakauraa.
Etsintä tapahtuu peltoja pitkin poikin kävellen ja kasvustoja tarkkaillen. Isännän tottuneet silmät erottavat toivotun kasvun seasta hukkakaurat.
Jokainen röyhy, joka löytyy, kitketään pois juurineen ja poltetaan.
Hyppöselle kertyy päivässä 10000 – 20000 askelta. Ja kun tämä ensimmäinen tarkkailukierros pelloilla on tehty, on reilun viikon päästä samalle kierrokselle lähdettävä uudelleen.
– Yksi kierros ei riitä, sillä aina on jälkiversoja, joissa on itävät jyvät. Ne on myös saatava pois, sanoo Hyppösen mukaan peltokierrokselle lähtenyt kasvintuotannon erityisasiantuntija Pekka Tuomisto ProAgria Etelä-Pohjanmaasta.
Alueellisia eroja
Ruokaviraston tilastojen mukaan Suomen pelloista 17,7 prosenttia oli hukkakauran saastuttamaa viime vuonna.
Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella osuus oli 29,3 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella 15,1 prosenttia.
Alueellisten erojen syytä voidaan hakea esimerkiksi historiasta, kun 1960-luvun alun huonoina siemenvuosina sallittiin poikkeuslailla ulkomaisen siemenviljan tuominen Suomeen. Ulkomailta tuodussa siemenviljassa sallittiin 4 kappaletta hukkakauroja siemenkiloa kohden, mikä johti hukkakauran leviämiseen.
– Olisivatko ulkomaiset siemenet jääneet rannikkoseuduille, missä viljanviljely on perinteisesti ollut yleisintä, miettii tarkastaja Juha Rantamäki Ruokaviraston siemenyksiköstä.
Rantamäen mukaan juuri Suomen viljavat rannikkoseudut ovat saastuneimpia. Niillä hukkakauran tarkkailu on erityisen tärkeää kaikilla pelloilla.
Koska tilastot perustuvat viljelijöiden ilmoituksiin, saattaa osasyy eroihin löytyä myös niistä.
Viranomaisten suorittaman valvonnan perusteella tilastoja korjataan, mutta silti niissä arvioidaan olevan mukana esimerkiksi sellaisia peltolohkoja, jotka ovat olleet jo pitkään nurmella ja puhdistuneet hukkakaurasta. Viljelijät eivät kuitenkaan aina hae lohkoille puhtaustarkastusta, minkä vuoksi ne säilyvät tilastoissa.
Tarkastuksen aikana löytyi yksi hukkakaura, joka kitkettiin juurineen, pussitettiin ja vietiin poltettavaksi.Anne Elhaimer / Yle
Hallittavissa oleva ongelma
Juha Rantamäki on tyytyväinen siihen, että hukkakauran saastuttama kokonaisala on kääntynyt viime vuosina laskuun.
Myös Pekka Tuomisto suhtautuu rauhallisesti tilanteeseen. Kasvista on tehtävä ilmoitus viranomaisille, jos sitä pelloilta löytyy – omalta tai naapurin.
– On tiloja, joilla ei ole hukkakauraa, mutta en usko, että on kuntia, joissa ei sitä olisi. Onneksi se on hallittavissa oleva ongelma, Tuomisto sanoo.
Hukkakauran kemiallista torjuntaa ei enää voi tehdä, mutta kitkemiseen on vielä hyvin aikaa, sillä hukkakaurakasvustot ovat nousseet muun kasvuston yläpuolelle ja ne on helppo havaita.
Kitkemisen lisäksi hukkakauran torjuntakeinoja ovat toistuvat niitot ja saastuneiden lohkojen laittaminen nurmikierrolle.
"Hyvä, että löytyi"
Antti Hyppösen pellosta löytyy yksi hukkakaura. Se kerätään oikeaoppisesti juurineen pussiin ja löytöpaikka merkitään karttaan. Ensi vuonna tarkastetaan erityisen tarkasti ne lohkot, joilta hukkakauraa on aiemmin löytynyt.
Isäntä on tyytyväinen. Hän tietää, että vaikka torjunnan hoitaisi mahdollisimman hyvin, hukkakauran leviämiseltä ei voi välttämättä kokonaan suojautua. Torjuntaa on tehtävä aina uudelleen.
– Eikö ole hyvä, että löytyi? Nyt se on kerätty pois ja toivotaan, että ensi vuonna sitä ei ole enää.
Muistan ensimmäisen kerran kun kuulin itseäni kutsuttavan somaliksi suomen kielellä.
Tavassa sanoa "somali" oli jotain, mikä teki oloni epämukavaksi. Olisin halunnut sanoa siihen jotain, mutta en osannut. Minähän olen somali. En vain ollut vielä ymmärtänyt hävetä sitä. Ja siksi tuntui epämukavalta, kun se sanottiin, kuin asia, mitä minun olisi pitänyt pyytää anteeksi. Olin tuolloin lapsi.
Joillekin se on suoranainen kirosana. Siis se, mitä olen. Senkin somali.
Isovanhempani tekivät osansa historiallisesti suvuilleen kuuluneiden maiden vapauttamisessa. Osa saatiin takaisin, kaikkea ei. Isoisäni joutui maanpakoon Mogadishuun, sillä hänen kotiseutunsa liitettiin Etiopiaan. Elämä jatkui ja he elivät elämänsä loppuun itsenäisessä sittemmin Somaliana tunnetussa maassa.
Vanhempani, jotka kumpikin syntyivät keskelle kolonialismia ehtivät perustaa perheensä itsenäisessä valtiossa, sisällissota kuitenkin ajoi heidät sieltä pois.
Keskustelut suomalaisuudesta ominaisuutena tai siitä kuka on riittävän suomalainen, tuntuvat taustaani vasten älyttömiltä. Vihjailut siitä, että minun tulisi tuntea häpeää juuristani, jotka ovat näiden rajojen ulkopuolelta, tuntuvat vastenmielisiltä. Ymmärrän ettei häpeä kohdistu kaikkiin juuriin, on niitäkin joista saa olla ylpeä. Valitettavasti somalijuuret eivät niihin lukeudu.
Somaliksi olen liian suomalainen, olen kasvanut täällä. Suomalaiseksi olen liian somali, sillä Elovena-kuvastoa vasten minä vasta erotun.
En ole ulkomaalainen tässä maassa. Olen paikallinen, jolla on historia ja juuret, jotka ulottuvat kauas. Juuret eivät ole aihe ylpeilyyn, sillä kukaan ei valitse historiaansa itse. Ne eivät kuitenkaan missään nimessä myöskään ole häpeän aihe.
Historiani ja juureni ei ole ainoa asia elämässäni, joka tuottaa ristiriitoja. Olen liian vanha milleniaaliksi ja liian nuori 70-luvun hipiksi. Mikä on se sukupolvi, joka jää tähän välimaastoon?
Tavoitteeni ei ole toteuttaa kuvitteellista suomalaisuutta tai sukupolvikokemusta vaan elää elämääni.
Somaliksi olen liian suomalainen, olen kasvanut täällä. Suomalaiseksi olen liian somali, sillä Elovena-kuvastoa vasten minä vasta erotun.
Suhteessa muihin koen olevani liikaa sitä ja liian vähän tätä, mutta en tarpeeksi mihinkään lokeroon. Tiedän itse, kuka olen ja olen sujut itseni kanssa. Minä en kaipaa termejä, sille mitä olen tai kuka olen, se tarve tulee ulkopuolelta.
Hämmennän, joten minun tulisi olla itse myös hämmentynyt tai edes esittää hämmentyneen roolia.
Somali-sanaa olen kuullut vuosien varrella niin koulujen pihoilla, julkisissa tiloissa, poliitikkojen puheenvuoroissa kuin median otsikoissa. Harvoin siihen liittyy neutraali tai positiivinen sävy. Joillekin se on suoranainen kirosana. Siis se, mitä olen. Senkin somali. Se teki nuorena kipeää ja oli vaikea samaistua sanaan suomenkielisessä ympäristössä.
Olemassaoloni, somaliuteni ei ole seikka, jota voi käyttää keskusteluissa minun ohitseni. Erityisen vastenmielisenä koen sen, kun sillä yritetään purkaa etnonationalistien suomalaisuuskuvastoa, joka on hauraampi kuin virtaavan joen päällä kelluva jää.
”Somali. Osaatko edes hävetä?” Eräs valkoinen suomalainen kysyi bussipysäkillä – en osannut – hänen puolestaan kuitenkin hävetti.
Maryan Abdulkarim
Kirjoittaja on tamperelaistaustainen kulttuurin ja median sekatyöläinen, joka asuu Helsingissä.
Kivut ovat jollain tapaa läsnä päivittäin 22-vuotiaan oululaisen Sofia Okkosen elämässä.
– Kipu tuntuu alamahassa, peräsuolessa, paksusuolessa ja lantiossa. Se tuntuu siltä kuin joku repisi kohtua irti sisuksistani. Peräsuolen kipu on polttavaa ja tuntuu kuin suolen seinämää poltettaisiin rautakangella. Ja turvotus vatsassa aiheuttaa venytyskipua –aivan kuin ilmapallo olisi puhallettu liian täyteen ilmaa ja se meinaisi poksahtaa.
Kivut johtuvat endometrioosista ja harvinaisesta suolistosairaudesta, jonka seurauksena suoliston seinämien lihakset ovat surkastuneet. Sairaus aiheuttaa muun muassa suoliston tukkeutumista.
Sairaudet rajoittavat Okkosen elämää ja hän on joutunut luopumaan monesta asiasta. Myös sellaisista asioista, mitä hän ei osannut odottaa – kuten ystävistä.
Sairaus ei näy ulospäin
Ulkopuolisen silmiin Okkonen ei näytä sairaalta – päinvastoin. Nainen hymyilee paljon ja hymy nousee silmiin asti. Huulia koristaa kauniin vaaleanpunainen huulipuna ja silmissä on luomiväriä.
Okkonen kertoo, ettei ole nukkunut silmäystäkään edellisenä yönä. Sitäkään hänestä ei huomaa.
– Olen tottunut siihen. Usein yöt menevät valvoessa, nainen toteaa ja hymyilee.
Kahdeksan vuotias Eetu-koira tuo Okkosen elämään paljon iloa. Eetu on asunut Okkosilla nyt vuoden verran. Paulus Markkula / Yle
Yksi syy ystävien menettämiseen on se, etteivät Okkosen sairaudet näy ulkopuolelle. Ystävät eivät ymmärtäneet, miksi iloinen ja pirteä ihminen alkoi yhtäkkiä perumaan tapaamisia yhtenään, eikä enää osallistunut kaveriporukan rientoihin.
Virkeä ulkokuori peitti sisälleen kovat kivut ja loputtoman väsymyksen.
– Jos ihminen murtaa jalan, kaikki ymmärtävät, että se on todella kipeä. Minulla vaatteet peittävät arvet ja mustelmat, joten ihmiset eivät näe, mitä sairaudet tekevät.
Ystävien menettäminen sairauden vuoksi on aiheuttanut vihaa, surua, katkeruutta.
– Tunnen avuttomuutta, kun en tiedä, miten voisin pelastaa ystävyyssuhteen. Kun toinen ei yhtään ajattele samalla tavalla, eikä näe sitä, mitä itse koen.
Rakkaus kestää
Miten minä voin auttaa? Voinko kysyä sairaudesta? Muun muassa tällaisia kysymyksiä sairastuneen läheiset pyörittelevät Mehiläisen psykologi Päivi Kivelän mukaan usein mielessään.
Ihmisen sairastuminen vaikuttaa luonnollisesti sairastuneen itsensä myös lähipiiriin. Läheisen sairaus saattaa aiheuttaa hämmennystä, pelkoa ja avuttomuuden tunnetta.
– Jos ei tiedä, miten auttaa sairastunutta, saattaa tuntua helpommalta pysyä poissa hänen elämästään.
Joskus läheisen sairastuminen voi kuitenkin lähentää ihmissuhdetta. Tehdä siitä vahvemman. Näin kävi esimerkiksi Sofia Okkoselle ja hänen miehelleen Tuomas Okkoselle.
– Olemme tulleet lähemmäs toisiamme, kun meillä on ollut niin paljon koettelemuksia viime vuosien aikana, Tuomas Okkonen kertoo.
Pariskunta alkoi seurustelemaan vuonna 2011. Vuonna 2014 Sofia sai diagnoosin suolistosairauteen ja vuonna 2016 endometrioosiin.
Sofia Okkosen viimeisin iso leikkaus tehtiin tämän vuoden toukokuussa. Silloin hänen suolistoonsa ommeltiin tukiverkkoja. Kuva on otettu, kun Okkonen on päässyt ensimmäistä kertaa istumaan leikkauksen jälkeen.Sofia Okkonen
Sairaudet rajoittavat huomattavasti etenkin Sofian elämää. Hän ei voi urheilla, nostella painavia tavaroita tai tehdä äkkinäisiä liikkeitä.
Nainen kärsii myös kiusallisemmista vaivoista. Hänen kykynsä pidätellä ulostetta on olematon. Sen vuoksi hänelle on sattunut muutaman kerran vahinko esimerkiksi lenkkipolulla kävellessä koiran kanssa. Nykyään Okkonen käyttää välillä vaippoja, erityisesti silloin, jos täytyy taittaa pidempi matka vaikkapa bussilla.
– Aluksi oli tosi vaikeaa hyväksyä, että olen 22-vuotias nainen ja joudun käyttämään vaippaa. Mutta se on helpottanut elämää, kun ei tarvitse kuljettaa vaihtovaatteita aina mukana.
Vaikka Tuomas joutuu tekemään suurimman osan kotitöistä, huolehtimaan useimmiten Eetu-koiran ulkoilutuksesta ja pariskunnan yhteinen tekeminen rajoittuu neljän seinän sisään, mies ajattelee, että heidän arkensa on normaalia.
– Sairauksien tuoma suurin muutos on mielestäni se, että nykyään me elämme paljon enemmän hetkessä ja nautimme siitä.
Aina ei kannata yrittää piristää
Ymmärtäminen ja sairauden huomioiminen olisivat Terveystalon psykologi Outi Reinola-Kuusiston mukaan parhaita tapoja tukea sairastunutta.
– Ei kukaan huvikseen tekeydy sairaaksi tai valittele vaivojaan. Kyllä ne ovat todellisia ja aiheuttavat hirveitä kärsimyksiä ihmiselle, joilla niitä on.
Hän kuitenkin tiedostaa, että terveen ihmisen voi olla vaikea ymmärtää sitä, ettei sairas aina jaksa tulla paikalle tai vastata puhelimeen. Ei kerta kaikkiaan kykene sellaisiin asioihin, mihin terve kykenee.
– Sen takia ihmiset saattavat turhankin herkästi närkästyä siitä, ettei ystävä lähtenytkään mukaan, vaikka häntä yritettiin piristää.
Reinola-Kuusisto ajattelee, että terveet läheiset ylipäätään ajattelevat liikaa sitä, että menevät sairaan ihmisen luo ja piristävät häntä tai järjestävät jotain piristävää aktiviteettia. Silloin, kun ihminen on hyvin sairas ja huonovointinen voivat tällaiset piristävät tapahtumat olla liian vaativia. Jopa kotoa lähteminen voi tuntua vaikealta.
– Sairas ihminen on itsensä asiantuntija ja häneltä kannattaa kysyä, mitä hän jaksaa. Tärkeintä olisi kuitenkin muistaa ystävää. Olla yhteydessä, laittaa viestiä, soittaa. Eikä unohtaa.
Kotitöiden tekeminen ei ole Okkoselle itsestäänselvyys. Useimmiten hän ei kykene niihin kipujensa vuoksi, vaan hänen miehensä hoitaa ne. Paulus Markkula / Yle
Sofia Okkonen olisi toivonut ystäviltään tukea sairastuttuaan. Ja että he tsemppaisivat ja tulisivat sairaalaan moikkaamaan, koska siellä on niin yksinäistä.
Välillä kipujen takia olo on huono niin fyysisesti kuin henkisestikin, eikä Okkonen silloin jaksa välttämättä tavata ihmisiä. Silloinkin hän toivoisi, että yhteydenpito ei loppuisi ainakaan kokonaan.
– Voisi vaikka soitella pari kertaa viikossa. Yleensä, kun olo on huonompana, on mielikin maassa. Silloin yhteydenotot piristäisivät.
Sairastunut pystyy myös itse auttamaan läheisiään ymmärtämään paremmin omaa tilaansa kertomalla konkreettisesti esimerkiksi siitä, missä ja minkälaisena kipu tuntuu tai mitä operaatioita tai hoitoa on saanut.
Näin Okkonenkin on alkanut tekemään, vaikkakin blogin muodossa. Siellä hän jakaa tietoa sairauksistaan, niiden oireista ja sairaalajaksoistaan. Nainen on leikattu sekä endometrioosin että suolistosairauden vuoksi useamman kerran. Viimeksi tämän vuoden toukokuussa.
– Osa on alkanut vasta sitten ymmärtämään minua ja sairauttani, kun olen alkanut kirjoittamaan asioista. He ovat tajunneet, etten olekaan laiska tai jää tarkoituksella pois asioista.
Fyysinen sairaus vaikuttaa myös mieleen
Vakava sairaus ei vaikuta pelkästään ihmisen kehoon, vaan hyvin usein myös mieleen, seksuaalisuuteen ja jopa persoonallisuuteen. Sairastuminen on psykologi Päivi Kivelän mukaan kriisi, jonka seurauksena ihmisen käyttäytyminen saattaa muuttua hetkellisesti paljonkin.
– Ensin voi olla ihan shokkitilassa siitä, mitä on tapahtunut. Sen jälkeen tulee reagointivaihe, jolloin ihmisellä voi olla aikamoisia eriskummallisia käyttäytymismalleja ja tapoja. Sen jälkeen tulee käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe, jolloin elämä alkaa muotoutua uudelleen.
Sairauden aiheuttamat persoonallisuuden muutokset ja alakuloinen mieliala voivat tuntua raskaalta myös läheiselle. Kivelän mukaan olisi tärkeää kuitenkin kiinnittää huomiota niihin puoliin ihmisessä, jotka ovat tehneet heistä alunperin ystäviä. Ja puhua niistä myös ääneen.
– Voi sanoa vaikka, että sinulla on ihan huikea huumorintaju. Ja muistuttaa, ettei hän ole yhtä kuin hänellä oleva sairaus.
"Terveitä ihmisiä minulla ei ole elämässä"
Kun Sofia Okkonen sai endometrioosidiagnoosin, hän kuuli samalla, että saattaa jäädä lapsettomaksi ja että tulee kärsimään kivuista luultavasti koko loppuelämänsä. Se laukaisi masennuksen ja sopeutumishäiriön.
– Sopeutumishäiriö on sellainen tila, etten myöntänyt itselleni tai muille, että olen sairas. Halusin vain ajatella, että kyllä minä paranen, enkä pystynyt puhumaan ollenkaan sairaudestani.
Pari vuotta Okkonen oli täynnä vihaa. Hän ajatteli, että elämä on ohi. Enää ei kannata yrittää mitään.
– Nykyään ajattelen, että ehtisinpä tehdä kaikkea ihanaa vielä. Että tulisi parempia vaiheita elämässä.
Okkonen käy kuitenkin edelleen psykoterapiassa masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön vuoksi.
Sofia Okkonen ei voi käydä pitkillä lenkillä koiransa kanssa, koska vessan pitää olla aina lähellä ulosteenpidättämiskyvyttömyyden vuoksi. Onneksi heidän kotinsa lähellä on metsä, jonne pääsee nopeasti ulkoilemaan. Paulus Markkula / Yle
Suomen terveydenhoidossa tulisi Kivelän mielestä kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten ihmistä tuetaan silloin, kun hänelle kerrotaan vakavasta sairaudesta.
– Lääketieteellinen informaatio on toki tärkeää, mutta myös psykologin tai muun ammattilaisen tarjoamat tukikeskustelut. Psykologi voi kertoa siitä, miten ihmisen mieli toimii tällaisissa tilanteissa, koska ihmisten reaktiot voivat olla niin erilaisia.
Tukea voi saada myös vertaistukiryhmistä. Sellaisissa Okkonenkin on käynyt ja löytänyt sieltä uusia ystäviä. Hän kertoo, että esimerkiksi endometrioosia sairastaville on todella virkeä tukiryhmä Oulussa.
– Minulla on nykyään kaksi sydänystävää, joiden kanssa voi puhua mistä vain. He ovat molemmat sairaita. Terveitä ihmisiä minulla ei oikeastaan ole elämässä.
Ihmisen sairastuminen testaa usein ystävyyden laatua. psykologi Outi Reinola-Kuusisto näkee asian niin, että aito ystävä on vierellä, mutta sellainen kaveri, jonka kanssa on käyty vain juhlimassa jää.
– Meillä on ystäviä eri tarkoituksiin ja eri elämänvaiheissa. Joidenkin kanssa jaetaan harrastuksia ja osan kanssa sielujen syvimpiä tuntoja ja ollaan aidosti rinnalla kulkijoita.
Kysy suoraan
Vaikka ymmärtäisikin sairaan ystävän tai perheenjäsenen tilanteen, voi yhteydenpito ja tapaaminen silti tuntua vaikealta. Läheinen ei välttämättä tiedä, miten puhua sairaudesta ja siihen liittyvistä asioista.
Paras tapa toimia tällaisessa tilanteessa on psykologi Päivi Kivelän mielestä kysyä suoraan, että minkälaista tukea ja apua tarvitset.
– Kysyjä ei voi satuttaa sairastunutta, jos hän kysyy ihan suoraan, että haluatko puhua asiasta.
Sairaalan pedit ovat tulleet vuosien saatossa Okkoselle tutuiksi. Tässä kuvassa hän on kivun hoidossa osastolla endometrioosin vuoksi, kun kuukautiset tulivat vaihdevuosia aiheuttavasta lääkkeestä huolimatta. Kuukautiset aiheuttavat naiselle aina äärettömän kovia kipuja. Sofia Okkonen
On kuitenkin asioita, joita kroonisesti sairas ei halua kuulla. Pahinta Okkosen mielestä on se, jos joku sanoo, että kyllä se siitä helpottaa.
– Krooninen sairaus ei helpota, eikä parane. Yleensä se pysyy samanlaisena tai pahenee. Minä en voi koskaan parantua tästä.
Onko sinulla kokemusta läheisen sairastumisesta? Miten se on vaikuttanut ystävyyteen? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.
Tulli on tutkinut tapausta, jossa Suomeen on useiden vuosien ajan tuotu laittomia poppers-tuotteita. Niitä on myyty aikuisviihdeliikkeissä ja verkkokaupoissa.
Poppers-tuotteet ovat joukko alkyylinitriittejä, joita käytetään lähinnä päihtymistarkoitukseen ja tehostamaan seksuaalista kokemusta.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan poppersien tilaaminen ulkomailta on kiellettyä ilman asianmukaista lupaa.
Takavarikoitujen ja myyntiin päätyneiden poppers-tuotteiden arvo on yhteensä noin 600 000 euroa, ja epäiltyjen on arvioitu hyötyneen taloudellisesti noin samalla summalla.
Tulli arvioi, että vuosina 2013–2019 poppers-tuotteita on päässyt myyntiin noin 40 000. Alkuvuonna popperseja takavarikoitiin Etelä- ja Länsi-Suomessa noin 2 500.
Epäiltyjen omaisuutta on saatu turvaamistoimena takavarikkoon lähes vastaava määrä kuin mitä rikollisella toiminnalla on ansaittu.
Tulli on esitutkinnan aikana kuulustellut useita henkilöitä epäiltynä rikoksesta. Heidän epäillään johtaneen aikuisviihdeliikkeitä.
Tulli on tutkinut tapausta lääkeainerikoksena ja salakuljetuksena. Esitutkinta on valmistumassa, ja tapaus siirtyy syyteharkintaan Helsingin ja Länsi-Suomen syyttäjänvirastoihin vielä tämän vuoden aikana.
Mikä poppers?
Proviisori Veli-Matti Surakka kertoo A-klinikkasäätiön ylläpitämän Päihdelinkin sivuilla, että poppersit ovat nestemäisiä alkyylinitriittejä, joita käytetään hengittämällä avatusta pienestä pullosta haihtuvaa valmistetta nenän kautta.
Nimi poppers tulee siitä, että yksi käytetyistä alkyylinitriiteistä, amyylinitriitti, oli pakattu ampulleihin, joiden avaaminen sai aikaan poksahtavan äänen.
Alkyylinitriittejä on käytetty aiemmin esimerkiksi rasitusrintakivun hoitoon.
Nykyään lääketieteellinen käyttö ei ole merkittävää, vaan aineita hyödynnetään lähes yksinomaan päihteenä ja tehostamaan seksuaalista kokemusta.
Poppersien oletetaan lisäävän typpioksidin määrää elimistössä, ja tämä aiheuttaa keskeisimmät vaikutukset. Verisuonet laajenevat, mikä alentaa verenpainetta ja saa aikaan tokkuraisuutta, lämmön tunnetta ja euforiaa.
Vaikutus alkaa lähes välittömästi, mutta loppuu muutamassa minuutissa. Myös peräaukon sulkijalihas rentoutuu, minkä takia popperseja on käytetty anaaliseksin helpottamiseksi.
Haittavaikutuksia ovat ihon punastuminen, päänsärky, sydämen tykytykset ja miedot allergiset oireet. Muutamissa tapauksissa lyhytaikainen käyttö on aiheuttanut pitkäkestoisia näkövaurioita. Fyysistä riippuvuutta ei kehity.
Popperseja ei saa missään nimessä juoda. Suun kautta otettuna ne ovat erityisen vaarallisia ja voivat tappaa, eikä niistä saa silloin haluttua päihdyttävää vaikutusta.
Suurinta käyttö on Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tilastoja käytön yleisyydestä Suomessa ei ole saatavilla.
Kun lainsäädäntö tiukentui, kehitettiin erilaisia poppers-johdoksia, joiden myyntiä ei rajoitettu. Lainsäädäntöä pyritään edelleenkin kiertämään siten, että popperseja myydään "huoneenraikastimina".
Sähkötupakkayhtiö Juul Labsin toimitusjohtaja Kevin Burns on esittänyt anteeksipyynnöksi tulkitun kommentin sähkötupakasta riippuvaisten lasten vanhemmille.
Burnsin anteeksipyyntö nähtiin maanantaina Yhdysvalloissa esitetyssä sähkötupakkaa käsittelevässä CNBC-televisiokanavan dokumentissa "Vaporized: America's E-cigarette Addiction".
Dokumentissa toimittaja kysyy Burnsilta, kuinka tämä puolustaisi yhtiönsä kasvua sähkötupakasta riippuvaiseksi tulleen teinin vanhemmalle.
– Ensinnäkin sanoisin olevani pahoillani, että heidän lapsensa käyttää tuotetta. Sitä ei ole tarkoitettu heille [lapsille], Burns sanoi.
Hän sanoi toivovansa, etteivät mitkään Juulin toimet ole tehneet sähkösavukkeista houkuttelevia nuorille. Lisäksi Burns myönsi, että sähkötupakan pitkäaikaisen käytön vaikutuksista pitää tehdä tutkimusta.
Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan Juulin osuus Yhdysvaltain sähkötupakkamarkkinasta on noin 40 prosenttia. The New York Timesin mukaan yhtiön markkinaosuus on yli 70 prosenttia. Viime vuonna Marlboro-savukkeita valmistava Altria osti 35 prosentin osuuden Juulista.
Sähkötupakka houkuttaa nuorisoa
Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA on kuvaillut sähkösavukkeiden käytön yleisyyttä teini-ikäisten keskuudessa epidemiaksi. Vuonna 2018 lähes 21 prosenttia amerikkalaisista high school -opiskelijoista käytti sähkötupakkaa.
Sähkötupakkaa on markkinoitu aikuisille keinona lopettaa perinteisen tupakan polttaminen. Sähkösavuketta pidetään tupakointia vaarattomampana, mutta sen vaikutuksia ei vielä tunneta tarkasti.
Tupakointi onkin vähentynyt Yhdysvalloissa jo vuosien ajan. Nyt amerikkalaiset viranomaiset pelkäävät, että sähkösavukkeet koukuttavat uuden sukupolven nikotiiniin.
Juul on yrittänyt torjua teinien sähkötupakointia poistamalla hedelmänmakuisia sähkösavukenesteitä myynnistä sekä sulkemalla yhtiön sosiaalisen median tilejä.
"Valeanteeksipyyntö"
Tupakointia vastustavan kansalaisjärjestön Campaign for Tobacco-Free Kidsin hallituksen puheenjohtaja Matthew L. Myers kutsuu Burnsin kommenttia valeanteeksipyynnöksi.
Myersin mukaan Juulilla on ollut merkittävä rooli sähkötupakan käytön yleistymisessä nuorison keskuudessa Yhdysvalloissa. Yhtiö muun muassa käytti sosiaalisen median mainoksissaan kauniita nuoria malleja trendikkäissä ympäristöissä.
– Juul toimii tupakkateollisuuden pelikirjan mukaisesti julistaen kovaa, että he eivät halua lasten käyttävän tuotteitaan. He eivät koskaan myönnä, että heidän markkinointinsa houkutteli lapsia, Myers sanoi järjestön tiedotteessa.
Suomessa viranomaiset ovat yrittäneet rajoittaa hyvänmakuisten sähkötupakkanesteiden myyntiä. Toistaiseksi kiellot eivät ole purreet.
Vanhusten hoitoisuustarpeen huomiointi hoivakotien henkilöstömitoituksissa herättää kasvavaa huolta hoitajien keskuudessa. Hoitoisuudella tarkoitetaan vanhuksen yksilöllistä toimintakykyä ja päivittäisen hoidon tarvetta.
Pelkästään toukokuusta heinäkuun puoliväliin Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenistöltä on tullut useita kymmeniä yhteydenottoja liiton toimistoon.
Kehittämisyksikön asiantuntijan Elina Kiurun mukaan asia on ollut huolenaihe jo vuosia, mutta yllättäen yhteydenotot ovat lisääntyneet alkuvuoden vilkkaan hoivakeskustelun jälkeen.
– Nyt on ollut jokin uusi trendi, ettei asiakkaiden hoitoisuutta ja toimintakykyisyyttä tarvitse huomioida henkilöstömitoituksessa. Hoitoisuussuositus ja vanhuspalvelulaki nimenomaisesti perustuvat siihen, että hoitoisuus ja toimintakyky vaikuttavat vaadittuun henkilöstömäärään, toteaa Kiuru.
Kehitys on Kiurusta huolestuttava, sillä hoivakeskustelun ollessa kuumimmillaan hän ja liiton hoitajajäsenet odottivat täysin päinvastaisia vaikutuksia.
– Olen ihmetellyt miten tämä on voinut mennä näin päälaelleen. Jotenkin tuntuu niin kummalliselta, että tämän kriisin jälkeen ollaan edelleenkin näin lapsen kengissä, pohtii Elina Kiuru.
Asiakkaille tehtävien toimintakykyarviointien pohjalta määritellään koko yksikön laskennallinen mitoitustarve sekä asiakaskohtainen hoitotarve.Asmo Raimoaho / Yle
Resurssien tarve myös elää jatkuvasti asiakkaiden kunnon mukaan. Vanhusten toimintakyky yleensä laskee iän karttuessa ja sairauksien edetessä, ja Kiuru perää yrityksiltä reagointikykyä muuttuviin tilanteisiin.
Kiuru kertoo esimerkin, jossa työnantajan edustaja oli kertonut henkilöstölle, ettei palvelun ostanut kaupunki niin odotakaan hoitoisuustarpeen huomioimista. Vain asiakkaiden pääluku ratkaisee.
Yhteydenotto kaupunkiin paljasti, että sopimukseen oli kirjattu vaatimukset riittävästä resurssoinnista – Elina Kiurun mukaan hieman löyhin sanankääntein, mutta kuitenkin.
Esperi: hoitotarve ja sen hinta eivät kulje käsikkäin
Esperi Caren henkilöstöjohtaja Maria Pajamon mukaan tilaajakuntien palvelusopimusten nykyiset mallit ja käytännöt vaihtelevat eivätkä aina välttämättä tue laadukkaan hoivan toteutumisedellytyksiä.
– Asukkaiden hoitoisuuden kehittyminen ja palvelusta maksettava hinta eivät kulje käsi kädessä. Vastuullisen sopimisen periaatteiden mukaisesti olemme aloittaneet kuntien ja kaupunkien kanssa neuvottelut siitä, mitä asukkaidemme hyvään hoivaan todellisuudessa ja arjessa tarvitaan, kertoo Pajamo.
Todellinen hoivan tarve tulisi Pajamon mukaan arvioida yhteismitallisin välinein, kuten Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän RAI-arviointijärjestelmän perusteella. Palvelusopimuksissa pitäisi määritellä selkeästi eri palveluluokat ja niiden hinnat sekä se, kuinka usein arvioinnit tarkistetaan. Tämän tulisi Esperin mukaan koskea myös palveluseteleitä.
Hoitoisuuden tarpeen huomioimiseksi Esperin yksiköissä on tehty toimenpiteitä, joiden avulla hoitajien tulisi pystyä keskittymään entistä paremmin varsinaiseen hoitotyöhön.
– Olemme lisänneet avustavan henkilöstön määrää ja käynnistäneet esimerkiksi hoiva-avustajakoulutuksen, kertoo henkilöstöjohtaja Maria Pajamo.
Esimerkki hoitohenkilöstön suunnitellusta mitoituksesta tehostetussa palveluasumisessa. Toteutunut henkilöstömitoitus puolestaan tarkoittaa mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus on korvattu sijaisilla. Asmo Raimoaho / Yle
Attendo: asiat paremmalla tolalla kuin ennen kohua
Attendon Lounais-Suomen vanhuspalveluista vastaava aluejohtaja Sari Laakso on ymmällään kuulleessaan hoitajilta kantautuneesta palautteesta.
– Meillä on nostettu hoitajamitoitusta ja palkattu avustavaa henkilökuntaa, joka on mitoituksen ulkopuolella. Hoitoisuustarve ja henkilömitoitus korreloivat tällä hetkellä paremmin kuin ennen kohua, sanoo Laakso.
Hän pitää mahdollisena, että jossain päin Suomea ei ole saatu rekrytoitua riittävästi henkilökuntaa.
Toisena selittävänä tekijänä voi olla yllättävä sairausloma-aalto, joka sotkee työpäivän kulun. Henkilöstömitoitukset lasketaan yksittäisten päivien sijaan vuorolistatasolla, joka Attendolla on kuusi viikkoa.
– Nyt on ollut esimerkiksi tosi pahat flunssa-aallot tosi myöhään. Jos kolme ilmoittaa aamulla, etten tule tänään töihin, siihen on haasteellista aamukuudelta saada enää kello seitsemäksi työntekijöitä.
Selkeää selitystä hoitajien kokemalle hoitoisuustarpeen sivuuttamiselle aluejohtaja Sari Laakso ei osaa antaa.
– Kun katsoo meidän hoitajamitoituksia listoista, ne ovat pääosin oikein hyvällä tolalla.
Avustavan henkilökunnan puute suuri haaste
Ylitarkastaja Jaana Aarnio Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta ei ole havainnut hoitoisuusvaatimuksiin liittyviä ongelmia.
– Esimerkiksi täällä Keski-Suomen alueella suuressa osassa yksiköitä on käytössä erilaisia toimintakykyarviointeja, joita asiakkaille tehdään. Niistä saatujen indeksien perusteella lasken yksikön laskennallisen mitoitustarpeen ja määrittelen asiakaskohtaisesti tarpeen kutakin asukasta kohden.
Suurena haasteena Aarnio mainitsee avustavan henkilökunnan puutteen, minkä seurauksena hoitajille jää vähemmän aikaa tehdä varsinaista työtään. Etenkin viikonloppuisin ja pyhinä henkilökunnan riittäminen vaikkapa keittiötöihin voi olla ongelma.
– Vaikka esimerkiksi yksikön luvassa olisi määritelty 0,5, se erittäin harvoin riittää tehostetun palvelun yksiköissä. Itse en ole vielä löytänyt yhtään ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksikköä jossa 0,5 hoitotyön mitoituksessa olisi riittävä, sanoo Aarnio.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu syyttää Euroopan maita Iranin ydinsopimuksen puolustamisesta.
Netanjahu totesi Twitter-tililleen ladatulla videolla, että Euroopassa on niitä, jotka heräävät vasta, kun Iranin ydinohjukset iskeytyvät Euroopan maaperään.
Netanjahu kommentoi asiaa samana päivänä, kun Euroopan maiden ulkoministerit puivat Iranin ydinsopimuksen kohtaloa kriisikokouksessa.
Jännitteet Iranin ympärillä ovat kasvaneet. Yhdysvallat vetäytyi Iranin ydinsopimuksesta jo viime vuonna. Se on asettanut Iranille pakotteita ja lisännyt joukkojaan Lähi-idässä.
Sittemmin Iran on ilmoittanut, ettei se aio enää noudattaa kaikkia vuonna 2015 solmitun ydinsopimuksen ehtoja. Heinäkuun alussa Iran esimerkiksi ylitti ydinsopimuksessa asetetun uraanin väkevöinnin 3,67 prosentin rajan.
Euroopan maat ovat silti pyrkineet pitämään kiinni sopimuksesta. EU:n ulkoministeri Federica Mogherini on todennut, että Iranin nyt ottamat askeleet on vielä mahdollista perua.
Iran: Yhdysvallat leikkii tulella
Israelin Netanjahu on vastustanut arkkivihollisensa Iranin ydinsopimusta alusta asti. Hän myös kehotti liittolaistaan Yhdysvaltain Donald Trumpia vetäytymään sopimuksesta. Viime viikolla Netanjahu uhosi, että Israelin hävittäjät yltävät kaikkialle Lähi-itään, myös Iraniin.
Iran ilmoitti kesäkuun puolivälissä ampuneensa alas yhdysvaltalaisen lennokin, joka loukkasi maan ilmatilaa. Yhdysvaltojen mukaan lennokki lensi kansainvälisessä ilmatilassa.
Trump kertoi tämän jälkeen, että Yhdysvallat oli valmiina tekemään sotilaallisen iskun Iraniin lennokin alas ampumisen vuoksi, mutta hän päätti viime minuuteilla perua hyökkäyksen. Trump on sanonut edelleen kiristävänsä Iranin vastaisia pakotteita. USA myös syyttää Iranin tehneen iskuja tankkereihin.
Parhaillaan New Yorkissa YK:n päämajassa vieraileva Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif varoitti Yhdysvaltojen leikkivän tulella. Hänen mukaansa Iranin viimeaikaiset ydinsopimuksen rikkomukset voidaan "kumota tunneissa".
– Emme ole aikeissa kehittää ydinasetta. Jos olisimme halunneet ydinaseen, olisimme tehneet niin jo kauan sitten, Zarif uhosi.
Zarif kommentoi asiaa sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli asettanut hänen liikkumiselleen Yhdysvaltojen maaperällä poikkeuksellisen tiukkoja ehtoja.
Yhdysvaltain astronauttien laskeutumista Kuuhun 50 vuotta sitten seurattiin henkeä pidätellen myös Suomessa. Oltiin isossa joukossa, sillä historiallista tapahtumaa katseli eri puolilla maailmaa arviolta 600 miljoonaa ihmistä.
Yleisradiolla oli televisiossa koko yön kestänyt suora lähetys Kuun malliin sisustetusta kuustudiosta. Houstonin lennonjohdon toimia seurasi Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Pasi Rutanen.
Pasilassa suomalaisten asiantuntijoiden joukko vastaili katsojien kysymyksiin samalla, kun Kuusta odotettiin uusia käänteitä. Keskustelua syntyi muun muassa siitä, syttyykö tulitikku Kuussa, ja jos syttyy, niin miten kauan tuli palaa.
Asian joukkoon mahtui myös huulenheittoa muun muassa ufoista, jotka ehkä seurasivat Maan asukkaiden kuumatkaa, ja astronautti Buzz Aldrinin housuista, jotka eivät olleet pysyä ylhäällä.
Mikä on pyöreä, keltainen ja täynnä kuoppia? Tietenkin juustotahko. Kuu on siis juustoa.
Vertaus tunnetaan yli tuhannen vuoden takaa, ja jo silloin siihen viitattiin vanhana. Myös Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa liittyi leikkiin yhtenä aprillipäivänä ja ilmoitti, että tiede on todistanut juustoteorian. Kuusta julkaistiin kuva, jossa näkyy tuotteen parasta ennen -päiväys.
Vuoden muina päivinä Kuun pinta ei ole astronomeille reikäistä emmentalia vaan regoliittipölyn paksulti peittämää kiveä, jossa on vuoria, laaksoja ja kraattereita.
Ensimmäisinä ihmisinä niitä näkivät paljain silmin Apollo 8 -avaruusaluksen astronautit joulukuussa 1968. Kun Nasan lennonjohto kysyi, miltä Kuun salaperäisellä kääntöpuolella näytti, he vertasivat pintaa harmaaseen hiekkarantaan.
Puoli vuotta myöhemmin, heinäkuun 16. päivänä vuonna 1969, ensimmäiset ihmiset lähtivät matkalle, jolla oli huima ja uhkarohkea tavoite, tuo harmaa kamara ihmisen saappaan alla.
Maan painovoima saa Kuun pyörimään akselinsa ympäri samaa tahtia kuin Maa, joten Kuu pitää takapuolensa meiltä aina piilossa. Sekään ei silti ole pimeä, kuten usein huolimattomasti tokaistaan.
Apollo-ohjelma oli lennättänyt ensimmäiset astronautit avaruuteen lokakuussa 1968. Lento Kuun ympäri tehtiin vain kaksi kuukautta myöhemmin, ja jo seuraavan vuoden kesällä ensimmäiset ihmiset laskeutuivat Kuuhun.
Heinäkuun 20. päivänä, 50 vuotta sitten, astronautti Neil Armstrong kapusi Apollo 11:n kuumoduulista Kuun pinnalle ja lausui historialliset sanansa: "Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta jättiläisharppaus ihmiskunnalle."
Tästä videolinkistä avautuu Nasan kooste Saturnus 5 -kantoraketin lähdöstä astronauttien laskeutumiseen Kuuhun ja paluuseen Maahan.
Ainutlaatuinen matkakuva Apollo 8:n ikkunasta jouluaattona 1968. Maapallo nousee Kuun takaa. Nasa
Apollo 11:n lennon lisäksi tänä vuonna viettää pyöreitä vuosia myös kaksi muuta merkkitapausta ihmiskunnan ja Kuun suhteessa.
Syyskuussa 1959 Neuvostoliiton luotain Luna 2 ohitti Kuun ensimmäisenä ihmisen rakentamana laitteena.
Vain viikkoja myöhemmin Luna 3 lähetti Kuun takapuolelta kaikkien aikojen ensimmäiset kuvat, suttuiset mutta kuvat kuitenkin.
Meidän kuumme on nimeltään Kuu. Ikiomaa erisnimeä ei ole, koska ihmisillä ei ollut tietoa muista kuista ennen vuotta 1610. Silloin Galileo Galilei havaitsi neljä Jupiterin kuuta.
Valtionpäämiehille kilpajuoksu Kuuhun oli enemmän valtapolitiikkaa kuin tiedettä. Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy asetti vuonna 1961 maansa tavoitteeksi miehitetyn kuulennon 1960-luvun loppuun mennessä.
Se oli mielettömän kunnianhimoinen julistus senaikaisella tietotaidolla, mutta suurvaltojen kylmän sodan kuumina vuosina vastapuoli piti päihittää alalla kuin alalla – ei vähiten niin edistyneisyyttä osoittavalla ja sotateollisuutta hyödyttävällä kuin avaruusteknologia.
Luna 3:n laukaisupäivä ei ollut sattumaa. Sillä hierottiin suolaa Yhdysvaltain haavoihin. Neuvostoliiton ja koko maailman ensimmäisen satelliitin Sputnik 1:n laukaisusta oli kulunut päivälleen kaksi vuotta.
Vielä Sputnikia karvaammin Yhdysvaltoja ehkä kirvelsi se, että ensimmäinen avaruuteen lentänyt ihminen oli venäläinen, Juri Gagarin vuonna 1961.
"Älkää jättäkö Kuuta amerikkalaisille. Saatte kaiken mitä tarvitsette." Neuvostojohtaja Nikita Hruštšov tiettävästi maansa rakettiteollisuudelle vuonna 1961
Myös ensimmäisen pehmeän laskun Kuun pinnalle Neuvostoliitto ehti tehdä ennen Yhdysvaltoja, helmikuussa 1966. Luna 9:ää seurasi Yhdysvaltain Surveyor 1 saman vuoden kesällä.
Kumpikaan ei humpsahtanut syvälle kuupölyyn ja jumiutunut sinne, mikä oli ollut yksi ennakkopeloista. Kisa ensimmäisestä miehitetystä kuulennosta saattoi jatkua.
Surveyor 1 ja sen Kuun pinnalle heittämä varjo LRO-luotaimen ottamassa kuvassa vuonna 2009. NASA / GSFC / Arizona State University
50 vuotta sitten Yhdysvallat sai kuukisan pääpalkinnon, kun Neil Armstrong ja Buzz Aldrin kapusivat ulos Kotkasta, Apollo 11:n kuumoduulista Eaglesta.
Lennon kolmas astronautti Michael Collins jäi Kuun kiertoradalle pilotoimaan komentomoduuli Columbiaa ja jännittämään, olisiko hänen tehtävä paluumatka Maahan yksin. Olisiko Eaglesta tuomaan Armstrong ja Aldrin takaisin Columbiaan vai jäisivätkö he varmaan kuolemaan?
Astronauttien kerrotaan arvioineen etukäteen keskenään, että mahdollisuudet olivat tasan. Presidentti Richard Nixon oli valmistellut puheen suru-uutisen varalle. Se alkoi näin: "Kohtalo on säätänyt, että miehet, jotka menivät Kuuhun tutkimaan sitä rauhan nimissä, jäävät Kuuhun lepäämään rauhassa."
Tuota puhetta ei tarvittu, vaan Nixon pääsi astronauttien paluun jälkeen intoilemaan, että "viikko oli ollut historian mahtavin sitten maailman luomisen".
"Historiallinen hetki, herättäkää naapuritkin!"
Arviolta 600 miljoonaa ihmistä kokoontui televisioiden ääreen seuraamaan suoraa lähetystä laskeutumisesta. Poliisien aikalaisraportit kertovat, että Yhdysvaltain kadut olivat todella hiljaisia.
Vasta prinssi Charlesin ja lady Dianan häät runsas vuosikymmen myöhemmin löivät tuon kansainvälisen katsojaennätyksen.
Yleisradiollakin oli oma kuustudionsa, koska myös Suomessa "lähetysverkkoon oli onnistuttu kytkemään koko maa", sanoi lähetyksen juontaja.
Hän suositteli herättämään myös naapurit seuraamaan historiallista tapahtumaa. Kello oli Eaglen laskeutumishetkellä Suomessa runsaan vartin yli kymmenen illalla. Kun Armstrong otti ensiaskeleet Kuussa, Suomessa oli ehditty jo seuraavan päivän aamuyöhön.
Yhdysvallat teki Apollo 11:n jälkeen vielä viisi miehitettyä kuulentoa. Kuussa käveli kaikkiaan 12 astronauttia.
Visionäärisen pääsuunnittelijansa Sergei Korolevin vuonna 1966 menettänyt Neuvostoliitto hautasi oman kuumatkaohjelmansa 1970-luvun puolivälissä ja sanoi, ettei miehitetty matka ollut koskaan tavoitteena ollutkaan.
Neuvostoliitto kävi kuitenkin noutamassa kuuperänäytteitä useilla miehittämättömillä lennoilla, ja Kuussa rullasi myös neuvostoliittolaisia mönkijöitä yhdysvaltalaisten lisäksi.
"Kuvat Kuusta ovat Hollywoodista!"
Yhdysvaltain lipun iskeminen Kuun kamaraan oli Yhdysvalloille valtava propagandavoitto.
Siksi oli niitäkin, jotka pitivät sitä liian hyvänä ollakseen totta. Kun muu maa riemuitsi, viitisen prosenttia yhdysvaltalaisista uskoi, että kyseessä oli hallituksen huijaus ja Hollywoodissa tehty lavastus.
Nykyään epäileväisiä on etenkin siinä joukossa, joka ei itse ollut vielä jännittämässä Apollo 11:n matkaa. Epäilijöitä – joskaan ei suorastaan kiistäjiä – oli peräti 27 prosenttia Yhdysvaltain 18–24-vuotiaista, kertoi vuonna 2004 tehty kyselytutkimus.
Epäilyksien takaa löytyy sinänsä looginen kysymys: jos Kuuhun pystyttiin menemään, miksi matkat lopetettiin? Siihen vastataan tämän jutun rinnakkaisjutussa, joka julkaistaan myöhemmin tänään.
Yhden salaliittoteorian mukaan huijausfilmien ohjaajakin on ilmeinen. Hän on Stanley Kubrick, joka vuonna 1968 ohjasi tieteiselokuvan "2001: Avaruuseikkailu".
Kuukisan hävinneessä Neuvostoliitossa kansalaisilla oli yhdysvaltalaisia enemmän syytä epäillä, että vihollisvaltio oli huijannut. Tuo epäluulo elää yhä lujassa Venäjällä.
Viime kesänä tehdyssä venäläisessä kyselytutkimuksessa selvitettiin kansalaisten luottamusta moniin viranomaisväitteisiin. Ällistyttävästi 57 prosenttia vastasi, ettei usko ihmisen käyneen Kuussa.
Niin ajattelevien joukossa ei taatusti ole yhtään kosmonauttia, sanoo Venäjän analyyttisen kemian instituutin johtaja Juri Kostitsin, jolla on pitkä kokemus kuunäytteiden tutkimisesta. Niitä on mahdoton väärentää, hän perusteli RIA Novosti -uutistoimiston haastattelussa viime vuonna.
Venäjän avaruushallinnon Roskosmosin johtaja Dmitri Rogozin sen sijaan heitti viime talvena bensaa salaliittoihin uskovien liekkeihin. Hän tokaisi, että Venäjän nyt kaavailemien kuulentojen yksi syy on tarkistaa, löytyykö Kuun pinnalta todella Armstrongin jalanjälkiä.
Salaliittoteoreetikkojen perusteita:
Kuuhun pystytetty Yhdysvaltain lippu näyttää liehuvan tuulessa. Kuussa ei tuule.
Jalanjälkiä jää vain kosteaan pintaan. Kuussa on kuivaa.
Säteilyvyöhykkeiden läpi lentäminen olisi tappanut astronautit matkalla Kuuhun.
Mikrometeoroidit olisivat iskeneet aluksen täyteen pieniä reikiä. Miehistö olisi kuollut.
Valokuvissa on ristikkäisiä varjoja. Niiden täytyy johtua studiolampuista.
Aurinko paistaa Kuuhun niin kuumasti, että kuvatessa filmi olisi sulanut.
Kuvissa pitäisi näkyä laskeutujan pölyyn tekemä kuoppa.
Kuvien suuri mönkijä ei millään voinut mahtua pieneen kuumoduliin.
Avaruuden kuvista puuttuvat tähdet.
Kaikkiin väitteisiin on perusteltu vastaus, mutta Nasan virallinen linja on pysytellä poissa kädenväännöistä, joita ei voi voittaa asia-argumenteilla.
Tämän vuosituhannen alussa Nasa teki kuitenkin poikkeuksen saatuaan tarpeekseen ryöpytyksestä.
Fox-kanava oli lähettänyt kuulennot kyseenalaistavan tv-ohjelman, ja nupuillaan ollut sosiaalinen media täyttyi epäilyksistä, ettei Apollo-ohjelma ollut totta eikä Kuuhun ollut koskaan lähetetty ihmisiä.
Nasa vastasi yhden tekstikappaleen lehdistötiedotteella, joka tiivistyi neljään sanaan: "Apollo: Kyllä, lähetimme me."
Apollo 15:n astronautin James Irwinin tervehdys Kuusta vuonna 1971. Salaliittoteoreetikkoja kuumentanut lipun "liehuminen" johtuu reunoihin viritetyistä rautalangoista. Mönkijä puolestaan mahtui laskeutujaan, koska meni kasaan kuin taittopyörä.Nasa
Kuu lienee törmäyksen lapsi
Kuulla on ollut kautta aikain suuri merkitys Maalle ja sen asukkaille. Se on tarjonnut valoa yön kulkijoille ja hämyä romantikoille. Uskonnoille taivaan toiseksi kirkkain kohde on ollut luontainen jumala tai jumalatar.
Kuun takia merissä ovat vuorovedet, Auringolla pimennykset ja ihmisillä kuukaudet. Vanhin tunnettu kuukalenteri piirrettiin skotlantilaisen luolan seinään jo kymmenen tuhatta vuotta sitten, kertoi Birminghamin yliopiston johtama tutkimus joitakin vuosia sitten.
Yhdysvaltain uuden kuuohjelman nimi on Artemis. Hän on Kreikan muinaistarustossa Kuun jumalatar ja Apollon kaksossisar.
Kuun vaiheita ja kuun- ja auringonpimennyksiä tarkkaillut kreikkalainen tiedemies Anaxagoras tuli miltei kaksi ja puoli vuosituhatta sitten sangen moderniin johtopäätökseen: Kuu on pyöreä kivenmurikka, joka heijastaa Auringon valoa.
Aikalaiset eivät ajatusta arvostaneet, vaan Anaxagoras joutui maanpakoon. Nykyisin hänen muistonsa elää Kuussa kraatterin nimessä.
Anaxagoras pohti myös Kuun alkuperää ja arveli kiertolaisen Maasta irronneeksi möhkäleeksi. Vakiintunut nykyteoria on monimutkaisempi.
Sen mukaan Kuu on muodostunut aineesta, jota roiskahti avaruuteen, kun jokin toinen suuri taivaankappale törmäsi protomaapalloon aurinkokuntamme varhaislapsuudessa, hieman alle 4,5 miljardia vuotta sitten.
Taiteilijan näkemys oletetusta törmäyksestä, jossa irronneesta aineesta syntyi Kuu. Kolarissa tuhoutuneelle taivaankappaleelle on annettu nimeksi Theia. T. Pyle / Nasa/JPL-Caltech
Himppu basalttia 750 000 eurolla
Kuuhun pääseminen oli epäilemättä astronauteille huikeaa, Yhdysvalloille ylvästä ja ihmiskunnalle jännittävää, mutta Kuun, Maan ja aurinkokuntamme alkua tutkivalle tieteelle tärkeintä olivat tuliaiset, konkreettiset geologiset näytteet.
Niiden ansiosta törmäysteoriasta on tullut varsin yleisesti hyväksytty Kuun syntytarina. Näytteistä on saatu tietoa myös aurinkokunnan varhaisvaiheista yleensä.
Jo Apollo 11:n miehistö keräsi 22 kiloa näytteitä. Kaikkiaan Apollot toivat niitä Maahan 382 kiloa ja Neuvostoliiton miehittämättömät luotaimet muutamia satoja grammoja.
Kun muutama pienenpieni palanen vaihtoi omistajaa Sothebyn huutokaupassa viime talvena, tuntematon ostaja oli valmis maksamaan niistä 750 000 euroa.
Tuo Luna 16:n syksyllä 1970 kaapaisema näyte on pääosin basalttia, Kuun tummien tasankojen rautapitoista normaalikiveä. Ylänköjen vaaleus puolestaan johtuu alumiinipitoisesta anortosiitista.
Kuusta tuotiin myös sellaisia mineraaleja, joita on löytynyt Maasta vasta myöhemmin. Armalkoliitti on nimetty Apollo 11:n astronauttien Armstrongin, Aldrinin ja Collinsin mukaan.
Kuusta tuotuja näytteitä ei edelleenkään ole tutkittu perin pohjin, vaan kolmen viimeisen Apollo-lennon tuomiset ovat olleet avaamattomina Johnsonin avaruuskeskuksessa Houstonissa miltei viisi vuosikymmentä.
Tänä keväänä Nasa ilmoitti, että näitä neitseellisiä näytteitä aletaan tutkia nykymenetelmillä nyt, kun Yhdysvallat valmistautuu palaamaan Kuuhun aivan lähivuosina.
Ehkä aikoinaan Kuussa sinetöityjen säiliöiden avaaminen antaa selityksen myös yhteen konkreettiseen mysteeriin: Mikä Kuussa haisee – vaikka siellä ei ole ilmaa? Jokainen Apollo-miehistö on kertonut tunteneensa kuupölyn hajun, mutta kukaan muu ei ole sitä koskaan haistanut.
Hienojakoinen pöly takertui astronauttien asuihin ja palasi heidän mukanaan moduuliin aivan vaivaksi asti. Armstrong vertasi pölyn hajua märkään tuhkaan, Aldrin sammuneeseen ilotulitteeseen. Maassa haju oli kadonnut, vaikka pölyä oli jäljellä.
Apollo 11:n miehistö: Neil Armstrong, Michael Collins ja Buzz Aldrin.Nasa
Armstrongin saappaat jäivät Kuuhun
Ensimmäinen ihminen Kuussa olisi tietokilpailukysymykseksi aivan liian helppo. Mutta kuka oli viimeinen? Sillä taitaisi irrota pisteitä.
Viimeisenä regoliittia kopisteli kengistään Gene Cernan kiivetessään Apollo 17:n kuumoduulin tikkaita joulukuun puolivälissä vuonna 1972. Apollo-ohjelmaan vielä kaavailluista kolmesta lennosta oli luovuttu. Nasan ajatukset olivat jo muualla, ihmisten kiinnostus hiipunut.
Apollo 11:ltä taakse jäivät muistolaatta, joka juhlisti ensimmäistä laskeutumispaikkaa, rauhaa symboloinut kultainen oliivinlehvä ja lipputanko, joka tosin keikahti nurin Eaglen moottorin lähtöpöllytyksessä.
New Mexicon osavaltioyliopiston sivulla on lista siitä, mitä kuuarkeologi voisi löytää Rauhallisuuden merestä, Apollo 11:n laskeutumispaikalta. Kasaan päätyivät muun muassa Armstrongin saappaat.
Kaikkiaan Apollojen miehistöt hylkäsivät Kuuhun paljon tavaraa keventääkseen moduuliensa lähtöpainoa ja saadakseen tilaa keräämilleen näytteille.
Kuuhun jätetyssä muistolaatassa lukee: "Täällä Maan ihmiset astuivat ensi kertaa Kuuhun heinäkuussa 1969 AD. Tulimme rauhassa koko ihmiskunnan puolesta." Tekstin on Apollo 11:n astronauttien lisäksi allekirjoittanut presidentti Nixon. Nasa
Jäi sinne Kuuhun muutakin kuin kenkiä, kameroita ja työkaluja – jotakin sellaista, joka saattaa surettaa kuutamoromantikkoja.
Apollojen astronautit hylkäsivät Kuuhun miltei sata pussillista ruoansulatuksensa tuotteita. Samalla he tulivat ehkä mahdollistaneeksi ainutlaatuisen kokeen oloissa, joissa ei nykytiedon perusteella ole minkäänlaista omaa elämää.
Ihmisten ulosteen, virtsan, oksennuksen ja ruoanjätteiden mukana Kuuhun jäi paljon mikrobeja. Voisiko niitä olla yhä hengissä, vaikka Kuun olosuhteet ovat äärimmäisen rajut? Kosmiselta säteilyltä suojeleva magneettikenttä ja Auringon ultraviolettisäteilyltä turvaava otsonikerros puuttuvat, ja ilman kaasukehää lämpötilat Kuun pinnalle heittelevät satoja asteita.
Viime kuussa julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin, millaiset mahdollisuudet Maan mikrobeilla on ollut selvitä Kuuhun päätyneiden luotainten ja muun romun pinnalla. Kuuhun arvioidaan kertyneen yli 180 000 kiloa romua sitten Luna 2:n putoamisen vuonna 1959.
Äärioloille suoraan altistuneilla mikrobeilla toivoa ei ole, tutkimuksessa todettiin. Sen sijaan pienenpieni mahdollisuus on, että ehjänä säilyneissä jätöspusseissa mikrobeja yhä horrostaisi hengissä, tutkijat uskovat.
Tehtävänsä suoritettuaan kuumoduuli Eaglen nousijaosa rojahti takaisin Kuun pinnalle. Paikkaa ei tiedetä. Eaglen laskeutujaosa on siellä, minne Armstrong sen ohjasi 50 vuotta sitten. Nasa
Astrobiologin toive: kakkaa Kuusta
Mikrobit ovat kaikkea muuta kuin nirsoja. Maapallolla niitä elää haastavimmissakin paikoissa, syvien merien kuumien lähteiden ympärillä ja kilometrien syvyydessä jäätiköiden alla.
Apollo 16:n lennolla kokeiltiin, miten mikrobien kävisi avaruudessa aluksen pinnassa. Moni selvitti tuon muutaman päivän kokeen hengissä.
Miehitettyjä lentoja kaavaillaan jälleen. Yhdysvallat on ilmoittanut astronauttien palaavan Kuuhun jopa jo viiden vuoden sisällä. Astrobiologeille tuskin voisi olla mieluisampaa tuliaista kuin näytteet edellisten matkojen jätöspusseista.
Heräteltävissä olevat mikrobit olisivat Apollo-ohjelmalta aikamoinen perintö tutkijoille, jotka pyrkivät selvittämään, miten elämä Maassa kykeni saamaan alkunsa.
Artikkelisarja kuututkimuksen menneisyydestä, tästä päivästä ja tulevaisuudesta jatkuu myöhemmin tänään sekä lauantaina.
EU-komission puheenjohtajaehdokkaan, Saksan puolustusministerin Ursula von der Leyenin kohtalo päätetään tänään EU-parlamentissa.
Von der Leyen on jäsenmaiden johtajien esittämä kompromissiehdokas. Hänestä tulee komission puheenjohtaja, jos Euroopan parlamentti hyväksyy nimityksen.
Merkittävä osa mepeistä uhkaa äänestää hänen valintaansa vastaan.
Von der Leyen pitää puheen EU-parlamentissa Strasbourgissa kello 10. Äänestys pidetään kello 19. Yle lähettää molemmat tilaisuudet suorana netissä.
Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa Hituran nikkelikaivoksen sulkeminen tulee maksamaan yli 16 miljoonaa euroa.
Sen verran valtio on varannut sulkemistöihin. Tällä hetkellä työt ovat edenneet toiseen vaiheeseen. Edessä on laajan rikastehiekka-altaan peittäminen. Lisäksi palautusvesiallas tyhjennetään ja muotoillaan maastoon sopivaksi. Lietteet siirretään toiseen altaaseen.
Kaikkiaan suljettavia alueita on Hiturassa reilut 60 hehtaaria.
Hiturassa louhittiin ja rikastettiin nikkeliä sekä kuparia 1970-luvulta saakka, kunnes viimeisin toiminnanharjoittaja, kanadalainen Belvedere Mining teki konkurssin vuonna 2015. Tämän jälkeen kaivosta yritettiin myydä, mutta heikoin tuloksin.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus päätti kaivoksen jätealueiden sulkemisesta neljä vuotta sitten. Alueen sulkemistyöt on oltava valmiina vuoden 2021 syyskuussa.
Sitten hän alkaa puhua unelmastaan. Euroopan unionin pitäisi kehittyä Yhdysvaltain kaltaiseksi liittovaltioksi.
Tätä vanhaa puhetta siteerataan nyt Saksan lehdissä, kun von der Leyen on ehdolla Jean-Claude Junckerin seuraajaksi EU-komission johtoon. Euroopan parlamentti äänestää hänen valinnastaan tiistaina.
Vanhaa lausuntoa on tarvittu, koska uusia linjauksia on kuultu vasta vähän. Tiistaiaamun puhe parlamentille on sen vuoksi odotettu.
Euroopalle Ursula von der Leyen on monin tavoin mysteeri. Saksassa hän on tunnettu mutta ristiriitoja herättävä hahmo.
Yllätysehdokkaan tähti oli laskussa Saksassa
Ursula von der Leyen on Saksan politiikan paradoksi. Hän on ollut Angela Merkelin luottoministeri koko tämän valtakauden vuodesta 2005. Silti pitkäaikaista puolustusministeriä kuvaillaan CDU-puolueessaan ulkopuoliseksi.
Von der Leyen edustaa konservatiivisia kristillisdemokraatteja, mutta perheasioiden ministerinä hän ajoi isyysvapaita ja rakennutti lisää päiväkotipaikkoja vahvan kotiäitikulttuurin maahan. Uudistus oli hänen piireissään suorastaan vallankumouksellinen.
Hän on kolmikielinen eurooppalainen kosmopoliitti, jonka Eurooppa-politiikkaa ollaan silti vasta nyt kiireen vilkkaa muodostamassa.
Ursula von der Leyenia pidettiin aiemmin mahdollisena Angela Merkelin seuraajana CDU:n johtoon. Sittemmin hänen suosionsa on kotimaassa laskenut useiden skandaalien vuoksi.Sven Simon / AOP
Saksassa von der Leyenin tähti on ollut laskussa puolustusministerikaudella saadun rajun kritiikin vuoksi. Silti hän on nyt nousemassa Euroopan johtotehtävään.
Von der Leyenin mies Heiko on Saksan aatelisia – siitä nimi von der Leyen – mutta ministeri itse on esiintynyt julkisesti tyttärensä farkkutakissa. Yläluokkaisen hannoverilaisen vaatimaton profiili on toki tietoisesti rakennettu.
Ja sitten ne lapset. Lääketieteen tohtoriksi väitellyt von der Leyen on seitsemän lapsen äiti. Hänellä on kaksi poikaa ja viisi tytärtä sekä vaativa ura.
Ottaako Saksa suuremman roolin EU:n johtajana?
Euroopan parlamentti miettii parhaillaan, mitä se saa, jos se valitsee Ursula von der Leyenin komission johtoon.
Toisin kuin eri poliittisten ryhmien kärkiehdokkaat, von der Leyen ei kampanjoinut EU-vaaleissa keväällä eikä siten joutunut testauttamaan kantojaan Euroopan tulevaisuudesta.
Selvää on ainakin se, että Ursula von der Leyen toisi komission saksalaisjohtoon.
Yle kysyi liittokansleri Angela Merkeliltä viime viikolla, tarkoittaako saksalainen komission puheenjohtaja myös Saksan aiempaa suurempaa roolia hajanaisen EU:n johtajana ja yhdistäjänä.
Merkelin mukaan puheenjohtaja edustaa koko Eurooppaa, ei Saksaa. Komission johdossa ei ole ollut saksalaista sitten 1960-luvun, joten Saksan roolia komission johdossa ei Merkelin mukaan voi pitää mitenkään yliedustettuna.
– Ursula von der Leyen oli pieni lapsi, kun komission puheenjohtaja oli viimeksi saksalainen, Merkel jatkoi vastauksessaan viime keskiviikkona pääministeri Antti Rinteen (sd.) Berliinin-vierailun yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Merkelin mielestä eurooppalaiset voisivat ennen kaikkea iloita siitä, että komission johtoon on nyt nousemassa ensimmäistä kertaa nainen.
Ursula von der Leyen on jo ilmoittanut ajavansa tasa-arvoista komissiota ja pyytävänsä jokaisesta jäsenmaasta sekä naisen että miehen komissaariehdokkaaksi. Suomesta on ehdolla toistaiseksi vain Jutta Urpilainen (sd.).
Von der Leyen opiskeli nuorena Britanniassa salanimen turvin
Isä Ernst Albrecht oli korkea EU-virkamies, kun Ursula von der Leyen syntyi lokakuussa 1958 Brysselissä.
Brysselissä syntyminen ei pätevöitä ketään EU-johtajaksi, mutta auttaa prosessissa. Brysselissä von der Leyen oppi saksan lisäksi sujuvaa ranskaa ja englantia – mikä on käytännössä vaatimus EU-komission puheenjohtajalle.
Myöhemmin perhe muutti Saksaan ja isä nousi Ala-Saksin osavaltion pääministeriksi.
Perhe eli 1970-luvulla poliisisuojeluksessa poliitikkoja uhanneen äärivasemmistolaisen terrorismin vuoksi. Samasta syystä Ursula von der Leyen opiskeli taloustieteitä Lontoossa valenimellä Rose Ladson.
Britannian tunteminen voi olla etu komission presidentille, kun Brexit-takaraja jälleen on kaatumassa pöydälle.
Ursula von der Leyen kuvattiin tyttäriensä Cracian, Victorian ja Johannan kanssa ratsastuskilpailuissa vuonna 2013. Saksalaispoliitikolla on seitsemän lasta: viisi tytärtä ja kaksi poikaa.AOP
Von der Leyenit asuvat yhä Hannoverin alueella Ala-Saksissa, josta ministeri nousi alun perin politiikkaan. Perheeseen kuuluu seitsemän vuosina 1987–1999 syntynyttä lasta.
Niille, jotka ihmettelevät von der Leyenin kykyä yhdistää vaativa ura ja seitsemän lapsen kasvatus, ministerillä on vakiovastaus: kuinka usein miespoliitikoilta kysytään samaa.
Ei pelkää hankalia uudistuksia
Ursula von der Leyenin omat kokemukset vaikuttavat hänen ajamaansa politiikkaan. Näin arvioi vuonna 2015 julkaistu elämäkerta Operation Röschen: Das System von der Leyen.
Kirjan ovat kirjoittaneet ministerin uraa pitkään seuranneet Die Zeit -lehden toimittajat Elisabeth Niejahr ja Peter Dausend. Kirjan nimessä esiintyvä Röschen on von der Leyenin lempinimi.
Uravanhempana hän tietää, ettei kukaan selviä perhe- ja työelämän yhdistämisestä ilman ulkopuolista apua. Siksi hän ajoi läpi perhevapaauudistuksen ja päiväkotipaikkojen lisäämisen.
Työ- ja sosiaaliministerinä hän profiloitui tasa-arvopoliitikkona yrittäessään saada pakolliset naiskiintiöt yritysten hallituksiin. Yritys epäonnistui.
Ursula von der Leyen nousi ministeriksi jo Merkelin ensimmäiseen hallitukseen vuonna 2005. Ennen poliitikon uraa hän työskenteli lääkärinä.Sven Simon / AOP
Krimin valtaus vuonna 2014 herätti von der Leyenin vaatimaan Saksaa ottamaan aiempaa suuremman roolin Euroopan turvallisuudesta. Saksan historian vuoksi kysymys on sisäpoliittisesti vaikea ja monen mielestä Saksan pasifistisen nykyideologian vastaista.
Saksan puolustusmäärärahojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvussa, mutta Yhdysvaltain Nato-kumppaneilta peräänkuuluttama kahden prosentin osuus on yhä kaukana tulevina vuosinakin.
Pitkää ministerikautta yhdistää yksi ominaisuus. Von der Leyen ei pelkää lähteä ajamaan ristiriitaisia uudistuksia.
Skandaalit ovat heikentäneet asemaa
Samaan aikaan von der Leyenia on arvosteltu heikosta johtamisesta.
Vuonna 2017 hän syytti Saksan puolustusvoimia asenneongelmasta, kun äärioikeistolaisen luutnantin paljastettiin suunnitelleen iskuja poliitikkoja vastaan. Kommenttia pidettiin täysin sopimattomana omia joukkoja kohtaan.
Asemaa ovat heikentäneet muutkin skandaalit. Hänen lääketieteen väitöskirjaansa epäiltiin osittain plagioiduksi, mutta Hannoverin lääketieteellinen yliopisto piti plagioituja kohtia vain virheinä ja säilytti von der Leyenin tohtorinarvon.
Saksan parlamentti tutkii parhaillaan, syyllistyikö von der Leyen väärinkäytöksiin palkatessaan konsultteja uudistamaan Saksan puolustusvoimia eli Bundeswehriä.
Lisäksi Bundeswehrin heikko jama alkaa vahvasti henkilöityä yli viisi vuotta puolustusministerinä toimineeseen von der Leyeniin.
Puolustusministeri Ursula von der Leyen osallistui Saksan merivoimien seremoniaan kesäkuussa Wilhelmshavenissa.Karsten Klama / EPA
Nimityksen kariutuminen voisi kaataa Saksan hallituksen
Von der Leyenin taakkana on ollut olla ikuinen ehdokas vielä korkeampaan virkaan.
Vuonna 2010 hänestä povattiin Saksan liittopresidenttiä. Valinta meni toisaalle. Sen jälkeen Merkelin luottoministeriä spekuloitiin tämän mahdolliseksi seuraajaksi. Nyt paikan on viemässä CDU:n johtoon valittu Annegret Kramp-Karrenbauer.
Puolustusministerin nimi liikkui aiemmin myös arvailuissa Naton seuraavaksi pääsihteeriksi.
Myös nousu EU-komission johtoon on vielä hyvin epävarmaa. Von der Leyen irtisanoutui maanantaina puolustusministerin tehtävästä. Hän perusteli eroaan sillä, että hän haluaa äänestystuloksesta huolimatta palvella nyt Eurooppaa.
Liittovaltiopuheet todennäköisesti vaikenevat nyt, kun von der Leyen yrittää saada keskenään hyvin erilaisten parlamenttiryhmien tuen taakseen. Haasteena on oman linjan löytäminen kompromissien keskellä.
Tähänastiset EU-linjaukset eivät ole tyydyttäneet kaikkia. On vielä epävarmaa, ketkä muut kuin hänen oma ryhmänsä Euroopan kansanpuolue tukevat saksalaisehdokasta.
EU-parlamentin saksalaiset sosiaalidemokraatit ovat ilmoittaneet äänestävänsä von der Leyenia vastaan. Saksan SPD raivostui tavasta, jolla von der Leyen nostettiin ohi EU-vaaleissa nimettyjen kärkiehdokkaiden.
SPD on mukana Merkelin johtamassa nykyhallituksessa. Jos valinta jää täpärästi kiinni saksalaisdemarien äänistä, von der Leyenin mukana saattaa kaatua myös Saksan hallitus.
Tilastokeskuksen tiistaina julkaisemat luvut kertovat Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan nousukauden hyytymisestä. Kasvu jää tänä vuonna selvästi kolmea edellisvuotta heikommaksi. Näkymää talouskasvusta synkentävät Tilastokeskuksen alaspäin tekemät tarkistukset.
– Talouskasvu on jo ollut heikompaa, mitä olemme ajatelleet. Ei tässä vielä taantumaan olla menossa, mutta heikompaan suuntaan ja aika laajalla rintamalla, Kuoppamäki sanoo.
Kansantalouden kausitasoitettu tuotanto laski toukokuussa 0,9 prosenttia huhtikuuhun verrattuna. Samalla huhtikuun kasvua edellisvuoteen verrattuna tarkistettiin alaspäin prosenttiyksiköllä. Vuodentakaiseen verrattuna työpäiväkorjattu tuotanto kuitenkin kasvoi toukokuussa 0,8 prosenttia.
Talousennusteet saattavat tarkentua alaspäin, taantuma mahdollinen
Useat talousennustajat ovat povanneet kuluvalle vuodelle reilun prosentin kasvua. Valtiovarainministeriön viimeisin ennuste on 1,6 prosenttia, Kuoppamäen edustaman Dansken 1,3.
Jos talouskasvu toteutuu ennustettua heikompana, esimerkiksi 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen vaatii Kuoppamäen mukaan uudelta hallitukselta "suuren savotan".
– 1,3 prosenttia ei vielä olisi työllisyyden näkökulmasta ongelma. Jos vajoamme alle prosenttiin, se luultavasti tarkoittaisi työmarkkinoidenkin kannalta jollain aikavälillä negatiivisempaa kehitystä, Kuoppamäki sanoo.
Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan kansantalous on taantumassa, kun tuotanto on supistunut kaksi neljännesvuotta peräkkäin. Kuoppamäki pitää vähintään yhtä negatiivista neljännesvuotta todennäköisenä lähitulevaisuudessa.
– Siihen suuntaan ollaan menossa, että sieltä tulee jokin negatiivinen kvartaali.
Uumajan turmakoneen valmistaja Mahindra Aerospace ilmoitti viime vuonna, että joitakin osia GippsAero GA8 Airvan -tyyppisistä koneista tulisi vaihtaa, uutisoi Ruotsin yleisradio SVT. Yhtiö pyysi toukokuussa koneen käyttäjiä tarkastuttamaan osia, jotka liittyvät siipien kiinnitykseen. Huolena oli metallin väsyminen.
SVT:n mukaan ei ole selvää, oliko viikonlopun turmakoneelle tehty valmistuttajan suosittamat toimenpiteet, ja oliko kone mallia, jolle osien vaihtoa suositeltiin.
Mahindra Aerospace ohjeisti joidenkin konetyypin mallien käyttäjiä tarkastuttamaan, löytyykö osista esimerkiksi syöpymistä, naarmuja, halkeamia tai lommoja. SVT kertoo yhtiön pyytäneen vaihtamaan osat, mikäli niistä löytyi mainittuja vikoja. Lisäksi yhtiö ohjeisti käyttäjiä tekemään tarkastuksia useampaan kertaan riippuen siitä, kuinka usein koneella lennetään.
Uumajan sunnuntaisessa lentoturmassa tuhoutuneen koneen hylky.Erik Abel / EPA
SVT:n mukaan Ruotsin liikenteen liittyvistä luvista ja valvonnasta vastaava Kuljetushallitus kertoi maanantaina, että turmakone oli tarkastettu viime aikoina.
Siipi hajosi ilmassa
Laskuvarjohyppääjien pienkoneen maahansyöksyssä lähellä Ruotsin Uumajaa kuoli sunnuntaina yhdeksän ihmistä. Kaikki koneessa olleet saivat surmansa maahansyöksyssä, joka tapahtui lennon nousuvaiheessa.
Osa turmakoneen siivestä irtosi jo ilmassa, kertoi Statens haverikommission eli Ruotsin onnettomuustutkintakeskus Dagens Nyheterille maanantaina.
– Se pitää paikkansa. Yksi siipi on hajonnut jo ilmassa, ja se ei löytynyt onnettomuuspaikalta, vaan toisesta paikasta, kertoi osastopäällikkö Peter Swaffer lehdelle.
Swafferin lausunto vastaa paremmin silminnäkijäkuvauksia, joista joidenkin mukaan koneen pudotessa vain toinen sen siivistä oli kiinni koneessa. Aiemmin onnettomuustutkintakeskus oli kertonut, ettei siipi ollut irronnut vielä ilmassa.
Onnettomuustutkintakeskuksen edustaja Hans Ytterberg vahvisti lehden tietoja tiedotustilaisuudessa myöhemmin maanantaina. Hänen mukaansa turmasta löytyneiden videoiden ja onnettomuuspaikalta löytyneiden osien perusteella voidaan sanoa, että turmakoneesta on irronnut osia jo ilmassa.
Euroopan unionin Turkin vastaiset toimet voivat lisätä Turkin toimia itäisellä Välimerellä, jossa maa on alkanut porata maakaasua.
– Jos teette tällaisia päätöksiä, me lisäämme toimiamme, maan ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu kertoi tiistaina lehdistötilaisuudessa.
EU:n ulkoministerit hyväksyivät suunnitellut poliittiset ja taloudelliset toimenpiteet Turkkia vastaan maanantaina. Merkittävimmän uskotaan olevan 145,8 miljoonan euron leikkaus Turkille vuodelle 2020 suunnatusta eurooppalaisesta rahoituksesta.
Turkin ulkoministeriö syytti tiedotteessa EU:ta ennakkoluuloiseksi ja puolueelliseksi. Syytökset liittyvät siihen, että EU ei ole Turkin mukaan ottanut huomioon Kyproksen turkkilaista vähemmistöä, jolla on ministeriön mukaan yhtäläiset oikeudet saaren luonnonvaroihin.
Toimenpiteisiin ryhdyttiin sen jälkeen, kun Turkki aloitti maakaasun poraukset EU-maa Kyproksen lähistöllä Välimerellä.
Suomalaiset päivittävät ahkerasti koulutustaan ja kehittävät omaa osaamistaan. Tämä selviää Elinkeinoelämän keskusliiton (EK), Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Sivistystyönantajat Sivistan Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Puolet vastaajista on osallistunut työnantajan järjestämään koulutukseen ja vähän alle puolet kehittää omaa osaamistaan. Noin kaksi viidestä on lisäksi täydentänyt opintojaan tai käynyt kursseja. Vain joka kymmenes työikäisistä kokee, ettei omalla työpaikalla ole mahdollista oppia uutta.
Etenkin nuoret työikäiset kokevat tarvetta koulutuksensa päivittämiselle. 18–34-vuotiaista vähän yli kolmannes uskoo tämänhetkisen koulutuksensa turvaavan riittävän osaamisen työuran loppuun, kun taas kaksi viidestä 35–49-vuotiaasta uskoo koulutuksensa turvaavan osaamisen työurallaan.
Työelämän murros huolettaa
Työssäkäyviä huolestuttavat monet murrokset. Huolenaiheita olivat esimerkiksi työmäärän kohtuuton lisääntyminen ja oman työpaikan häviäminen. Kolmasosa vastaajista oli huolissaan kohtuuttomasta työmäärästä ja neljännes vastaajista siitä, että oma työpaikka häviäisi. Lisäksi vastaajista osa pelkäsi, ettei oma osaaminen enää riittäisi tai että joutuisi hankkimaan uuden ammatin.
Suomalaiset ovat kuitenkin valmiita kouluttautumaan uudestaan, jos he jäisivät pitkäaikaistyöttömäksi. Vain hieman alle kymmenes suomalaisista ei olisi valmis kouluttautumaan uudestaan. Yli 50-vuotiaat ovat selvästi nuoria vastaajia haluttomampia kouluttautumaan uudelleen.
Internet-paneelissa toukokuun lopulla toteutettuun kyselyyn osallistui yli 1 300 suomalaista, joista lähes 1 100 oli työelämässä.
Yhdysvallat toivoo, että se voi jatkaa neuvotteluja Pohjois-Korean ydinaseriisunnasta, vaikka Pohjois-Korea on vihjannut keskusteluyhteyden mahdollisesta katkeamisesta.
Pohjois-Korea on todennut, että Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tuleva sotaharjoitus voi vaikuttaa neuvottelujen jatkumiseen.
Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja totesi tiistaina, että maa suhtautuu edelleen optimistisesti lupauksiin, jotka Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on tehnyt presidentti Donald Trumpille.
Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean on määrä pitää yhteinen sotaharjoitus ensi kuussa. Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja ei suostunut suoraan kommentoimaan Pohjois-Korean kantaa tulevaan harjoitukseen.
Trump ja Kim tapasivat yllättäen Pohjois- ja Etelä-Korean välisellä demilitarisoidulla vyöhykkeellä viime kuun lopulla, kun Trump oli vierailulla Etelä-Koreassa. Tuolloin kerrottiin, että kuukausia jäissä olleita neuvotteluja Pohjois-Korean ydinaseriisunnasta olisi tarkoitus jatkaa lähiviikkoina.
YK on ilmoittanut yhden rauhanturvaajan ja viiden siviilin kuolleen rauhanturvaajia kohtaan tehdyssä hyökkäyksessä. Rauhanturvaajat olivat partioimassa kiistellyllä Abyein alueella Sudanin ja Etelä-Sudanin rajan tuntumassa, kun tuntemattomat joukot hyökkäsivät.
YK:n tiedottaja Farhan Haq kertoi lausunnossaan, että toinen rauhanturvaaja haavoittui tiistaisessa tulitaistelussa Abyeissa. Menehtynyt rauhanturvaaja oli etiopialainen.
YK:n mukaan rauhanturvajoukkojen määrää on lisätty Abyeissä turvallisuuden parantamiseksi ja hyökkäyksen jälkeisen tilanteen rauhoittamiseksi. Rauhanturvaoperaation komentajan mukaan hyökkäys rauhanturvajoukkoja kohtaan oli aiheeton.
Sekä Sudan että Etelä-Sudan pitävät öljyrikasta Abyein aluetta omanaan.
YK:n rauhanturvaoperaatio alueella on ollut käynnissä vuodesta 2011 lähtien.
Yhdysvalloissa edustajainhuone on tuominnut presidentti Donald Trumpin kommentit demokraattien kongressiedustajia kohtaan. Demokraattienemmistöinen edustajainhuone kutsui Trumpin kommentteja rasistisiksi ja sanoi niiden lietsovan vihaa ja pelkoa vähemmistöjä vastaan.
Lausuman puolesta äänestivät kaikki edustajainhuoneen 235 demokraattia sekä neljä republikaania ja yksi sitoutumaton edustaja.
– Joka ikisen tämän instituution jäsenen, niin demokraattien kuin republikaanienkin, pitäisi tuomita presidentin rasistiset tviitit, edustajainhuoneen demokraattien puhemies Nancy Pelosi sanoi ennen äänestystä.
Heti äänestyksen jälkeen demokraattien kongressiedustaja Al Green teki mitä oli aiemmin päivällä luvannut ja käynnisti virkasyytemenettelyn Trumpia kohtaan tämän tviittien takia.
Trump kehotti sunnuntain tviiteissään demokraattien edistysmielisiä naiskongressiedustajia menemään takaisin niihin maihin, joista he ovat tulleet. Kyseisistä neljästä edustajasta kolme on syntynyt Yhdysvalloissa, mukaan lukien yhdeksi edustajainhuoneen näkyvimmistä demokraateista noussut Alexandria Ocasio-Cortez.
Trump itse on kiistänyt olevansa rasisti ja kutsui etukäteen edustajainhuoneen äänestystä demokraattien vehkeilypeliksi. Trump sanoi tiistaina, että hänessä ei ole "rasistista luutakaan", mutta Ocasio-Cortez vastasi tähän tviittaamalla, että presidentillä on "rasistinen mieli ja rasistinen sydän."
Republikaanien johto on pysynyt presidentin tukena, mutta yksittäiset republikaanien kongressiedustajat ovat tuominneet Trumpin kommentit.
Virkarikossyyte jakaa demokraatteja
Tuomitsevan lausuman läpimeno oli odotettua, mutta Greenin alullepanema virkasyytemenettely voi tuoda demokraateille vielä harmaita hiuksia.
Texasilaisedustaja Greenin ratkaisu merkitsee sitä, että edustajainhuoneen demokraattijohdon täytyy lähipäivinä joko viedä asia äänestykseen tai yrittää viivyttää sitä esimerkiksi viemällä se komiteakäsittelyyn.
Demokraattien keskuudessa on ollut jo pidempään erimielisyyttä siitä, pitäisikö Trump asettaa virkarikossyytteeseen. Puolueen johto puhemies Pelosia myöten on suhtautunut virkasyytemenettelyyn nihkeästi.
Jos demokraattien hallussa oleva edustajainhuone asettaa presidentin virkarikossyytteeseen, etenee asia republikaanienemmistöiseen senaattiin. Trumpin viraltapanoon vaadittaisiin senaatissa kahden kolmasosan enemmistö, mikä vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä.
Moni demokraatti pelkääkin, että virkarikossyyte jäisi poliittiseksi eleeksi, joka pahimmillaan maksaisi puolueelle ääniä ensi vuoden vaaleissa etenkin maltillisissa vaalipiireissä.
Green: Presidentiltä ei pidä hyväksyä tällaista
Greenin mielestä Trump ylitti tviiteillään sopivaisuuden rajan.
– Yhdysvaltain presidentin ei pitäisi osoittaa tuollaista suvaitsemattomuutta. Hänen kommenttinsa ovat selvästi rasistisia. Kysymys onkin: mitä me teemme asialle? Green sanoi Washington Postille.
– Suvaitsemattomuuden – tässä tapauksessa rasismin – sietäminen vain pitää sellaista yllä. Meidän ei pidä hyväksyä tällaista käytöstä presidentiltä, ja jos emme tee mitään, hän jatkaa.
Jotkut pitävät Greenin ajoitusta huonona, sillä ensi viikolla on vuorossa erikoissyyttäjä Robert Muellerin kuumeisesti odotettu kuuleminen kongressissa liittyen Venäjä-tutkintaan. Osa demokraateista on odottanut kuulemisen tarjoavan lisää todisteita siitä, syyllistyikö Trump oikeuden estämiseen. Lisätodisteet taas voisivat tuoda virkarikossyytteelle uusia kannattajia. Siksi syytteestä äänestäminen ennen Muellerin kuulemista on joidenkin mielestä strategisesti epäviisasta.
Demokraattien johto voi pyrkiä jäädyttämään virkasyyteasian käsittelyn toistaiseksi, mutta se voi aiheuttaa riitoja puolueen sisällä ja suututtaa jotkut liberaalin siiven kannattajat. Toisaalta myös äänestys virkarikossyytteestä todennäköisesti jakaisi puoluetta.
Jotkut poliittiset kommentaattorit ovatkin arvioineet, että hyökkääminen vasemman laidan edustajia vastaan on Trumpilta tietoinen strategia ensi vuoden vaaleja ajatellen. Presidentti pyrkii maalaamaan demokraatit vasemmistolaisen Ocasio-Cortezin näköiseksi puolueeksi ja innostamaan näin omia kannattajiaan sekä vieraannuttamaan maltillisia äänestäjiä demokraateista.
Jutun otsikkoa muokattu 17.7.2019 kello 6.40: Täsmennetty, että Trumpia vastaan on käynnistetty virkasyytemenettely.
