Oulussa Kiimingin itäpuolella yksi ihminen on kuollut henkilöauton ja rekan nokkakolarissa, kertoo poliisi. Rekan kuljettaja ja matkustaja saivat lieviä vammoja ja toimitettiin jatkohoitoon.

Törmäys tapahtui ennen kello yhtä yöllä valtatiellä 20 Hannusperän kohdalla, kymmenisen kilometriä Kiimingistä itään. Henkilöauto oli ajautunut vastaantulevien kaistalle. Autoa kuljettanut keski-ikäinen mies kuoli, autossa ei ollut muita ihmisiä. Täysperävaunuyhdistelmän vetäjä kaatui törmäyksessä penkalle ja sen kuorma levisi ojaan.

Valtatie 20 oli parin tunnin ajan kokonaan suljettu liikenteeltä. Puoli neljän aikaan toinen ajokaista oli avattu.

Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

Keljon päiväkeskuksessa kahvittelevat ikäihmiset ovat yksimielisiä siitä, että jos joku tekisi heistä huoli-ilmoituksen, se tuntuisi hyvältä.

– Jos itse on semmoisessa kunnossa, että toinen katsoo, että sille pitää tehdä jotain, niin silloin se pitää tehdä. Se on vain hyvä. Ainakin, jos muisti menee, ettei enää pysty ottamaan lääkkeitä, eikä hoitamaan huushollia. Ja onhan paljon muutakin ihmisen elämässä, mitä voi sattua, jyväskyläläinen Maija-Liisa Lindholm sanoo.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Jos vaikkapa sukulaisen tai naapurustossa asuvan ikäihmisen vointi tai kyky selvitä arjessa huolettaa, siitä voi ilmoittaa kunnan nettisivujen kautta tai ottaa suoraan yhteyttä vanhuspalveluun.

Monilla viranomaisilla on työnsä vuoksi velvollisuus tehdä tarvittaessa ilmoitus.

Huoli-ilmoitusten määrissä on suuria valtakunnallisia eroja. Esimerkiksi Turussa määrät ovat kovassa kasvussa: viime vuonna ilmoituksia tehtiin 409, mutta tänä vuonna jo tähän mennessä niitä on tullut 325. Kasvua on myös Jyväskylässä, mutta Tampereella ilmoitusten määrä on huomattavan laskusuuntainen.

Oulussa ja Helsingissä puolestaan määrät kulkevat samaa tahtia viime vuoden kanssa.

Ikäihmisten yksinäisyys

Valtakunnallisesti huoli-ilmoituksissa näkyvät etenkin toimintakyky ja muistiongelmat. Ne ovat yleisimpiä syitä, miksi huoli-ilmoituksia tehdään.

– Kyllä huomio kiinnittyy muistamattomuuteen, eksymisiin, harhailuihin tai sitten ihan elämänhallinnallisiin asioihin, palveluohjaaja Taru Nylund Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluista sanoo.

Valtakunnallisesti ilmoituksissa näkyvät myös parisuhde- tai perheväkivaltaepäilyt ja ikäihmisen päihde- tai talousongelmat.

– Ikäihminen voi esimerkiksi soittaa hätäkeskukseen. Paikalla poliisipartio tai ambulanssi huomaa, ettei terveydellistä hätää ole, mutta vanhus on kovin yksin, Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelulinjan palvelupäällikkö Marjut Lindell sanoo.

Yksinäisyydestä puhuu myös Keljon päiväkeskuksessa viikoittain käyvä Kaija Pihlainen. Hän epäilee, ettei kukaan huomaisi hänen kuntonsa heikkenemistä, ainakaan kovin nopeasti.

– Ei minulla ole sellaisia ihmisiä lähellä. Kyllä minusta olisi kiva, jos joku kävisi edes juttelemassa. Jos joskus ovikello soisi ja naapuri kysyisi, mitä sulle kuuluu. Luulisin, että yksinäisyys on Suomessa muillakin ikäihmisillä pahinta.

Jyväskylässä naapurit aktivoituneet

Suomen suurissa kaupungeissa yleisin huoli-ilmoituksen jättäjä on viranomainen tai muu julkinen toimija, kuten hätäkeskus, ensihoito, poliisi, kotihoito, terveyskeskuksen päivystys, apteekki, vapaaehtoiset, isännöitsijät.

Turun kaupungin vanhuspalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Terhi Halla-Seppälä kuvailee, että tyypillinen tilanne on, jossa yöllä kaatunut ikäihminen tarvitsee nostoapua tai kuljetuksen sairaalaan.

– Satunnaisesti on tullut ilmoituksia, että ikäihminen on viety sairaalaan ja ensihoitajien mielestä koti vaikutti sekaiselta tai likaiselta.

Esimerkiksi Turussa noin 70 prosenttia ilmoituksista koskee kotihoidon asukkaita.

Jyväskylässäkin ilmoituksia tekevät eniten viranomaiset ja omaiset, mutta huomattavinta kasvua tänä vuonna on tapahtunut naapurien tekemissä ilmoituksissa. Syytä siihen Nylund ja palvelupäällikkö Kirsi Santama voivat vain arvailla. Yksi niistä on, että tietoisuus huoli-ilmoituksesta on levinnyt.

Joskus palveluista kieltäydytään

Huoli-ilmoitus kirjattiin vanhuspalvelulakiin vuonna 2013. Kun kunnan tai kaupungin vanhusten palveluista vastaava yksikkö saa huoli-ilmoituksen, se tutkitaan viipymättä, viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa. Käytännössä tutkimiseen kuuluu kotikäyntiä.

– Ikäihmisen ja hänen omaistensa kanssa selvitetään terveydentilaan, asumiseen ja mahdollisiin tukimuotoihin liittyvät asiat, mitä palveluita on jo käytössä ja mitä asiakas olisi kenties valmis halukas jatkossa vastaanottamaan, Nylund kertoo.

Joskus ilmoittajalle jää tunne, ettei ilmoituksesta seurannut mitään. Se on Santaman mukaan haaste viranomaisille.

– Meillä viranomaisena on vaitiolovelvollisuus ja me emme voi raportoida toimista ilmoittajalle. Asiakas voi myös kieltäytyä niistä palveluista, joita me tarjoamme. Meillä asiakkailla on kuitenkin itsemääräämisoikeus.

Päiväkeskuksen ikäihmisistä ajatus avusta kieltäytymisestä tuntuu vieraalta.

– Kyllähän se tietysti pitäis ihmisen ymmärtää, että apu pitäis ottaa vastaan. Eihän sitä kaupata, jos ei sitä tarvitse, Lindholm sanoo.

Eila Haaralan mielestä hankalassa tilanteessa voisi koittaa saada lapset tai muut lähiomaiset suostuttelemaan avun vastaanottamiseen.

– Minusta se on kurja juttu, jos apua ei oteta vastaan. Minä ainakin ottaisin kaiken avun, mitä on, vastaan kiitollisuudella.

Iida Mikkonen työskentelee kolmatta kesää kesätyöntekijänä Turun kauppatorilla. Marjoja myyvä Mikkonen pitää huolta omista ja työkavereiden oikeuksista.

– On tullut luettua tessiä (työehtosopimusta) sen verran paljon, että pidän huolta siitä, että kaikki noudattavat sitä ja tietävät oikeuksistaan.

Mikkonen kertoo, että työnantaja järjesti kaikille työntekijöille perehdytyksen, jossa käytiin kaikki työhön liittyvät asiat läpi.

– Jokaiseen työpäivään kuuluu ainakin 12 minuuttia taukoja, ja tuoli on käytettävissä lepoon. Ruokatunninkin saa, jos pyytää, Mikkonen kertoo kesämyyjän työpäivästä.

Mikkosen työpaikalla maksetaan palkka sadepäiviltäkin, tosin silloin myös ollaan myyntitöissä.

Neljättä kesää kesätyöntekijänä toimiva marjanmyyjä Roosa Karus sen sijaan kertoo, että hänen työpaikallaan sateella on lähetetty kotiin, ja päivän palkka jää saamatta.

– Meillä on työsopparissa säävaraus. Tämän kesänä aikana on peruttu yksi päivä.

Kesätyöntekijöiden asema parantunut

SAK:n alue- ja järjestöasiantuntija Kristiina Linna kiertää kouluissa puhumassa työelämän pelisäännöistä. Linnan mukaan kesätyöntekijöiden asema on parantunut.

– On menty parempaan suuntaan. Työnantajat ovat alkaneet enemmän noudattaa työehtosopimuksia ja ymmärtäneet, että kirjallinen työsopimus on kaikkien etu.

Aiemmin käytäntönä saattoi olla, että kesätyöntekijän kanssa työstä sovittiin suullisesti. Nyt on toisin.

– Katsoin kyllä työsopimuksen läpi ennen allekirjoitusta, ja minun mielestäni se oli ihan hyvä, marjanmyyjä Roosa Karus sanoo.

Myös aluehallintovirasto on pannut merkille myönteisen kehityksen.

– Tämän hetken valvontahavaintojen pohjalta näyttäisi siltä, että kirjallisia työsopimuksia on tehty aikaisempaa enemmän, sanoo Lounais-Suomen aluehallintoviraston vs. ylitarkastaja Ulla Riikonen.

Ammattiliittojen neuvova puhelin

Kesätöissä on 2010-luvulla ollut yli satatuhatta nuorta. Sekä SAK että aluehallintovirasto ovat yhtä mieltä siitä, että nykynuoret ovat entistä paremmin selvillä työelämän kiemuroista.

– Kesätyöntekijät ovat nykyään valveentuneempia selvittämään asioita. Työntekijät osaavat löytää tietoja tarvittaessa, sanoo Ulla Riikonen.

Yksi kanava, josta nuoret ovat tietoja ongelmatilanteissa löytäneet, on SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen Kesäduunari-info. Toukokuusta elokuun loppuun asti auki olevaan puhelinneuvontaan voi soittaa maksutta. Palvelu on toiminut jo viisitoista vuotta.

– Eniten on tullut kysymyksiä palkasta. Toiseksi eniten kysytään työajasta, kertoo kesäduunineuvoja Liisa Lehtonen.

Lehtonen sanoo, että nuoria kiinnostavat myös työvuoroluettelot ja se, voiko työnantaja perua sovitun työvuoron.

– Työvuoroluettelo on sitova, eli lähtökohtaisesti on oikeus saada palkkaa, jos vaikka sään takia lähetetään kotiin, Lehtonen opastaa.

Lehtosella on nuorille yksi neuvo ylitse muiden.

– Antaisin neuvoksi ennen kaikkea sen, että kirjallinen työsopimus on aina hyvä tehdä. Siitä pystyy tarkistamaan, mitä kaikkea on sovittu.

Työelämän pitäisi olla reilua

Kristiina Linnan vinkki kesätyöntekijöille on se, että työajat kannattaa merkitä itselle ylös.

– Vaikka sinne kännykän kalenteriin.

Linna muistuttaa myös siitä, että myös kesätyöntekijät ovat oikeutettuja lomakorvauksiin.

– Pienemmät työnantajat eivät ehkä aina tunne työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä. Aika iso ongelma on se, että työn loppumisen jälkeen lomakorvaukset jäävät maksamatta, Linna sanoo.

Kristiina Linna kehottaa ongelmatilanteissa nuoria kääntymään surutta lähimpien työelämän asiantuntijoiden eli omien vanhempien puoleen. Linna toivoo myös, että työnantajat kohtelisivat nuoria kesätyöntekijöitä rehdisti.

– Olisi erittäin tärkeää, että kesätyöntekijöillä asiat olisivat kunnossa. Olisi hyvä, että he saisivat työelämästä reilun kuvan.

Perehdytys on tärkeää

Tänä kesänä Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksissa kiinnitetään huomiota kesätyöntekijöiden perehdyttämiseen ja työn vaarojen arviointiin. Tarkastuksia tehdään elokuun loppuun asti.

– Työnantajia muistuttaisin siitä, että vaarojen arviointi on todella tärkeätä. Perehdyttämisellä on suuri merkitys siihen, että työtä voidaan turvallisesti tehdä, Ulla Riikonen sanoo.

Sekä Iida Mikkonen että Roosa Karus ovat tyytyväisiä omaan töihin perehdyttämiseensä.

– Meillä on noin 3–4 tuntia kestävä koulutus ennen työn alkua, ja siinä käydään kaikki työhön liittyvät asiat läpi, Mikkonen sanoo.

– Hyvin opastettiin töihin tullessa. Sain ihan tarpeeksi opastusta tehtäviin, Karus toteaa.

Oma henki kullan kallis

Turun kauppatori niin kuin kaikki torit Suomessa keräävät puoleensa humalaisia ja myös väkivaltaisia asiakkaita. Kesätyöntekijöitä on opastettu myös näitä tilanteita silmälläpitäen.

– Meillä on kansio, joka käsittelee väkivallan uhkaa töissä. Kaikki ovat sen lukeneet, Iida Mikkonen sanoo.

Tärkein neuvo on oman terveyden suojelu.

– Oman hengen uhalla ei lähdetä kassaa suojelemaan, Mikkonen kertoo saamistaan ohjeista.

Sekä Iida Mikkonen että Roosa Karus pitävät kesätyöpaikkaa torilla hyvänä lähtölaukauksena pysyvään työelämään.

– Täällä tulee paineensietokykyä ihmisten käyttäytymiseen ja oppii suodattamaan ihmisten kuraa, Mikkonen sanoo.

– Olen kuullut, että tori olisi hankalin asiakaspalvelupaikka. Nyt kun tämä on koettu, ehkä kaikki muu tuntuu sitten vähän helpommalta, Roosa Karus pohtii.

Lue lisää:

Saako kännykkää käyttää kesätöissä? – 15-vuotias kesätyöntekijä: "Minusta se on tyhmän näköistä"

Yrittäjä keksi, miten 15-vuotias pärjää työssään yksin läpi kesän – laput kaapin ovessa ovat koulineet jo lähes 70 nuorta työelämään

Erilainen kesätyö: Siikalatvan moposomettajat kuvaavat kuntaa nuorten silmin

Vuokratyöfirmat välittävät yhä useamman nuoren kesätyön – työtä voi vielä löytyä ja sirpaleinen työhistoria on eduksi

Tunnettu turkkilainen sananvapausaktivisti ja toimittaja Erol Önderoğlu odottaa saavansa tänään keskiviikkona tuomion. Pahimmassa tapauksessa hänelle ja kahdelle muulle syytetylle sananvapausaktivistille voidaan langettaa jopa 14 ja puolen vuoden vankeustuomio kurdilehden tukemisesta.

Toki voi käydä toisinkin: Toimittajat ilman rajoja -järjestön Turkin edustajana Önderoğlu on saanut huomattavan paljon kansainvälistä tukea. Washington Post -lehti julkaisi tueksi hänestä kokosivun ilmoituksen hashtagilla #SupportErol päiviä ennen oikeudenkäyntiä.

– Tavoite ei ole saada vapautus yhdelle henkilölle. Olemme tyytyväisiä vasta, kun Turkin oikeuslaitos tunnustaa kansalaisten oikeuden saada uutisia sekä sanan- ja lehdistönvapauden kaikissa olosuhteissa, hallinnosta riippumatta, Önderoğlu sanoi Ylelle perjantaina, muutama päivä ennen mahdollista h-hetkeä.

Önderoğlu on tehnyt sananvapaustyötä jo 25 vuotta, jo ennen presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallintoa. Viime viikolla häntä vastaan nostettiin uusi syyte, josta hänelle voidaan langettaa seitsemän vuotta vankeutta. Oikeudenkäynti alkaa marraskuussa.

Kymmenet toimittajat vangittu työnsä takia

Kaksi muuta syytettyä keskiviikkoisessa oikeudenkäynnissä ovat kidutuksia tutkinut, turkkilaisen TIHV-ihmisoikeusjärjestön johtaja Şebnem Korur Fincanci sekä kirjailija Ahmet Nesin, joka asuu Ranskassa.

Önderoğlua, Fincancia ja Nesiniä syytetään kurdijärjestö PKK:ta tukevasta terrorismipropagandasta, rikollisen ja rikoksen ihannoimisesta sekä rikokseen yllyttämisestä.

Syyte tuli osallistumisesta kurdimielisen, sittemmin suljetun Özgür Gündem -lehden symboliseen yhden päivän päätoimittajuuteen osana sananvapauskampanjaa keväällä 2016. Valtaosa lehden solidaarisuuskampanjaan osallistuineista kymmenistä sai syytteet. Kolmikkoa pidettiin pidätettynä kymmenen päivää.

–Yli sata toimittajaa on vankilassa työhönsä liittyen tai poliittisesta toiminnasta. Kymmenet heistä ovat vangittuina työnsä takia, Önderoğlu sanoo.

Syytteitä myös talousuutisoinnista

Önderoğlu on viime kuukausina törmännyt uusiin hälyttäviin ilmiöihin laatiessaan säännöllistä Bianet-sivuston raporttiaan. Talousuutisoinnista, joka oli aiemmin "turvallista" toimittajille – korruption tutkimista lukuun ottamatta – on Turkin talouden heiketessä ja valuuttapaon jatkuessa tullut arka aihe.

– Yhä useampi talousaiheista kirjoittava toimittaja joutuu oikeuslaitoksen ahdistelemaksi. Kun aiemmin saattoi saada sakot esimerkiksi väärinkäytöksistä raportoimisesta, nyt talousaiheista vaaditaan raskaita vankilatuomioita, hän sanoo.

Tyypillisesti syytteitä nostetaan pankkilain tai markkinalain rikkomisesta, tai vaikkapa solvauksesta. Kesäkuussa yhteensä 38 ihmiselle nostettiin joukkosyyte, jonka keskiössä on kahden amerikkalaisen Bloomberg-uutistoimiston turkkilaistoimittajan, Kerim Karakayan ja Fercan Yalinkiliçin, artikkeli Turkin liiran romahduksen taustoista viime vuonna.

Toimittajakaksikolle vaaditaan viiden vuoden vankeustuomiota samalla kun muut 36 henkilöä liitettiin syytteeseen artikkelin kommentoimisesta sosiaalisessa mediassa. Bloombergin artikkelin kolmatta, amerikkalaista kirjoittajaa vastaan ei nostettu syytettä – turkkilaisille toimittajille tilanne on vaikeampi.

"Musta lista" kansainväliselle medialle

Bloombergin toimittajien syytteen jälkeen ulkomaisen median toiminta Turkissa nostettiin viime viikolla taas esiin. Presidentti Erdoğania lähellä oleva SETA-tutkimuslaitos julkaisi raportin niistä kansainvälisestä uutisvälineistä, joka tekevät juttuja myös turkiksi.

Raportissa käytiin läpi muiden muassa BBC, Euronews, Deutsche Welle ja Voice of America, joilla kaikilla on omia turkinkielisiä uutisia tuottavat sivustot.

Raportissa nimettiin ja kuvailtiin osoittelevasti etenkin mainittujen kansainvälisten medioiden turkkilaisia toimittajia ja julkaistiin jopa heidän sosiaalisessa mediassa jakamiaan kuvia.

Mustalta listalta haiskahtanut raportti tuomittiin laajasti. Turkin journalistiliitto nosti SETA:sta kanteen.

Myös Önderoğlu tuomitsi raportin Toimittajat ilman rajoja -järjestön nimissä, kutsuen sitä "ahdistelun dokumentiksi".

Kansainvälisten medioiden sivustoista on tullut tärkeitä paikkaajia Erdoğanin hallinnon valvonnan alaiselle turkkilaiselle valtamedialle. Jo vuosikymmeniä toimineet, tunnetut valtamediat ovat lähes täysin hallinnon kontrollissa.

Valoa tunnelin päässä?

Önderoğlun mielestä turkkilaisessa yhteiskunnassa on viime aikoina alettu vahvemmin tiedostaa vapaan median tarve. Riippumatonta, kriittistä uutisointia on vaikea löytää muualta kuin internetistä.

Paitsi talousvaikeudet, myös kansalaisten ikävä vapaampaa, avoimempaa ja yhtenäisempää yhteiskuntaa nosti opposition voittoon Turkin suurkaupungeissa äskettäisissä paikallisvaaleissa. Istanbulissa pormestarin paikan voittanut opposition ehdokas Ekrem Imamoğlu lupasi kaikkea tätä, ja voitti 54 prosentilla istanbulilaisten äänistä.

– Toivottavasti ovi on nyt raottunut kohti rakentavampaa kehityskulkua... Toki painostus voi yhä myös kasvaa, Önderoğlu sanoo.

Tärkeä merkki mahdollisesta uudesta suunnasta voidaan saada jo keskiviikkona, hänen omassa oikeudenkäynnissään.

Tämän jutun kirjoittajalle, joka tuolloin oli The Wall Street Journalin vakituinen toimittaja Turkissa, langetettiin ensimmäinen ulkomaisen median saama vankeustuomio syksyllä 2017. Tuomio kumottiin valitustuomioistuimessa ja odottaa käsittelyä korkeimmassa oikeusasteessa Ankarassa.

Kesätyöntekijät ovat aiempaa tietoisempia oikeuksistaan, silti osa jää vaille lomakorvauksia

Kesätyöntekijöiden asema on kohentunut, kertovat asiantuntijat SAK:sta ja aluehallintovirastosta. Työnantajat noudattavat työehtosopimuksia aiempaa paremmin, mutta esimerkiksi lomakorvauksia jää yhä maksamatta kesäpestin päätyttyä. Turun torilla marjoja myyvät Iida Mikkonen ja Roosa Karus uskovat, että kesätyö torilla antaa hyvän pohjan kaikenlaisiin asiakaskohtaamisiin.

Vanhuksista tehtävissä huoli-ilmoituksissa isoja alueellisia eroja

Vanhuksista tehtävissä huoli-ilmoituksissa on isoja alueellisia eroja. Esimerkiksi Tampereella huoli-ilmoitukset ovat reilusti laskussa, Oulussa ja Helsingissä ennallaan, mutta Turussa ja Jyväskylässä nousussa. Viime vuonna Oulussa tehtiin noin 500 huoli-ilmoitusta, Jyväskylässä noin 200. Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa.

Tärkeä sananvapausoikeudenkäynti koettelee Turkin median rajoja

Tunnettu turkkilainen sananvapausaktivisti ja toimittaja Erol Önderoğlu odottaa saavansa keskiviikkona tuomion. Pahimmassa tapauksessa hänelle ja kahdelle muulle syytetylle sananvapausaktivistille voidaan langettaa jopa 14 ja puolen vuoden vankeustuomio kurdilehden tukemisesta. Önderoğlu arvioi, että turkkilaisessa yhteiskunnassa on viime aikoina alettu vahvemmin tiedostaa vapaan median tarve.

Demokraattiedustaja käynnisti virkasyytemenettelyn Trumpia vastaan

Yhdysvalloissa edustajainhuone on tuominnut presidentti Donald Trumpin kommentit demokraattien kongressiedustajista. Demokraattienemmistöinen edustajainhuone kutsui Trumpin kommentteja rasistisiksi ja sanoi niiden lietsovan vihaa ja pelkoa vähemmistöjä vastaan. Heti äänestyksen jälkeen demokraattien kongressiedustaja Al Green käynnisti virkasyytemenettelyn Trumpia vastaan.

Tiedätkö, miksi tänään liputetaan?

Suomen tasavaltainen hallitusmuoto vahvistettiin tasan sata vuotta sitten. Sen kunniaksi tänään on yleinen liputuspäivä. Hallitusmuoto 100 päättää Suomen itsenäistymiseen ja demokraattisen yhteiskunnan rakentumiseen liittyneiden 100-vuotisjuhlien ketjun. Viralliset juhlallisuudet järjestetään syyskuussa.

Sää jatkuu epävakaisena, loppuviikkoa kohti lämpenee

Keskiviikkona yli 20 asteen lukemia esiintyy jo yleisesti maan etelä- ja keskiosassa. Sade- ja ukkoskuurot keskittyvät Pohjanmaalle, mutta yksittäisiä kuuroja voi tulla myös muualla maan etelä- ja keskiosassa. Aurinkoisinta ja lämpimintä on idässä sekä etelässä. Pohjoisessa on vielä pilvistä, osin sateista ja koleaa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Juttua korjattu 17.7.2019 klo 6.41: Korjattu Trumpiin liittyviä otsikkoja. Trumpia vastaan käynnistettiin virkasyytemenettely, ei virkarikossyytettä.

Venäläiset hakevat viisumeja Suomeen kiivaaseen tahtiin.

Suomen pääkonsulaatti Pietarissa on saanut heinäkuussa 36 prosenttia enemmän viisumihakemuksia kuin vuosi sitten.

Pietarin konsulaatin va. asianhoitaja Sebastian Gahnström kertoo, että tilanne on poikkeuksellinen.

– Yleensä viisumihakemusten tahti on hiljentynyt heinäkuussa, Gahnström sanoo.

Tammi–kesäkuussa venäläiset ovat hakeneet 15 prosenttia enemmän viisumeja vuoden takaiseen verrattuna.

Vaikka koko vuoden ja erityisesti heinäkuun viisumihakemusten luvut ovat kovia, huippuvuosien ennätyksestä ollaan vielä kaukana.

Vuonna 2017 viisumihakemusten määrä kasvoi yhteensä 66 prosenttia. Viime vuonna haettiin 550 000 viisumia, ja vuonna 2013 vastaava luku oli 1,2 miljoonaa.

– Odotamme, että viisumihakemusten kasvu tasaantuu kesän edetessä. Uusi ruuhkahuippu odottaa syksyllä, kun venäläiset hakevat viisumeja talvi- ja joululomia varten, Gahnström arvioi.

Edulliset omatoimimatkat houkuttelevat

Syyksi venäläisten matkustusintoon arvellaan ruplan kurssin tasoittumista sekä hienoista vahvistumista. Venäläisten tulojen kehitys on ollut heikkoa, mutta esimerkiksi päivän mittaiset omatoimimatkat ovat riittävän edullisia.

– Ne ovat venäläisille mahdollisia myös siksi, että Suomi on lähellä. Hyvin suuri osa Suomeen suuntautuvista matkoista on nimenomaan päivämatkoja lähialueilta, Gahnström toteaa.

Hänen mukaansa Venäjän talous kasvaa hitaasti eikä sen suhteen ole odotettavissa suurempia muutoksia odotettavissa tulevina vuosina. Venäläisten tulot ovat laskeneet jo viisi vuotta peräkkäin.

– Talouskasvu ja erityisesti tulojen kasvu saattavat näkyä myös viisumitilastoissa, mutta yhteys ei ole suora tai yksiselitteinen, Gahnström muistuttaa.

Venäläiset suosivat myös kaupunkilomia esimerkiksi Helsinkiin. Lisäksi he ovat innostuneet festivaaleista.

– Aktiivimatkailu myös kasvattanut suosiotaan. Ostosmatkailu näyttää kuitenkin edelleen olevan hyvin suosittua, Gahnström kertoo.

Viime syksynä löysin sähköpostistani aikakoneen. Path, sosiaalinen verkosto jossa en ole käynyt puoleen vuosikymmeneen muistutti, että voin halutessani ladata palvelun tapahtumat talteen.

Yhtäkkiä ruudulla ovat kaikki minun tyttökesäni. Olen 25-vuotias, vastarakastunut.

Hymyilen kameralle alaviistosta, niinkuin vuonna 2010 tehtiin. Filtterit ovat rakeisia.

Jaan lainauksia ja kirjoitan kahviloista, joita ei enää ole sekä kirjoista, jotka olen jo unohtanut.

En käytä vielä hymiöitä, niiden aika on myöhemmin.

Omiin muistoihini verrattuna päivitykset ovat liian tarkkoja, liian teräväreunaisia.  

Luen hämmentyneenä läpi viestejä. Vanhojen päiväkirjojen tai kirjeiden lukeminen tuntuu erilaiselta, sillä nämä päivitykset on tehty yleisölle. Tälläinenkö minä olin? Omiin muistoihini verrattuna päivitykset ovat liian tarkkoja, liian teräväreunaisia.

Uskon, että yksi digitaalisen ajan tärkeimmistä ratkaistavista kysymyksistä on muistin, muistojen ja teknologian välinen suhde. GDPR-lakimiesten ja koodarien lisäksi keskusteluun tarvitaan myös humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä, sillä muisti ei ole niin yksinkertainen asia kuin usein ajattelemme.

Ihmismuistin tehtävä on myös rakentaa identiteettiä. Siksi meidän pitää miettiä mitä digitaalisella aikakaudella oikeastaan haluamme muistaa ja mitä unohtaa. 

Teknologia-alan ihmiset puhuvat mielellään muistista teknologisena asiana. Ihailemme tietokoneen muistia, kuinka massiiviset megat ja gigat valokuviamme ja käyttäytymistämme tallentuvat joka sekunti servereille ympäri maailmaa. Tietokoneen muisti liikkuu valon vauhdilla, se on täsmällistä ja lähes loppumatonta.

Mutta muisti ei ole vain tiedon säilyttämistä varten. Ihmismuistin tehtävä on myös rakentaa identiteettiä. Siksi meidän pitää miettiä mitä digitaalisella aikakaudella oikeastaan haluamme muistaa ja mitä unohtaa.

1990-luvun lapsena olen osa ensimmäistä sukupolvea, jonka nuoruus on tallella kovalevyllä. Tekstin, äänen, tuoksun ja tilan oheen on liittynyt uusi muistamisen muoto. Ajassa ei voi mennä taaksepäin, mutta ehkä tiettyihin digitaalisiin paikkoihin voi aina palata.

Osin nuoruus on peruuttamattomasti pyyhkiytynyt pois – Irc-gallerian lokeja ei onneksi enää ole, ensimmäinen sähköpostiosoitteeni on kadonnut ja digikamerat tulivat vasta lukiojuhliin. Jäljellä on kuitenkin tarpeeksi, jotta teknologia voi viedä minut paikkoihin, joita kaipaan.

Voin kulkea vanhoissa peleissä, vaeltaa läpi tuttujen reittien kuin olisin takaisin lapsuuden luokkahuoneessa. Tyhjänä kumiseva MySpace tai LiveJournal ei ole sama kuin ennen, mutta YouTubesta löydän Champions Leaguen maalikoosteen vuodelta 2001. VHS-nauhalle on tallentunut ajat sitten unohtuneita mainoksia. Olen takaisin nuoruuden kesäaamuissa, McGyverin ja sulavan jäätelön parissa.

Toinen puoli digitaalista muistamista on tietenkin unohtaminen.

Miten vanhenemme netissä? Miten paljon tämänhetken ihmisen pitää olla vastuussa entisestä itsestään? Näitä kysymyksiä mietimme joka kerta, kun poliitikon vuosien takainen twiitti tai julkkiksen epäonninen valokuva nousevat esille.

Tämän päivän vauvoista on enemmän videota ja valokuvia ensimmäisen vuoden ajalta kuin minusta koko lapsuudessani. On varmasti outoa kasvaa katsoen koko ajan omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan ruudulta. Ei ole ihme, että sekä EU:n säädökset oikeudesta tulla unohdetuksi nettihauissa ja Snapchatin 24-tunnissa katoavat kuvat resonoivat meidän ajassamme.

Ehkä binäärisen teknologimaailman muistin – päällä tai pois – sijaan tarvitsemme jotain ihmisenkaltaista.

Ehkä myös Internetissä olevien kuvien pitäisi vuosien mittaan haalistua, ehkä kaikkeen pitäisi lisätä aikaleima, ehkä jokaiseen Facebookin tarjoamaan muistoon pitäisi liittää sen aikainen profiilikuva.

Ehkä meidän on tarkoitus muistaa, ja samaan aikaan unohtaa.

Linda Liukas

Kirjoittaja on lastenkirjailija, kuvittaja ja keskinkertainen koodari, joka uskoo, että maailmasta tulee parempi paikka kun tietojenkäsittelyn ammattilaisten lisäksi tarinankertojat, tutkijat ja taivaanrannanmaalarit innostuvat teknologiasta.

Aiheesta voi keskustella 17.07. klo 16.00 asti.

Lue lisää:

Linda Liukkaan kolumni: Ruutuaika on osa pidempää leikin jatkumoa

Linda Liukkaan kolumni: Tulevaisuus on teinityttöjen

Linda Liukkaan kolumni: Scifiä on turha ylenkatsoa, sillä se kirittää teknologiaa ja auttaa meitä näkemään, mikä maailmassa on vialla

Kun sairastut vakavasti vaikkapa syöpään, sydäntautiin tai masennukseen tai esimerkiksi vammaudut tapaturmaisesti, niin ensimmäisenä mieleen tulee, selviydynkö tästä.

Jossain vaiheessa mieleen hiipii myös ajatus siitä, miten minä ja mahdollisesti perheeni selviytyy tilanteesta taloudellisesti.

Etenkin sairauden pitkittyessä tulotaso voi pudota merkittävästi. Toisilla työnantaja voi maksaa sairaslomalta täyttä palkkaa esimerkiksi 1–3 kuukauden ajan, mutta toiset tipahtavat nopeammin Kelan sairauspäivärahalle.

Jos tulotaso on sairauspäivärahalla vaikkapa noin 70 prosenttia palkasta, niin nopeimmin se vaikuttaa perheen elintasoon, jos niiden talous on viritetty hyvin tiukaksi esimerkiksi suurilla lainanlyhennyksillä.

Vakava sairastuminen voikin johtaa perheen taloudelliseen kriisiin, joten mikä neuvoksi? Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan, jonka tuilla pääsee alkuun.

1. Kela maksaa sairauspäivärahaa

Saadaksesi sitä, käy lääkärissä. Lääkäri arvioi, kestääkö työkyvyttömyytesi enemmän kuin kymmenen arkipäivää. Jos kestää, voit saada sairauspäivärahaa. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää.

A-lääkärintodistuksella voit saada sairauspäivärahaa yleensä enintään 60 arkipäivää. Jos sinulla on työpaikka, niin työnantaja yleensä hakee sairauspäivärahan ja maksaa sinulle palkkaa poissaolon ajan.

Tämän ajan jälkeen tarvitset B-lääkärinlausunnon tai muun selvityksen työkyvyttömyydestä. Lisäselvityksiä saatetaan pyytää jo aiemminkin.

Sairauspäivärahaa maksetaan noin vuoden ajan, enintään 300 arkipäivältä.

Jos olet saanut sairauspäivärahaa 60 arkipäivää, niin Kela lähettää kirjeen, jossa kerrotaan kuntoutuksen vaihtoehdoista ja järjestäjistä.

Työterveyshuollon on arvioitava jäljellä oleva työkykysi viimeistään silloin, kun olet saanut sairauspäivärahaa 90 arkipäivää.

Kun olet saanut sairauspäivärahaa 150 arkipäivää, lähettää Kela kirjeen, jossa kerrotaan kuntoutusmahdollisuuksien lisäksi myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta.

Jos katsot tarvitsevasi kuntoutusta, niin hakeudu ensin työterveyslääkärille tai omalle lääkärillesi. Kun olet saanut kuntoutusta suosittavan lausunnon, voit sen jälkeen hakea Kelasta kuntoutusta.

Jos sairautesi jatkuu yli vuoden, sinulla voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Jos pystyt käymään osa-aikaisesti töissä sairautesi aikana, niin Kela maksaa tältä ajalta osasairauspäivärahaa.

Sairauspäivärahoja voi hakea verkosta kirjautumalla Kelan palveluun verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

2. Myös opiskelijat, työttömät ja yrittäjät voivat saada sairauspäivärahaa

Opinnoista voi jäädä sairauslomalle, jos sairastuminen tapahtuu kesken opintojen. Voit saada sairausajalta opintotuen sijaan sairauspäivärahaa ja yleistä asumistukea. Näitäkin korvauksia haetaan Kelalta.

Voit saada sairauspäivärahaa myös työttömänä työnhakijajana. Sairauspäivärahan omavastuuajalta sinulle maksetaan työttömyyspäivärahaa.

Toimita työkyvyttömyydestäsi lääkärintodistus Kelaan ja ilmoita sairastumisestasi työ- ja elinkeinotoimistoon. Merkitse sairauspäivät myös työttömyysajan ilmoitukseen. Sairauspäivärahaa ja työttömyysetuutta ei makseta samalta ajalta.

Sairauspäivärahapäivät eivät vaikuta perus- tai ansiopäivärahan enimmäisajan kertymiseen.

Jos olet YEL- tai MYEL-vakuutettu yrittäjä, voit saada sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaan ovat myös oikeutettuja ne yrittäjät, joiden työpanos yritystoiminnassa on vähäistä ja jotka eivät ole velvollisia ottamaan YEL-MYEL-vakuutusta.

3. Sinulla voi olla oikeus vammaistukeen

Sinulla voi olla oikeus vammaistukeen, jos toimintakykysi on vamman tai sairauden vuoksi heikentynyt vähintään 1 vuoden ajan.

Toimintakyvyn heikentymisellä tarkoitetaan sitä, että sinulla on vaikeuksia huolehtia itsestäsi ja selviytyä arjessa esimerkiksi kotitaloustöistä.

4. Jos sinulla on yksityinen sairaus- tai tapaturmavakuutus, niin hae korvauksia vakuutusyhtiöstäsi

Voit hakea korvausta sairastumisesta tai tapaturmasta vakuutusyhtiöstäsi, jos olet vakuuttanut itsesi.

Tällaisia vapaaehtoisia vakuutuksia ovat esimerkiksi sairauskuluvakuutukset sekä vakuutukset vakavan sairauden varalta.

Vakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutuksia, joissa vakuutuksen kohteena ovat ainoastaan tietyt vakuutussopimuksessa yksilöllisesti määritellyt sairaudet. Jos sairastut tällaiseen vakuutusehdoissa määriteltyyn sairauteen, sinulle maksetaan kertakorvauksena sovittu vakuutussumma. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi syöpä, sydäninfarkti, sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ja pallolaajennushoito, munuaisten vajaatoiminta tai aivohalvaus.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen sivuilta löydät tietoa, mitä kaikkea esimerkiksi aikuisten sairauskuluvakuutus korvaa ja mitä ei.

5. Jos sairastaminen pitkittyy, hae perustoimeentulotukea

Perustoimeentulotuki on se taloudellinen tuki, jota voit hakea, jos rahasi eivät kerta kaikkiaan enää riitä arjen menoihin kuten ruokaan, vaatteisiin ja asumiseen. Tukea voi hakea yksin asuva henkilö tai perhe.

Ennen kuin haet toimeentulotukea, selvitä, voitko saada muita tuloja tai etuuksia, kuten työttömyysturvaa ja asumistukea.

Toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi tukimuodoksi.

Perustoimeentulotukea voi hakea verkosta.

6. Entä jos et enää pysty lyhentämään lainaasi tai alat velkaantua

Takuusäätiössä tiedetään, että sairastuminen voi ajaa talouden ahtaalle. Säätiö tarjoaa apua lasku- ja velkaongelmien hoitoon.

Myös oikeusaputoimistojen maksuton talous- ja velkaneuvonta auttaa.

7. Kunnallisen terveydenhuollon maksuissa ja korvattavissa lääkkeissä vuosittainen maksukatto

Terveydenhuollon maksut, esimerkiksi käynnit terveyskeskuslääkärin vastaanotolla, päivystyskäynnit, erilaiset lääkärintodistukset ja sairaalamaksut tekevät myös lovea sairastuneen talouteen.

Näiden asiakasmaksujen hinnoista löydät tietoa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Sieltä löytyvät myös sairaalamaksut sekä pitkäaikaisen laitoshoidon maksut.

Kunnallisten terveydenhuollon maksuissa on vuosittainen maksukatto, joka tällä hetkellä on 683 euroa vuodessa.

Sairastaessa myös lääkkeisiin kuluu rahaa. Vuonna 2019 lääkekorvausten vuosiomavastuu on 572 euroa. Jos se ylittyy, on sinulla oikeus lisäkorvaukseen.

_Lähteinä jutussa on käytetty esimerkiksi Kelan sairausajan pikaopasta. Lisää tietoa löydät Kelan sivujen lisäksi muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön, Takuusäätiön , Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen sekä eri vakuutusyhtiöiden sivuilta._

Maailman pohjoisimmassa vakituisen asutuksen paikassa Kanadan Alertissa on rikottu lämpöennätyksiä. Lämpötila nousi sunnuntaina 21 asteeseen ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana. Aiempi lämpöennätys on vuodelta 1956, tuolloin elohopea nousi 20 asteeseen.

Tyypillisesti heinäkuun lämpötilat liikkuvat muutamassa asteessa Alertissa, joka sijaitsee alle tuhannen kilometrin päässä pohjoisnavasta.

Meteorologit ennustavat, että tavallista lämpöisempi sää jatkuu alueella aina syyskuuhun saakka.

– Tämä on tilastollisesti melko ilmiömäistä ja vain yksi esimerkki sadoista muista ennätyksistä liittyen ilmastonlämpenemiseen, sanoo Kanadan ympäristöministeriön meteorologi Armel Castella.

Hän muistuttaa, että arktinen alue lämpenee kolme kertaa nopeammin kuin maapallon muut alueet.

Myös muilla Kanadan pohjoisilla alueilla, kuten maan luoteisimmilla territoriolla Yukonilla ja pohjoisen Arktisella saaristolla on rikottu muutamana viime keväänä lämpöennätys toisensa jälkeen.

Myös Yhdysvaltain pohjoisimmassa osavaltiossa Alaskassa on ollut viime aikoina poikkeuksellisen lämmintä. Osavaltion suurimmassa kaupungissa Anchoragessa mitattiin heinäkuun alussa kaikkien aikojen lämpöennätys, 32,2 celsiusastetta.

Vanha ennätys rikkoutui selvästi, sillä aikaisempi korkein mitattu lämpötila Anchoragessa oli 29,4 astetta vuodelta 1969.

Lisää aiheesta:

Alaskassa on nyt paljon lämpimämpää kuin Suomessa – napapiirin tuntumassa on paistateltu 30 asteen helteessä

Kivimuurissa olevasta portista käy tasainen virta. Ihmiset etsivät katseellaan juuri tiettyä kiveä ja pysähtyvät katsomaan näkyä hetkeksi. Kiveen kultaisella kirjoitettu mäkihyppääjä Matti Nykäsen nimi on saanut toukokuussa viereensä olympiakomitean lahjoittamat olympiarenkaat.

Sukuhaudan vanha kivi on vaihtunut kevään aikana uuteen – se on edelleen ulkomuodoltaan silti vaatimaton, eikä erotu koreudellaan rivistön muista kivistä.

Kukkia on paljon, ja iso osa niistä neilikoita – mäkisankari Nykäsen lempikukkia (Ilta-Sanomat).

Lahtelaisen Patovuon perheen äiti, Piia Patovuo, kantaa kädessään punaista ruusua. Vieressä seisovat Kari Patovuo sekä perheen tytär Iida Patovuo. Mukaan on lähtenyt myös Piian sisko Leena Patovuo.

Idolin helmikuinen kuolema tuli faneille raskaana yllätyksenä. Kari Patovuo sanoo sankarinsa lähteneen eittämättä liian aikaisin.

Perhe halusi kunnioittaa Nykäsen muistoa konkreettisesti.

– Kun kuulimme Matin kuolemasta, päätimme, että lähdemme vierailemaan lomalla hänen kotikaupungissaan, Piia Patovuo sanoo.

Tämä fanien tulisi muistaa: Hautaa hoitavat Nykäsen omaiset

Eivätkä Patovuot ole ainoita asialle omistautuneita. Jyväskylän seurakunnasta kerrotaan, että olympiavoittajan haudalla käy edelleen päivittäin kymmeniä ihmisiä Jyväskylästä ja ympäri Suomen.

Tänään kävijöitä saattaa olla normaalia enemmän, sillä on Nykäsen syntymäpäivä.

Haudan sijaintia kysytään hautoja siistiviltä työntekijöiltä ja tiedustellaan ennakkoon puhelimitse sekä sähköpostilla.

Kesän edetessä vieraita odotetaan saapuvaksi kauempaakin, esimerkiksi Keski-Euroopasta, jossa talvilajit ja mäkihyppy ovat suursuosiossa.

Yksi asia fanien tulisi kuitenkin muistaa: kauneimmatkin kukat lakastuvat nopeasti ja kynttilä koristaa hautaa vain hetken.

Vaikka tuomiset ovat osoitus surussa myötäelämisestä ja mäkihyppääjän muiston kunnioittamisesta, aiheuttavat ne myös ylimääräistä työtä hautaa hoitaville Nykäsen omaisille.

Vanhan hautausmaan työnjohtaja Liisa Kontunen toivookin, että lakastuneita kukkia ja palaneita kynttilöitä voisi viedä siisteyden ylläpitämiseksi haudalla käydessään myös roskikseen.

Nykäsen haudan suosio ei tullut yllätyksenä Kontuselle. Hän on työskennellyt hautausmailla nelisenkymmentä vuotta.

– Olin Helsingin Malmilla pitkään töissä. Sinne on haudattu useita julkkiksia ja näyttelijöitä: Armi Aavikko, Tauno Palo, Ansa Ikonen, Tapio Rautavaara ja Olavi Virta. Julkkikset kiinnostavat aina, myös sen jälkeen kun he ovat edesmenneitä.

Matti Nykäsellä on ollut faneilleen aivan erityinen merkitys. Vanhan hautausmaan työnjohtaja on aistinut sen vahvasti.

– Matti oli persoona. Häntä kaivataan ja pidetään suurena idolina ulkomaita myöten.

"Matti on legenda"

Patovuon perheen matka jatkuu. Ennen Jyväskylän vanhalle hautausmaalle saapumista he olivat käyneet mäkihyppääjän nimeä kantavan hyppytornin luona.

– Olen fanittanut Mattia siitä saakka, kun hän rupesi mäkeä hyppäämään. Matti on legenda, Kari Patovuo sanoo.

– Maailman paras mäkihyppääjä, Piia Patovuo täydentää.

Patovuot ehtivät nähdä useita Nykäsen laulukeikkoja. Varsinkin viimeisin niistä, esiintyminen Padasjoen sahtimarkkinoilla jäi elävästi mieleen.

– Emme ehtineet koskaan tavata, ja se harmittaa. Juttusille olisi pitänyt päästä, Kari Patovuo sanoo.

Mitä hän olisi idolilleen sanonut?

– Ei tule äkkiä mieleen, jotain nasevaa kuitenkin, hän sanoo hymyillen.

Patovuot arvostavat Nykäsen urheilijan lahjojen lisäksi verbaalista veistelyä. Mäkikotka tulisi muistaa heidän mukaansa myös lennokkaista iskulauseista.

– Kun pysyy hereillä, niin voi saada vaikka hauen, Kari siteeraa.

– Elämä on laiffi! Leena Patovuo lisää.

Qatar kertoo myyneensä Italian poliisin maanantaina takavarikoiman ilmataisteluohjuksen kolmannelle maalle vuonna 1994.

Italian poliisi takavarikoi lukuisia aseita ratsiassa, joka liittyy äärioikeistoryhmän tutkintaan. Takavarikoitujen aseiden joukossa oli täysin kunnossa oleva ranskalaisvalmisteinen Matra-ohjus, joka oli aikanaan kuulunut Qatarin armeijalle.

Qatarin ulkoministeriö kertoi tiistaina olevansa huolissaan tapahtuneesta ja tekevänsä läheistä yhteistyötä Italian kanssa selvittääkseen, miten ohjus oli päätynyt äärioikeistoryhmän haltuun. Qatarin mukaan ohjus myytiin vuonna 1994 osana 40 ohjuksen kauppaa "ystävälliselle maalle, joka ei halua tulla nimetyksi tässä vaiheessa tutkintaa."

Ratsian myötä poliisi pidätti kolme ihmistä. Yksi pidätetyistä oli uusfasistisen Forza Nuova -puolueen entinen ehdokas Fabio Del Bergiolo. Hän oli ilmeisesti yrittänyt myydä ohjusta eteenpäin.

Lisää aiheesta:

Äärioikeistolaisten hallusta löytyi ohjus Italiassa – poliisin kohteina Itä-Ukrainan Venäjä-mielisten kapinallisten rinnalla taistelleet

Ai että, kun ottaa päähän! Puhelinmyyjä soitti, joku tuputti kadulla sähköyhtiöiden kilpailutusta ja Trump twiittasi ärsyttävästi.

Kuulostaako tutulta?

Viestintätoimisto Tekirin teettämässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten vihan kohteita. Tuloksissa erottuivat puhelinmyyjät, pikavippien tarjoajat, rasistit, poliitikot ja verkostomarkkinoijat.

– Vihasta ja vihapuheesta puhutaan paljon. Halusimme tietää, mitä ihmiset ajattelevat, Tekirin hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa sanoo Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Kaksiosaisessa tutkimuksessa kartoitettiin kiukkua aiheuttavia kohteita ensin identiteettiryhmittäin: paljonko esimerkiksi mökkinaapurit, portsarit tai edellä mainitut poliitikot ja puhelinmyyjät vihastuttavat.

Sen jälkeen vastaajat nimesivät avoimessa kysymyksessä vapaasti henkilöitä, jotka herättävät heissä vihan ja kiukun tunteita.

Jälkimmäisessä osiossa paljastui, että enemmistö vastaajista on hyvin kiihkotonta sakkia: 66 prosenttia heistä ei osannut tai halunnut nimetä ketään ihmistä, jota vihaisi.

Poliitikot nostavat verenpainetta

Eniten vihastusta aiheuttavien henkilöiden top 5 -lista on poliitikkoja täynnä: Juha Sipilä (kesk.), Antti Rinne (sd.), Jussi Halla-aho (ps.), Donald Trump ja Laura Huhtasaari (ps.).

Tutkimuksen virhemarginaali on 3.1 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan, joten kärkinimet saattavat todellisuudessa myös kiilata toinen toistensa ohi.

Tekirin johtaja Eero Rämö arvelee, että poliitikkojen "suosiota" selittävät kesäkuista mittausajankohtaa edeltäneet vaalit.

– Harva muu julkisuuden henkilö myöskään joutuu samalla tavoin toistuvasti keskustelemaan jokaisen elämää koskevista, herkistä aiheista, Rämö sanoo.

Lisäksi mainituimpien nimien joukossa on mediapersoonia ja viihdetaiteilijoita: esimerkiksi Tuomas Enbuske, Tuure Boelius, Vappu Pimiä, Aku Hirviniemi ja Roope Salminen.

Harri Saukkomaa toivoo, että tutkimuksen tulokset eivät lisäisi mainittuihin henkilöihin kohdistuvaa vihaa, vaan vähentäisivät sitä.

– On vähän surullistakin, että entinen ja nykyinen pääministeri ovat tällaisessa kärjessä. Poliitikon ammatti on raskas, toivoisin näille ihmisille enemmän sympatiaa kuin mitä tämä tutkimus osoittaa, hän sanoo.

Tunteita herättävät henkilöt keräävät usein sekä myönteistä että kielteistä huomiota. Saukkomaa uskookin, että moni listalle päätyneistä ihmisistä on vihatun lisäksi rakastettu.

Tekir on käsitellyt vihateemaa jo pari vuotta sitten. Tuolloin syntyi tutkimus Suomen vihatuimmista yrityksistä.

– Ehkä ensi vuonna tehdään Suomen rakastetuimmat ihmiset -niminen tutkimus, Saukkomaa toteaa.

Kuka vihaa ja ketä?

Trump on ainoa suomalaisten vihalistalle päätynyt henkilö ulkomailta. Häntä vihaavat enemmän naiset kuin miehet.

Vihan kohteissa on muutenkin selviä eroja sukupuolten välillä: naiset vihaavat eniten rasisteja ja poliitikkoja, miehet vihervasemmistolaisia ja feministejä.

Pääministeri Rinne vihastuttaa johtavassa asemassa olevia, Halla-ahoa puolestaan vihaavat eniten akateemisesti kouluttautuneet kaupunkilaiset.

Halla-Aho sanoo saavansa kohtaamiltaan ihmisiltä lähes pelkästään myönteistä palautetta.

– Elämme uhriutumiskulttuurissa, jossa kaikki haluavat kokea olevansa jollain tavalla uhreja ja liioittelevat itseensä kohdistuvia negatiivisia asioita. Pyrin itse välttämään sitä, hän toteaa.

Yli 65-vuotiaiden suhtautuminen populisteihin on kaikkein kielteisin, mutta yleisesti ottaen eläkeläiset ja koululaiset vihaavat kaikkein vähiten.

Tutkimuksessa haastateltiin 1133 suomalaista. Tutkimuksen toteutti TNS Kantar.

Muokattu kello 8.55: poistettu alun virheellinen maininta, että verkostomarkkinoijat olisivat feissareita.

Muokattu kello 10.08 lisätty Harri Saukkomaan kommentit.

Ostaisitko halvan kerrostaloasunnon, jos tietäisit ettei sen arvo nouse, mutta saisit Suomen korkeimmat vuokratuotot tilillesi joka kuukausi? Kajaanissa se on mahdollista.

Kajaanissa asuntosijoittajat nauttivat Suomen suurimmista vuokratuotoista (Kainuun Sanomat). Toisaalta asuntojen arvo ei nouse ollenkaan, vaan korkeintaan laskee.

Juuri julkaistu Pellervon taloustutkimuksen ja Suomen vuokranantajien tutkimus kertoo, että Kajaanissa yksiöiden vuokratuoton ennen veroja ennustetaan kasvavan vuosina 2019–2023 noin 6,5 prosenttia vuodessa.

Toiseksi suurin vuokratuotto on Hämeenlinnassa, joka on kiilannut tuoreimmassa aineistossa Kajaanin tuntumaan yli kuuden prosentin vuokratuotolla. Koko maan keskiarvo on noin 4,7 prosenttia.

– Kajaanissa asuntojen hankintahinnat ovat alhaisia ja laskevat hivenen koko ajan. Vuokrataso on kuitenkin lähes sama kuin monissa isommissa kaupungeissa, joten asuntosijoittajat saavat erityisen korkean vuokratuoton, kertoo Kouta Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Jari Tervonen.

Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaan mukaan asuntojen arvon laskun riski ei kuitenkaan enää ole niin suuri. Tutkimuksen mukaan Kajaanin yksiöiden arvon lasku on vain 0,2 prosenttia.

– Uusien tutkimusten mukaan Kajaanin väestönkehitys näyttää paremmalta kuin aiemmin. Terrafamen parantuneet näkymät vaikuttavat koko Kainuuseen. Toki asunnon arvo määrittyy vasta myydessä, Viljamaa kertoo.

Riskejäkin Kajaanista löytyy Viljamaan mukaan, vaikka kaupunki on tuoreessa tutkimuksessa asuntosijoittajien rankinglistan seitsemäntenä.

– Olematon arvonnousu tai joissain tapauksissa jopa arvonlasku aiheuttavat päänvaivaa asuntosijoittajalle, ja riski tyhjistä kuukausista on olemassa. Jos pystyy väistämään nämä sudenkuopat, niin Kajaanissa on mahdollista päästä hyviin vuokratuottoihin, Viljamaa sanoo.

Pellervon tutkimuksen mukainen reilun kuuden prosentin vuokratuotto Kajaanissa on Tervosen mielestä varovainen luku.

– Vuokravälittäjät pitävät hyvänä tuottona noin 6–7 prosentin tuottoja. Parhaimmillaan Kajaanissa tuotot ovat kuitenkin jopa 8–9 prosenttia. Helsingissä päästään useimmiten 3–4 prosentin vuokratuottoihin, Tervonen sanoo.

Halvat asunnot ja hyvät vuokratuotot houkuttelevat

Saarijärveläinen Asmo Ahola omistaa tällä hetkellä yhden asunnon Kajaanista, mutta lisää on tulossa. Aholalla on omistuksia muuallakin Suomessa, mutta Kajaani kiinnostaa muutenkin kuin korkean vuokratuoton takia.

– Minulla on myönteiset kokemukset Kajaanista ja muutamalla tuttavalla myös. Se on osoittautunut hyväksi paikaksi, sillä ihmiset puhuvat suoraan ja avoimesti hyvistä ja huonoista asioista kiinteistökauppoja tehdessä, Ahola kertoo.

Kajaanin asuntojen hintakehitys ei huoleta Aholaa, vaan hän hankkii mieluummin sijoituskohteita, joista tuottoja saa alusta asti.

– Toivon, että hankintahinta pysyisi, mutta en odota nousuja. Vuokratuotto korvaa sen Kajaanissa. Etelässä ne eivät ole enää kovin häävejä. Minulle on parempi, että sijoitus lähtee heti tuottamaan kuin että odottaisin kymmenen vuotta arvonnousua, Ahola kertoo.

Kouta Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Jari Tervosen mukaan olematon arvonnousu ei näy Kajaanin korkeissa vuokrissa, vaan hänen mielestään markkinat ohjaavat vuokrahintoja.

Vuokratuottoa laskettaessa asunnon matala ostohinta nostaa vuokratuottoja. Vuokratuoton yksinkertainen laskukaava löytyy esimerkiksi Suomen vuokranantajien verkkosivulta.

– Tulevaisuuden näkymät ovat vielä samansuuntaiset, eli korkotaso pysyy matalana ja asunnot ovat edullisia, joten sijoitusasunnon osto on hyvä tapa säästää ja saada säästöille hyvä tuotto, Tervonen kertoo.

Asunnon omistajaksi pääsee Kajaanissa jo melko pienellä pääomalla. Vanhojen asuntojen hintoja tarkasteltaessa Kajaani oli vuonna 2018 Suomen 83:ksi kallein kaupunki.

Vanhojen asuntojen neliöhinnat olivat Kajaanissa keskimäärin 1 135 euroa, kun ne esimerkiksi Oulussa olivat 1 866 euroa. Hieman Kajaania pienemmässä Savonlinnassa neliöhinnat olivat noin 200 euroa korkeammat. Toisaalta esimerkiksi Otanmäen taajaman halvat asunnot laskevat Kajaanin keskihintaa.

Asmo Ahola tietää muitakin ihmisiä, jotka ovat hankkineet sijoitusasuntoja Kajaanista. Aholalla ei ole ollut ongelmia hoitaa sijoitusasuntoja Keski-Suomesta käsin.

– Minulla on siellä kontaktihenkilöitä, joihin voin luottaa. He käyvät katsomassa asuntoa ja kertovat, mikä on tilanne, Ahola sanoo.

Paikalliset kontaktit saivat Aholan alun perin kiinnostumaan Kajaanin hyvin tuottavista asuntomarkkinoista.

– Se on vähän kuin metsästys- tai kalastusseurassa. Asuntosijoittajien parissa samanlainen piiri pyörii ja siellä on omat sisäiset jutut, Ahola kertoo.

Yksittäisten sijoittajien lisäksi myös sijoitusyhtiöt ovat lähteneet markkinoille. Vuoden alussa kokonainen kerrostalo siirtyi kiinteistösijoittajille.

Esimerkiksi Kouta Kiinteistöt on investoinut voimakkaasti parin viime vuoden ajan Kajaanin asuntomarkkinoilla. Yhtiö on ostanut viime vuosina pelkästään Kajaanista noin 250 asuntoa ja liiketilaa.

Korkea vuokrataso yllätti ja ottaa päähän

Rovaniemeltä kotoisin oleva Hanna Kemppainen on asunut pääkaupunkiseudulla 16 vuotta muun muassa Vantaan Tikkurilassa. Ennen Kajaania Kemppainen asui myös Oulussa.

Kemppainen kertoo yllättyneensä Kajaanin korkeista vuokrista kaupungin palveluihin, etäisyyksiin ja palkkatasoon nähden. Tällä hetkellä hän maksaa kolmiosta vuokraa noin 770 euroa kuukaudessa. Asunto sijaitsee yli kolmen kilometrin päässä keskustasta.

– Täällä olen myös huomannut, ettei asunnon sijainti vaikuta niin paljon vuokratasoon kuin muualla, vaan syrjäisetkin asunnot ovat kalliita, Kemppainen sanoo.

Kainuussa etäisyydet ovat tunnetusti pitkiä, mutta sama pätee myös kaupungin sisällä. Julkinen liikenne ei ole Kemppaisen mukaan kaupungin vahvuusalue.

– Oulussa asuin hyvällä alueella edullisesti, enkä tarvinnut autoa sillä julkisilla pääsi joka paikkaan. Kajaanin Lohtajalla on kalliimpi asunto ja ajokortti on nyt lähes pakko hankkia, Kemppainen kertoo.

Kemppainen kiersi useita asuntonäyttöjä ennen kuin valitsi nykyisen asuntonsa, joka on peruskorjattu vuonna 2000. Kaikkien vaihtoehtojen taso ei miellyttänyt.

– Täällä on tosi paljon vanhoja peruskorjattuja asuntoja, mutta kalliitakin löytyy vanhalla kalustuksella. Naapuritalossa oli lähes samanhintainen peruskunnossa oleva asunto kuin Tikkurilassa, hintaeroa oli alle satanen, vaikka kunto oli huonompi, Kemppainen kertoo.

Mikä on asumistukien ja kaupungin vuokrayhtiön vaikutus?

Korkean vuokratason syyksi Kouta Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Jari Tervonen nostaa suomalaisen asumistukijärjestelmän, joka hyödyttää pienituloisten lisäksi myös asuntosijoittajia.

– Korkeat asumistuet mahdollistavat sen, että monilla ihmisillä on varaa asua tukien avulla isommissa ja parempikuntoisissa asunnoissa. Tämä näkyy vuokrien hinnoissa, mutta toisaalta myös maksetuissa veroissa, Tervonen kertoo.

Tervosen mukaan toinen syy Kajaanin korkeille vuokrille löytyy kaupungin vuokrataloyhtiö Kajaanin Pietarista, joka omistaa kaupungista noin 3 000 vuokra-asuntoa.

– Kajaanin Pietarin asuntojen melko korkeat vuokrat pitävät myös yleistä vuokratasoa korkealla. Asuntoyhtiö on itse kertonut julkisesti sen, että matala käyttöaste ja kohteiden kunnostus nostavat kaikkien kohteiden vuokria, Tervonen kertoo.

Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaan mukaan ARA-asuntojen hinnat ovat korkealla usein pienemmillä paikkakunnilla kuten Kajaanissa. Myös hän sanoo vuokrahintojen syyksi matalan käyttöasteen ja korkeat peruskorjausvelat.

Lähes kaikki Kajaanin Pietarin asunnot ovat ARA-asuntoja, eli valtio on tukenut niiden rakentamista tai korjaamista lainarahalla. Valtion rahoittamien asuntojen lähtökohtana on mahdollistaa kohtuuhintaista asumista turvallisessa asunnossa.

Kajaanin Pietarin toimitusjohtaja Martti Böhm ei usko Tervosen väitteeseen, vaikka Böhmin mukaan yhtiön käyttöaste on 90 prosentin tuntumassa ja vuosikorjauksiin menee noin kaksi miljoonaa euroa.

– Meidän vuokrahintamme perustuvat omakustannushintaan, eikä siinä ole voittomarginaalia. ARA-asuntojen vuokrat ovat Kajaanissa alemmalla tasolla kuin vapailla markkinoilla olevien, Böhm kertoo.

Tarkan tiedon näkee Kelan asumistukitilastosta, joka vahvistaa Kajaanin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien olevan kalliimpia kuin ARA-asuntojen. Vuoden alussa kaikkien asuntojen ero oli 8,7 prosenttia. Yksiöissä ero oli jopa 21,5 prosenttia.

– Pienet asunnot menevät nopeasti ja niihin on jonoakin. Tämä on ihan maanlaajuinen juttu. Isoissa kaksioissa ja kolmioissa on kyllä tarjontaa, Böhm sanoo.

Pienempien asuntojen puute, varsinkin hyviltä paikoilta vaivaa Kajaanin lisäksi montaa muutakin kaupunkia. Asuntojen puute vuorostaan nostaa vuokrahintoja.

– Kun asunnoista on tarjontaa, niin markkinoille syntyy kilpailua ja vuokrataso laskee, Viljamaa kertoo.

Keskustele aiheesta jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.

Lue myös:

Ylen vuokrakone

Yllätys: Odotukset ylittyivät ja pääkaupunkiseudulle tulee tuhansia uusia asuntoja – Myös kohtuuhintainen asuminen lisääntyy vähitellen

Kiiltävä alumiinen katamaraanirunko, pituutta runsaat viisi ja leveyttä reilut pari metriä. Niistä koostuu Pidä Saaristo Siistinä ry:n uusin ase vesien roskaantumista vastaan.

Aurinkosähköllä liikkuva Roska-Roope kerää kellukeponttooneidensa väliin pintavedessä kelluvaa roskaa ja nielee tupakantumppia isompia roskia. Roskienkeruuvene on myös valistuskampanjan johtotähti.

– Tämä on 50 -vuotiaan yhdistyksemme lahja Suomen vesille. Haluamme herätellä ihmisiä huomaamaan, että roskaaminen on ongelma myös sisävesillä. Roskat eivät ole kovin näkyvä ongelma, mutta tiedämme niitä olevan paljon, sanoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n pääsihteeri Aija Kaski.

Veneen kellukkeiden välissä on siis eräänlainen kaukalo, jonka reunoilla on metallinen suodatin. Vedessä kelluvat roskat uivat ponttooneiden väliin ja jäävät satimeen. Kelluvat roskat ovat vesistöissä vain pieni osa ongelmaa, sillä muovi uppoaa pinnan alle yllättävän nopeasti.

Pienestäkin roskasta voi tulla iso riesa

Muutaman viime vuoden aikana vesien roskaaminen on ollut paljon esillä, etenkin mikromuovin vuoksi. Vasta hiljattain sen on todettu vaivaavan myös sisävesiä.

Vesiin kertyy roskaa eniten ihmisasutuksesta ja sen läheisyydestä. Jopa vedenpuhdistamoista pääsee järviin esimerkiksi vanupuikkojen varsia.

Pikkuruinen Roska-Roope ei ehdi, eikä pysty koko ongelmaa ratkaisemaan – sen tehtävä onkin olla enemmän symboli kuin roskapuimuri.

– Esimerkiksi jugurttipurkki jauhautuu mikromuoviksi, jos se veteen päätyy. Vedessä se päätyy kaloihin ja edelleen jopa ihmisiin, kun syömme kalaa, muistuttaa pääsihteeri Kaski.

Tärkein rooli vesistöjen puhtaanapitämisessä onkin ihan jokaisella ihmisellä. Ja tutkimukset osoittavat, että ennen pitkää roskat päätyvät vesistä meihin itseemme.

– Meidän on tärkeää tietää, mistä roska vesiin päätyy, jotta voimme siihen vaikuttaa. Olemme todenneet, että kaikkein suurin vaikutus olisi sillä, että jos jokainen huolehtisi tupakantumpit ja kaikki roskat tosi visusti talteen, ettei ne vaan päätyisi mitään kautta vesistöihin, Kaski painottaa.

Haamuverkkoja, tyhjiä pulloja ja vesilläliikkujan vastuuta

Roska-Roope on tänä kesänä kiertänyt Suomea esittäytymässä yleisölle. Jatkossa se tulee kiertämään sisävesiä säännöllisesti. Sille kaavaillaan myös käyttöä esimerkiksi haamuverkkojen, eli unohtuneiden ja karanneiden kalanpyydysten etsinnässä. Veneen varustukseen kuuluvalla modernilla kaikuluotaimella isännättöminä ajelehtivat verkot voidaan löydää pinnan alta ja saada pois kaloja tappamasta.

Kaikkea roskavirtaa vesiin ei voi kontrolloida. Esimerkiksi autonrenkaista tiedetään irtoavan pieniä kumimuruja, jotka voivat päätyä vesiin kaukaakin.

Vesilläliikkujien asenteet ovat kuitenkin parantuneet. Moni veneilijä hoitaa omat roskansa niin, etteivät ne päädy luontoon. Jyväskyläläinen Esko Vuorela on yksi heistä. Hän viettää koko avovesikauden veneellään Päijänteen vesistöalueella. Roskat hän vie tarvittaessa kotiin asti.

– Edelleen retkisatamissa ja nuotiopaikoilla näkee roskia ja tyhjiä pulloja. Ihmettelen, että jos ne jaksaa tuoda sinne täysinä, miksi niitä jaksa viedä tyhjinä pois, Vuorela pohtii.

Suomessa tiistaina keikkaillut rock-yhtye Metallica lahjoitti suomalaiselle hyväntekeväisyysjärjestölle 55 000 euroa. Yhtye lahjoitti euron jokaista lipun ostanutta kohden.

Vähävaraisia lapsiperheitä auttava Hope ry kertoi Facebook-sivuillaan, että yhtye halusi perehtyä järjestön toimintaan ja auttaa lapsiperheitä Suomessa.

Hope ry:n mukaan Metallican lahjoituksen avulla järjestö pystyy tukemaan vuoden ajan yli 200 lapsen harrastuksia.

– Otimme lahjoituksen vastaan suurella ilolla, kiitollisuudella ja hämmennyksellä. Tämä on huikea summa, jolla saamme tuettua suurta määrää lapsia, Hope ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila sanoo.

Hostilan mukaan lahjoituksella tuetaan monenlaisia harrastuksia parkourista piirtämiseen. Monien harrastusten kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina.

– Matalan kynnyksen edullisia harrastuksia on haastava löytää, Hostila sanoo.

Metallica on aiemminkin tukenut hyväntekeväisyystyötä Suomessa. Viime vuoden toukokuussa suuryhtye lahjoitti Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle 25 000 euroa. Tuolloin yhtye esiintyi Helsingissä.

Lue aiheesta lisää:

Metallican 55 000 konserttivierasta tuovat miljoonia Hämeenlinnaan – yrittäjillä erilaisia vetonauloja, millä saada oma siivunsa

Tasa-arvoiseen liikunnan harrastamiseen on vielä matkaa – vähävaraisten perheiden lapset liikkuvat hyvin toimeentulevia vähemmän

Pukisitko lapsellesi risan ja tahraisen vaatteen? Niitä suomalaiset lahjoittavat yhä enemmän – "Köyhyys tuntuu aina olevan ihmisen oma vika"

MOSKOVA Satoja ihmisiä kokoontui osoittamaan mieltä rehellisten vaalien puolesta Moskovan ydinkeskustassa sijaitsevalle Trubnaja-aukiolle sateisena tiistai-iltana.

Ihmiset vastustivat vaaliviranomaisten päätöstä evätä suurimmalta osalta opposition ehdokkaista pääsy syyskuussa järjestettäviin Moskovan kaupunginvaltuuston vaaleihin. Virallinen tieto riippumattomien ehdokkaiden sulkemisesta pois paikallisvaaleista saatiin aiemmin tiistaina.

– Tänään hylättiin virallisesti ehdokkaani Ljubov Sobol. Annoin hänen tuekseen nimikirjoitukseni, mielenosoitukseen saapunut moskovalainen Andrei Polek kertoi.

Ljubov Sobol työskentelee oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin säätiössä, joka tutkii korruptiota. Sobol on yksi tämän hetken suosituimmista opposition nousevista kyvyistä.

Hylättyjen ehdokkaiden joukossa on myös jo vuosia presidentti Vladimir Putinia näkyvästi kritisoinut Ilja Jašin.

Ehdokkaat evätään hylkäämällä kannattajien allekirjoituksia

Vaalilautakunnat estivät lähes kaikkien Moskovan oppositioehdokkaiden pääsyn vaaleihin hylkäämällä näiden keräämät kannattajakortit.

Moskovassa riippumattoman tai pienpuoluetta edustavan ehdokkaan tulee kerätä noin 5 000 kannattajan nimikirjoitus, jotta voi asettua ehdokkaaksi kaupunginvaltuuston vaaleihin. Jos nimikirjoituksista todetaan kelvottomiksi yli 10 prosenttia, ehdokasta ei päästetä vaaleihin.

Opposition mukaan vaaliviranomaiset totesivat mielivaltaisesti riippumattomia ehdokkaita tukevia nimikirjoituksista väärennetyiksi.

Vaaleista ulossuljetut ehdokkaat ovat yrittäneet turhaan todistaa vaaliviranomaisille hylättyjen äänien kuuluvan todellisille kannattajilleen.

Oppositio vannoo jatkavansa päivittäisiä mielenosoituksia

Opposition mielenosoitukset rehellisten vaalien puolesta jatkuivat nyt kolmatta päivää peräkkäin. Ne alkoivat sunnuntaina, kun julki tuli alustava tieto opposition sulkemisesta vaaleista.

Poliisi hajotti sunnuntaisen, ilman viranomaisten lupaa järjestetyn mielenosoituksen kovakouraisesti ja otti kiinni noin 40 ihmistä. Mielenosoitukseen osallistui reilu tuhat ihmistä.

Alkuviikon mielenosoitukset sujuivat puolestaan rauhallisesti. Nekin järjestettiin ilman Venäjän lakien vaatimaa ennakkolupaa.

– Palaamme joka päivä! mielenosoittajien kuoro huusi tiistaina Moskovan keskustassa.

Oppositio on julistanut jatkavansa kokoontumisiaan joka ilta klo 19, kunnes riippumattomat ehdokkaat päästetään vaaleihin.

Oppositioehdokkaille on suuria vaikeuksia myös Pietarissa

Myös Pietarissa monilla opposition ehdokkailla on ollut suuria vaikeuksia päästä mukaan tuleviin vaaleihin.

Muun muassa riippumaton uutissivusto Fontanka on raportoinut siitä, kuinka oppositiopoliitikkoja on estetty pääsemästä vaalilautakuntien eteen jättämään tarvittavia lomakkeita vaaleihin rekisteröitymistä varten.

Ehdokkaiden kiusaksi paikalle on esimerkiksi värvätty pitkiä jonoja vale-ehdokkaita. Media myös kertoo, että vaalilautakuntien aukioloaikoja on muutettu ja lyhennetty ilman asiasta tiedottamista.

Pietarissa äänestetään syksyllä kaupunginosavaltuustojen lisäksi kaupungin kuvernööristä.

Venäjällä järjestetään syyskuun 8. päivänä eritasoisia paikallisvaaleja kymmenillä eri alueilla.

Asuntosijoittamisen alueelliset erot kasvavat. Parhaat vuokratuotot saa nyt pienehköistä yliopistokaupungeista, kertoo Suomen Vuokranantajien ja Pellervon taloustutkimuksen ennuste.

Ennusteen mukaan houkuttelevimmat kaupungit asuntosijoittajille ovat Rovaniemi, Kuopio ja Oulu. Perässä seuraavat Turku ja Jyväskylä, jotka ovat yliopistokaupunkeja nekin.

Ennusteen mukaan pitkän aikavälin vuokratuotto pysyy edelleen tasaisena, mutta alueelliset erot kasvavat erityisesti asuntojen arvon kehityksessä. Esimerkiksi Helsingin asuntojen hurjat hinnat vaikuttavat siihen, että kaupunki on listalla vasta yhdeksäntenä.

Turismikin nostaa Rovaniemen suosiota

Rovaniemi on noussut neljä sijaa edellisestä, vuosi sitten julkaistusta ennusteesta ja on nyt ykkösenä.

– Rovaniemen ehdoton vahvuus on Lapin yliopisto. Myös koko ajan vahvistuva turismi luo positiivisia näkymiä aluetaloudelle. Turismin suuri määrä on tuonut runsaasti mahdollisuuksia myös lyhytvuokraukseen, Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa sanoo tiedotteessa.

Viljamaan mukaan Rovaniemellä vuokratuotto on ollut hyvää, vaikka asuntojen hintojen vaihtelu onkin suurta.

Lue myös: Suomen vuokraihme löytyy Kajaanista: kovat tuotot houkuttelevat sijoittajia, vaikka asuntojen arvo ei nouse

Eriytyminen näkyy myös kaupunkien sisällä

Ylen vuokrakone kertoo, millainen hintataso on 25 suurimman kaupungin vuokra-asunnoissa

Perinteisesti asunnon arvonnousu on ollut merkittävä osa asuntosijoittamista. Nykyään tilanne on toinen, sillä sijoitusasunnon arvon ennustetaan laskevan monilla suosituillakin paikkakunnilla.

– Asunto- ja vuokramarkkinoiden eriytyminen näkyy myös kaupunkien sisällä. Esimerkiksi Helsingin kantakaupunkiin ennustetaan noin neljän prosentin arvonnousua, kun taas pääkaupungin reunoilla arvonnousu jäänee alle kahteen prosenttiin. Jopa pääkaupunkiseudun reunoilla arvonkehitys voi olla negatiivista, toteaa Suomen Vuokranantajien lakimies Tarik Ahsanullah tiedotteessa.

Vuokratuottoennusteessa on mukana yhteensä 24 kaupunkia, joissa on tarkasteltu vuokratuottoa, arvonkehitystä sekä alueellisia tekijöitä. Vuokrien odotetaan nousevan lähivuosina kahden prosentin vuosivauhtia.

Lue seuraavaksi:

Halvimmat kaksiot 500 euroa, kalleimmat maksavat tuplasti – Ylen vuokrakone kertoo, kuinka paljon vuokra on himoitsemallasi asuinalueella

Kesällä 1917 Helsingissä oli todella kuuma. Lakimies Rabbe Wrede ehdotti, että professori K. J. Ståhlbergin johtama perustuslakikomitea siirtyisi jatkamaan työtään Wredebyn kartanoon maalle, jossa olisi viileämpää.

Ståhlberg ja lakimies Anton Kotonen ottivat ehdotuksesta vaarin, ja kolmikko matkusti Kymenlaaksoon Anjalaan viimeistelemään Suomen tulevan, tasavaltaisen hallitusmuodon perustaa.

K. J. Ståhlbergin johtama komitea oli aloittanut työnsä kevättalvella 1917. Eduskunnan maaliskuussa asettaman peruslakikomitean tehtävä oli valmistella laajasuuntaisia perustuslaillisia uudistuksia.

Komitea ryhtyi työhön. koska Venäjällä oli maaliskuussa 1917 tapahtunut vallankumous. Se antaisi kenties mahdollisuuden laajentaa Suomen itsehallintoa Venäjän vallan alla. Vielä tuolloin ei tiedetty, että Suomi olisi jo joulukuussa 1917 itsenäinen valtio.

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta 17.7.1919 hyväkasytyn hallitusmuodon 1. luku 2. pykälä

Ståhlbergin lisäksi komiteassa oli kymmenen muuta asiantuntijaa. Komitean ydinryhmä, Ståhlberg, Wrede ja Kotonen viimeistelivät komitean työn Wredebyn kartanossa Muhniemellä Anjalassa.

Wredebyn kartano on yksi Wrede-suvulle kuuluneista kartanoista, joista kuuluisin on Anjalan kartano. Se tarjosi ryhmälle mukavan viileän paikan Suomen hallitusmuodon eli tulevan perustuslain viimeistelyyn.

– Se oli sikäli ihan hauska, arkinen syy minkä takia perustuslaki viimeisteltiin lopulta Anjalassa, Pohjois-Kymen Paasikiviseuran puheenjohtaja Markku Laukkanen kertoo.

Laukkasen mukaan ryhmä teki viimeistelytyötä Anjalassa 2–3 viikkoa. Noista viikoista on kuitenkin hyvin vähän tarkempaa tietoa saatavilla, Laukkanen sanoo.

– Yleinen käsitys lienee, että se on ollut hyvin arkista lakimiesten työskentelyä. Hirveän kaukonäköisiä miehiä siellä on ollut töissä, koska näin hyvin silloin tehty perustuslaki on aikaa kestänyt.

Suomen tasavaltainen hallitusmuoto hyväksyttiin lopulta useiden vaiheiden jälkeen tasan sata vuotta sitten, 17. heinäkuuta vuonna 1919. Sen hyväksymistä hidasti muun muassa vuoden 1918 sisällissota.

Anjalassa tehtiin tärkeä pohjatyö

Maaliskuussa 1919 pidettiin eduskuntavaalit, joissa sosiaalidemokraatit saivat 200-paikkaiseen eduskuntaan enemmistön, yhteensä 80 paikkaa. Professori, historiantutkija Martti Häikiö kertoo, että hallitusmuotokysymystä haluttiin viedä eteenpäin monimutkaisten vaiheiden jälkeen.

Kompromissina syntyi ehdotus tasavaltaisesta hallitusmuodosta, joka hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 1919.

– Viimeinen este oli se, että valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim empi pitkään, vahvistaako hän hallitusmuodon vai jättääkö vahvistamatta, vai julistaako sotatilan ja hyökkää Pietariin yhdessä valkoisten venäläisten kanssa, Häikiö selvittää.

Mannerheim ei saanut ajatuksilleen poliittista tukea, joten hyökkäys ei toteutunut. Mannerheim vahvisti uuden hallitusmuodon 17. heinäkuuta vuonna 1919.

Häikiön mukaan isot kysymykset siitä, miten valtionpäämies valitaan ja mitkä ovat hänen valtaoikeutensa suhteessa eduskuntaan ja hallitukseen, ratkaistiin vuoden 1919 kompromissiehdotuksessa.

Ståhlbergin johtaman, vuonna 1917 toimineen perustuslakikomitean työ loi kuitenkin pohjan Mannerheimin heinäkuussa 1919 vahvistamalle hallitusmuodolle.

– Ehdoton pääosa tästä hallitusmuodosta ilman muuta perustui työhön, jota Ståhlbergin perustuslakikomitea oli tehnyt. Se oli arvokasta pohjatyötä, Häikiö arvioi.

Vuoden 1919 hallitusmuodossa ylin valta annettiin eduskunnalle. Sen 1. luvun toisessa pykälässä lukee : "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta".

Sama lause on voimassa myös nykyisessä Suomen perustuslaissa.

Kansalaisten perusoikeuksille annettiin hallitusmuodossa perustuslain suoja. Kansalaisten perusoikeuksiin lukeutuvat muun muassa sananvapaus, uskonnonvapaus ja kokoontumisvapaus.

Vuoden 1919 hallitusmuoto oli voimassa aina vuoteen 2000 saakka, jolloin tuli voimaan laaja perustuslakien kokonaisuudistus.

Suomen demokratia on syvälle juurtunut

K. J. Ståhlbergin komitean tekemä viimeistelytyö Wredebyn-kartanossa on yksi Anjalan historiaan liittyvä merkittävä tapahtuma. Wredebyn kartano sijaitsee nykyisen Kouvolan alueella noin seitsemän kilometrin päässä Anjalan kartanosta, jonka omistaa kulttuurisäätiö Regina. Wredebyn kartano on yksityisomistuksessa.

– Anjalan kartano on jo aiemmin liittynyt Anjalan liiton solmimisen vaiheisiin ja Suomen vaiheisiin merkittävälläkin tavalla. Molemmat kartanot ovat olleet saman suvun hallussa alusta alkaen, Pohjois-Kymen Paasikiviseuran puheenjohtaja Markku Laukkanen sanoo.

Sekä Markku Laukkanen että professori, historiantutkija Martti Häikiö pitävät tärkeänä, että Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon, vuonna 1919 säädetyn perustuslain satavuotispäivä nostetaan esille.

Suomen demokraattiset perinteet ovat vahvat, pitkät ja syvät. Tämän tietoisuuden ylläpitämiseen pitäisi Häikiön mukaan jatkuvasti tehdä työtä, johon satavuotismuisto antaa aiheen.

– Meillä on arvokas, hieno demokraattinen perintö, jota pitää varjella. Ihmisiä pitää kasvattaa demokratiaan. Edustuksellisen demokratian hienosta perinteestä pitää pitää sitkeästi kiinni.

Koska, sen jälkeen kuin Suomi on tullut riippumattomaksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on käynyt tarpeelliseksi kehittää ja vakaannuttaa sen valtiosääntöä uusilla perustuslain säännöksillä, jotka, samalla kuin ne takaavat valtiovallalle tarpeellisen lujuuden, laajentavat kansaneduskunnan oikeuksia ja turvaavat kansalaisten oikeutta ja lainalaista vapautta, vahvistetaan täten, Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, seuraava hallitusmuoto Suomelle. 17.7.1919 hyväksytys Suomen hallitusmuodon johdanto

Lue vuoden 1919 hallitusmuodon vaiheista lisää valtioneuvostan kanslian sivuilta.

Bulgarian viranomaiset ilmoittavat ottaneensa kiinni henkilön, jota epäillään kyberhyökkäyksestä maan verotoimistoon.

Maan sisäministeriön tiedottaja ei suostunut kertomaan kiinniotosta muita yksityiskohtia.

Bulgarian valtiovarainministeri esitti eilen anteeksipyynnön siitä, että miljoonien yritysten että yksityishenkilöiden talous- ja henkilötietoja on joutunut väääriin käsiin. Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan jopa viiden miljoonan ihmisen tiedot on varastettu. Bulgariassa asuu noin seitsemän miljoonaa ihmistä.

Eräs tutkija kuvaili uutistoimisto Reutersin mukaan, että lähes jokaisen bulgarialaisen aikuisen henkilökohtaiset tiedot ovat hyökkäyksen myötä vaarassa.

Kyberhyökkäys tehtiin kesäkuun lopulla todennäköisesti ulkomailta käsin, sanovat viranomaiset. Hyökkäys tuli ilmi vasta, kun sen tekijäksi ilmoittautunut otti yhteyttä tiedostusvälineisiin ja tarjosi pääsyä anastamiinsa henkilötietorekistereihin. Hän väitti olevansa venäläinen.

Pääministeri Boiko Borisov kutsui Bulgarian historian laajimman tietomurron paljastumisen jälkeen viranomaiset hätäkokoukseen pohtimaan kansalliselle turvallisuudelle aiheutuvaa uhkaa.

Lisää aiheesta:

Bulgarialaisten verotiedot varastettiin – miljoonien ihmisten tiedot väärissä käsissä

Lue lisää:

Suomessa keikkaillut Metallica lahjoitti 55 000 euroa vähävaraisille lapsille – "Edullisia harrastuksia haastava löytää"

Hevistä tuli aikuiskanavien peruskauraa: "Ennen pappa rauhoitettiin haitarimusiikilla, nyt se tehdään Panteralla"