Pankit haluavat valistaa ja neuvoa 18 vuotta täyttäviä asiakkaitaan, selviää Ylen pankkiryhmille tekemästä kyselystä.

Kysyimme Osuuspankista, Nordeasta, Säästöpankista ja S-Pankista, miten ne huomioivat täysi-ikäistyvät asiakkaansa.

Pankin tarjoamien palveluiden lisäksi nuorille kerrotaan pikavipeistä, velkaantumisen riskeistä ja siitä, miten tärkeää oman tulevaisuuden kannalta on pitää luottotiedot kunnossa.

18-vuotias on vastuussa omista raha-asioistaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos nuorelle on avattu pankkitili, siirtyy sen käyttöoikeus kokonaan hänelle. 18-vuotias voi myös tehdä sopimuksia omissa nimissään.

Kuluttajatutkimuskeskuksen projektisuunnittelija Anna-Riitta Lehtinen peilaa kyselyn tulosta vuonna 2012 valmistuneeseen tutkimushankkeeseen nuorten talousosaamisesta.

Tuolloin nuoret kokivat, että pankki pääasiassa markkinoi heille omia tuotteitaan, vaikka he olisivat kaivanneet apua ja neuvoja oman talouden hallintaan ja esimerkiksi vakuutussopimusten tekemiseen.

Nuoret kysyvät opintolainasta, ja mitä tehdä kadonneen pankkikortin kanssa

Nordea ja Osuuspankki lähettävät 18 vuotta täyttäville nuorille kirjeet kotiin. Nordea kertoo kirjeessä, mitä etuja ja velvotteita täysi-ikäistyminen tarkoittaa käytännössä.

Ensi keväänä 18 vuotta täyttävän kuopiolaisen Kristian Salmen mielestä on hyvä, että pankki ottaa suoraan yhteyttä. Salmi odottaa saavansa muun muassa vinkkejä omaan rahankäyttöön. Säästäväinen nuori mies aikoo myös avata säästötilin itselleen.

Nordeassa suuri osa nuorten yhteydenotoista pankin suuntaan tulee sosiaalisen median kanavien kautta. Tätä varten Nordealla on oma tiimi, joka vastaa kysymyksiin muun muassa Snapchatin kautta.

Useimmin kysytyt kysymykset liittyvät opintolainaan, mikä muuttuu, kun täyttää 18-vuotta, miten kortin saa suljettua, kun se on kadonnut ja miksi pankkikortti ei toimi ulkomailla. Nuoret kysyvät myös paljon säästämisestä ja sijoittamisesta.

Osuuspankki kutsuu ikäluokan käymään pankissa.

Kuopiolainen Olivia Honkonen kertoo, että 18-vuotistapaamisessa hoidettiin kuntoon sopimukset ja nettipankkitunnukset.

– Minulle jäi sellainen olo, että he halusivat oikeasti auttaa, Honkonen kertoo.

Sen lisäksi, että tapaamisessa käydään läpi pankkiasiakkuuteen liittyviä perusasioita, siellä myös neuvotaan ja opastetaan nuorta aina sen mukaan, mitä tarpeita hänellä on juuri sillä hetkellä.

Tänä vuonna noin kolme neljästä Osuuspankin 18-vuotiaasta asiakkaasta on käynyt pankin kutsumana tapaamisessa.

Nuoreen ollaan yhteydessä myös Säästöpankista. Ja kuten Osuuspankissa ja Nordeassa, nuoren kanssa käydään läpi perusasiat ja valistetaan muun muassa pikavippi-kierteen vaaroista.

S-Pankilla ei ole erikseen omaa konseptia lasten ja nuorten pankkipalveluille.

Tarvetta tälle ei ole, koska S-Pankin kokemus on, että jos pankkikortti toimii ja nuorella on käytössä mobiilisovellus, ei pankissa tarvitse käydä enää hoitamassa asioita. Nuori ottavat yhteyttä viimeistään siinä vaiheessa, kun nuori tarvitsee opintolainaa.

Säästäminen kiinnostaa, vaikka ei ole säännöllisiä tuloja

Nuoret ovat 18-vuotiaana hyvin haastavassa tilanteessa oman talouden suhteen. Omillaan asuvat opiskelijat ovat pienituloisia ja asuminen vie suuren osan tuloista.

Tästä huolimatta kaikenlainen säästäminen kiinnostaa nuoria nykyään enemmän kuin aikaisemmin. Osa nuorista haluaa avata 18-vuotiaana säästötilin, jota ei voi käyttää pankkikortilla.

Kuukausittain säästettävät summat vaihtelevat alkaen euron mikrosäästämisestä suurempiin summiin.

Osa nuorista aloittaa myös asuntosäästämisen varhain avaamalla ASP-tilin. Tämä on nykyään mahdollista jo 15-vuotiaana.

Täysi-ikäinen Elmeri Heikkilä aikoo avata piakkoin ASP-tilin ja hän säästää myös muutenkin omaa tulevaisuutta ja opiskelua varten.

– Vanhemmat ovat opettaneet, että säästäminen on tärkeää, Heikkilä kertoo.

Myös Elias Löppönen säästää kaikki kesätyörahat tulevaa varten. Löppösellä on selkeä tavoite ostaa oma asunto mahdollisimman nopeasti. Idean tähän hän sai 14-vuotiaana, kun sai ensimmäisen kerran palkkaa kesätöistä.

– Säästöt luo turvaa, jos tulee äkillinen meno. Siihen pyrin, etten elä palkasta palkkaan, hän kertoo.

Pikavipit ja verkkokaupasta ostelu velkaannuttavat nuoria

Itsenäiseen talouteen siirtyminen voi viedä vuosia. Projektisuunnittelija Anna-Riitta Lehtinen arvioi, että 22–25-vuotiailla alkaa olla kyky hahmottaa oma taloudellinen tilanne realistisesti.

Elmeri Heikkilä uskoo, että omillaan asuessaan hän saa tarvitessaan apua ja neuvoja vanhemmiltaan. Hyvä esikuva on opiskeleva isoveli, joka pärjää taloudellisesti hyvin.

– Uskon, että pärjään, Heikkilä sanoo.

Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan puutteellinen talousosaaminen, kokemattomuus, vaihtelevat elämäntilanteet ja impulsiivinen kulutuskeskeinen elämäntapa saavat aikaan välillä vakavia ongelmia.

Nuoret eivät välttämättä tiedä, mistä saavat apua taloudellisiin vaikeuksiin. Ja vaikka osaamista olisi, epävarmuutta taloudenpitoon aiheuttaa vielä vakiintumaton asema työmarkkinoilla.

Noin viidennes toisen asteen aloittaneista opiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Työn ja opiskelun yhdistäminen on haastavaa.

Toki moni saa apua vanhemmilta tai isovanhemmilta. Kaikki eivät kuitenkaan halua jakaa taloudellisia ongelmiaan. Osa ei edes halua, että vanhemmat tietävät heidän velkaantumisestaan.

Olivia Honkonen pohtii, että jos hänelle tulisi joskus taloudellisia ongelmia, hän hakisi ensin apua läheisiltään.

– Tuntuu vaikeammalta kääntyä ammatillisen avun puoleen kuin läheisten puoleen, vaikka se olisi ehkä järkevämpää, Honkonen kertoo.

Pankkien rooli valistajina ja vastuullisina luotonantajina onkin suuri. 18-vuotiaita tavatessaan pankit eivät kyselyn perusteella markkinoi luottoja, eivätkä myöskään eläkevakuutuksia.

Luottojen, kuten pikavippien, markkinointi tapahtuu kuitenkin verkossa.

– Pikavippi on keino ottaa luottoa varsinkin alle 25-vuotiaille nuorille, Kuluttajatutkimuskeskuksen projektisuunnittelija Anna-Riitta Lehtinen kertoo.

Toinen nuoria velkaannuttava asia on verkkokauppa. Koukuttava helppo ostaminen yhdistettynä kyvyttömyyteen hahmottaa oma taloustilanne on aiheuttanut luottotietojen menetyksiä nuorilla.

Miten pankit voisivat parantaa nuorille suunnattuja palveluitaan?

Lue lisää:

Riski joutua velkakierteeseen kasvaa nuoren tullessa täysi-ikäiseksi: "Jos tilanne riistäytyy heti käsistä, se saattaa seurata vuosia"

Tuhat lukiolaista ja ammattikoululaista tehokurssille opettelemaan rahankäyttöä – kokosimme 5 vinkkiä kotoa muuttavalle nuorelle

Yli sata vuotta sitten syntynyt ja 50-luvulla kuollut mies herättää vielä syksyllä 2019 tunteita puolesta ja vastaan. Mannerheim on jälleen ajankohtainen, kun Oulun yliopiston professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheim-kuvan poistamista luokanopettajaopiskelijoiden kokoustilan seinältä, ja opiskelijajärjestö suostui.

Puurosen mukaan Mannerheimin kuva ei henkilön ristiriitaisen historian takia sovi opiskelijajärjestön kokoustilan seinälle. Professori viittaa opiskelijoille lähettämässään kirjeessä myös perhehistoriaansa ja Mannerheimin vastuuseen sisällissodan aikaisista kuolemista.

Yle tavoitteli Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden järjestön puheenjohtaja Sara Hagelbergiä kertomaan kuvan käytön taustoista ja sen poistamiseen johtaneista syistä, mutta hän kieltäytyi haastattelusta. Hagelberg on kuitenkin kertonut Oulun ylioppilaslehdelle, että kuva oli sattumanvarainen matkamuisto, ja sen poistaminen ei ollut kynnyskysymys.

Kun Mannerheimia tutkineelta historioitsijalta Teemu Keskisarjalta kysytään tapahtuneesta, hän on epäuskoinen ja huvittunut.

– Kuulostaa aivan internetin höpöjutulta, jota ei ole elävässä elämässä tapahtunut ainakaan vakavalla naamalla.

Keskisarja ei kuitenkaan tuomitse professori Vesa Puurosta tai opiskelijajärjestöä. Tapahtunut ei hänen mukaansa kerro kummastakaan osapuolesta mitään, mutta nykyajastamme sitäkin enemmän.

Mannerheim herättää edelleen tunteita

Kuvan tunteisiin meneminen liippaa Keskisarjan mielestä läheltä ongelmaa, jota hän kutsuu taannehtivaksi historiakäsitykseksi. Siinä nykyajan oikeuskatsomuksia sovelletaan historian merkkihenkilöihin. Jos tälle tielle lähdetään, pitäisi sen päteä Keskisarjan mielestä myös nykyajan ihmisiin.

– Sadan vuoden kuluttua kuvat Tarja Halosesta ja Sauli Niinistöstä yhtä lailla kuskataan kaatopaikalle ja heitä pidetään tuolloisen ajan korkeamman moraalin silmissä rikollisina tai taantumuksellisina.

Historiallinen henkilö on aina aikansa muovaama, Teemu Keskisarja muistuttaa. Mannerheimin voidaan kiistatta todeta olleen esimerkiksi 1800-luvun aatelismies ja tsaarinkenraali, kiistellymmin vapaussoturi tai lahtarikenraali.

– Nämä kaikki ovat vähintäänkin puolikuolleita aatteita syksyllä 2019.

Mannerheimin omiminen nykyajan politiikan välineeksi on Keskisarjan mukaan ongelmallista.

– En suoralta kädeltä keksi, mitä Mannerheim voisi todistaa nykyajan politiikan kipupisteistä.

Keskisarjan mukaan Mannerheim on mielenkiinnon kohteena edelleen, koska hänellä oli kiinnostava ura ja elämä.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Keski-ikäisellä suomalaissyntyisellä naisella on todettu tuhkarokko Hämeenlinnassa keskiviikkoiltana.

Altistuneita on noin 80, Kanta-Hämeen keskussairaalasta arvioidaan. Heihin pyritään olemaan yhteydessä rokotussuojaustarpeen selvittämiseksi.

Tartunnan saanut on ennen sairastumistaan matkustanut ulkomailla. Häntä ei ole rokotettu tuhkarokkoa vastaan.

– Tämä on tyypillinen tuhkarokkotapaus. Hänellä ei ole lapsuudessa sairastettua tautia eli luonnollista immuniteettia tai myöhempiä rokotteita, kertoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Janne Mikkola.

Mikkolan mukaan Kanta-Hämeessä on todettu tuhkarokkoa viimeksi noin 10 vuotta sitten.

Sairastunut kävi Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä maanantaina 18. marraskuuta. Hän hakeutui uudelleen sairaalaan keskiviikkona. Tuhkarokko on voinut tarttua muihin ihmisiin molempina päivinä.

Potilas on tällä hetkellä osastohoidossa ja ilmaeristettynä. Infektioylilääkäri Janne Mikkolan mukaan hänen tilansa on vakaa, ja eristystä jatketaan sunnuntaihin asti.

Tuhkarokko tarttuu herkästi

Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi. Pelkkä oleskelu samassa huonetilassa sairastuneen kanssa voi riittää tartuntaan. Yhdeksän kymmenestä tuhkarokolle altistuneesta suojaamattomasta henkilöstä saa tartunnan.

Tartunnasta oireiden alkuun voi kulua 7–21 vuorokautta, tavallisesti 9–11 vuorokautta.

Sairastuneen ensioireita ovat korkea kuume, silmätulehdus ja hengitystieoireet. Tyypillinen ihottuma alkaa 3–5 vuorokauden kuluttua ensioireista ja kestää runsaan viikon. Tauti voi tarttua neljä vuorokautta ennen ihottumaa ja neljä vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen.

Rokotukset tuhkarokkoa vastaan aloitettiin Suomessa 1975. Suurimmalla osalla ennen vuotta 1965 syntyneitä on lapsena sairastetun taudin antama pysyvä immuniteetti.

– Noin 50-vuotiaat ovat altis ikäryhmä. Heidän pitäisikin tarkistaa oma tilanteensa, jos eivät ole saaneet rokotusta. Jos rokotuksista ei löydy dokumentteja, lisäannoksista ei ole haittaa, infektioylilääkäri Janne Mikkola sanoo.

Tuhkarokolle altistunut voi säästyä sairastumiselta, jos hän ottaa rokotteen kolmen päivän sisällä altistumisesta.

Tauti on usein vakavampi aikuisiällä sekä henkilöillä, joilla on vastustuskykyä heikentävä tauti tai sairaus. Tuhkarokon jälkitauteja esiintyy erityisesti alle viisivuotiailla lapsilla ja immuunipuutteisilla henkilöillä. Aivotulehdus on vakava jälkitauti, johon tarvitaan sairaalahoitoa.

Tuhkarokko on Suomessa erittäin harvinainen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tuhkarokko on Suomessa erittäin harvinainen sairaus. Kansallisen rokotusohjelman MPR-rokotuksilla kotoperäinen tuhkarokko on hävitetty Suomesta.

Vuosittain todetaan noin 0–6 tuhkarokkotapausta, joissa tartunta on saatu ulkomailta. THL:n tilastoissa vuoden 1995 jälkeen Suomessa on todettu 97 tuhkarokkotapausta.

– Jo Keski-Euroopassa tuhkarokko on selvästi yleisempi. Niissä maissa voidaan puhua jopa epidemioista, infektioylilääkäri Janne Mikkola Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kertoo.

Viime vuosina tuhkarokkotapauksia on todettu tavallista enemmän Suomessa. Tänä vuonna THL:n tartuntatautirekisteristä löytyy kahdeksan tapausta poislukien tuore Hämeenlinnan tartunta. Viime vuonna todettiin 16 tartuntaa. Vuonna 2017 todettiin 11 tapausta.

Lue myös: Mitä tuhkarokosta pitää tietää? 10 vastausta herkästi tarttuvasta infektiosta

Porissa toimiva Sampo-Rosenlewin puimuritehdas irtisanoo 16 henkilöä.

Yt-neuvottelut aloitettiin lokakuun alussa, ja niiden tavoitteena oli saavuttaa 25 henkilötyövuotta vastaavat säästöt. Henkilöstön vähentämistarve pieneni, koska neuvottelujen aikana sovittiin uudesta työaikamallista, työaikaa koskevista joustoista ja palkitsemisjärjestelmän muuttamisesta.

Sampo-Rosenlewin toimitusjohtaja Jussi Malmi sanoo, että tavoitteena on ollut tervehdyttää voimakkaasta kausivaihtelusta kärsivän yhtiön toimintaa.

Sampo-Rosenlew on työllistänyt tähän mennessä 274 henkilöä.

Teollisuusmaiden OECD-järjestö on laskenut hieman maailmantalouden kasvuennustettaan ensi vuoden osalta. Kasvu hiipuu muun muassa kauppa- ja tullikiistojen vuoksi, sanoo OECD-järjestö.

OECD ennustaa, että maailmankauppa kasvaa ensi vuonna 2,9 prosenttia. Kasvuennuste on 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin mitä järjestö ennusti syyskuussa.

OECD:n pääekonomisti Laurence Boone sanoo, että keskuspankit ovat tehneet ratkaisevia ja oikein ajoitettuja rahataloudellisia päätöksiä kompensoidakseen kauppajännitteiden aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Sen sijaan suurin osa maiden hallituksista ei ole esimerkiksi investoinut pitkäaikaisiin projekteihin infrastruktuurin parantamiseksi tai ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi.

Vuonna 2021 maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,0 prosenttia.

Maailman suurimman talouden Yhdysvaltojen talouskasvun ennustetaan hiipuvan 2 prosenttiin vuonna 2021. Japanin ja euroalueen kasvun ennustetaan liikkuvan 0,7 ja 1,2 prosentin välimaastossa.

Kiinan talouskasvun povataan hiipuvan noin 5,5 prosenttiin vuonna 2021.

Tamperelainen Combinostics on saanut 3,9 miljoonaa euron rahoituksen kansainvälisiltä sijoittajilta. Yritys julkisti tiedon Slush-tapahtumassa torstaina.

Yrityksen ohjelmisto auttaa lääketieteen ammattilaisia diagnosoimaan Alzheimerin taudin nykyistä aiemmin.

Sijoittajina ovat ruotsalainen Industrifonden ja suomalais-japanilainen NordicNinja VC.

Tamperelaisyritys laajentaa rahoituksen avulla markkinoita Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Alzheimeimeriin ei ole keksitty vielä tehokkaita hoitoja. Elämänlaatuun voi vaikuttaa, jos sairaus todetaan ajoissa.

Yritys on perustettu vuonna 2014 Tampereella. Yrityksen yhteistyökumppaneita ovat neurologiset sekä radiologiset osastot EU:ssa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa.

Mies tuomittiin taposta kymmenen vuoden vankeuteen Pirkanmaan käräjäoikeudessa torstaina.

Mies surmasi naisystävänsä viime elokuussa Mänttä-Vilppulassa. Nainen kuoli veitsestä aiheutuneeseen pistovammaan. Pariskunta oli miehen mukaan ollut parisuhteessa vajaat 30 vuotta.

Tuomittu kiisti syytteen. Hänen mukaansa kyse oli tapaturmasta.

Oikeuden mukaan näyttö tuki sitä, että mies löi veitsellä naista ja oli pahoinpidellyt uhria ennen tätä. Todistajien mukaan mies oli uhannut aiemmin tappamisella.

Todistajien mukaan tappelun ääniä ja uhkailuja on kuulunut aiemminkin asunnosta. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Israelin presidentti Reuven Rivlin antoi torstaina maan parlamentille tehtäväksi etsiä uusi pääministeriehdokas. Tavoitteena on välttää uudet vaalit.

Edellinen hallitustunnustelija Benny Gantz kertoi keskiviikkoiltana epäonnistuneensa hallitusneuvotteluissa. Jo aiemmin samassa tehtävässä epäonnistui Likudin Benjamin Netanjahu.

Rivlin on antanut parlamentille 21 päivää aikaa löytää ehdokas, joka voi koota enemmistön tuekseen. Tämä on ensimmäinen kerta Israelin historiassa, kun presidentti joutuu turvautumaan tällaisiin toimenpiteisiin.

Jos ehdokas saa vähintään 61 kansanedustajan tuen, hänellä on kaksi viikkoa aikaa muodostaa hallitus. Jos kukaan ehdokkaista ei saa tarpeeksi tukea 11. joulukuuta mennessä, Israel järjestää kolmannet parlamenttivaalinsa vuoden sisällä alkuvuodesta 2020.

Lue myös:

Israeliin ei saatu nytkään hallitusta, kolmannet vaalit puolen vuoden sisällä yhä todennäköisempi vaihtoehto

Pääministeri Netanjahu antaa periksi – uutta hallitusta ei muodostunut Israeliin

Ulkomaalaistaustaisten on hankala päästä korkeakouluun ja saada tarvitsemaansa tukea opintojen aikana.

Tämä selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnista, jossa tarkasteltiin Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön korkeakoulutukseen osallistumista.

Arviointi tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Asia on ajankohtainen, sillä Suomi kansainvälistyy: ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on noin 7 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla jo joka neljäs alle kouluikäisistä lapsista on ulkomaalaistaustainen. Jos alati kasvavan ryhmän korkeakoulutukseen pääsyyn ei kiinnitetä huomiota, voi tavoitetta korkeakouluttaa puolet nuoresta aikuisväestöstä vuoteen 2030 mennessä olla vaikea saavuttaa.

Vuonna 2015 korkeakoulujen uusista opiskelijoista 3 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia nuoria. Heidän osuutensa samanikäisestä väestöstä oli 6 prosenttia. Naapurimaihin verrattuna osuus on pieni.

Aiempi kielivalinta kaduttaa

Opetushallituksen opetusneuvoksen Maija Airaksen johtama arviointiryhmä tapasi useita opiskelijoita, jotka olivat opiskelleet suomea toisena kielenä peruskoulussa ja lukiossa ja katuivat valintaansa. He kokivat, ettei valinta ollut tukenut heidän akateemisen kielitaitonsa kehittymistä.

Se hankaloitti paitsi pääsyä korkeakouluun, myös opinnoissa etenemistä.

– Kun haetaan suomenkieliseen koulutukseen, pääsykoevaiheessa tarvitaan usein hyvin eksaktia suomen kielen taitoa. Ne opiskelijat, jotka ovat olleet S2-opetuksessa, eivät ole välttämättä saavuttaneet tarvittavaa kielitaitoa, sanoo Airas.

S2- eli suomi toisena kielenä -opetusta tarjotaan yleensä lapsille ja nuorille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai joiden tausta on monikielinen.

Raportin laatijoiden mukaan kielenopetusta ja tukea sitä tarvitseville pitäisi olla tarjolla myös korkeakouluissa. Toisaalta tukea ja ohjausta kielivalintaan pitäisi olla tarjolla jo varhaisessa vaiheessa nuoren koulupolkua.

Moni koulunsa Suomessa käynyt kokee joutuneensa suomi toisena kielenä -opetukseen vasten tahtoaan. Myös tutkijoiden mukaan S2-opetukseen päätyy Suomessa oppilaita, joiden kielitaito on "liian hyvä".

Ohjauksen merkitys korostuu

Moni nuori koki, että lähipiiristä puuttui samastuttava esikuva, joka oli päässyt korkeakouluun ja jolta olisi voinut kysyä tukea. Siksi ulkopuolisen ohjauksen ja esikuvien merkitys korostui. Moni nimesi sellaiseksi esimerkiksi opettajan tai opinto-ohjaajan.

Osan mukaan taas virallinen opinto-ohjaus pyrki painostamaan heitä etenkin sosiaali- ja terveysaloille ja ennemmin ammattikouluun kuin korkeakouluun.

Opinto-ohjaukseen voi liittyä myös piilorasismia. Raportin mukaan suomalaisemmalta vaikuttava oppilas voi saada erilaista ohjausta kuin oppilas, jonka kulttuurinen tausta on vieraampi.

Lue myös: Noor Assad on espoolainen kympin tyttö, joka haluaa lääkäriksi – koulussa hän todisteli äidinkielentaitoaan ja kieltäytyi lähihoitajaopinnoista

Moni tuplakouluttautuu, koska aiempi tutkinto ei työllistä Suomessa

Monella korkeakoulutukseen hakevalla maahanmuuttajalla on jo korkea-asteen tutkinto. Se on usein suoritettu ulkomailla.

Yleinen syy hakea uudelleen opiskelemaan on vaikeus saada töitä.

Airaksen mukaan työmarkkinoilla olisi tärkeää kiinnittää enemmän huomiota ulkomaalaistaustaisten hakijoiden osaamiseen eli siihen, mitä muualta hankitun tutkinnon takaa löytyy.

Toisaalta myös korkeakoulut voisivat tarjota nykyistä joustavampia koulutusvaihtoehtoja.

– Kun jatkuvan oppimisen kehittämistä työelämän tarpeisiin korostetaan, on hyvä pohtia, voisivatko korkeakoulut tarjota suppeampia kokonaisuuksia maahanmuuttajille, joilla on jo korkeakoulututkinto. Jos kokonaisuuksiin integroitaisiin kytköksiä työmarkkinoihin, voisi se helpottaa työllistymistä koulutuksen suorittamisen jälkeen, Airas sanoo.

Korkeakoulut suhtautuvat epäilevästi positiiviseen erityiskohteluun

Airaksen mukaan korkeakoulujen johto ja henkilökunta korostivat, että mitään hakijaryhmää ei saa hakuvaiheessa suosia, vaan kaikkia tulee kohdella samalla tavalla taustasta huolimatta.

Siksi moni suhtautuu epäilevästi ajatukseen ulkomaalaistaustaisten positiivisesta erityiskohtelusta hakuvaiheessa. Esimerkkejä erityiskohtelusta voisi olla kielitaitovaatimusten madaltaminen tai pidempi vastausaika pääsykokeessa.

Arviointiryhmä huomauttaa, että keskenään samankaltaisille hakijoille rakennettu järjestelmä ei välttämättä palvele muuttuvaa yhteiskuntaa, joka on aiempaa monimuotoisempi. Tämän osoittavat myös arviointiryhmän tapaamien opiskelijoiden kokemukset.

– Uskomme, että positiivinen erityiskohtelu edesauttaisi opiskelijoiden osallisuutta ja opintojen etenemistä, Airas sanoo.

Vaikka arviointiryhmä osoittaa kehitysehdotuksensa erityisesti korkeakouluille ja päättäjille, myös mielikuvilla on suuri merkitys siihen, kuinka mahdolliselta väylä korkeakouluun nuoren silmissä näyttäytyy.

– Opiskelijat, joita tapasimme, olivat niitä menestyjiä, jotka olivat päässeet sisään korkeakouluun. Olisi toivottavaa, että heidän kaltaisiaan roolimalleja olisi esillä julkisuudessa enemmänkin, jotta yhä useampi rohkaistuisi suuntautumaan korkea-asteelle, Airas sanoo.

Lue lisää:

Noor Assad on espoolainen kympin tyttö, joka haluaa lääkäriksi – koulussa hän todisteli äidinkielentaitoaan ja kieltäytyi lähihoitajaopinnoista

Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät

Tutkija arvostelee maahanmuuttajien työelämään ohjaamista piilorasismista – "Ajatellaan, että heillä on luontainen tarve hoivata"

Maahanmuuttajataustaiset nuoret kamppailevat kieliopintojen kanssa – "Mun pitää itse uskoa, että mä pystyn samaan kuin muut suomalaiset nuoret"

Harvalla yliopiston kurssilla on satojatuhansia suorittajia. Helsingin yliopiston tekoälykurssilla on.

Yliopiston ja tietoyritys Reaktorin yhdessä rakentama Elements of Ai -kurssi (keinoälyn perusteet) on ollut kansainvälinen hitti. Sen oli marraskuun puoliväliin mennessä suorittanut 220 000 ihmistä.

Nyt sama menestystemppu yritetään toistaa, tekoälykurssi saa seuraajan. Reaktor ja Aalto-yliopisto ovat julkaisseet kaikille avoimen Starting Up -kurssin.

Kurssilla voi opiskella kasvuyrittämisen perusasioita.

Kurssin käytännön muotoilusta vastaa Reaktor, joka oli luomassa myös kuuluisaa tekoälykurssia. Start up -kurssi ei ole suoraan yhteydessä Elements of Ai -kurssiin. Aalto-yliopiston opetuksesta vastaavan vararehtori Petri Suomalan mukaan yhteys on löyhä.

Yrittäjyyden ilmaiset perusopinnot

Kurssi on yliopiston mukaan kehitetty yhteistyössä opiskelijoiden ja eurooppalaisen

startup-yhteisön kanssa. Verkkokurssi kattaa startup-yrittäjyyden perusopinnot.

Starting Up -kurssin voi suorittaa osoitteessa http://starting-up.org. Kurssimateriaali on englanniksi ja yliopisto-opiskelijoille myönnetään Aalto yliopistosta kaksi opintopistettä kurssin suorittamisesta.

Kurssilla pohditaan muun muassa miten tunnistetaan kiinnostavia ja relevantteja ongelmia ja miten luodaan ratkaisuja – tai millainen on start up -yrityksen laku.

Tuleeko kaikista kurssin suorittaneista start up -menestyjiä ja miljonäärejä?

Suomen Yrittäjien tuoreen opiskelijabarometrin mukaan kolmannes suomalaisista opiskelijoista haluaisi valmistuttuaan työskennellä yrittäjänä. Samaan aikaan vain 14 prosenttia uskoo, että korkeakoulu antaa siihen hyvät valmiudet, Aalto-yliopiston tiedote kertoo.

– Perustason kurssi ei ole taikaväline menestyksekkääseen yrittäjän uraan, Aallon vararehtori Suomala muistuttaa. Kyse on pikemminkin ensi askeleesta.

Verkkokurssin kieli on englanti ja sillä tavoitellaan –tekoälykurssin tavoin – myös opiskelijoita ympäri maailmaa.

Pelastusopistolle 2,4 miljoonaa, Maahanmuuttovirastolle tasan kaksi miljoonaa, poliisin toimitiloille kolme miljoonaa. Muun muassa näitä kolmea ehdotetaan lisämäärärahan kohteeksi hallituksen täydentävässä talousarviossa vuodelle 2020.

Myös useampia muita kohteita lisärahalle on. Esimerkiksi 20 miljoonan euron lisämäärärahaa ehdotetaan "jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämiseen", mikä tarkoittaa pyrkimistä parempiin koulutusmahdollisuuksiin myös aikuisena, ajan tasalla työelämässä pysymiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen työelämän muutoksissa.

Esitys annettiin eduskunnalle tänään valtioneuvoston yleisistunnossa, tiedottaa sisäministeriö.

Pelastusopistolle 2,4 miljoonan lisämäärärahaa esitetään sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan varmistamaan opiston toiminnan taso.

Maahanmuuttoviraston eli Migrin kohdalla kahden miljoonan euron lisämääräraha kohdennettaisiin ulkomaalaisia koskevien asioiden sähköiseen käsittelyjärjestelmään, jotta käsittely ei viivästyisi, oikeusturva varmistettaisiin ja tietojärjestelmät pysyisivät ajan tasalla, tiedotteessa mainitaan.

Poliisin hankkeille uusista toimitiloista esitetään kolmen miljoonan euron lisämäärärahaa. Uutisiin on toisinaan noussut tapauksia sisäilmaongelmista poliisiasemilla eri puolilla Suomea.

– On tärkeää, että poliisit voivat työskennellä terveellisissä, tarpeita vastaavissa tiloissa. Tähän hallitus on hallitusohjelmassaan ja konkreettisilla toimillaan tarttunut, Ohisalo sanoo tiedotteessa.

Postin työriidan sovittelu on jumiutunut kiistaan 700 pakettilajittelijan siirrosta toisen työehtosopimuksen piiriin.

Postin työntekijät järjestivät torstaina iltapäivällä mielenosoituksen eduskuntatalon edustalla.

Antti Rinteen (sd.) hallitus yrittää nyt omalta osaltaan vauhdittaa neuvotteluratkaisun löytymistä. Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoo uusista käänteistä eduskunnassa vielä ennen kyselytunnin alkua.

Postin työntekijöitä edustava Posti- ja logistiikka-alan unioni, PAU, on vaatinut pakettilajittelijoiden palauttamista takaisin PAUn työehtosopimukseen.

Useat SAK:laiset ammattiliitot ovat ryhtyneet tukilakkoihin ja ensi viikolla tukitoimet uhkaavat vielä laajeta.

Poliittinen paine ratkaisulle kasvaa

PAU on vaatinut valtion omistajaohjausta puuttumaan Postin johdon toimintaan. Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero on joutunut kovan painostuksen kohteeksi.

Paatero toimitti päivällä julkisuuteen lausunnon, jossa hän kiirehti ratkaisua Postin tilanteeseen.

Eduskunnan kyselytunnilla ovat tällä kertaa vastaamassa sekä Paatero että pääministeri Rinne, joka on ollut syksyn aikana aktiivinen myös Postia koskevissa asioissa.

Paatero on jo aiemmin asettanut valtiosihteerityöryhmän selvittämään Postin tulevaisuutta. Työryhmän esityksiä odotetaan tammikun puolivälissä.

Lue ja katso myös:

Hallitus yrittää laukaista Postin lakkotilanteen – Paatero kertoo tilanteesta, seuraa suorana kello 15.55

Postilakon neuvottelut aivan takalukossa – valtakunnansovittelija ei antanut sovintoehdotusta, uusia tukitoimia voimaan torstaina

Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus on jättäytynyt pois puolueesta. Kattelus perustelee poisjääntiään henkilökohtaisilla ja ajankäytöllisillä syillä.

– Päätöksen tein raskain mielin ja sydämin. Koen, että tehtävä on vaativa ja edellyttää, että henkilö on sataprosenttisesti mukana. Täytyy olla ajankäytöllistä ja taloudellista resurssia olla täysillä mukana, kertoo Kattelus.

Kattelus on ollut kansalaispuolueen keulakuva yhdessä Sami Kilpeläisen kanssa. Kattelus oli puolueen ehdokkaana eduskuntavaaleissa ja EU-vaaleissa.

Katteluksen lähdöstä kertovat ensimmäisenä maakuntalehdet Ilkka ja Pohjalainen.

Valtuustossa edelleen kapu

Seinäjoen kaupunginvaltuustoon hänet valittiin keskustan listoilta. Hänellä on kuitenkin oma kansalaispuolueen valtuustoryhmä valtuustossa.

– Valtuustotyöskentelyyn tämä ei vaikuta. Kansalaispuolueen ryhmä säilyy. Sen puolesta en ole tehnyt päätöksiä, sanoo Kattelus.

Kysymys paluusta keskustan riveihin huvittaa häntä.

– Sanotaanko näin, että se ei ole ollut ensimmäisenä mielessä, Kattelus naurahtaa. Hänen on kuitenkin tehtävä päätöksensä puolueestaan ennen seuraavia kuntavaaleja.

– Varmaankin se jäsentyy tässä tulevaisuudessa.

Kansalaispuolue on Paavo Väyrysen perustama puolue, josta nykyinen johto hänet erotti. Asiasta riideltiin oikeudessa asti.

Mitä alhaisempi koulutustaso, niin sitä useammin on lapseton. Tilastokeskuksen lukujen mukaan vain perusasteen koulutuksen saaneista kotimaisia kieliä puhuvista 45–49-vuotiaista naisista lapsettomia on 22,5 prosenttia. Vastaavasti saman ikäluokan korkea-asteen tutkinnon suorittaneista lapsettomia on 18,3 prosenttia.

Kun katsotaan kymmenen vuoden takaisia lukuja, niin tuon ikäisistä keskiasteen suorittaneista naisista lapsettomia on nyt peräti 3,6 prosenttiyksikköä enemmän. Perusasteen tutkinnon suorittaneista lapsettomia on tasan kolme prosenttiyksikköä enemmän.

Miehillä koulutusasteen ero näkyy vieläkin selvemmin. Vain perusasteen koulutuksen saaneista 45–49-vuotiaista miehistä lapsettomia on joka kolmas, keskiasteen suorittaneista 29,4 prosenttia ja korkea-asteen koulutuksen saaneista melko tarkkaan viidennes, 20,4 prosenttia.

Koulutus näkyy myös parisuhteissa

Jos koulutustausta näkyy lapsettomuudessa, niin se näkyy myös parisuhteissa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 yhä useampi 45–49-vuotias perusasteen koulutuksen saanut asui ilman puolisoa kuin vielä vuonna 1987.

Sen sijaan keskiasteen tutkinnon suorittaneista nyt parisuhteessa asuu 43 prosenttia, kun vuonna 1987 lukema oli 37.

Yllätys tulee siinä, että korkeakoulutetuista miehistä yhä useampi elää lapsettomana ilman puolisoa, kun naisista yhä useampi elää lapsettomana puolison kanssa.

Korkeasti koulutettujen naisten kohdalla yksin asuvien määrä on jopa romahtanut. Vuonna 1987 tuon ikäluokan ilman puolisoa asui 70 prosenttia, viime vuonna vain runsaat puolet.

Lisäksi tilastot kertovat, että eniten lapsettomia naisia oli viime vuoden lopussa Uudellamaalla, 22 prosenttia. Vertailun vuoksi Pohjanmaalla 45–49-vuotiaista naisista lapsettomia oli vain 14 prosenttia. Lisäksi joka kolmas tuon ikäluokan lapseton nainen asui Uudellamaalla.

Mitä lähempänä keskustaa asutaan, sitä yleisempää lapsettomuus on. Tämän tilaston ikäluokan naisista lapsettomia oli jopa 40 prosenttia.

Tilastossa on selvitetty kotimaisia kieliä puhuvien 45–49-vuotiaiden naisten ja miesten lapsettomuutta ja parisuhteissa elämistä.

Poliisi on takavarikoinut miljoonia tabletteja ekstaasia suuroperaatiossa, joka tehtiin Hollannissa ja Belgiassa. Ekstaasin arvo katukaupassa olisi ollut arviolta 185 miljoonaa euroa.

Ensin poliisi löysi 700 kiloa ekstaasia Hollannin Rotterdamista viime kesänä. Operaatio jatkui marraskuussa, jolloin takavarikoita tehtiin 15 paikassa Hollannissa ja Belgiassa.

Juttuun liittyen on saanut syytteet 11 huumekaupasta epäiltyä.

Hollannin poliisi arvioi, että suuri osa ekstaasista olisi päätynyt katukauppaan Australiaan.

Yle seuraa kasvuyritystapahtuma Slushia hetki hetkeltä.

• Noin 70-90 prosenttia työntekijöistä, jotka kokevat häirintää, eivät kerro siitä eteenpäin, hyppää kohtaan 12.54
• Vision Fund on sijoittanut miljardeja dollareita toimistotiloja vuokraavaan WeWorkiin, jonka arvo on syksyn aikana pudonnut 47 miljardista 7 miljardiin dollariin, kohta 12.17
• Millaista sääntelyä sähköpotkulaudat tarvitsevat, kohta 10.58
• Talouselämä-lehti kerää tietoja startup-yhtiöiden keräämistä rahoituskierroksista. Lehti julkaisi tänään analyysinsa viime vuosilta, kohta 10:17Yle seuraa: Slush perjantai

Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi torstaina julkisesti anteeksi saamelaisia pilkkaavia sketsejään.

Saamelaiset Anni Koivisto ja Jan Saijets sekä romani Keijo Svart kertovat nyt, millaista vahinkoa sketsit aiheuttivat.

Peteliuksen 1980- ja 1990-luvulla tekemissä tv-sarjoissa saamelaisia kuvattiin syrjivästi. Sarjoissa pilkattiin myös esimerkiksi romaneja. Petelius lähetti torstaina Romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön.

Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala tekivät huumoria juopuneista saamelaisista useissa eri ohjelmissa. Saamelaisia esittävät Naima-Aslak ja Soikiapää nähtiin Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sarjoissa. Petelius pyysi näitä sketsejä anteeksi virallisella tiedotteella.

– Haluan esittää julkisen anteeksipyyntöni kaikille saamelaisille. Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä, Petelius kirjoitti tiedotteessa.

"Nunnuka-huutelua"

Tuleva Saamelaiskäräjien jäsen, utsjokelainen Anni Koivisto näkee, että Peteliuksen ja Kallialan sketsit ovat värittäneet stereotypioita saamelaisista.

Koivisto kertoo itse olevansa siinä mielessä onnekas, että on kasvanut Utsjoella. Suomen ainoassa saamelaisenemmistöisessä kunnassa hän ei ole joutunut kärsimään stereotypioista.

– Valtaväestön keskuudessa on sellaisia ennakkoluuloja, että saamelaiset ovat likaisia ja alkoholisteja, ja saamme kuulla nunnuka-huutelua.

Stereotypia juopoista saamelaisista on saanut Koiviston varpailleen.

– Saamelaisalueen ulkopuolella en esimerkiksi halua mennä baariin ja kulkea siellä olutpullo kädessä. Olen todella varovainen, jos olen pukeutunut gáktiin (saamenpukuun), Koivisto sanoo.

Koivisto ei ole ainoa. Hänen mukaansa ihmiset ovat varovaisia, etteivät vahingossakaan vahvista stereotypioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Peteliuksen anteeksipyynnön Anni Koivisto näkee yhtenä merkkinä siitä, että maailma muuttuu ja asiat etenevät. Hän toivoo anteeksipyynnön toimivan hyvänä esimerkkinä muille.

– Toivon, että se antaa muille rohkeutta miettiä sitä, miten omalla toiminnalla voi vaikuttaa vähemmistöjen asemaan ja parantaa sitä.

Nuoretkin tietävät sketsit

Saamelaiskäräjien jäsenen Jan Saijetsin juuret ovat Inarissa, mutta perhe ja koti ovat Tampereella.

Saijetsin mukaan Peteliuksen anteeksipyyntö vaikutti aidolta ja se oli hieno ele.

– Olivathan ne sketsit aika roisia, vaikka niille alussa nauroin. Ne täyttävät kulttuurin omimisen tunnusmerkit ja olivat melko loukkaavia.

Saijetsin mukaan anteeksipyyntö oli aito, koska Petelius haluaa edistää saamelaisten oikeuksia. Esimerkiksi metsäkysymykset ovat Saijetsin mukaan iso ongelma.

Jan Saijetsia on kutsuttu nunnuka-uulaksi. Monet saamelaiset saivat kokea sketsit nahoissaan myöhemmin.

– Ruvettiin laulamaan nunnukaa pilkkamielessä päin naamaa.

Vaikka sketseistä on aikaa, siitä ei ole monta vuotta, kun Saijets kuuli niistä viimeksi. Nuoretkin tietävät ne sketsit, hän sanoo.

"Vähemmistölle näytetään kaapin paikka"

Saijetsin mukaan alkuperäiskansan oikeuksia ja kulttuurista omimista ei ole Suomessa ajateltu kunnolla aiemmin. Sitäkään ei ole ymmärretty, kuinka herkässä asemassa vähemmistöt ovat.

– Intiaanivitsejä on heitelty ja intiaanipukuja käytetty miten vain. Siinäkin asiassa on herätty.

Kulttuurista omimista näkyy Saijetsin mukaan yhä siinä, miten saamelaisia symboleja kuten saamenpukua käytetään valtaväestön tarpeisiin. Esimerkiksi missit ovat joskus käyttäneet pilailukaupan pukua.

– Monissa tarkoituksissa ihmiset eivät ole ymmärtäneet loukkaavansa. Vähemmistölle näytetään kaapin paikka, kun meidän symbolejamme käytetään miten huvittaa. Vähemmistöllä pitäisi olla oikeus käyttää omaa kulttuuriaan.

Jos saamelaiset huomauttavat asiasta, vastaryöppy on Saijetsin mukaan valtava. Valtaväestö alkaa ihmetellä, taasko saamelaiset loukkaantuvat.

– Saamelaiset joutuvat aina pohtimaan, mistä asiasta sanovat, koska takaisin tulee valtava vastaloukkaantumisten ryöppy.

Saamelaisista kerrotaan liian vähän kouluissa

Sketsit luovat mielikuvia muun muassa siitä syystä, että Suomessa ei vieläkään tiedetä tarpeeksi sen omasta alkuperäiskansasta. Ihmiset, jotka eivät tiedä saamelaisista, saavat mielikuvia heistä vitsien kautta.

– Koulussa ei juuri kerrota saamelaisista, jopa intiaaneista kerrotaan enemmän oppikirjoissa. Se on ongelma. Suomalaiset eivät tiedä paljoa saamelaisista. Monet kyllä luulevat tietävänsä, Jan Saijets sanoo.

Tietämättömyys on luonut Saijetsin mukaan omituista historiatietoa.

– Väitetään, että saamelaiset ovat muualta tulleita maahanmuuttaneita.

Saijets on valmis antamaan Peteliukselle anteeksi.

– Symbolinen merkitys on iso, kun sketsin tekijä pyytää anteeksi. Yleensä esimerkin voima on suuri.

"Jokaiselle piti selittää, ettemme puhu noin"

Erityisohjaaja Keijo Svart on tukenut romanien koulunkäyntiä Tampereella. Hänen mielestään Peteliuksen pitäisi pyytää anteeksi myös romaneilta.

– Eiväthän sketsit missään nimessä kuulostaneet mukavilta. Pirkka-Pekka Petelius ei ymmärtänyt, miten paljon hallaa teki meidän heimollemme ja porukallemme, Svart sanoo.

Sketsit aiheuttivat laajaa vahinkoa myös romanien keskuudessa, koska ihmiset alkoivat toistella niitä.

– Kaikki rupesivat matkimaan puhetta, sitä ei ole mukava kuulla. Jokaiselle piti selittää, ettemme puhu noin.

Svart muistuttaa, että romanit ovat suomalaisia ja puhuvat suomen kieltä, eivätkä väännä kieltä sketsien tapaan.

Pirkka-Pekka Petelius on myöhemmin sanonut, että sketseissä nauretaan valtaväestön käsityksille, ei vähemmistöille. Keijo Svartin mielestä tätä ei koskaan tuotu ilmi ohjelmien yhteydessä. Sketsit eivät muuttaneet asennetta romaneita kohtaan positiivisemmaksi.

– Kyllä sketsit kohdistuivat meidän kulttuuriimme.

Kaipaako Svart romanina anteeksipyyntöä?

– Kyllä se olisi fiksua aikuiselta mieheltä. Niin minä tekisin.

Pirkka-Pekka Petelius kertoi Ylelle torstaina olevansa valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa. Hän lähetti Romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön.

– Olen valmis siihen, Petelius kertoo.

Lue lisää:

Golbma muitalusa das, mo Petelius sketsat leat váikkuhan: bilkidanlávlagat, várrugasvuohta gávttiin ja figgamušat njulget boasttodieđuid

Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisia pilkkaavia sketsejään: "Olen valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa"

"Suomessa on hyvin vakava, syvä tietovaje" – tuore tietokirja kertoo valtaväestölle saamelaisista saamelaisten ehdoilla

Somekohut vähemmistöjen ympärillä noudattavat usein samaa kaavaa – Aggressiivinen keskustelukulttuuri lietsoo vihapuheen leviämistä

Kyse on oikeudesta maahan, kieleen ja kulttuuriin

Iranin internet-yhteydet ulkomaailmaan ovat olleet katkaistuina tai ainakin osittain poissa pian jo viikon ajan. Hallinto pani yhteydet poikki, kun kansa alkoi protestoida bensan hinnan korotusta vastaan ja yhteenotot muuttuivat verisiksi.

Uutistoimisto AFP:n mukaan internet pysyi torstaina suljettuna viidettä päivää. Brittilehti The Guardianin mukaan yhteys olisi palannut torstaina.

Twitterissä perjantaiaamuna #Internet4Iran-tunnisteella käydyn keskustelun perusteella yhteydet eivät kuitenkaan ole vieläkään normaalit. Ulkomailla olevat henkilöt ovat esimerkiksi kertoneet tviiteissään, etteivät he ole saaneet viikkoon yhteyttä Iranissa oleviin sukulaisiinsa.

Iran on hionut taitojaan

Yhteyksien katkaiseminen on yleistyvä tapa, jolla hallinnot yrittävät taltuttaa väkivaltaisia levottomuuksia. Katkoja tilastoiva Access Now raportoi vuonna 2016 yhteensä 75 internetin alasajoa. Kaksi vuotta myöhemmin niitä oli jo 196.

Katkoja on ollut esimerkiksi Intiassa, Jemenissä ja Venäjällä.

– Tämä taktiikka on ollut olemassa jo jonkin aikaa. Tahti, jolla sitä käytetään nykyään, on kuitenkin erittäin hälyttävä, arvioi Access Now:n edustaja Berhan Taye The Guardianille.

Iranin tämänkertaisessa digipimennyksessä oli kuitenkin jotakin valistuneempaa, brittilehti kirjoittaa. Iranilaiset ovat olleet eristettyinä muusta maailmasta, mutta maan sisällä yhteydet ovat ilmeisesti toimineet melko normaalisti.

Tutkijoiden mukaan Iran on hionut taitojaan internetin rajoittamisessa jo pitkään. Kun Iran tammikuun 2018 levottomuuksien aikana yritti sulkea yhteydet, sen oli pakko avata ne uudelleen jo puolen tunnin jälkeen.

– Se oli katastrofi. Mikään ei toiminut: kaikki hallinnon toimistot, sairaalat ja rahoituspalvelut hävisivät, kertoo iranilainen kyberturvallisuustutkija Amir Rashidi The Guardianille.

Tällä kertaa Iran onnistui brittilehden mukaan paremmin: esimerkiksi sairaalat ja taloudenpitoon liittyvät sovellukset ovat toimineet kohtuullisesti, vaikka tunnettuihin hakukoneisiin pääsy on ollut estettynä.

Iranin hallinto on lehden mukaan myös kehitellyt "halal net" -nimistä suljettua verkkoyhteyttä, joka vastaa Kiinan tunnettua palomuuria.

Mellakat alkoivat bensan hinnasta

Iranin levottomuudet alkoivat viikko sitten perjantaina, kun hallinto nosti bensiinin hintaa merkittävästi. Iranissa bensa on äärimmäisen edullista valtiontukien vuoksi. Öljyntuottajamaa on ollut viime aikoina vaikeuksissa sille asetettujen pakotteiden vuoksi.

Mielenosoittajat polttivat bensa-asemia, sabotoivat poliisiasemia ja ryöstelivät kauppoja. Vastatoimena hallinto katkaisi melkein kaikki internetyhteydet ulkomaailman.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International arvioi, että yli sata henkilöä on saanut surmansa protesteissa. Uutistoimisto AFP:n mukaan viranomaiset ovat vahvistaneet viiden henkilön kuoleman. Internet-katkon vuoksi verenvuodatuksesta on ollut vaikeaa saada tietoa. The Guardianin mukaan viimeisin viikko on kuitenkin ollut verisin sitten Iranin vuoden 1979 vallankumouksen.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kehotti perjantaina Twitterissä iranilaisia lähettämään Yhdysvalloille kuvia, videoita ja muuta tietoa siitä, miten Iranin hallinto on taltuttanut mielenosoituksia.

Pompeon mukaan Yhdysvallat tuo väärinkäytökset julki ja niistä on luvassa seuraamuksia Iranille.

AFP:n mukaan Iranin vallankumouskaarti ilmoitti torstaina verkkosivuillaan, että rauha olisi jälleen saavutettu. Lisäksi vallankumouskaarti on kiitellyt asevoimia hyvin ajoitetuista toimista mellakoitsijoiksi kutsumiaan mielenosoittajia kohtaan.

Iran on yrittänyt lieventää polttoaineen hinnannousun vaikutuksia jakamalla kansalle avustusrahaa.

Lisää aiheesta:

Amnesty: Yli sadan pelätään kuolleen Iranin bensalevottomuuksissa

Jyväskylän kirjamessut järjestetään tulevana viikonloppuna kolmen vuoden tauon jälkeen. Yle näyttää livenä kirjailijahaastatteluita Kirja, ruoka & viini -messuilta perjantaina 22. marraskuuta kello 13–15. Haastattelijoina toimivat Ylen toimittajat Mikko Maasola, Jonna Karjalainen ja Arvo Vuorela.

Jyväskylän kirjamessut ehti kutistua 2010-luvun puolivälissä pieneksi tapahtumaksi, mutta nyt suuret kustantamot ovat taas mukana tähtikirjailijoineen. Paikalle saapuu muun muassa useita Finlandia- ja Runeberg-palkintoehdokkaita.

Kansainväliset megatrendit näkyvät myös kotimaisessa kauno- ja tietokirjallisuudessa. Ilmastonmuutos, pakolaiskysymykset ja kriisialueiden tilanteet ovat esillä tänä vuonna julkaistuissa kirjoissa, ja niitä käsitellään myös Jyväskylän kirjamessuilla.

Suoran lähetyksen ohjelma

Klo 13.00 Tuomas Muraja: Perustulokoe-eläin

Tietokirjailija ja toimittaja Tuomas Muraja osallistui perustulokokeiluun. Perustuloeläin kertoo, millaista oli saada valtiolta 560 euroa kuukaudessa puhtaana käteen kahden vuoden ajan. Tekikö perustulo laiskaksi? Mikko Maasola haastattelee.

Klo 13.20 Antti Heikkinen: Maaseudun tulevaisuus

Antti Heikkisen romaani kertoo yhden päivän ajan pienestä kylästä, jossa asukkaat järjestävät jokavuotisen kirkastusjuhlan. Rakkaus ja omanarvontunto kukoistavat, kun kyläyhteisö kurkottaa tulevaisuuteen. Mikko Maasola haastattelee.

Klo 13.40 Kersti Juva: Löytöretki Suomeen

Suomalaiset suhtautuvat äidinkieleensä intohimoisesti. Tuoreessa kirjassaan kääntäjälegenda Kersti Juva käy läpi kielemme erityispiirteitä ja yllättäviä yksityiskohtia englantiin peilaten. Jonna Karjalainen haastattelee.

Klo 14.00 Laura Lindstedt: Ystäväni Natalia

Laura Lindstedtin kolmas romaani kertoo naisesta, joka aloittaa intensiivisen terapian ratkaistakseen seksuaalielämänsä ongelmat. Terapeutti teetättää ”Nataliaksi” kutsumallaan potilaalla vapaaseen assosiaatioon pohjautuvia harjoitteita. Natalia alkaa nauttia terapiasta, ehkä jopa liikaa. Jonna Karjalainen haastattelee.

Klo 14.20 Ari Turunen: Mulkerot

Ari Turunen kertoo suurista hallitsijoista tarinoita, jotka eroavat suuresti totutuista suurmieskertomuksia. Muun muassa Aleksanteri Suuri, Vasco da Gama ja Martti Luther eivät ole sankareita, vaan pahoja poikia, joiden kanssa ei kannattanut olla eri mieltä. Arvo Vuorela haastattelee.

Klo 14.40 Tiina Piilola: Kalevalan naiset

Kalevala näyttäytyy Tiina Piilolan kirjassa uudessa valossa. Kalevalan naiset tietävät, miten maailmalle pannaan hanttiin, mutta toisaalta myös sen, miten muutoksista voi selvitä pelosta huolimatta. Arvo Vuorela haastattelee.

Laivayhtiöt Viking Line, Tallink Silja ja Eckerö Line varautuvat parhaillaan postikiistaan liittyvään tukilakkoon, joka uhkaa alkaa ensi maanantaina.

Useat ammattiliitot ovat laajentamassa tukilakkotoimiaan ensi maanantaina. Esimerkiksi Merimies-Unioni laajentaa tukilakkoaan ensi maanantaina Suomen lipun alla purjehtiviin matkustajalaivoihin, jos postilakossa ei synny sopua ennen sitä.

Toistaiseksi sovitteluyritykset valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n ja työnantajapuoli Paltan kanssa ovat kariutuneet tuloksettomina. Viimeksi sovittelua yritettiin keskiviikkona, eikä uudesta tapaamisesta ole sovittu.

Perjantaiaamuna Postin työriidassa otettiin uudet keinot käyttöön, kun umpisolmuun ajatunutta pakettilajittelijoiden tilannetta alettiin avata erillisen selvitysryhmän johdolla.

Taloudellisia tappioita tulossa

Viking Linen laivoista Turusta Tukholmaan liikennöivät Amorella ja Grace jäisivät Turkuun lakon alkaessa ja Helsingissä satamaan jäisivät Mariella ja Gabriella. Rosella jäisi lakon toteutuessa Maarianhaminaan. Varustamon Viking XPRS-laiva liikennöi normaalisti, koska se ei kulje Suomen lipun alla.

Tallink Siljan laivoista lakolla olisi vaikutus kahteen laivaan eli Turku–Tukholma-reitillä Baltic Princessiin ja Helsingissä Silja Serenadeen. Tallink on kertonut siirtävänsä matkustajia tarpeen vaatiessa muille laivoille, jotka liikennöivät normaalisti.

Eckerö Linen Tallinnaan liikennöivä laiva MS Finlandia jäisi myös satamaan lakon alkaessa.

Viking Line on arvioinut, että lakko toteutuessaan vaikuttaisi varustamolla tuhansiin matkustajiin ja aiheuttaisi myös taloudellisia tappioita.

– Viking Line on Suomen suurin merityöllistäjä. Meillä on viisi laivaa Suomen lipun alla, joten tukilakko kohdistuu erityisesti meihin. Näemme jo nyt, että tällä on taloudellisia vaikutuksia. Tämä on epäkiitollinen tilanne, koska emme ole edes postikiistassa osapuolena. Koemme, että tämä on vakava asia yrityksellemme, mutta myös laajemmin Suomen kilpailukyvylle, sanoo Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svanhström.

Viking Line: Matkustajiin ollaan yhteydessä

Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svanhströmin mukaan matkustajiin ollaan yhteydessä viikonlopun aikana, jos sopua ei näytä syntyvän.

– Tässä voi vielä käydä niin toivottavasti, että sopu löytyy. Asiakkaiden kannattaa seurata nettisivuja. Tiedotamme sivuillemme heti jos saamme tietää jotain uutta. Mikäli sunnuntaina näyttää siltä, että lakko on tulossa, otamme yhteyttä kaikkiin matkustajiin joko tekstiviestillä tai sähköpostitse.

Viking Line tulee tarjoamaan lakon aikana perutuille vuoroille joko matkan siirtämistä tai peruuttamista ilman lisäkuluja.

Jo nyt matkustajat ovat olleet huolestuneita mahdollisesta lakosta.

– Yhteydenottoja on tullut melkoisesti. Nyt loppuviikosta yhteydenottojen määrä on kasvanut niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin puolelta.

Merimies-Unionin ensimmäinen tukilakkotoimi postikiistaan alkoi torstaina. Siitä alkaen ulkomaanliikenteessä olevien autolauttojen kyytiin ei ole otettu rekkoja tai säiliöautoja. Jo tämä on vaikuttanut esimerkiksi Viking Lineen.

– Meillä seisoo nyt rahti. Torstaina aamulla Amorella lähti Turusta ilman rahtia ja tämä näkyy loppuviikosta niin, että Suomesta ei enää lähde rahtia länteen. Rahtiasiakkailtamme on tullut tilanteen takia paljon yhteydenottoja.

Lue lisää:

Syntyykö postisopu kolmessa päivässä? Selvitysryhmä aloitti työnsä: "Tarvittaessa lähden täältä vasta sunnuntaina"

Postin tukilakot vaikuttavat Wasa Expressiin - sunnuntain ja maanantain vuoroja peruttu

Postilakon neuvottelut aivan takalukossa – valtakunnansovittelija ei antanut sovintoehdotusta, uusia tukitoimia voimaan torstaina