Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmä on löytänyt harvinaisen puutiaisissa loisivan loispistiäisen Saaristomerellä Paraisten Seilin saarelta.
Ixodiphagus hookeri -nimellä kulkeva loispistiäinen on Turun yliopiston tiedotteen mukaan ihmisen kannalta siitä mielenkiintoinen, että se tappaa loisinnan kohteena olevan puutiaisen ennen kuin se ehtii lisääntyä.
Tutkijoiden mukaan puutiaisten luonnollisia vihollisia voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää puutiaisten biologisessa torjunnassa.
Kyseinen puutiaisissa loisiva loispistiäinen on nähty aikaisemmin Suomessa vain kerran, 1950-luvulla.
– Emme vielä tiedä, onko laji vasta leviämässä Suomeen vai onko kyseessä vanhempi vieras, joten tulevaisuus näyttää, alkaako tämä Suomessa ilmeisen harvinainen laji tästä runsastumaan, dosentti Eero Vesterinen sanoo tiedotteessa.
Seilin saarelta löydetty yksilö on hyvin pienikokoinen loispistiäinen. Se kuuluu Yliopiston tiedotteen mukaan hyppykiilukaisten heimoon.
– Naaraspistiäiset munivat puutiaistoukkiin tai -nymfeihin munia, jotka kuoriutuvat puutiaisen nauttiman veriaterian jälkeen. Tämän jälkeen loispistiäistoukat syövät puutiaisen, joka kuolee ennen kuin se ehtii aikuistua ja lisääntyä, kuvaillaan tiedotteessa.
Loisia etsittiin hyönteispyydyksin
Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmä selvittää puutiaisten ja niiden kantamien taudinaiheuttajien levinneisyyttä ja ekologiaa Suomessa. Ixodes-suvun punkit eli puutiaiset ovat runsastuneet viime vuosikymmeninä voimakkaasti Suomessa ja muualla Euroopassa.
– Tutkimuksemme tavoitteena on ymmärtää puutiaisten ekologiaa kokonaisvaltaisesti, joten niitä saalistavien eläinlajien tutkiminen on ollut meillä kiinnostuksen kohteena, kertoo tiedotteessa tutkimusta vetänyt tutkijatohtori Jani Sormunen Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä.
Tutkijat etsivät loispistiäistä Seilin saarelta hyönteispyydyksin.
Turun yliopiston tutkijat ovat keränneet saarelta tähän mennessä yli 1300 puutiaista. Niiden loisinta-astetta tutkittiin molekyylibiologisin menetelmin.
Kannuslainen lihatalo Pouttu Oy joutuu luopumaan kasvistuotteidensa Muu Burgerpihvi- ja Muu kasvilihapulla -tuotemerkkien käytöstä markkinoinnissa.
Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto on määrännyt yhtiön muuttamaan markkinointia niin, että siinä ei käytetä harhaanjohtavaa kasviliha-sanaa tai muita kasviperäiseen lihaan viittaavia ilmaisuja.
Myös tuotepakkauksia pitää muuttaa niin, että ne eivät millään kielellä johda kuluttajaa harhaan ja niistä käy selvästi ilmi. että kyse on kasvistuottesta. Nimet eivät myöskään millään kielellä saa viitata lihaan, koska tuote on täysin kasvispohjainen.
Pouttu Oy on valittanut ympäristöviranomaisen päätöksestä. Yrityksen oikaisupäätös käsitellään joulukuussa ympäristöterveyslautakunnan kokouksessa.
Pyyntö tutkia tuli Ruokavirastolta
Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon terveysvalvonnan johtaja Andreas Smeds sanoo, että pyyntö Pouttu Oy:n markkinoinnin tutkimiseen tuli Ruokavirastolta.
– Asiaa tutkittaessa huomattiin muutamissa tuotteissa, että se on kuluttajaa harhaanjohtavaa.
Kyse on Smedsin mukaan siis liha-termistä. Hän viittaa laissa olevaan lihan määritelmään ja sen tulkintaan, jonka mukaan liha-sanaa on yrityksen markkinoinnissa käytetty väärin.
– Laki on selkeä ja olemme tulkinneet sitä tällä tavalla.
"Epäoikeudenmukainen tilanne"
Pouttu Oy:n toimitusjohtaja Mikko Karell kertoo olevansa hämmästynyt ympäristöterveydenhuollon määräyksestä.
– Tilanne on yhdellä sanalla sanoen epäoikeudenmukainen. Suomessa kun on myynnissä monta vastaavaa tuotetta, joissa saa käyttää ihan vastaavia ilmauksia, Karell sanoo.
Karell toteaa, että esimerkiksi amerikkalainen elintarvikevalmistaja Beyond Meat myy Suomessa vegaanista Beyond Burger -tuotetta.
Hän toteaa, että kasviliha-termi käännettiin suomeksi ulkomailta. Toive oli – ja on – että kasvilihasta olisi saatu uusi käyttökelpoinen termi käyttöön meillekin.
– Käsittääksemme sana meat tarkoittaa lihaa ja burgerkin sihen aivan selvästi amerikankielellä viittaa. Viranomaisten mukaan englanninkielinen sana ei siis johda harhaan, mutta suomenkielinen johtaa, Karell kirjoittaa Pouttu Muu -facebook-sivuilla.
Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon terveysvalvonnan johtaja Andreas Smeds ymmärtää Mikko Karellin näkökulman.
– Ymmärrän Poutun näkökulman. En pysty vastaamaan muiden viranomaisten toiminnasta oman toimialueemme ulkopuolella. Minun on vaikea kommentoida sitä, Smeds toteaa.
Toimitusjohtaja Mikko Karell sanoo, että ympäristöviranomaisen määräyksestä aiheutuu yhtiölle 500 000 euron vahingot. Kalle Niskala / Yle
Puolen miljoonan vahingot
Mikko Karellin mukaan Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon päätös aiheuttaa yritykselle taloudellista tappiota linjastojen säätämisen ja pakkausten uudistamisen takia.
Muutokset on lisäksi tehtävä varsin tiukalla aikataululla. Olemassa olevat pakkaukset esimerkiksi on käytettävä loppuun tämän vuoden aikana.
– Laskimme, että määräysten toimeenpano tarkoittaa meille arviolta 500 000 euron vahinkoja. Kannuslaiselle elintarvikeyritykselle se on todella paljon, Karell toteaa.
Uusia tuotenimiä kehitellään yrityksessä nyt kovalla kiireellä. Nykyisten ja vuoden vaihteessa markkinoille tulevaksi suunniteltujen uusien tuotteiden nimet päätetään ja pakkaukset tilataan uudelleen.
Karell arvelee, että Poutun tulos kääntyy tappiolliseksi määräyksen aiheuttamien muutosten vuoksi.
– Pouttu oli tekemässä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen hyvää tulosta ja nyt se joudutaan arvioimaan uudelleen. Täytyy miettiä, millaisia seurauksia siitä sitten johtuu.
Poutulla odotellaan oikaisuvaatimuksen joulukuista käsittelyä ympäristöterveyslautakunnassa. Karell sanoo, että asia ollaan valmiita viemään hallinto-oikeudenkin käsittelyyn tarvittaessa.
– Katsotaan tämä peli nyt loppuun ja vastataan sitten kustannuksista, mitä aiheutuu.
Kajaanilaisen metallinkierrätysyrityksen Kajaanin Romun epäillään syyllistyneen vuosia jatkuneeseen ympäristön turmelemiseen, kertoo MOT. Yhtiö varastoi alueellaan kymmeniä tuhansia tonneja metallin murskauksen sivutuotteena syntyvää SLF-jätettä, joka on ympäristölle vaarallista.
Tällä hetkellä jätettä on poliisin mukaan yrityksen alueella noin 56 000 tonnia. Yrityksen ympäristöluvan sallima määrä on 200 tonnia. Jätettä kertyy koko ajan lisää.
Lisäksi ympäristölupa vaatii, että vaarallinen jäte säilytetään nestetiiviillä, päällystetyllä alueella. Poliisin mukaan osaa jätteestä on säilytetty päällystämättömällä alueella.
Jätettä on varastoitu myös kuntaomisteisen jäteyhtiön Ekokympin maalla. Luvanvastainen varastointi on tehty Ekokympin luvalla.
Valvovana viranomaisena toimiva Kainuun ely-keskus on tiennyt pitkään, että Kajaanin Romu rikkoo ympäristölupaansa.
SLF-jätettä syntyy, kun metalliromua murskataan.Antti J. Leinonen / Yle
Mittauksissa löytyi raskasmetalleja
Jätteen huomattiin jo vuonna 2017 vuotavan haitallisia aineita lähiympäristöön. Mittauksissa pinta- ja pohjavesistä on löytynyt muun muassa raskasmetalleja, kuten lyijyä ja kadmiumia. Ne kuuluvat haitallisimpien ympäristömyrkkyjen joukkoon.
Tästä huolimatta yritys on jatkanut jätteen varastointia luvanvastaisesti. Vasta tänä keväänä ely-keskus vei asian poliisin tutkittavaksi.
Ely-keskus ei ole keskeyttänyt murskaamon toimintaa, koska se on katsonut, että siitä ei aiheudu välitöntä ympäristön pilaantumista.
– Toiminnanharjoittaja on jatkuvasti vienyt asioita eteenpäin, ely-keskuksen ympäristöasiantuntija Tatu Turunen kertoo.
Suomen luonnonsuojeluliitossa ollaan pettyneitä valvojien hampaattomuuteen.
– Kainuulla on historia siitä, että paskakasat kasautuvat ja mitään ei tehdä. Järvet eivät kestä kovin montaa firmaa, jotka eivät hoida asioitaan kunnolla tai viranomaisia, jotka eivät pysty valvomaan, sanoo liiton Kajaanin yhdistyksen puheenjohtaja Elsa Lankinen.
Kaupunki vaarassa joutua maksumieheksi
Kajaanin Romun mukaan syynä jätevuorten kasvamiseen on se, että vaaralliseksi luokiteltua SLF-jätettä ei tällä hetkellä ota vastaan Suomessa kuin yksi polttolaitos, eikä sen kapasiteetti riitä kaiken jätteen käsittelyyn. Yhtiö on yrittänyt korjata tilannetta eri tavoin, laihoin tuloksin.
– Me yrittäjät ollaan oikeasti kusessa, kun paskasta ei pääse eroon. Koko toimialalla on ongelmia, Kajaanin Romun toimitusjohtaja Matti Nyyssönen kertoo.
Kajaanin Romun toimitusjohtajan Matti Nyyssösen (vasemmalla) mukaan yhtiö on korjannut virheensä.Antti J. Leinonen / Yle
Vaaralliseksi luokitellun SLF-jätteen käsittely on Suomessa kallista ja hidasta. Yhtiö on itse arvioinut, että kaiken jätteen käsittely voisi maksaa 12–20 miljoonaa euroa ja viedä kymmenkunta vuotta.
Yhtiöllä ei tällä hetkellä ole tällaisia varoja.
Kajaanin Romun murskaamo sijaitsee Kajaanin kaupungilta vuokratulla alueella.
– Jos yhtiö menee nurin, se on viime kädessä kaupunki, joka joutuu siivoamaan, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen sanoo.
Poliisi: tutkinta pian valmis
Poliisi epäilee tällä hetkellä Kajaanin Romun toimitusjohtaja Matti Nyyssöstä ympäristön turmelemisesta. Esitutkinta on loppusuoralla, ja asia on siirtymässä syyttäjälle.
Nyyssönen kiistää syyllistyneensä rikokseen. Jos tuomio tulee, rangaistusasteikko ulottuu sakoista kahden vuoden vankeuteen.
Lisäksi ely-keskus on määrännyt luvanvastaisen toiminnan lopetettavaksi 200 000 euron sakon uhalla. Ely-keskus on myös määrännyt Ekokympin lopettamaan Kajaanin Romun jätteen vastaanottamisen.
Toimitusjohtaja Nyyssösen mukaan jäte on tällä hetkellä varastoitu siten, että se ei aiheuta ympäristölle vaaraa. Yhtiön tänä vuonna teettämien tutkimusten mukaan alueella oleva jäte ei pilaa ympäröivää maata tai vettä.
Maahanmuuttovirasto haluaa varmistaa, että mahdolliset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavan ratkaisun kaltaiset tapaukset tunnistetaan.
Yhteensä läpikäytäviä tapauksia on noin 500. Ryhmään kuuluvat ovat saaneet täytäntöönpanokelpoisen kielteisen turvapaikkapäätöksen. Päätökset tehtiin ennen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 14. marraskuuta antamaa ratkaisua.
Käytännössä Migri käy läpi turvapaikkapäätökset ja varmistaa, että ne on käsitelty ja tehty EIT:n ratkaisun edellytysten mukaisesti. Jos tapauksissa on huomioitavaa, voidaan hakijaa kehottaa tekemään uusintahakemus.
EIT kiinnitti huomiota ratkaisussaan riskiarviointiin. Käytännössä siihen, miten hakijan aikaisemmat tapahtumat oli otettu huomioon tulevaisuuden uhan arvioinnissa. Lisäksi EIT muistutti, että hakijan taustan yksittäisten seikkojen yhteisvaikutus olisi pitänyt huomioida.
Ratkaisu koski irakilaista turvapaikanhakijaa. Kun hänet palautettiin kotimaahansa, hänet tapettiin siellä pian paluunsa jälkeen.
Nasdaq on kutsunut Oma Säästöpankin kellojensoittoseremoniaan juhlimaan ensimmäistä vuottaan Helsingin pörssissä. Oma SP:n video tulee pyörimään kahden rakennuksen valotaululla tunnin ajan ensi keskiviikkoiltapäivänä.
Kutsu on harvinainen suomalaiselle yritykselle. Muutama yritys vuodessa saa vastaavanlaisen kutsun.
– Kutsu tuli siksi, että listauduimme pörssiin vuosi sitten, juhlimme kymmenvuotista taivaltamme ja olemme lisäksi yksi pohjoismaiden nopeiten kasvavista pankeista, kertoo OmaSP:n viestintäjohtaja Minna Sillanpää.
OmaSP:n video tulee näkymään sekä Nasdaq Towerissa että Nasdaq Marqueessa.
Kuiva tie, aurinko paistaa ja pakkasta on viisi astetta. Ensi talvena se voi olla kesärengaskeli.
Suomessa ajetaan nyt viimeistä talvea nykyisillä talvirengassäännöillä. Nykylain mukaan henkilöautoilijoiden on vaihdettava autoonsa talvirenkaat joulukuun alussa ja pidettävä ne alla helmikuun loppuun. Näin on ollut, oli sää tai keli mikä tahansa.
Uusi tieliikennelaki astuu voimaan 1. kesäkuuta 2020. Talvirenkaiden osalta muutokset ovat merkittäviä. Erikoista on, että uusi laki on samaan aikaan sekä lievempi että tiukempi.
Lievempi se on sen vuoksi, että talvirenkaita tarvitsee talvikaudella käyttää ainoastaan, jos sää tai keli sitä edellyttää.
Tiukempi se on sen vuoksi, että jos keli edellyttää talvirenkaiden käyttöä, pitää niitä ensi syksystä alkaen käyttää jo marraskuussa ja käyttöä jatkaa maaliskuun loppuun.
Kaikki tämä kuulostaa selkeältä, mutta ei se sitä ole.
Vaaditaanko kesärenkaille talvella kesäkeli?
Kiinnostavaa Suomessa on, että tulevaan tieliikennelakiin ei ole mitenkään kirjattu, milloin sää tai keli on sellainen, että se edellyttää talvirenkaita. Esimerkiksi Saksassa on kirjattu, että talvirenkaita on käytettävä, mikäli tiellä on jäätä, lunta, loskaa tai mustaa jäätä.
Suomessa lainsäätäjä on lähtenyt siitä, että autoilijoilla riittää järki. Se on kiinnostava vaatimus, sillä monella nykyautoilijalla on enää hyvin vähän kokemusta talviliukkailla ajamisesta.
Valtaosa suomalaisten ajokilometreistä ajetaan superhoitoluokan maanteillä olosuhteissa, joissa kunnon talviliukkautta saattaa olla vain muutamia tunteja koko talvessa. Kun talvet ovat lyhentyneet, voi samoilla tieosuuksilla vesiliirron vaara sen sijaan olla todellinen viikkokaupalla.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on uuden lain hengessä ajateltu, että oikea rengasvalinta ei hoidu sakottamisen kautta. Poliisihallituksessa ei ole vielä edes pohdittu, millainen keli katsotaan tarpeeksi hyväksi, jotta kesärenkaat ovat autossa tarpeeksi pitävät.
Sen verran poliisipiireistä on kuulunut, että tien päällä poliisi aikoo ainakin aluksi lähinnä jakaa huomautuksia, mikäli näyttää siltä, että kuljettajia on kesärenkain liikkeellä hankalissa keleissä.
Sekin täytyy muistaa, että talvinen keli ja sää eivät ole sama asia. Maaliskuisena ja aurinkoisena päivänä voi moottoritiellä olla pakkasta, mutta ilmankosteutta ei nimeksikään. Samaan aikaan jo lyhyt poistuminen superhoitoluokan moottoritieltä läheiselle kylätielle paljastaa, että talvihan se on vielä liukkaimmillaan.
Oletettavasti suurin osa suomalaisautoilijoista vaihtaa vuoden päästäkin talvirenkaat alle niin kuin ennenkin. Tilanne on varmaankin sama kuin Ruotsissa, jossa vastaavilla rengassäännöillä kaikki on mennyt toistaiseksi hyvin.
Kuitenkin oletettavasti myös moni eteläsuomalainen perhe, jolla on kaksi tai useampi auto käytössään, jättää johonkin autoistaan talvirenkaat vaihtamatta. Silloin oikea auto otetaan alle kelin mukaan. Sekin voi olla ihan viisasta, sillä kesärengas on esimerkiksi marraskuun kaatosateessa pitävämpi rengas.
Taustalla taivuttelu nastarenkaista kitkarenkaisiin
Tähän saakka harva on sanonut ääneen, että suomalaisten pitäisi siirtyä talvirengasvalinnoissaan kitkarenkaisiin. Nastojen ja kitkojen välisestä paremmuudesta käytävä riita on suomalainen ikiliikkuja. Ja kuka nyt riitaa haluaisi? Mutta tieto renkaiden aiheuttamista ongelmista lisääntyy jatkuvasti. Ajat muuttuvat.
”Miten hallitus on ottanut huomioon nastarenkaiden aiheuttamat ongelmat valtion ja kuntien taloudelle, ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ja ympäristölle ja mitä toimia hallitus aikoo tehdä, jotta autonomistajia ohjataan rengasvalinnoissa vähemmän tietä kuluttavien ja saastuttavien vaihtoehtojen käyttöönottoon?”
Oheinen lainaus on perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Wihosen marraskuun 13. päivänä jättämästä kirjallisesta kysymyksestä ajoneuvojen rengasvalintojen vaikutuksista tiestöön ja ympäristöön. Vastaus hallitukselta saadaan joulukuun alussa.
Hallituksen vastausta Wihoselle tullaan eri puolilla lukemaan tarkasti. Vaikka sitä ei olekaan ääneen sanottu, niin kesäkuussa voimaan astuvan tieliikennelain uusien talvirengassääntöjen taustalla on ollut myös liikenne- ja viestintäministeriön toive saada autoilijoita siirtymään nastoista kitkarenkaisiin.
3PeakMountainSnowFlake-merkintä näyttää tältä.Derrick Frilund / Yle
Ja kohta kaikkien talvikumeissa on ”3PeakMountainSnowFlake”
Ehkä yllättäen juuri talvimaa Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin määritelty, millainen talvirenkaan oikeastaan pitää olla. Tähän saakka lailliseksi renkaaksi on riittänyt, että valmistaja on ilmoittanut valmistamansa renkaan soveltuvan talvikäyttöön.
Mutta nyt tämäkin asia määritellään ja se vetänee pois Suomen markkinoilta ja maanteiltä jonkun verran talvirenkaita. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa on alkanut määrittelytyö, jonka pitäisi valmistua samaan aikaan, kun uusi tieliikennelaki astuu kesäkuussa voimaan.
Todennäköisimmin Suomessa määrätään, että talvirenkaassa on aina oltava 3PeakMountainSnowFlake-merkintä. Kyseisellä merkinnällä ei ole virallista suomennettua nimeä, mutta se tunnetaan meillä ainakin nimillä ”vuoristosymboli”, ”lumihiutalemerkki” tai ”alppivuorimerkintä”.
3PeakMountainSnowFlake on renkaan kylkeen muottimerkintänä valmistusvaiheessa painettu leima, jossa vuoren sisällä näkyy lumihiutale. Sitä ei saa painaa tai maalata renkaaseen jälkeenpäin.
3PeakMountainSnowFlake-merkintä edellyttää, että rengas on akkreditointilaitoksen testaama. Pelkkä valmistajan ilmoitus ei silloin riitä. Samalla se tarkoittaa, että esimerkiksi M&S-renkaat (mud & snow) eivät enää talvirenkaiksi Suomessa kelpaisi.
Uuden lain mukaisista rengassäännöistä on tulossa kovien vaatimusten kolmiodraama. Ensinnäkin kesärenkailla saa talviaikaan ajaa jokainen Suomessa asuva tai tänne autollaan tuleva, jos keli sen sallii.
Toisaalta talvikelissä, jota Suomessa ei ole monen muun maan tavoin laissa määritelty, auton alla pitäisi olla 3PeakMountainSnowFlake-merkinnällä varustetut talvirenkaat.
Ja kuitenkin Suomen talvirengassääntöjen olisi oltava tasapainossa eurooppalaisen lainsäädännön kanssa. Ulkomaalaisten autojen ajelua Suomen talvikelissä ei voi kieltää vaatimalla talvirenkailta kohtuuttomia. Muualla hyväksytyillä talvirenkailla pitäisi saada ajaa meilläkin.
Helsingin poliisille on tehty useita sellaisia tutkintapyyntöjä, jotka koskevat julkaisuajankohdaltaan vanhoja tv-sarjoja. Niissä pyydetään tutkimaan mahdollista kiihottamista kansanryhmää vastaan, poliisista kerrotaan STT:lle.
Poliisin mukaan tutkintapyyntöjen takia poliisissa on käynnistetty esitutkintalain mukainen esiselvitys. Asian ollessa vielä keskeneräinen, poliisi ei kerro, mihin julkaisuihin tai keihin henkilöihin tutkintapyynnöt on kohdistettu.
Vanhojen kulttuurituotteiden tai kirjoitusten rikollisuuden arvioiminen nykylainsäädännön valossa on herättänyt keskustelua sen jälkeen, kun valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen avasi marraskuun alussa poliisin jo sulkeman tutkinnan kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) homoseksuaalisuutta koskevasta vanhasta kirjoituksesta.
Räsäsen teksti koski Suomen Luther-säätiön vuonna 2004 julkaisemaa kannanottoa, jossa hän muun muassa väittää, että nykyinen seksuaalikasvatus yhdistettynä homoseksuaalisuuden hyväksyntään saattaa avata väylän seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Sama tutkinnanjohtaja kuin Räsäsen pamfletissa
Tv-ohjelmien tutkinnassa esiselvityksestä vastaavaksi tutkinnanjohtajaksi on nimetty Helsingin poliisin rikoskomisario Markku Silén. Hän on sama mies, joka päätyi aiemmin tänä syksynä siihen, ettei Räsäsen pamfletissa ole syytä epäillä rikosta.
Silén perusteli pitkää ja pohdiskelevaa syyskuista päätöstään muun muassa sillä, että Räsäsen pamfletti on konservatiivinen, kirkkopoliittinen ja hengellisesti motivoitunut puheenvuoro, joka käsittelee suomalaisen yhteiskunnan tilaa 2000-luvun alussa.
– Räsänen on kirjoittanut pamflettinsa sellaisesta positiosta, josta katsottuna konservatiivisen kristillisen arvomaailman vaikutus suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan on ohenemassa, hän perusteli päätöstä.
Silénin mukaan päätöksenteossa oli kyse muun muassa siitä, missä määrin uskovainen henkilö tai uskonnollinen yhteisö voi esittää omaan uskonnolliseen vakaumukseensa palautuvia moraalisävytteisiä tulkintoja yhteiskunnassa vallitsevista perhearvoista.
– Mikäli esimerkiksi joidenkin Raamatussa esitettyjen näkemysten katsottaisiin sellaisenaan täyttävän kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön, olisi myös Raamatun levittäminen tai saatavilla pitäminen lähtökohtaisesti kiihottamisrikoksena rangaistava, Silén päätteli.
Valtakunnansyyttäjä Toiviainen kuitenkin määräsi tutkinnan avattavaksi ja perusteli sitä sillä, että on punninnut keskenään sananvapautta, uskonnonvapautta ja syrjimättömyyttä koskevia perus- ja ihmisoikeuksia toisin kuin poliisi.
STT ei ole tavoittanut Siléniä kommentoimaan sitä, miten valtakunnansyyttäjän päätös mahdollisesti vaikuttaa poliisin punnintaan arvioitaessa vanhojen nykymoraalikäsityksen valossa loukkaavien kulttuurituotteiden laillisuutta.
Petelius pyysi anteeksi vanhoja saamelaissketsejä
Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius esitti eilen julkisen anteeksipyynnön kaikille saamelaisille sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat kysyi Toiviaiselta haastattelussa, voivatko Peteliuksen ja Aake Kallialan vanhat tv-sketsit täyttää rikoksen tunnusmerkistön.
Peteliuksen anteeksipyyntö koski Peteliuksen 1980- ja 1990-luvulla tekemiä tv-sarjoja, joissa saamelaisia on kuvattu syrjivällä ja vääristelevällä tavalla.
– Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä, Petelius sanoi.
Peteliuksen mukaan sketsit ovat oman aikansa tuotteita, eikä hän tänä päivänä allekirjoita niitä. Petelius toivoo, ettei ongelmallisia sketsejä enää tietoisesti esitettäisi. Petelius ja Kalliala tekivät sketsihuumoria saamelaisista Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sketsisarjoissa.
Peteliuksen teko keräsi viestipalvelu Twitterissä niin kiitosta kuin kritiikkiä. Muun muassa demarinuorten puheenjohtaja, saamelainen Mikkel Näkkäläjärvi kiitteli Peteliuksen tekoa. Osa sen sijaan kysyi, miksi Petelius ei pyydä anteeksi myös muilta vähemmistöiltä, joista hän on aikoinaan vitsaillut, ja kuinka pitkältä ajalta anteeksipyyntöjä on tehtävä.
Petelius lisäsi myöhemmin Twitterissä olevansa valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa ja kertoi lähettäneensä jo Romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön.
Poliisi toivoo yleisövihjeitä somerolaisen naisen murhasta epäillyn miehen liikkeistä ajalta ennen ja jälkeen epäillyn henkirikoksen tapahtumista. Kesäkuussa kadonneen naisen ruumis on edelleen kateissa.
Esitutkinnan perusteella uhri ja henkirikoksesta epäilty ovat olleet liikkeellä yhdessä epäillyn harmaalla Volvo V70-merkkisellä autolla kahtena peräkkäisenä yönä 7. ja 9. kesäkuuta välillä. He ovat liikkuneet Someron ja Somerniemen alueilla, joissa molemmissa on syrjäisiä maasto- ja metsäalueita sekä vesistöjä.
Naisen matkapuhelimen teletapahtumat päättyvät Someron keskustaan 9. kesäkuuta kello 8 aamulla.
– Naisen pankkikortilla on tehty Someron keskustan Osuuspankin automaatilta 9. kesäkuuta kello 7.36 nostoyritys, jossa henkilö on ollut kasvot peitettynä. Ennen nostoyritystä epäilty on ollut liikkeellä Volvo V70-autolla Someron kaupungissa keskustan pohjoispuolella, josta hän on siirtynyt pankkiautomaatille.
– Tämän jälkeen epäilty on ajanut Salon Kruusilaan, josta paluu Somerolle on tapahtunut noin kello 10.30 aikaan, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jarkko Toivonen Keskusrikospoliisista.
Somerolaisnaisen epäillään joutuneen henkirikoksen uhriksi 8. ja 9. kesäkuuta välisenä yönä. .
Poliisi pitää mahdollisena, että naisen ruumis on henkirikoksen tekopaikalta siirretty jossakin vaiheessa muualle ja pyytää yleisöhavaintoja kaikesta mahdollisesta liikkumisesta yllä mainittuina ajankohtana ja sen jälkeisinä päivinä ainakin 18. kesäkuuta saakka. Tällöin epäilty on myynyt Volvo V70-auton eteenpäin.
Henkirikoksesta epäillään vuonna 1995 syntynyttä miestä, joka vangittiin elokuun lopussa.
Yliopistonmäellä Turussa Juslenian työmaalla koettiin keskiviikkona erikoinen tilanne, kun työmaan tarkastuskaivon putkessa havaittiin kettu.
– Kettu oli putkessa ja putki niin liukas, ettei eläin päässytkään enää peruuttamaan ulos, kertoo tapahtumista Turun Elementtiasennus Oy:n Tom Tapani Outinen.
Kettu kurkkasi Jusleniuksen työmaan putkesta ja paikalla olleiden työpäivä sai uuden käänteen.Lasse LappalainenPelastusoperaatio kesti noin vartin. Ilman ihmisen apua repolaisen kohtalo olisi voinut olla sinetöity.Lasse Lappalainen
Paikalla olleet laittoivat hihat heilumaan yhteistuumin, jotta kettu pääsisi pois pinteestä.
Sami Keinosen kuvaamasta videosta näkee, miten putkea nostettiin pystyyn toisesta päästä tilanteen ratkaisemiseksi.
– Työkaverit auttoivat ketun ulos putkesta, jossa oli pohjalla vettäkin. Olisi varmaan repolaisen tulevaisuus ollut sinetöity ilman Lasse Lappalaista, joka napsi paikalla myös kuvia ja ketun vapautti, kehuu Outinen kollegaansa.
Ulos päästyään kettu näytti pöllämystyneeltä, joten paikalla olleet arvioivat sen viettäneen putkessa jo melko tovin. Eläin poistui paikalta pian vapautumisensa jälkeen.
Yhä useampi pyrkii huomioimaan ekologisuuden juhlapukeutumisessaan. Pikkujoulukauteen ei välttämättä haluta ostaa uutta asua, vaan vaihtoehtoja haetaan niin vaatelainaamoista, nettikirpputoreilta kuin ompelimoista.
Esimerkiksi Vähänkäytetty.fi ja Emmy -nettikirpputoreilla pikkujoulukausi näkyy juhlavaatteiden ja asusteiden lisääntyneinä myynteinä.
– Tänä päivänä ihmiset kertovat ja esittelevät ylpeinä kirpparilöytöjään. Pikkujouluaikana voi myös rohkeasti kokeilla jotain täysin uudenlaista ja väristä vaatetta, Vähänkäytetty.fi:n toimitusjohtaja Ossi Salo kertoo.
Ekologisemman juhlapukeutumisen taustalla vaikuttaa muun muassa lisääntynyt tietoisuus omista kulutustottumuksista.
– Etenkin naisilla juhlavaatteet eivät välttämättä kierrä enää seuraavan vuoden juhliin, vaan halutaan pukeutua uniikisti. Second handia ostamalla saa usein myös luotua oman uniikin tyylin, eikä samanlaista mekkoa tule vastaan joka toisella, Emmyn operatiivinen johtaja Hanna Autio sanoo.
Yhä useampi pyrkii huomioimaan ekologisuuden juhlapukeutumisessa.Toni Pitkänen / Yle
Arkea räväkämpää pukeutumista lainavaatteilla
Pikkujouluihin valmistautuva Mirja Kontio peilaa itseään peilin edessä kuopiolaisessa vaatelainaamossa.
Päällään Kontiolla on tummat housut ja tunika, joita hän ei ole käyttänyt kuin muutaman kerran. Kaapin perukoille jäänyt asukokonaisuus kaipaisi jotain piristystä juhlakauteen.
– Arjessa ei välttämättä tarvitse sellaista räväkämpää ja pikkujouluja on vain harvoin. Tulin katsomaan, että mitä raikastusta täältä vaatelainaamosta löytyisi, Mirja Kontio kertoo ja mallailee näyttäviä korvakoruja yhtenä vaihtoehtona.
Mirja Kontiolle vaatelainaamo tarjoaa mahdollisuuden kokeilla räväkämpää pukeutumista ostamatta aina uutta.Antti Karhunen / Yle
Vaatelainaamosta kuka tahansa voi lainata esimerkiksi vaatteen tai korun itselleen tietyksi ajankohdaksi maksua vastaan. Pikkujoulukausi on näkynyt kuopiolaisessa vaatelainaamossa asiakkaiden lisääntyneenä kiinnostuksena lainavaatteisiin.
– Monilta asiakkailta olen kuullut, ettei haluta ostaa uutta vaatetta roikkumaan kaappiin, koska todennäköisesti sitä käyttää yksissä juhlissa, Ingon palveluvastaava Essi Isokoski sanoo.
Yhteisessä käytössä oleviin vaatteisiin liittyy kuitenkin myös ennakkoluuloja.
– Esimerkiksi se, että tuoksuvatko ne vaatteet entiseltä käyttäjältä. Itse käytän myös kirpparivaatteita, joten se ei haittaa, jos joku muu on käyttänyt sitä vaatetta, Kontio sanoo.
Vanhoja vaatteita tuunataan nykyaikaisiksi
Toisaalta aina ei välttämättä tarvitse edes ostaa uutta vaatetta, vaan asukokonaisuus juhlaa varten saattaa löytyä oman vaatekaapin uumenista.
Ompelimo Riellan yrittäjä Riitta Laitinen on huomannut, että juhlavaatteille halutaan usein antaa uusi elämä.Toni Pitkänen / Yle
Kuopiolaisen ompelimo Riellan yrittäjän Riitta Laitisen mukaan moni haluaa nykypäivänä antaa uuden elämän vanhoille juhlavaatteille tuunaamalla tai korjauttamalla niitä.
– Ihmiset ovat heränneet siihen, etteivät vaatteet vanhene, vaan niitä voi tosissaan tuunata. Niistä saa aivan eri näköisen vaatteen kuin mitä se on alun perin ollut, Laitinen kertoo.
Tavallisesti tehtävät muutokset liittyvät puvun istuvuuteen, mutta osa haluaa myös nykyaikaistaa vanhoja vaatteitaan.
– Joillakin puvuilla saattaa olla nostalginen arvo, että ne voivat olla äidiltä tai jopa isoäidiltä. Hoksataan, että tämä voisi olla muodikas tai sitä voisi nykyaikaistaa, Laitinen huomauttaa.
Riitta Laitinen muistuttaa, että vaatteidelle voi saada monta vuotta lisäaikaa vaihtamalla esimerkiksi rikkoontuneen vetoketjun.Toni Pitkänen / Yle
Laitisen havaintojen mukaan yhä useampi on kiinnittänyt huomiota vaatteiden ekologisuuteen tuodessaan vaatteita ompelimoon.
– Ekologisuus tulee entistä enemmän esille, mikä on hyvä asia, koska hukumme tähän romun määrään. Vaatteillekin saadaan monta vuotta lisäaikaa, kun vaihdetaan esimerkiksi rikkoontunut vetoketju.
Hankitko juhlavaatteita käytettynä? Keskustele aiheesta klo 22.00 saakka.
Indonesiassa kolme ihmistä on kuollut kahden viikon sisällä herhiläisten hyökkäyksessä.
11-vuotias koululainen kuoli Länsi-Javan provinssissa, kun hän yritti ystäviensä kanssa tuhota herhiläispesää. Viime viikolla kaksi iäkästä henkilöä kuoli herhiläisparvien hyökkäyksissä Klatenin kaupungissa Keski-Javassa.
Kyseinen laji, Vespa affinis, tunnetaan aggressiivisuudestaan ja pistoista, jotka voivat aiheuttaa hengenvaarallisen allergisen reaktion.
Viime vuonna seitsemän ihmistä kuoli pistosten seurauksena. Viime vuosikymmenen aikana on raportoitu sadoista herhiläisten hyökkäyksistä ihmisiä vastaan.
Klatenin kaupungin terveysviranomaiset kertovat, että kaikki alueen terveysklinikat ovat täydessä valmiustilassa uusien potilaiden varalta.
Lisäksi ryhmä vapaaehtoisia käy läpi herhiläisten lisääntymispaikkoja ja tuhoaa niiden pesiä.
Vespa affinis -laji on kotiutunut alueelle viimeisen parin vuoden aikana. Laji on yleinen Kaakkois-Aasiassa. Lajin yksilöt voivat kasvaa kolmen senttimetrin pituiseksi.
Itävallan oikeistopopulistisella vapauspuolueella FPÖ:llä on salainen kultakätkö, kertoi itävaltalaislehti Profil tällä viikolla.
Kultaharkkoja sisältänyt kätkö löytyi viime kesänä poliisin tutkimusten myötä Enzian-nimisestä majatalosta, joka sijaitsee Sankt Jakobin suositussa hiihto- ja vaelluskohteessa Tirolin vuorilla.
Kultaharkot löytyivät lehden mukaan perusteellisesti suojatusta huoneesta kassakaappien sisältä.
Tiedossa ei ole, minkä arvoisia harkot ovat, mutta niiden paino on noin puoli kiloa per harkko. Uutistoimisto AFP:n mukaan harkot voisivat olla yhteensä noin 21 000 euron arvoisia.
AFP:n mukaan löytö on otettu vastaan sekä tyrmistyneissä että hilpeissä merkeissä. FPÖ on Itävallan kolmanneksi suurin puolue, joka kuului vielä seitsemän kuukautta sitten hallitukseen.
Puolue oli vastikään keskellä niin kutsuttua Ibiza-skandaalia, jonka keskiössä oli puolueen aiempi johtaja Heinz-Christian Strache. Ibizalla salaa nauhoitetuilla äänitteillä vaikuttaa siltä, että Strache lupaa järjestää valtion urakoita venäläisenä sijoittajana esiintyvälle naiselle.
FPÖ:n Wienin-osaston johtaja Dominik Nepp on vakuuttanut medialle, että kultaharkot ovat päätyneet puolueelle täysin laillisin keinoin. Neppin mukaan kulta hankittiin puolueelle turvaksi vuoden 2008 talouskriisin aikaan.
Talvivaaran kaivoksen ympäristöhaittojen korvausvaatimusten käsittely alkaa Kainuun käräjäoikeudessa lähiaikoina. Asia on odottanut erillisenä oikeusprosessina edenneen ympäristörikosoikeudenkäynnin päättymistä.
Nyt kun korkein oikeus on ratkaisunsa tehnyt, korvausoikeudenkäyntien valmistelu voi jatkua.
– Istuntopäivää en vielä pysty sanomaan, mutta asian valmistelu jatkuu jo heti ensi viikolla, kertoo käräjäoikeuden tuomari Mirja Seppänen, jonka työpöydälle korvausvaatimusten käsittely on siirretty.
Sovittelu epäonnistui
Aiemmin korvausvaatimuksia yritettiin sovitella, mutta maksajaa ei löytynyt sen enempää Talvivaaran toimintaa jatkavasta Terrafamesta kuin valtiostakaan, joten sovittelu käytännössä raukesi. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesällä ei ole varoja korvauksiin. Sen varaamat vakuusrahat on varattu kaivoksen ennallistamiseen.
Kainuun käräjäoikeudessa odottaa noin 70 korvausvaatimusta. Korvauksia vaaditaan esimerkiksi mökin tai maiden mahdollisesta arvon alenemisesta. Esimerkiksi 3,5 kilometrin päässä kaivosalueen rajalta sijaitseva Kivijärvi kärsi kaivokselta tulleista suolavesistä.
Metsähallituksessa ei vielä ole tehty ratkaisua siitä, miten jatkossa toimitaan.
– Käytännössä me odotamme nyt tuomioistuimen ohjeita ja päätämme sen jälkeen, kuinka asiassa menetellään, kertoo varatuomari Markku Tuominen Metsähallituksesta.
Oikeudenkäynnin alkaminen mietityttää pienempien korvausten hakijoita. Esimerkiksi Iisalmen seudun poliisien yhdistys vaati aiemmin Talvivaaralta 55 000 euron korvauksia järven rannalla olevan yhdistyksen vapaa-ajan mökin arvonalennuksesta.
Yhdistyksen puheenjohtajan Juha Martikaisen mukaan asia palaa nyt päätettäväksi uudelleen.
– Täytyy yhdistyksen kokouksessa miettiä lähdemmekö vielä viemään korvausvaatimusta eteenpäin.
– Joka tapauksessa näyttää siltä, että korvausten saaminen saattaa olla epävarmaa, kun jo sovittelussakin Talvivaaran toimintaa jatkava Terrafame kieltäytyi osallistumasta kustannuksiin, Martikainen sanoo.
Valtio ei halua maksajan paikalle
Useat vahingonkärsijät ovat vedonneet korvausten saamiseksi myös valtioon. Jo aiemmin sovitteluistunnossa valtio totesi, ettei sillä ole oikeudellista eikä tarkoituksenmukaisuus perustaa mahdollisten sovintokorvausten maksamiseen.
Valtiokonttorin tulkinnan mukaan tilanne ei ole muuttunut.
– Tässä tapauksessa vahingonaiheuttajana ei ole edes pidetty mitään valtion viranomaista, vaan kysymys on erillisestä oikeushenkilöstä (Talvivaara Sotkamo), joka on itse vastuussa tekemisistään. Minun nähdäkseni tässä ei siksi valtiolla ole korvausvelvollisuutta, sanoo valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen.
Timo Laitisen mukaan valtiokonttori ei ole osallisena alkavissa korvausoikeudenkäynneissä, ellei sitä niihin erikseen kutsuta.
Myöskään Talvivaaran toimintaa jatkava Terrafame ei ole valmis ottamaan kontolleen konkurssiin ajautuneen yhtiön korvausvelvollisuuksia.
Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen sanoo, että jatkaessaan konkurssiin ajautuneen Talvivaara Sotkamon toimintaa Terrafamelle siirtyivät luonnollisesti ympäristölupiin liittyvät vastuut.
– Se on kuitenkin eri asia kuin rikosoikeudelliset seuraukset, joita on aiheutunut edellisen yhtiön toiminnasta, Lukkaroinen sanoo.
– Korvauskiista-asiassa me emme ole osapuolena, hän sanoo.
Häiriköivistä nuorista näyttää tulleen pysyvä riesa kahdessa Kouvolan omatoimikirjastossa. Viime vuosina ilmenneet ongelmat ovat jatkuneet Inkeroisten ja Myllykosken kirjastoissa.
Nuoret asiakkaat ovat levitelleet roskia ja kirjoja, soittaneet kovaäänistä musiikkia sekä käyttäneet alkoholia ja nuuskaa kirjastoissa.
– Sotkua ja häiriötilanteiden selvittämistä tulee yksinkertaisesti niin paljon, ettei kirjastossa ole tarpeeksi henkilöstöä selvittelemään maanantaisin viikonloppujen sotkuja, kirjastotoimenjohtaja Selja Kunttu sanoo.
Aukioloaikoja lyhennettiin
Kaupunki lyhensi tammikuussa Inkeroisten ja Myllykosken kirjastojen viikonloppujen omatoimiaikoja järjestyshäiriöiden takia. Kirjastot sulkeutuivat perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17.
Kesällä kirjastojen aukioloaikoja pidennettiin iltakahdeksaan. Silloin tilanne rauhoittui hetkeksi.
– Kesällä nuorilla ei ilmeisesti ollut niin paljon tarvetta lämpimälle kokoontumistilalle, joten kirjastokin pysyi suhteellisen rauhallisena, Selja Kunttu kertoo.
Syksyn ajan kirjastot on suljettu poikkeuksellisesti viikonloppuisin jo kello 17, tällä kertaa kaupungin säästökuurin takia. Nyt häiriköt ovat vallanneet kirjastot arki-iltaisin.
8.-luokkalaiset Maiju Huusari, Silja Janhunen, Maisa Kurko ja Helmi Viherkoski eivät ymmärrä häiriköintiä kirjastoissa.Kirsi Lönnblad / Yle
Kahdeksasluokkalaisilta myllykoskelaistytöiltä ei löydy ymmärrystä häiriköille.
– En ymmärrä yhtään, miksi joku tekee sellaista. Kirjastot on tarkoitettu kaikkien yhteiseksi iloksi, Maisa Kurko sanoo.
Kirjastoihin pääsee niiden omatoimiaikoina sisään kirjastokortilla. Tyttöjen mukaan häiriköt tulevat kirjastoon sisälle samalla ovenavauksella muiden kirjastonkäyttäjien kanssa. Omaa korttia heillä ei siis joko ole tai he eivät sitä käytä.
– He vaanivat kirjaston ovella, ja tulevat mukana sisälle, Maiju Huusari kertoo.
Ongelmiin on yritetty puuttua
Häiriköinti omatoimikirjastoissa on harvinaista Suomessa. Ainakin Pyhtäällä sitä on kuitenkin takavuosina esiintynyt.
Valvontakamerat paljastivat tuolloin, että osa nuorista alkoi käyttäytyä huonosti henkilökunnan poistuttua paikalta. Nuoret muun muassa rassasivat teknisiä laitteita ja tekivät omia rakennelmiaan huonekaluista.
Häiriköinti saatiin Pyhtäällä kuriin, kun häiriköiltä poistettiin väliaikaisesti sisäänkirjautumistunnukset omatoimikirjastoon.
Myös Kouvolassa kaupungin työntekijät ovat yrittäneet suitsia häiriköintiä. Nuorten kanssa on järjestetty keskustelutilaisuuksia, nuorten koteihin on soiteltu ja koululaisten vanhemmille on myös laitettu Wilma-viestejä.
Kaupunki on ostanut vartijapalveluita Inkeroisiin ja Myllykoskelle turvallisuuden lisäämiseksi. Myös poliisi on käynyt juttelemassa nuorten kanssa.
– Ilkivaltatapaukset on saatu melko hyvin selvitetyksi, ja tahalliset hajottamiset korvatuksi, kirjastotoimenjohtaja Selja Kunttu kertoo.
Koska häiriköintiä ei ole saatu laantumaan, kaupunki on päättänyt sulkea Myllykosken ja Inkeroisten omatoimikirjastot ensi vuonnakin viikonloppuisin jo kello 17.
Inkeroisten kirjaston työskentelytila. Arkistokuva.Kari Saastamoinen / Yle
Ikä tuo mukanaan käytöstapoja
Kirjastotoimenjohtajan mukaan Inkeroisista on tullut viestiä nuorten kokoontumistilojen puutteesta.
– Toki jossainhan nuoret kuitenkin kokoontuvat. Ihan tavallisten paikallisten aikuisten läsnäolon lisääminen Inkeroisten keskustassa ilta-aikaan tekisi varmaan hyvää, Selja Kunttu sanoo.
Myllykoskelaisten nuorten mielestä juuri nuorisotilojen lisääminen voisi olla ratkaisu kirjastojen häiriköintiongelmaan.
– Siellä voisi olla erilaisia pelejä ja paljon tekemistä, että nuoret menisivät mieluummin sinne tekemään jotain järkevää kuin sotkemaan jonnekin, kahdeksasluokkalainen Helmi Viherkoski sanoo.
– Tiloissa voisi olla pari aikuista katsomassa, ettei tapahdu mitään. Sellaista ei kuitenkaan tarvitsisi olla, että koko ajan vahditaan, mitä tehdään. Jos joku tekisi jotain kiellettyä, niin siitä sanottaisiin, Silja Janhunen pohtii.
Kirjastotoimenjohtaja Selja Kunttu huomauttaa, että myös positiivista muutosta on tapahtunut siinä vaiheessa, kun nuoret kasvavat.
– Esimerkiksi tietty ikäluokka yhtäkkiä tajuaa, kuinka käyttäydytään. Aina löytyy myös nuoria, jotka siivoavat jälkensä oikein hyvin kirjastossa.
Myllykosken kirjasto muuttui omatoimikirjastoksi vuonna 2017. Inkeroisissa omatoimikirjasto avautui tammikuussa 2015.
Molemmissa kirjastoissa henkilökunta on paikalla arkisin. Iltaisin ja viikonloppuisin kirjastoihin pääsee, kun kirjastokorttia käyttää lukulaitteessa.
Suomessa lääkärien sähköisellä reseptillä määräämiä lääkkeitä on voinut ostaa jo noin kymmenen kuukauden ajan myös Virossa toimivista apteekeista.
Vaikka Suomessa oleviin apteekkeihin verrattuna toimitusmäärät ovat pieniä, osoittavat luvut kuitenkin sen, että apteekkikäynti kuuluu jo nyt monen Tallinnan-kävijän matkaohjelmaan.
Heinäkuussa suomalaisilla sähköisillä resepteillä lääkkeitä toimitettiin Viron apteekeista noin 830 kertaa. Elokuussa toimitusmerkintöjä kertyi noin 700, syyskuussa 630 ja lokakuussa jälleen 700. Yhteensä jo yli 5 700 suomalaista sähköistä lääkemääräystä toimitettu Viron apteekeista.
Suomessa apteekit toimittavat joka kuukausi noin 5–6 miljoonaa reseptillä määrättyä lääkettä.
Järjestelmä toiminut Virossa hyvin
– Suurin syy, minkä takia toimittaminen ulkomailla on estynyt on se, että asiakas on unohtanut laittaa Omakanta-palvelussa suostumuksen tietojen luovuttamiselle ulkomaalaiselle apteekille. Toinen syy on, että reseptillä lääkkeen kokonaismäärä on määrätty sanallisesti, esimerkiksi kahden vuoden lääkemääränä, sanoo asiakkuusvastaava Sini Palo Kelan Kanta-palveluista.
Viron lisäksi suomalaisella sähköisellä reseptillä määrättyjä lääkkeitä on voinut kesäkuun loppupuolelta saakka ostaa myös Kroatian apteekeista. Siellä toimitusmäärät ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi.
Ulkomailta lääkkeitä ostaessa asiakasta voi yllättää se, että tuotteen nimi on toinen kuin on kotimaassa tottunut.
– Lääkäri voi määrätä reseptin kauppanimellä tai vaikuttavalla aineella. Harvoinhan toisessa maassa on juuri samalla nimellä sitä lääkettä, vaan se vaihdetaan vastaavaan, Palo kertoo.
Ei PKV-lääkkeitä
Ulkomailla sähköisen reseptin käyttö on kuitenkin kotimaata rajoitetumpaa. Esimerkiksi pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia eli PKV-lääkkeitä ei voi toimittaa ulkomailla.
Usein ulkomaanmatkailijoita suositellaan ostamaan tarvittava määrä lääkkeitä mukaan asianmukaisine Schengen-asiakirjoineen kotimaassa.
Toisaalta potilaalle voidaan myös antaa ulkomailla kelpaava paperinen lääkemääräys. Kyseisellä reseptillä ei voi ostaa lääkkeitä sähköisesti, vaikka se näkyy Omakannassa.
Myöskään mahdollisia Kela-korvauksia ei ulkomailla saa heti, vaan ne voi hakea tositteita vastaan jälkikäteen Suomessa.
– Sähköisten reseptien osalta usein kuitti ja mahdollisesti apteekista toimittamisen yhteydessä saadut tulosteet riittävät, toteaa Palo.
Yhdysvalloissa on alettu testata hoitomenetelmää, jossa potilaalle tehdään väliaikainen elintoimintojen keskeyttäminen. Potilas on hoidon ajan teknisesti ajatellen kuollut.
Menetelmää on testattu Yhdysvalloissa Marylandin yliopistossa ja asiasta kertoo New Scientist -tiedelehti. Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori Samuel Tisherman kertoi kokeilusta New Yorkin tiedeakatemian symposiumissa maanantaina.
Hoitomenetelmä, jossa potilaan elintoiminnot keskeytetään ja myöhemmin palautetaan on nimeltään EPR (Emergency preservation and resuscitation).
Se on tarkoitettu erittäin vakavia vammoja saaneille henkilöille, joiden sydän on jo lakannut lyömästä, koska he ovat menettäneet yli puolet verestään. Potilaat ovat minuuttien päässä kuolemasta.
Kuinka kauan aivot kestävät hapettomuutta?
EPR-menetelmän tarkoituksena on hankkia lisää aikaa potilaan hoitamiselle.
Hoidon aluksi potilaan ruumis jäähdytetään noin kymmeneen asteeseen. Tämä tapahtuu pumppaamalla verisuonet täyteen kylmää suolaliuosta.
Jos ihmisen elimistö on normaalissa 37 asteen lämpötilassaan, aivot tarvitsevat happea jatkuvasti. Viiden minuutin hapenpuute alkaa aiheuttaa peruuttamattomia aivovaurioita. Nopea viilennys hidastaa vaurioiden syntyä merkittävästi.
Professori Tisherman kertoi symposiumissa, että hänen tutkimusryhmänsä on aiemmin testannut menetelmää sioilla. Tulosten mukaan sikojen aivot alkoivat vaurioitua vasta kolmen tunnin "valekuoleman" jälkeen. Ihmisillä aika on rajoitettu kahteen tuntiin, Tisherman kertoi.
Kun hoitotoimenpiteet on tehty, potilaan oma veri palautetaan suoniin ja hänet elvytetään. Tämä on kriittinen hetki, koska soluvaurioita saattaa tulla lämpenemisen aikana.
Ei tietoja tuloksista
Tutkimus on vasta alkuvaiheessaan, joten professori Tisherman oli tähänastisista tuloksista hyvin vaitelia.
Hän kertoi symposiumissa, että tiimi on tehnyt EPR-operaation "ainakin yhdelle" potilaalle. Tisherman ei paljastanut potilaiden todellista määrää, eikä myöskään menetelmän onnistumista.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut käyttää menetelmää kymmeneen vakavia vammoja saaneeseen potilaaseen, jotka tuodaan Baltimoressa sijaitsevaan sairaalaan. Tuloksia verrataan kymmeneen vastaavaan potilaaseen, joiden vammat olisivat sopineet EPR-hoidon kokeilun, mutta joiden saapuessa paikalle EPR-hoitotiimi ei ollut käytettävissä.
Leikkaus käynissä sairaalassa. Kuvituskuva.Mari Kahila / Yle
Tisherman aikoo laatia tutkimuksen tuloksista tieteellisen raportin ensi vuoden aikana.
Marylandin yliopisto on saanut menetelmän testaamiselle luvan Yhdysvaltain terveysviranomaisilta. Se teki poikkeuksen potilaan hoitosuostumusta koskevaan sääntöön, koska kyseiset potilaat todennäköisesti kuolisivat ilman hoitoa, eikä vaihtoehtoista hoitoa ole tarjolla.
Paikallisille asukkaille on tiedotettu, että kyseisessä sairaalassa kokeillaan uudenlaista hoitomuotoa.
Kokeilun taustalla riita keilauskengistä
Tisherman kertoo, että hän sai innoituksen kokeiluun ikävästä tapauksesta, joka sattui hänen uransa alkuvaiheessa. Hän yritti hoitaa nuorta miestä, joka oli saanut puukoniskun sydämeensä. Mies oli joutunut riitaan, joka oli saanut alkunsa keilakengistä.
– Hän oli muutamaa minuuttia aikaisemmin ollut terve nuori mies, mutta sitten hän vain oli kuollut. Olisimme voineet pelastaa hänet, jos meillä olisi vain ollut tarpeeksi aikaa, Tisherman kertoo.
Tämä sai Tishermanin pohtimaan keinoja, miten äkillisiin traumanhoitoihin saisi hankittua lisää aikaa. Ruumiin viilennys nousi esiin varteenotettavana vaihtoehtona.
New Scientistin haastattelussa hän kuvailee, että ensimmäiset kokeet "valekuoleman" aikaansaamiseksi olivat "melko surrealistisia".
Telian mukaan osalla yhtiön asiakkaista voi olla häiriöitä matkapuhelinverkossa.
Vika voi ilmetä niin, että verkko katoaa kokonaan tai mobiilidata lakkaa toimimasta. Verkkovian takia myös hätäpuhelujen soittamisessa Telian liittymistä on ilmennyt häiriöitä.
Hätätilanteen sattuessa pitää hakeutua lähimmälle päivystävälle terveys-, palo- tai poliisiasemalle. Myös SIM-kortin poistaminen voi joissain tilanteissa auttaa.
Telian mukaan verkon täysi katoaminen on hetkellistä ja yhteys verkkoon palautuu katkon jälkeen automaattisesti. Vian syy on tiedossa ja korjaustyöt ovat käynnissä.
Lohiregaalista luopuminen hyödyntäisi vain vesialueen omistajia, kertoo maa- ja metsätalousministeriön tuore selvitys. Lohiregaalilla tarkoitetaan valtion yksinoikeutta lohen- ja meritaimenen kalastukseen Perämerellä ja Pohjanlahteen laskevissa suurissa virroissa. Regaali on otettu käyttöön jo Ruotsin vallan aikana.
Muutos ei toisi koskien vieressä asuville kalastusoikeutta, koska oikeus siirtyisi vesialueen omistajille, kuten Fortumille.
Lohiregaalista luopuminen johtaisi siihen, että valtio menettäisi rajajokialueella lupatuloja, joita käytetään kalastusmatkailun kehitykseen sekä jokialueen tutkimukseen ja valvontaan.
Maa- ja metsätalousministeriön selvitys toteaa myös, että valtio menettäisi yhden keinon säännellä kalastusta ja lupamaksujen hinnat todennäköisesti nousisivat.
Selvityksen tarkoitus on antaa päättäjille eväitä pohtia mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita.
– Tämä on ensimmäinen kokoava selvitys. Aiemmat selvitykset ovat olleet pisteittäisiä, luonnehtii selvityksen tehnyt ministeriön luonnonvaraosaston asiantuntija Peppiina Huhtala.
Pohjoisen kalastus on vaikea kokonaisuus myös alan parissa työskenteleville
Kyseessä on erittäin monimutkainen vyyhti ja hankala kokonaisuus. Pelkästään Tornionjoen vesistöaluetta koskevia erilaisia sopimuksia, lakeja ja oikeudenpäätöksiä on lukuisia ja ne ovat osittain ristiriidassa keskenään.
– Pohjois-Suomen kalastukseen liittyvä kokonaisuus on vaikeasti hahmotettavissa myös alan parissa työskenteleville, joten valtion tulee toimia aktiivisesti asiantilan selkeyttämiseksi, jotta virheellisiin tietoihin perustuvat käsitykset alueen kalastusoikeuksista ja niiden perusteista voidaan poistaa, selvityksessä kirjoitetaan.
Selvitys käsittelee sitä, mitä valtion lohiregaalilla tarkoitetaan nykyajassa ja mitä vaikutuksia lohiregaalista luopumisella olisi esimerkiksi kalastuksen järjestämiseen rajajokialueella.
– Olemassaoleva kalastusoikeudellinen tilanne tulisikin saattaa asianosaisten tietoon ennen kuin päätöksiä oikeustilan säilyttämisestä tai muuttamisesta lohiregaalia koskien tehdään.
Erillisenä kokonaisuutenaan selvityksessä tarkastellaan Pohjois-Suomen erityisperusteisia kalastusoikeuksia, erityisesti koskitilojen kalastusoikeuksien käyttöä.
– Toisaalta useiden vesialueiden, kuten koskitilojen osalta, on edelleen riidanalaista, kuka alueen kalastusoikeuksia saa käyttää ja hallinnoida.
Etelä-Korea ilmoitti perjantaina, että se jatkaa sittenkin tiedusteluyhteistyötään Japanin kanssa. Ilmoitus tuli vain tunteja ennen kuin Etelä-Korea oli virallisesti lähtemässä yhteisestä tiedustelusopimuksesta. Päätöksen toivotaan korjaavan maiden tulehtuneita välejä.
Etelä-Korean ja Japanin kiistat kärjistyivät kesällä, kun Etelä-Korea ilmoitti pudottavansa Japanin luotettujen kauppakumppaneiden listalta. Päätös oli vastine Japanin aikaisemmin tekemälle samankaltaiselle linjaukselle.
Kiistojen taustalla ovat erimielisyydet sotavuosien pakkotyöstä ja sen hyvittämisestä. Toisessa maailmansodassa Japanin militaristinen hallinto käytti korealaisia pakkotyöhön. Japani katsoo, että kiista pakkotyöstä sovittiin jo vuonna 1965, kun maat solmivat uudelleen diplomaattisuhteet. Tätä näkemystä monet eteläkorealaiset eivät hyväksy.
Etelä-Korea ilmoitti elokuussa lopettavansa tiedusteluyhteistyön Japanin kanssa sen jälkeen, kun Japani oli ryhtynyt rajoittamaan teknologiateollisuudelle tärkeiden tuotteiden vientiä Etelä-Koreaan.
Yhdysvallat on toistuvasti painostanut maita hautaamaan sotakirveensä ja sopimaan riitansa. Yhdysvallat katsoo, että Etelä-Korean ja Japanin tiedusteluyhteistyö on elintärkeä Pohjois-Korean uhan vuoksi.
Japanin pääministeri Shinzo Abe ilmaisi perjantaina tyytyväisyytensä Etelä-Korean päätökseen. Japanin ulkoministeri Toshimitsu Motegi puolestaan ilmoitti tapaavansa eteläkorealaisen virkasiskonsa Japanissa järjestettävässä G20-kokouksessa. Aiemmin oli epävarmaa, osallistuuko Etelä-Korean ulkoministeri Kang Kyung-wha Japanissa pidettävään kokoukseen lainkaan. Hän kuitenkin vahvisti kuitenkin osallistumisensa viime hetkellä.
