Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa todettu tuhkarokkotapaus aiheutti mittavan määrän yhteydenottoja, kun keskussairaalan päivystyksessä maanantaina ja keskiviikkona olleita henkilöitä on tavoiteltu rokotussuojan varmistamiseksi.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Janne Mikkola kertoo, että henkilöt on pääosin tavoitettu.

– Kiireellisimmät kyllä, eli pikkulapset, joilla on puutteellinen suoja, on tavoitettu. Muutamia nuoria ihmisiä on tavoittamatta, mutta he ovat iältään sellaisia, että ovat jo lapsuudessaan olleet yleisen rokotusohjelman piirissä. Heillä todennäköisesti on rokotussuoja kunnossa.

Kohtalainen osa 80 altistuneesta oli 1920–1940-luvuilla syntyneitä, joita ei ole lähdettykään jäljittämään. Heillä erittäin todennäköisesti on luonnollinen immuniteetti eli sairastettu tauti lapsuudessa, Mikkola kertoo.

Parikymmentä henkilöä rokotettu

Tuhkarokkorokotuksia on Janne Mikkolan mukaan nyt annettu noin parillekymmenelle ihmiselle.

– Pikkulasten rokotuksia on täydennetty ja lisäksi on ollut tapauksia, joissa asianomainen on ollut epävarma rokotussuojan olemassaolosta.

Uusien tartuntojen riski ei ole olematon, koska tuhkarokko on herkästi leviävä tauti.

– Siihen täytyy varautua, että yksittäisiä sekundääritapauksia voi seuraavan kolmen viikon aikana tulla, mutta suuria sairastumisryppäitä ei pitäisi olla odotettavissa.

Sairastuneen lähipiiristä kaksi kotikaranteenissa

Sairastuneen naisen lähipiirissä on kaksi henkilöä, joiden suojauksesta ei ole varmuutta. He ovat erityisseurannassa kotikaranteenissa. He välttävät kontakteja rokottamattomiin, kunnes vasta-ainetutkimuksien tulokset saadaan.

Tutkimuksissa selviävät sekä mahdollinen aikaisemmin sairastettu tauti että mahdolliset tuhkarokkorokotukset. Maksimissaan kotikaranteeni kestää enintään 21 vuorokautta, mutta se voi päättyä jo aiemmin.

Maailman luonnonsäätiö WWF asetti viime lokakuussa Etelä-Karjalassa Rautjärven Hiitolanjokeen kalakameran. Joki oli kesällä saanut valtakunnallista julkisuutta, kun siinä olevat kolme voimalaitospatoa oli päätetty purkaa.

Venäjän Laatokkaan laskeva Hiitolanjoki olisi muuten arvokas lohijoki, mutta Suomen puolella olevat padot ovat estäneet lohen nousemisen luontaisille kutupaikoilleen.

Kuukaudessa WWF:n livekamera keräsi 176 000 katselukertaa.

– Se on ihan valtavan iso luku, sanoo WWF:n viestintäasiantuntija, livekameroista vastaava Joonas Fritze.

Fritze muistuttaa, ettei lukemaa kannata verrata saimaannorpan tänä keväänä saamaan 1,5 miljoonaan katselukertaan, koska suomalaisten suosikiksi nousseen norppaliven kanssa on vaikea kilpailla.

– Hiitolanjoen kalakameralla saatiin nostettua tällaista vähemmän suloista, mutta uhanalaista lajia esille, kertoo Fritze.

Viime vuonna WWF:n kalakamera oli Vihdissä kuvaamassa taimenia, mutta se sai selvästi vähemmän katselukertoja kuin Hiitolanjoessa olleen kameran välittämä kuva.

Livekuva kiinnostaa

Tänä vuonna WWF:llä on ollut Suomen luonnossa kaikkiaan seitsemän eri livekameraa. Niiden kautta on voinut Hiitolanjoen kalakameran lisäksi seurata metsäpeuran, kalasääsken eli sääksen, liito-oravan, kyyn, saimaannorpan ja ahman elämää.

– Kyykamera oli todella suosittu. Se sai kuukaudessa noin puoli miljoonaa katselukertaa, kertoo Joonas Fritze.

Kyiden lisäksi kameralle näyttäytyi myös rantakäärmeita. Joonas Fritze arvioi, että käärmekameran suosiolle voi olla varsin luonnollisen selitys.

– Siinä oli ehkä sellainen inhoelementti mukana, naurahtaa Fritze.

Kamerat olivat paikoillaan vähintään kuukauden, joissakin kohteissa pitempäänkin. Joonas Fritzen mukaan jokainen niistä keräsi vähintään 100 000 ketselukertaa.

– Kyllä se kertoo siitä, että muutkin eläimet kiinnostavat kuin saimaannorppa. Tilausta tällaisille on.

Kaikkiaan WWF:n livekamerat ovat tänä vuonna keränneet Suomessa jo noin 4,1 miljoonaa katselukertaa. Suosituin oli edelleen norppalive, joka viime toukokuussa sai noin 1,5 miljoonaa katselukertaa.

Norppalivessä suoraa lähetystä internetiin välittävä kamera oli Saimaalle asetettu kuvaamaan kiveä, jossa saimaannorppa on tavannut köllötellä.

Kiinnostus saimaannorppaa ja norppaliveä kohtaan oli edellisvuosien tapaan vankka, vaikka tänä vuonna oli vain yksi päivä, jolloin saimaannorppa kunnolla kiven päällä aikaansa vietti.

Toisaalta suurpetoja kuvannut ahmalive sekä liito-oravan elämää kuvannut liito-oravakamera olivat välillä ongelmallisia, kun eläimet näyttäytyivät kameran edessä vain vähän aikaa. Ihmiset kun eivät aina jaksa kovin kauaa eläintä kuvaan odottaa.

– Meidän ideamme livekameroissa on, että ihminen on ikään kuin piilokojussa luonnossa. Voisimme toki hankkia kameran, jota voisi pyörittää eläinten liikkeiden mukaan. Me kuitenkin haluamme olla mahdollisimman vähän ihmisen ja luontokokemuksen välissä, sanoo WWF:n Joonas Fritze.

Tällä hetkellä WWF:n livekamera kuvaa vain metsäpeuraa. Talviaika on vaikea aika kameroiden akkujen kestävyydelle, eikä aurinkovoimaakaan voi pimeään aikaan käyttää. Siksi muut WWF:n livekamerat palaavat vasta ensi keväänä.

– Loppuvuoden aikana pohdimme, minne ensi vuoden kamerat laitetaan. Vielä emme tiedä varmuudella, palaako livekamera esimerkiksi Hiitolanjoelle, kertoo Joonas Fritze.

Tämän vuoden Slush-kasvuyrittäjätapahtuma oli suurempi kuin koskaan ennen. Ylen valokuvaaja Tiina Jutila otti uutiskuvia ja tallensi sen ohella tunnelmia kahden päivän ajan.

Ilkka Paananen (keskellä) ja Risto Siilasmaa (oikealla) Slushin avajaisissa.

Näyttävät valot ovat osa Slushin konseptia.

Kohtauspaikka.

Tubettajat Sofia ja Elina ovat myös löytäneet paikalle.

Mukana on paljon suuria kansainvälisiä teknologiayrityksiä, kuten Google.

Tunnelmia Aalto-yliopiston osastolta.

Arcadepelit vetivät pelaajia puoleensa.

Poika saunoo.

Quantum stagen vierelle oli tuotu hiekkaa.

Terveysteknologiaa.

Korean osasto. Eri maat mainostavat osastoillaan ja houkuttelevat teknologiaosaamista.

Juha Kokkonen kertoi Canatun tehtaan investoinneista.

Tunnelmia ja valoja.

PWC:n pilvipalveluita mainostaville hattarakoneille oli jono molempina päivinä.

Fortniten entinen käytettävyysjohtaja, psykologian tohtori Celia Hodent kertoo, miten tehdä pelistä koukuttava.

Facebook näytti osallistujille, kuinka tekoälyä koulutetaan.

Secret Garden -alueelta löytyi aikuisten hiekkalaatikko.

Tapaamisia, tapaamisia toisensa jälkeen.

Ulkomaisille vieraille pihan sauna saattoi olla eksoottisin kokemus.

Euroopan unionissa on päästy sopuun renkaiden energia- ja ominaisuusmerkinnöistä. Merkintöjen ja tuoteselosteen tarkoituksena on antaa kuluttajalle keskeistä tietoa renkaiden polttoainetaloudellisuudesta, märkäpidosta ja vierintämelusta. Merkintöihin lisätään myös jää- ja lumipitoa koskevat tiedot.

Paremman ja yhdenmukaisemman kuluttajainformaation avulla halutaan edistää tieliikenteen ympäristöystävällisyyttä ja turvallisuutta. Velvollisuus merkitä renkaat koskee renkaiden valmistajia, maahantuojia sekä jakelijoita.

Sopu vahvistettiin EU:n pysyvien edustajien komiteassa Coreperissa perjantaina. Merkintämääräykset viedään tämän jälkeen energianeuvoston ja parlamentin hyväksyttäviksi.

Renkaiden osuus ajoneuvojen polttoainekulutuksesta on 5–10 prosenttia, mikä johtuu ennen kaikkea renkaiden vierintävastuksesta. Pienentämällä vierintävastusta pystytään vähentämään polttoaineen kulutusta ja myös päästöjä.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) pitää energia- ja ominaisuusmerkintöjä askeleena oikeaan suuntaan:

– Tarkoituksena on, että merkinnät ohjaisivat kuluttajia valitsemaan ominaisuuksiltaan sellaisia renkaita, joiden käyttö rasittaa ympäristöä vähiten. Lisäksi Suomelle on tärkeää, että vaatimuksiin sisältyy myös jää- ja lumipitomerkintä. Tällä tavoin kuluttaja saa tiedon siitä, sopiiko rengas pohjoismaisiin olosuhteisiin. Tässä on kysymys turvallisuudesta, ministeri Marin toteaa.

Lue myös:

Analyysi: Laki muuttuu, ja vuoden päästä talvella saa sään salliessa ajella kesärenkailla – Talvirenkaille tulossa uudet vaatimukset

Talvirengassesonki lähestyy – viimeistä kertaa kalenteriperusteisesti

Vaihdoitko jo talvirenkaat? Hyvä, mutta ota huomioon nämä olennaiset asiat myös renkaanvaihdon jälkeen

All male paneleita eivät boikotoi enää pelkästään naiset, vaan yhä useammin myös miehet kieltäytyvät puhumasta tilaisuuksissa, joissa vieressä istuu vain miehiä.

Yksi ensimmäisistä julkisista miespaneeliboikotoijista on ollut teknologiavaikuttaja Taneli Tikka. Hän ei ole neljään vuoteen osallistunut puhujana paneeleihin, joissa ei ole mukana naisia.

– Tuntui hölmöltä olla juttelemassa pelkkien äijien kanssa sellaisia asioita, jotka koskevat laajempaa joukkoa ihmisiä.

Tikan mielestä tasa-arvoon täytyy kiinnittää huomiota erityisesti hänen edustamallaan teknologia- ja sijoitusalalla, koska siellä naisia on huomattavasti vähemmän kuin miehiä.

– Kokomiespaneeleita syntyy silloin, kun jengi on laiskaa ja tekee lepsun suorituksen. Sain itse 15 vuotta sitten rahakkaan sopimuksen erään tilaisuuden järjestämisestä. Soitin sinne omat kaverit puhumaan, kaikki miehiä. Se oli maailman helpointa.

Tikka keskusteli paneelien naiskiintiöistä Sannikka&Ukkola:n lähetyksessa viestintäkouluttaja Katleena Kortesuon kanssa.

Kortesuo vastustaa paneelien naiskiintiöitä: hän ei halua osallistua paneeleihin, joihin hänet kutsutaan sukupuolen takia.

– Haluan, että minut kutsutaan paikalle osaamiseni takia. Eihän sukupuoli lisää moniarvoisuutta millään tavalla eikä ihminen aina samaistu oman sukupuolensa edustajaan.

Kortesuon mielestä paneeleissa täytyy olla mahdollisimman päteviä ihmisiä ja mielellään sellaisia, joilla on mahdollisimman laajat verkostot ja sitä kautta laaja ymmärrys monenlaisesta ajattelusta.

Tikan mielestä naisten poissaolo on teknologia-alalla vielä niin näkyvää, että pelkkä pätevyys ei riitä.

Nainen puhujana voi olla Tikan mielestä tärkeä roolimalli nuorille.

– Tarvitaan esikuvia. Teknologia on nykyään niin tärkeää, että sitä ei kannata jättää vain yhdelle sukupuolelle.

Katso Taneli Tikan ja Katleena Kortesuon koko keskustelu Sannikka&Ukkola:ssa. Mukana myös internetistä kirjan kirjoittaneen toimittaja Jussi Pullisen puolustuspuheenvuoro somekohuille:

Irakin puolustusministeri Najah al-Shammari on nostanut asumistukea ja lapsilisiä Ruotsista, vaikka on muuttanut maasta, uutisoi ruotsalaislehti Expressen. Lehden tietojen mukaan sekä al-Shammaria että tämän vaimoa epäillään Ruotsissa törkeästä tukihuijauksesta, sillä nämä ovat nostaneet tukia, vaikka asuvat nykyisin Irakissa. Miestä epäillään lehden mukaan myös rekisterimerkintärikoksesta.

Aftonbladet-lehden mukaan al-Shammari on ilmeisesti säilyttänyt Ruotsin kansalaisuuden, vaikka tämän Irakin hallitukseen noustessaan olisi pitänyt luopua kaksoiskansalaisuudesta. Expressen kirjoittaa, että al-Shammari käytti Ruotsissa asuessaan nimeä Najah al-Adeli.

Aftonbladet uutisoi al-Shammarin saapuneen Ruotsiin vuonna 2012 ja saaneen maan kansalaisuuden kolme vuotta myöhemmin. Expressenin mukaan tämä saapui Ruotsiin 2011 ja sai kansalaisuuden 2015.

Al-Shammari nousi Irakin puolustusministeriksi kesäkuussa 2019.

Molempien lehtien mukaan hän on perheineen ollut kirjoilla tukholmalaisessa lähiössä. Expressenin mukaan al-Shammari ja hänen kolme perheenjäsentään ovat edelleen kirjoilla samassa osoitteessa.

Aftonbladet kirjoittaa, ettei al-Shammarilla ilmeisesti ole Ruotsissa olon aikana ollut pysyvää työpaikkaa, ja hän on ollut työkyvytön. Hän on muun muassa kertonut kärsivänsä muistiongelmista. Expressen kirjoittaa puolestaan, että al-Shammarilla oli kahtena vuotena Ruotsissa muutaman tuhannen euron tulot ja hän anoi useita kertoja toimeentulotukea.

Lehtien mukaan al-Shammaria on Ruotsissa epäilty useista rikoksista, muun muassa petosyrityksestä, mutta häntä ei ole tuomittu.

Puolustusministeriä syytetään kovien otteiden käytöstä

Mielenosoitukset ovat jatkuneet Irakissa jo viikkoja. Työttömyyteen, korruptioon ja surkeisiin julkisiin palveluihin kyllästyneet mielenosoittajat vaativat muutoksia maan hallintoon. Mielenosoituksissa on myös syytetty naapurimaa Irania sekaantumisesta Irakin asioihin.

Viranomaiset ovat yrittäneet tukahduttaa mielenosoitukset kovin ottein. Ainakin 330 ihmistä on kuollut ja tuhansia loukkaantunut lokakuussa alkaneen protestiaallon aikana.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on syyttänyt sotilaita hirvittävien kallovammojen aiheuttamisesta mielenosoittajille, koska kyynelkaasukranaatteja on ammuttu suoraan päin ihmisiä.

Aftonbladetin mukaan useat Ruotsissa asuvat irakilaiset ovat ottaneet lehteen yhteyttä ja syyttäneet al-Shammaria vastuulliseksi mielenosoittajien kovasta kohtelusta.

Al-Shammarista kirjoitti Ruotsissa ensimmäisenä ruotsidemokraatteja lähellä oleva Nyheter Idag -sivusto. Expressen ja Aftonbladet ovat hankkineet vahvistuksen ja lisätietoja omista lähteistään.

Lue myös:

Irakin kovia kokeneilla sunnialueilla hallituksen vastaisia mielenosoituksia seurataan sivusta – Pelko pitää väestön kurissa toistaiseksi

Yle Bagdadin mielenosoituksissa: Irakilaiset haluavat poliitikot vaihtoon – ja vihdoin hyvän elämän

Amnesty syyttää Irakin joukkoja hirvittävien kallovammojen aiheuttamisesta – Bagdadissa koolla suurin protesti sitten Saddamin ajan

Vain reilu neljännes suomalaisista kannattaa äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä tutkimuksesta. 27 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kannattaa äänioikeusikärajan laskemista. Peräti 59 prosenttia puolestaan tyrmää ehdotuksen.

Myös 18-30-vuotiaista 56 prosenttia suhtautuu ikärajan alentamiseen nuivasti, kehittämissäätiö kertoo. Yli 60-vuotiaista neljä viidestä asennoituu ehdotukseen varauksellisesti. Valtaosa eläkeläisistä, työntekijöistä ja toimihenkilöistä vastustaa ajatusta.

Kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö suhtautuu ehdotukseen kielteisesti. Opiskelijoista kaksi viidestä olisi puolestaan halukkaita tiputtamaan äänioikeusikärajaa parilla vuodella.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS syyskuussa. Haastatteluja tehtiin hieman vajaat 1 130. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös:

Viron 16-vuotiaat saivat äänestää, Suomessa seurataan kokemuksia – "Metsään mennään, jos katsotaan vain äänestysprosenttia"

15-vuotias haaveilee äänestämisestä, parikymppiset nuokkuivat viime vaaleissa – kysyimme, sytyttääkö ilmasto nuorten äänestysinnon

Kolumbian presidentti Ivan Duque on käskenyt pääkaupunki Bogotan pormestarin julistamaan koko kaupunkiin ulkonaliikkumiskiellon illalla kello yhdeksän alkaen. Kielto päättyy tänään lauantaina kello kuudelta aamulla paikallista aikaa. Suomen ja Kolumbian välinen aikaero on seitsemän tuntia.

Yön aikana sadat mielenosoittajat ovat kuitenkin uhmanneet ulkonaliikkumiskieltoa ja kokoontuneet presidentin asunnon luona. Protestoijat lauloivat kansallishymniä.

Torstaina eri puolilla Kolumbiaa järjestettyihin mielenosoituksiin kerääntyi jopa 250 000 protestoijaa. Pääkaupungissa lähes kaikki toiminnot halvaantuivat.

Mielenosoitukset sujuivat alkuun rauhallisesti ja perinteiseen paikalliseen tapaan, kun ihmiset hakkasivat pannuja ja kattiloita. Myöhemmin protestit kääntyivät väkivaltaisiksi ja yhteenotoissa on kuollut ainakin kolme ihmistä.

Yli kolmesataa ihmistä on loukkaantunut. Näistä noin 130 on mielenosoittajia ja reilut 150 turvallisuusjoukkojen jäsentä. Lähes sata protestoijaa on pidätetty.

Kolumbialaiset ovat tyytymättömiä oikeistolaisen Duque hallintoon ja syyttävät sitä muun muassa korruptiosta ja ihmisoikeusaktivistien murhista.

Presidentti Duque puhui televisiossa perjantaina ja kertoi järjestävän "kansallisen keskustelun" ensi viikolla.

– Tavoitteena on saavuttaa sopimus tarvittavista uudistuksista, jotta sosiaalisia kuiluja pystytään kaventamaan, Duque lupasi kansalle.

Aiheesta lisää:

Kolumbiassa mielenosoittajat vastustavat hallitusta suurprotesteissa – Korruptio, huumekauppa ja toimeentulo huolestuttavat kansaa

Kun Venezuelan oppositiojohtaja Juan Guaido julistautui tammikuussa maan väliaikaiseksi presidentiksi, moni odotti maan presidentin Nicolas Maduron pian joko luopuvan vallasta tai murskaavan opposition. Sen sijaan päädyttiinkin pitkään pattitilanteeseen, jossa kumpikaan osapuoli ei ole pystynyt nujertamaan toista ja maan hallintoelimet ovat toimintakyvyttömiä.

Ratkaisevassa asemassa Venezuelassa on maan armeija, joka on toistaiseksi pysytellyt Maduron tukena. Tuki perustuu puhtaasti sen saamiin taloudellisiin etuihin.

– Maduro on antanut käytännössä koko maan talouselämän armeijan haltuun, kertoo Suomen entinen Venezuelan-suurlähettiläs Mikko Pyhälä STT:lle.

Hänen mukaansa armeijan eri klikit saavat tuloja muun muassa öljyn, mineraalien ja huumeiden kaupasta huolimatta Venezuelaa vastaan asetetuista talouspakotteista. Maduron perhe itse saa tuloja vielä kullan myynnistä.

Silti armeijan tuen jatkuminen ei ole taattua. Maan valmiiksikin katastrofaalinen humanitaarinen tilanne pahenee koko ajan entisestään. Pula ruuasta, lääkkeistä ja muista perustarpeista on huutava, ja rikollisuus ja väkivalta ovat lisääntyneet. Samalla sähköt ovat poikki vähän väliä ja vesihuolto pätkii. Maailmanpankin mukaan yli 90 prosenttia kansasta elää köyhyydessä.

Tästä kärsivät myös sotilaiden ja poliisien perheet. Joitakin korkeita upseereita on jo paennut maasta ja loikannut opposition leiriin. Jos Maduro menettää kenraalien tuen, hänen aikansa Venezuelan johdossa on lopussa.

– Armeija voi luopua tuesta. Näinhän kävi juuri Boliviassakin, huomauttaa Etelä-Amerikkaan perehtynyt alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Helsingin yliopistosta.

– Toisaalta Maduron hallinnon kaatumisella on spekuloitu jo kaksi vuotta.

Kiina ja Venäjä toistaiseksi Maduron tukena

Valtaosa länsimaista ja Latinalaisen Amerikan maista tunnusti Guaidon Venezuelan johtajaksi heti alkuvuodesta. Maduron takana ovat silti pysyneet Etelä-Amerikan vasemmistojohtoisten maiden lisäksi esimerkiksi Venäjä ja Kiina, jotka ovat myös estäneet YK:n turvallisuusneuvostoa toimimasta.

Maduro ei silti voi luottaa niidenkään tuen jatkumiseen. Jos alkaa näyttää, että Venezuela ei pysty enää lyhentämään velkojaan tai maksamaan edes niiden korkoja, tuuli voi kääntyä. Tällaisesta on näkynyt jo merkkejä.

– Kiina ja Venäjä pitävät jo yhteyttä Guaidon ryhmään, Pyhälä kertoo.

Hänen mukaansa merkittävässä asemassa on myös Kuuban tiedustelupalvelu, joka vahtii armeijaa ja pitää sitä kurissa kovin ottein.

– Kuuba ei hyväksy vallanvaihtoa Venezuelassa, mikä on mielestäni lyhytnäköistä, sillä maa on itsekin matkalla takaisin 90-luvun kurjuuteen.

Pakkasvirta ei pidä kuubalaisten merkitystä niin suurena.

– Kuuban talous on niin huonossa kunnossa, ettei sillä ole tällaisia toimintamahdollisuuksia, vaikka tiedusteluyhteistyötä maiden välillä voikin olla.

Kansansuosiota ruokapaketeilla

Maduron edeltäjä Hugo Chavez perusti suosionsa siihen, että hän maksoi öljyrahoilla sosiaaliohjelmia ja paransi köyhimmän kansanosan asemaa.

Myös Maduron hallinnolla on yhä jonkin verran kansansuosiota jäljellä köyhimpien keskuudessa. Pyhälän mukaan tämä perustuu esimerkiksi ruuanjakeluun, jonka loppumista he pelkäävät.

– Yli puolelle kansasta jaetaan ruokapaketteja. Vaikka niiden ravintoarvo on vähäinen, monella ei ole muutakaan.

Toisaalta Maduro hallitsee myös pelolla. Hänen vastustajiaan on lukittu vankiloihin, kidutettu ja tapettu. Lisäksi YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet on raportoinut hallituksen tukijoiden tappaneen yli 10 000 ihmistä lähinnä köyhien asuinalueilla, Pyhälä kertoo.

Maduron vastustus yhdistää oppositiota

Vaikka Maduron asema johdossa on hutera, ei oppositionkaan tilanteessa ole hurraamista. Pyhälän mukaan lähes puolet opposition kansanedustajista on vangittu, lähtenyt maanpakoon, hakenut turvapaikkaa länsimaiden lähetystöistä tai painunut maan alle.

Lisäksi Maduron hallinto on yrittänyt lyödä kiilaa oppositioryhmien välille neuvottelemalla muutaman pienpuolueen kanssa ennenaikaisten vaalien järjestämisestä.

Silti valtaosa oppositiosta on vielä Guaidon takana, koska Maduron vastustaminen yhdistää niitä.

– Epäilemättä erimielisyyksiä ilmaantuisi pian, jos Maduro poistuisi vallasta, Pakkasvirta sanoo.

Uutta energiaa oppositio tuntuu saaneen siitä, että Maduron liittolainen, Bolivian Evo Morales luopui vallasta. Oppositio on jälleen palannut kaduille osoittamaan mieltään Maduroa vastaan, tosin pienemmin joukoin kuin alkuvuodesta.

Hallinto kaatuu ennen pitkää

Pyhälä ja Pakkasvirta kumpikin uskovat, että ennen pitkää Maduron valtakausi päättyy omaan mahdottomuuteensa.

– Jossain vaiheessa kiehuu yli. Toivottavasti tämä ei tapahdu väkivaltaisesti, Pakkasvirta sanoo.

Se on hänen mukaansa silti mahdollista etenkin, jos kansannousu tapahtuisi ulkomaisella tuella.

Jos Maduron hallinto kaatuisi, pitäisi välttää valtatyhjiö ja tukea Venezuelaa rehellisten vaalien järjestämisessä. Pyhälän mukaan tässä vaiheessa olisi tärkeä saada aikaiseksi koalitiohallitus, jossa olisi mukana myös armeijan edustajia ja esimerkiksi Chavezin aikaisia ministereitä, jotka ovat arvostelleet Maduroa.

Rauhanomaisen vallanvaihdonkin jälkeen maan talouden saaminen kuntoon olisi valtava urakka.

Maan perusinfrastruktuuri öljyntuotantoa myöten on jätetty heitteille, ja sen kunnostaminen vaatisi paljon rahaa. Pyhälän mukaan kansainvälisten tukijoiden pitäisikin tällöin keksiä keinoja tukea talouden jälleenrakentamista ilman uusliberalistista shokkiterapiaa, mitä esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on perinteisesti harrastanut.

– Venezuelan luonnonvarat ovat valtavat, joten ulkomaisia investointeja voisi olla saatavilla, hän arvioi.

Aiheesta lisää:

Venezuelan johto syyttää oppositiojohtaja Juan Guaidóa maanpetoksesta

Onko Venezuela uusi Kuuba? Pakotteet kurittavat kansalaisia, mutta niiden avulla ei välttämättä saada syrjäytettyä diktaattoria

YK-raportti: Venezuelan joukot ovat surmanneet lähes 7 000 ihmistä puolentoista vuoden aikana

"Vallanvaihtoa ei ole Venezuelassa näkyvissä, on vain kasvavaa kurjuutta." – Toimittaja Pertti Pesonen ja professori Teivo Teivainen vastasivat yleisön kysymyksiin

Rovaniemen maastohiihdon Suomen cup kerää kotimaisen kärkikaartin viikonloppuna Ounasvaaralle. Lappilainen maajoukkuehiihtäjä Susanna Saapunki on yksi viikonlopun ennakkosuosikeista. Vajaa viikko sitten hän oli vapaalla hiihtotavalla normaalimatkalla toiseksi paras suomalainen, sijoitus oli lopputuloksissa neljäs.

– Pitäisi varmaan koputtaa puuta, ettei ole moneen vuoteen ollut näin ehjää syksyä ja olen saanut harjoitella suunnitelmien mukaan, toteaa iloinen Susanna Saapunki.

Rovaniemellä on varhainen aamu, 27 vuotta lokakuussa täyttänyt lappilaishiihtäjä pistää mediavierailleen kahvit porisemaan, aviomies Ville Miettunen on joutunut lähtemään jo aikaisin valmentamaan nuoria akatemiaurheilijoita. Susanna Saapungilla on aamulla edessään palauttava hiihtoharjoitus edellisen päivän vetoharjoitusten jälkeen.

– Pitäisi varmaan koputtaa puuta, ettei ole moneen vuoteen ollut näin ehjää syksyä, ja olen saanut harjoitella suunnitelmien mukaan, toteaa Saapunki.

Lääkärit ennustivat huippu-uran päättymistä

Susanna Saapunki oli viime sunnuntaina Oloksen perinteisissä Tykkikisoissa vapaalla hiihtotavalla normaalimatkalla toiseksi paras suomalainen, sijoitus oli lopputuloksissa neljäs. Saapunki valittelee, että Rovaniemen rata ei ole hänen ominaisuuksille kaikkein paras, mutta odotukset ovat silti korkealla.

– Tämä rata ei ole minulle optimi, aika paljon on liukumista ja lyhyitä nousuja. Se on tärkeä alkukauden kilpailu, mutta toki kaikki tulevat erilaisista tilanteista ja ovat kuormittuneita harjoittelusta.

Susanna Saapungin kohdalla on pienoinen ihme, että hän on vielä huippuhiihtäjä. Lahden MM-kisat kaatuivat astmasta johtuviin keuhko-ongelmiin ja lääkärit ennustivat jopa huippu-urheilu-uran päättymistä.

– Kyllä näin oli, ne ajat Lahdessa olivat vaikeita, hän muistelee.

Erinomainen hapenottokyky ja kolmen vuoden testi

Norjalaisen, maailman naisten ykköshiihtäjän, Therese Johaugin yksi erityispiirteistä on maksimaalinen hapenottokyky, joka on useita kilpasiskoja parempi. Susanna Saapungilla on lähes yhtä hyvät hapenottokyvyn ominaisuudet, mutta jostakin syystä ne eivät ole toistaiseksi näkyneet kilpaladulla.

– Isä on entinen huippu-urheilija ja harjoitteluni on lapsena ollut hapenottokykyä kehittävää. Pari vuotta sitten en pystynyt hyödyntämään sitä ehkä väärän harjoittelun vuoksi, mutta nyt tilanne on toinen ja uskon, että se näkyy nyt paremmin myös ladulla.

Rovaniemellä hyvin viihtyvä maajoukkuehiihtäjä Saapunki on asettanut itselleen kolmen vuoden tähtäimen maastohiihdossa.

– Siihen mennessä täytyy saavuttaa maailman terävin kärki. Jos näin ei tapahdu, niin harkitsen vakavasti siirtymistä juoksun pariin.

Susanna Saapunki on menestynyt vuorijuoksussa. Hurja, kuntoa ja hapenottokykyä vaativa urheilulaji on suosittu varsinkin Keski-Euroopassa, alpeilla käytävässä kisassa voi nousua kertyä jopa tuhat metriä. Maailmancupin kilpailussa hän on ollut parhaimmillaan toinen ja tänä vuonna EM-kisoissa sijoitus oli viides.

Rovaniemeläisurheilija keskittyy kuitenkin Suomen cupin avaukseen kotikaupungissa. Suomen cupissa kilpaillaan Rovaniemellä lauantaina miesten ja naisten normaalimatkan osakilpailut vapaalla hiihtotavalla ja sunnuntaina on vuorossa perinteisen sprintti. Kilpailu on urheilijoille näytönpaikka Rukalla viikon päästä alkavaan maailmancupiin. Maastohiihdon Suomen cupin ja yhdistetyn sekä mäkihypyn SM-kisat näkyvät Ylen kanavilla.

Lue myös:

Niskasen sisarukset jälleen hyvässä vedossa Oloksella

Oletko vahva ja voimakas vai nopea ja ketterä? Minkälainen harjoittelu on tehokkainta juuri sinulle? Muun muassa tällaisilla lauseilla geenitestejä markkinoidaan netissä.

Yle selvitti parisen viikkoa sitten hyvinvointigeenitestien luotettavuutta lähettämällä eri yrityksille sylkinäytteitä analysoitavaksi. Asiantuntijat löysivät saaduista tuloksista virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja.

Tulosten mukaan esimerkiksi yhden geenimerkin avulla oli saatu selville, että näytteen lähettäjä oli tavanomaista taipuvaisempi uteliaisuuteen ja riskinottoon urheilussa. Asiantuntija ei löytänyt kyseisestä geenimerkistä yhtään tieteellistä julkaisua.

Hyvinvointigeenitestien markkinointiin ei kukaan tällä hetkellä Suomessa puutu, vaikka Valviran ylitarkastan Nelli Karhun mukaan ehkä pitäisi.

– Mielestäni joidenkin geenitestien mainoksissa on tiettyä liioittelun makua. Yritysten pitäisi olla aika tarkkana, että he eivät väitä, että testeistä saadaan enemmän tietoa, kuin niistä voidaan saada. Jonkinlaisen ohjauksen paikka ja tarve vahtia markkinointia on, jotta kuluttaja selvästi ymmärtäisi, mitä hän saa ja että se tieteellinen pohja ei välttämättä ole ihan niin vahva.

Kenen tehtäviin valvonta kuuluu?

Syy geenitestien markkinoinnin valvomattomuuteen käy ilmi parin puhelun jälkeen.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan niiden geenitestien, joilla saadaan tietoa ihmisen terveydestä tai sairaudesta, valvonta kuuluu heille. Niitä säätelee laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista.

Lain mukaan markkinointi ei saa olla epäasiallista eikä se saa antaa liioiteltua tai virheellistä kuvaa laitteesta, tässä tapauksessa geenitestistä, sen vaikuttavuudesta tai käytöstä.

Persoonallisuutta ja sukuhistoriaa selvittävien tai esimerkiksi urheiluun ja ravitsemukseen liittyvien geenitestien valvonta kuuluu Valviran mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle ja niitä säätelee kuluttajansuojalaki.

Kuluttajansuojalaissa kielletään antamasta totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja markkinoinnissa, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.

"Kun ei meille ole tullut kuluttajilta mitään ilmoituksiakaan, niin ei ole ollut aihetta valvontatoimiinkaan." Jukka Kaakkola, KKV

Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Jukka Kaakkola myöntää, että heillä on kuluttajansuojalain nojalla rinnakkainen toimivalta geenitestien markkinoinnissa käytettävien väitteiden valvonnassa, mutta pitää sitä silti enemmän Valviran asiana.

– Käytännössä ensisijainen valvontaviranomainen on Valvira, koska heillä on lääketieteellinen asiantuntemus.

Jonkinlaisena väliinputoajana ovat geenitestit, jotka antavat arvioita erilaisista tulevaisuuden sairastumisriskeistä. Nekin kuuluisivat Valviran mukaan tällä hetkellä enemmän kuluttajansuojalain piirin, sillä terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen määritelmä on nykyiseen todellisuuteen verrattuna liian suppea. Tilanne on kuitenkin korjaantumassa, kun uusi EU-asetus astuu voimaan vuonna 2022, jolloin nekin testit siirtyvät virallisesti Valviran valvonnan alle.

Soppaa hämmentää vielä se, että geenitestejä valvova Valviran Terveysteknologian ryhmä on siirtymässä vuodenvaihteessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan, eli jatkossa terveyteen liittyvien geenitestien valvonta kuuluu Fimealle.

Valvontaa ei tehdä ilman kuluttajien ilmoituksia

Jukka Kaakkolan mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole omin päin valvonut geenitestien markkinointia.

– Meidän valvonta on jäänyt vähän avoimeksi eikä mitään rajanvetoa Valviran valvonnan kanssa ole jouduttu käytännössä tekemään. Ei olla oltu edes yhteydessä Valviraan päin, kun ei meille ole tullut kuluttajilta mitään ilmoituksiakaan, niin ei ole ollut aihetta valvontatoimiinkaan.

Vaikka kuluttajat eivät ole harhaanjohtavasta markkinoinnista valittaneet, Kaakkola kuitenkin myöntää, että geenitestien markkinoinnissa voi olla jotain sellaista, mihin pitäisi puuttua.

– Jos geenitestin perusteella lähdetään tekemään tulkintoja, jotka saattavat olla vähän viihteellisluontoisia, joilla ei välttämättä ole tutkittua pohjaa, sellaisissa ehkä sitten olisi sen valvonnan paikka kuitenkin.

Valvontaa ei kuitenkaan aiota tehostaa ennen kuin kuluttajilta tulee palautetta.

– Jos ongelmia alkaa tulla myös meidän pöydille, pitää viimeistään siinä vaiheessa miettiä, miten asiaan suhtaudutaan, Kaakkola toteaa.

Valvira puuttunut muutamaan tapaukseen

Nelli Karhu kertoo, että Valvira on puuttunut muutamaan oman valvontansa piiriin kuuluvaan geenitestiin. Hän kuitenkin arvioi, että enemmän ongelmia on nimenomaan muissa kuin terveydenhuollon piiriin kuuluvissa geenitesteissä.

– Ne yritykset, jotka toimivat selvästi terveydenhuollon alalla, yleensä tuntevat lainsäädännön ja toimivat ihan vastuullisesti, Karhu sanoo.

Yksi ongelma geenitestien markkinointiin puuttumisessa on Karhun mukaan niukat resurssit.

– Tämä on aika nopeasti muuttuva ala. Markkinoinnista iso osa on paitsi internetissä, myös erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Joudumme priorisoimaan ja miettimään, mitkä ovat ne, joissa on korkeimmat riskit kuluttajille.

Vaikka geenitesteistä ja niiden mahdollisesti virheellisistä tuloksista ei koidu suoranaista terveysriskiä kuluttajille, pitää Karhu niiden mahdollisesti aiheuttamaa henkistä haittaa kuitenkin tärkeänä. Jos testistä saa tuloksen, joka huolestuttaa, Karhu suosittelee kääntymään terveydenhuollon ammattilaisen puoleen ja varmistamaan tuloksen paikkansapitävyyden.

Vaikka Valvirakaan ei ole saanut yhteydenottoja geenitesteihin liittyen, Karhu toivoo kuluttajilta kriittistä suhtautumista.

– Tämä on meidän arkea tulevaisuudessa yhä enemmän. Toivon, että geenitieto sisältyy joskus tulevaisuudessa kansalaistaitoihinkin. Opitaan ymmärtämään mitä geenitieto on, ei pelätä sitä, mutta osataan olla myös kriittisiä, mitä tällaisella tiedolla voidaan oikeasti tehdä. Ei se kaikkea määritä.

Lisää aiheesta:

Lähetimme koiran ja ihmisen dna:ta suomalaisille geenitestiyrityksille – asiantuntijat löysivät saamistamme raporteista virheellisiä ja vastuuttomia tuloksia

Lue myös:

Geenitestit julkiseen terveydenhuoltoon? Tuhannet suomalaiset saavat pian tietää riskinsä sairastua kolmeen kansantautiin

– Katso minua! Ongelmat tuntuvat nyt niin pieniltä, en enää aio epäonnistua! räppää 18-vuotias Cristina Álvarez Barcelonan lähistöllä sijaitsevan ravintolakoulun edustalla.

Aluksi Álvarezia jännittää esiintyä ulkomaalaiselle toimittajalle, mutta sitten riimit löytävät paikkansa. Pian ympärillä olevat nuoret alkavat kannustaa Álvarezia. Hän näyttää nauttivan esiintymisestä.

Rap-kappaleen nimi on El Repartidor. Nimi on kunnianosoitus opetusravintolalle, jonka edessä Alvarez nyt räppää.

Koulu on tarkoitettu syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, jotka ovat keskeyttäneet peruskoulun tai sen jälkeiset opinnot. Siinä opiskelee oppisopimusperiaatteella yhteensä 75 nuorta.

Alvarez ehti keskeyttää kolme kertaa ennen kuin hän pääsi ravintolakouluun.

– Yläkoulussa en käynyt juuri koskaan, hän sanoo.

"Me joustamme, vaikka järjestelmä ei jousta"

El Repartidor on opetusravintola, mutta se ei näy päällepäin. Sisustus on moderni ja puiset pöydät on katettu kauniisti.

Lounaaksi on tarjolla muun muassa simpukoita ja kesäkurpitsapizzettoja. Iltamenusta voi valita lohitartarin tai tonnikalatatakin.

Ravintolassa työskentelee kerralla noin parikymmentä 14–25-vuotiasta nuorta, jotka eivät ole syystä tai toisesta ole sopeutuneet perinteiseen koulujärjestelmään.

Tarjoilijat asettavat pinseteillä lautasliinoja pöydälle, jonka ääressä istuu ravintolakoulua ylläpitävän El Llindar-säätiön johtaja Begonya Gasch.

– Espanjassa koulujärjestelmä on joustamaton eikä siinä oteta huomioon, että kaikki eivät opi samalla tavalla, Gasch sanoo.

Espanjassa peruskoulun keskeyttävien nuorten määrä on EU:n kärkipäätä. Viime vuonna se oli unionin korkein, lähes 18 prosenttia.

Se on reippaasti yli EU:n keskiarvon, joka oli 11,8 prosenttia.

Gaschilla on 15 vuoden kokemus koulupudokkaiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kouluttamisesta. Hänen mukaansa resepti on yksinkertainen.

– Opetuksen pitäisi olla käytännönläheistä, hän sanoo.

Myös joustaminen on Llindar-säätiölle tärkeä periaate. Oppilaita kohdellaan yksilöinä.

Hyvä onnistumisprosentti

Kun lounasaika lähenee, ravintolan keittiössä on kiireistä.

17-vuotias Andrea Fernández nostaa uunista jälkiruokaleivonnaisia ja sekoittaa toisella kädellä niiden päälle tulevaa massaa.

Hän opiskelee ravintolakoulussa nyt viimeistä vuotta.

– Tavallisessa koulussa tunsin itseni tyhmäksi eivätkä opettajat ottaneet oppimisvaikeuksia vakavasti. Lopulta en mennyt enää kouluun ollenkaan.

Myös Cristina Álvarez moittii opettajia.

– Opiskelu oli liian teoreettista eikä minusta koskaan tuntunut siltä, että opettajat olisivat kiinnostuneita minusta, Alvarez sanoo.

Muut oppilaat nyökyttelevät vieressä. Esimerkiksi kiusaamiskokemuksia on vain harvalla. Suurimmat kahnaukset ovat syntyneet opettajien kanssa.

Espanjassa oppivelvollisuus kestää 16-vuotiaaksi. Silti jo peruskoulun keskeyttäneitä on valtava määrä. Myös jatko-opinnot keskeyttävien määrä on suuri.

– Oppilaat tulevat tänne täysin lannistuneina. He luulevat olevansa tyhmiä, hulluja tai molempia. Ensimmäiseksi täytyy palauttaa heidän usko itseensä, Gasch sanoo.

Llindar-säätiön alaisuudessa toimii Barcelonan lähistöllä myös kaksi muuta oppisopimusperiaatteella toimivaa koulua.

Opiskelussa voi erikoistua myös kauneudenhoitoon tai rakentamiseen.

Onnistumisprosentti on hyvä. Suurin osa valmistuu koulusta ja moni löytää työpaikan.

Mikäli opinnot sujuvat hyvin, on oppilailla mahdollisuus päästä työntekijöiksi koulujen yhteydessä toimiviin yrityksiin.

Ne eivät toimi säätiön alaisuudessa, vaan tekevät yhteistyötä sen kanssa. Säätiön rahoituksesta suurin osa tulee julkiselta puolelta ja loput esimerkiksi lahjoituksina.

Tulijoita kaksinkertainen määrä paikkoihin nähden

Koulupudokkaiden suuri määrä on seurausta Espanjan vuosia kestäneestä leikkauspolitiikasta.

Koulutuksesta leikattiin erityisesti vuosina 2009-2015 kestäneen talouskriisin aikana, josta Espanja ei vieläkään ole toipunut kunnolla.

Luokkakoot ovat suuria varsinkin julkisissa kouluissa. Ongelmia aiheuttaa myös se, että vanhemmat haluavat lapsensa ennen kaikkea yliopistoihin, vaikka he eivät sinne soveltuisi.

Yliopistoihin on Suomeen verrattuna helppo päästä, mutta opiskelutahti on kova ja opinnot teoriapainotteisia. Siksi toisen asteenkin opinnot jäävät monelta kesken.

Espanjassa ammattikoulujen määrä onkin alhainen muihin EU-maihin verrattuna.

Myös tukijärjestelmä on puutteellinen eikä kaikilla ole varaa opiskella.

Llindar-säätiön kaltaisia ”viimeisen mahdollisuuden kouluja” Espanjassa on noin 40.

Begonya Gaschin mukaan niitä tarvittaisiin huomattavasti enemmän.

– Kaikissa kouluissamme on yhteensä noin 250 paikkaa. Ennen viime lukuvuotta hakemuksia tuli lähes 500.

Hallitukselta odotetaan toimia

Cristina Alvarez tajusi tarttua viimeiseen oljenkorteen.

–Aluksi lintsasin täälläkin, mutta kun huomasin, että osaan jotain, koulunkäynti alkoi kiinnostaa, hän sanoo ujosti hymyillen.

Nyt hän töissä ja haaveilee lisäksi räppärin urasta. Takana on jo muutama keikka.

–Räppäämisenkin aloitin, kun pääsin tähän kouluun.

Myös ravintolan keittiössä lounasvalmisteluja lopettelevalla Andrea Fernándezilla on nykyään unelmia.

– Muutama vuosi sitten en tiennyt yhtään mitä haluaisin tehdä. Nyt haluaisin oman ravintolan tai sosiaalityöntekijäksi, jotta voisin auttaa muita kaltaisiani nuoria, hän miettii.

Konkreettisia toimenpiteitä odotetaan myös poliitikoilta.

Koulumenestystä mittaavissa Pisa-kokeissa Espanja ei ole menestynyt vuosikausiin.

Marraskuiset vaalit voittaneet sosialistit lupasivat heinäkuussa, että koulutusmäärärahoja lisätään merkittävästi.

Sosialistipuolue PSOE:n johtajan Pedro Sánchezin mukaan tulevalla hallituskaudella viisi prosenttia bruttokansantuotteesta ohjataan koulutukseen.

Tällä hetkellä Espanjan talousnäkymät ovat kuitenkin niin heikot, että velkaantuneella valtiolla ei välttämättä ole varaa kovin kunnianhimoiseen koulutuspolitiikkaan.

Valtaosa Suomen 200 nykyisestä kansanedustajasta twiittaa. Vihreiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien kansanedustajista kaikilla on Twitter-tili. Muissakin puolueissa vähintään kahdeksan kansanedustajaa kymmenestä on Twitterissä, vähiten vasemmistoliittolaiset ja perussuomalaiset.

Kokonaan toinen asia on, mihin ja kuinka aktiivisesti poliitikot tilejään käyttävät. Yle laski loka-marraskuussa kansanedustajien twiitit, reaktiot ja sivustot, joihin he linkkaavat.

Viisi eniten twiittavaa ovat vihreiden kansanedustaja Satu Hassi, kokoomuksen Juhana Vartiainen ja Timo Heinonen, perussuomalaisten Jani Mäkelä ja keskustan Mikko Kärnä. Mukaan on laskettu omat twiitit sekä vastaukset toisten twiitteihin, mutta ei pelkkiä uudelleentwiittauksia.

Eduskunnan 20 ahkerinta twiittaajaa

Satu Hassi on twiitannut yhdeksän vuoden aikana yli 38 000 kertaa eli keskimäärin tusina twiittiä joka päivä, Mikko Kärnä yli 26 000 kertaa eli keskimäärin kymmenen twiittiä päivittäin. Yli 20 000 twiitin sarjassa ovat myös Eva Biaudet ( r.), Veronika Honkasalo (vas.) ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.

Lista näyttää kuitenkin aivan toiselta, kun katsotaan, kenellä on eniten seuraajia.

Ykkösenä on vihreiden Pekka Haavisto, jolla on lähes 140 000 seuraajaa. Yli 100 000 seuraajaa on lisäksi vain Harry Harkimolla (Liike Nyt), Juha Sipilällä (kesk.) ja Paavo Arhinmäellä (vas.).

Seuraavina tulevat puoluejohtajat Li Andersson (vas.) noin 90 000 seuraajaa ja Petteri Orpo (kok.) noin 55 000 seuraajaa.

Kärnällä iso vaihde päällä, Vartiaista kommentoidaan

Aktiivisuus tai seuraajien määrä on eri asia kuin kyky ylläpitää Twitterissä keskustelua – tai toisaalta provosoida reaktioita. Näissä muutama kansanedustaja yltää omaan luokkaansa.

Mikko Kärnän twiiteistä on tykätty 1,5 miljoonaa kertaa. Niistä 25 pidetyintä liittyy Katalonian itsenäisyystavoitteisiin. Yhteensä tykkäyksiä, vastauksia ja uudelleentwiittauksia on Kärnälle kerännyt yli 2,4 miljoonaa.

Toiseksi eniten tykkäyksiä ja reaktioita on kerännyt Li Andersson, yhteensä yli 760 000.

Kärnä, Andersson ja Juhana Vartiainen erottuvat paitsi ahkerina twiittaajina, myös keskustelun herättäjinä.

Vartiaisen twiitteihin on vastattu yli 68 000 kertaa eli keskimäärin jokaiseen Vartiaiseen twiittiin tulee yli kaksi vastausta. Anderssonin runsaat 11 500 twiittiä ovat saaneet yli nelinkertaisen määrän kommentteja.

Halla-aholla kova panos-tuotossuhde

Osa poliitikoista pystyy saamaan Twitterissä paljon huomiota, vaikka ei itse olisi kovin aktiivinen tai vaikka pääasiassa uudelleentwiittaa muiden viestejä.

Kova panos-tuotossuhde on etenkin puoluejohtajilla tai ministereillä, entisillä ja nykyisillä.

Esimerkiksi perussuomalaisten Jussi Halla-aho seuraa itse ainoastaan muutamaa kymmentä ihmistä Twitterissä. Runsaalla 1 500 twiitillään hän on kaukana aktiivisimpien kärjestä. Halla-aho on kuitenkin kerännyt yli 331 000 reaktiota eli jokainen twiitti on tuottanut keskimäärin yli 200 reaktiota. Niistä kommentteja on noin 19 000 ja tykkäyksiä yli 281 000.

Samantyyppinen panos-tuotossuhde on pääministerillä, SDP:n Antti Rinteellä ja ex-pääministeri Juha Sipilällä (kesk.). Rinne on twiitannut alle tuhat kertaa, ja Sipilä noin 1 500, mutta Rinne yltää reaktioiden TOP30:een ja Sipilä on 20 eniten reaktioita saaneen kansanedustajan joukossa.

Ahkeruus somessa ei siis aina tuo huomiota, vaan oleellista on saada muut keskustelemaan tai reagoimaan omaan twiittiin tai puheenaiheeseen.

Esimerkiksi kokoomuksen Sari Sarkomaa twiittaa kymmenenneksi eniten, mutta yltää reaktioiden kerääjänä sijalle 36. Vihreiden Iiris Suomelalla taas on noin 12 000 seuraajaa, mutta hän on saanut kahdeksenneksi eniten tykkäyksiä.

Oman puolueen lehden juttuja linkataan

Laskimme myös, mille sivustoille kansanedustajat linkkaavat hanakimmin. Tarkkuutta haittaa se, että selvästi suosituin linkkisivu on toinen Twitter-tili, eikä sisältö näy.

Vain kolmen eduskuntaryhmän: SDP:n, vasemmistoliiton sekä yhden miehen Liike Nytin suosituin linkkisivu on jokin muu kuin Twitter tai Facebook. Helsingin Sanomien hs.fi on SDP:n ja vasemmistoliiton kansanedustajien suosikki. Liike Nytin Harry Harkimo taas linkkaa eniten Iltalehden blogisivulle, johon hän kirjoittaa.

Kun Twitter ja Facebook jätetään pois laskuista, sekä perussuomalaisten että kokoomuksen suosikki on puolueita lähellä oleva julkaisu. PS:n kansanedustajat ovat linkanneet Suomen uutisiin yli 1 200 kertaa ja kokoomus Verkkouutisiin yli 3 300 kertaa.

Keskusta linkkaa Twitterin jälkeen eniten Yleen, RKP Svenska Yleen, vihreät Helsingin Sanomiin ja kristillisdemokraatit puheenjohtajansa Sari Essayahin verkkosivuille.

Puoluelehtien suosio on hiipunut, mutta kansanedustajille omaa puoluetta lähellä oleva julkaisu on tärkeä.

Vasemmistoliiton kansanedustajille Kansan Uutiset on kaiken kaikkiaan neljänneksi suosituin lähde, Demokraatti SDP:n edustajien viidenneksi ja Suomenmaa keskustan kansanedustajien kuudenneksi suosituin lähde.

Pian lakkautettava Vihreä lanka ei sen sijaan mahdu vihreiden kansanedustajien kymmenen suosituimman linkin joukkoon.

Kokoomus aktiivisin twiittaajapuolue

Kun koko eduskuntaryhmän twiitit lasketaan yhteen, twiittihallitsijaksi nousee kokoomus. Sen kansanedustajat ovat twiitanneet 172 000 kertaa. Seuraavina tulevat vihreät, keskusta, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset

Kun twiittien määrä suhteutetaan kansanedustajien määrään eniten twiittaavat vihreät, vasemmistoliittolaiset ja kokoomuslaiset. Keskimäärin jokainen vihreä kansanedustaja on twiitannut noin 6 700 kertaa.

Reaktioissa mitaten ykköspuolue on keskusta. Sijoitusta selittää Mikko Kärnä. Enemmän kuin kolme neljäsosaa keskustan eduskuntaryhmän saamista reaktioista on Kärnän twiittien satoa.

Toisin sanoen keskusta nousisi Kärnän tykkäysten ansioista eduskunnan aktiivisimmaksi twiittiryhmäksi, vaikka kukaan muu puolueen kansanedustajista ei tekisi Twitterissä mitään.

Yksittäisiä Twitter-käyttäjiä oli viime vuonna Suomi-Twitter -sivuston mukaan noin 725 000. Viikoittain twiittaili noin 70 000 suomalaista. Tähän nähden kansanedustajat ovat siis aktiivista väkeä.

Taulukosta voit hakea ja lajitella 20 eniten twiittaavan kansanedustajan twiittejä tarkemmin.

Hyvinvointigeenitestien markkinointiin ei Suomessa puutu kukaan

Valviran mukaan hyvinvointigeenitestien valvonta kuuluu Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, jonka mukaan parempi asiantuntemus valvontaan löytyisi Valvirasta. Yle löysi hyvinvointigeenitestien tuloksista virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja. Testien markkinoinnin valvontaa ei kuitenkaan aiota tehostaa ennen kuin kuluttajilta tulee palautetta. Viranomaiset myöntävät, että valvonnalle voisi olla tarvetta.

Yle laski kansanedustajien twiitit: Ykkösenä vihreiden Hassi, keskustan Kärnällä eniten tykkäyksiä

Suurella osalla kansanedustajista on tili pikaviestipalvelu Twitterissä. Ylen laskelmien mukaan viisi eniten twiittavaa kansanedustajaa ovat Satu Hassi (vihr.), Juhana Vartiainen (kok.), Timo Heinonen (kok.), Jani Mäkelä (ps.) ja Mikko Kärnä (kesk.). Mukaan on laskettu omat twiitit sekä vastaukset toisten twiitteihin, mutta ei uudelleentwiittauksia. Jutusta voit katsoa mm. myös, ketkä kansanedustajat saivat eniten tykkäyksiä.

Espanjassa on paljon koulupudokkaita - Heitä houkutellaan takaisin kouluun nyt eri keinoin

Espanjassa peruskoulun keskeyttävien nuorten määrä on EU:n kärkipäätä. Viime vuonna se oli unionin korkein lähes 18 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on hieman alle 12 prosenttia.

Espanjan koulutusjärjestelmä on monille oppilaille liian joustamaton. Siksi koulu jää usein kesken.

Enemmistö suomalaisista ei kannata äänestysiän laskemista

Vain reilu neljännes suomalaisista kannattaa äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä tutkimuksesta, kertoo STT. Myös 18-30-vuotiaista 56 prosenttia suhtautuu ikärajan alentamiseen nuivasti, kehittämissäätiö kertoo. Valtaosa eläkeläisistä, työntekijöistä ja toimihenkilöistä vastustaa ajatusta.

Kolumbian protestit äityivät ulkonaliikkumiskiellon julistamiseen

Kolumbiassa viime päivien protestit presidentti Ivan Duqueta vastaan saivat presidentin määräämään yöksi ulkonaliikkumiskiellon pääkaupunki Bogotaan. Ihmisiä kerääntyi silti mielenosoitukseen presidentin talon liepeille.

Kolumbialaiset ovat tyytymättömiä oikeistolaisen Duquen hallintoon ja syyttävät hallintoa muun muassa korruptiosta ja ihmisoikeusaktivistien murhista. Eri puolilla maata on järjestetty suuria mielenosoituksia, jotka ovat johtaneet pidätyksiin ja loukkaantumisiin

Aurinko voi pilkahdella etelässä

Lauantaina aurinko voi pilkahdella lähinnä etelässä. Muualla pilvisyys on runsasta ja pohjoisessa voi paikoin tulla heikkoa lumisadetta. Lämpötila vaihtelee vähän nollan molemmin puolin. Yöllä on koko maassa heikkoa pakkasta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivulta.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n entinen työntekijä Jerry Chun Shing Lee, 55, on tuomittu 19 vuoden vankeuteen salaliitosta Kiinan kanssa.

Lee on vuoden aikana jo kolmas CIA:n palkkalistoilla ollut henkilö, joka on tuomittu yhteistyöstä Kiinan kanssa, BBC raportoi.

Vuosina 1994–2007 CIA:ssa työskennellyt Lee myönsi oikeudenkäynnissä keränneensä tietoja yhdysvaltalaisvakoojista ja heidän toiminnastaan Kiinassa. Hän kertoi saaneensa kiinalaisilta useita toimeksiantoja vuosina 2010–2011, mutta kiisti välittäneensä hankkimiaan tietoja eteenpäin.

Hongkongista kotoisin ollut Lee on Yhdysvaltain kansalainen. Hänet pidätettiin tammikuussa 2018 New Yorkissa.

Leen tapaus on osa liittovaltion keskusrikospoliisin FBI:n laajaa tutkintaa. Sen tarkoitus on selvittää, miten Kiina sai selville merkittävän osan CIA:n Kiinan-tietolähteistä 2010-luvun alussa.

Lue lisää:

Entinen CIA:n työtekijä on tunnustanut vakoilleensa Kiinan hyväksi

Muistikirjoja täynnä tietoja yhdysvaltalaisvakoojista – Yhdysvallat pidätti entisen CIA-virkamiehen epäiltynä Kiina-yhteyksistä

Keskusta on noussut 2000–luvulla kolme kertaa pääministeripuolueeksi haastamalla SDP:tä ja kokoomusta. Perussuomalaisten ja vihreiden kannatuksen vahva vire uhkaa nyt viedä tilan keskustan paluulta suureksi puolueeksi.

Keskustan kuuluisaa kenttää edustavat 135 puoluevaltuutettua kokoontuvat viikonvaihteessa Kalajoelle.

Syyskuun alussa Kouvolassa keskustan ylimääräinen puoluekokous valitsi uudeksi puoluejohtajaksi elinkeinoministeri Katri Kulmunin. Hän kukisti äänestyksessä puolustusministeri Antti Kaikkosen.

Kuntavaalit ensimmäinen iso rasti

Katri Kulmuni on johtanut keskustan politiikkaa kaksi ja puoli kuukautta. Puoluevaltuustolla on nyt ensimmäinen tilaisuus kuulla ja evästää uutta puoluejohtoa.

Torniosta eduskuntaan valittu Kulmuni on puhunut paljon aluepolitiikan kunnian palautuksesta.

Antti Rinteen (sd.) johtamassa punamultahallituksessa Kulmuni ja Kaikkonen ovat laittaneet liikkeelle aluepolitiikkaa vahvistavia selvityksiä. Keskustalla on ollut pitkästä aikaa näytön paikka myös valtiovarainministeriössä, missä Mika Lintilä (kesk.) on vetänyt valtion budjetin lankoja.

Kulmunin johdolla keskusta näyttää hakevan äänestäjien luottamuksen palauttamista ensin vahvimmilla tukialueillaan, maakuntien Suomessa.

Keskustan tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on, miten vahva kuntapuolue menestyy kevään 2021 kuntavaaleissa. Keskustan uuden nousun ensimmäinen testi on, kuinka puolue onnistuu keräämään ehdokkaita kuntavaaleihin.

Uusi puoluejohto joutuu puntariin jo ensi kesän puoluekokouksessa Vantaalla. Nousun merkkien pitäisi olla silloin jo näkyvissä. Vahva menestys kuntavaaleissa antaisi hyvät lähtökohdat seuraaviin eduskuntavaaleihin.

Sinipunahallitus – hyvä vastustaja

Keskustan uudella johdolla on edessään pitkä marssi. Ylen kannatusmittauksissa keskusta on vajonnut viidenneksi suosituimmaksi puolueeksi.

Vaaleissa alamäki on ollut viime vuosina jyrkkää. Kevään 2015 eduskuntavaalien kärkisija himmeni pronssiksi kuntavaaleissa 2017, ja viime eduskuntavaaleissa keskusta putosi mitalisijojen ulkopuolelle. Neljässä vuodessa keskusta kadotti yli 170 000 äänestäjää.

Keskustan kannatus on ajanut vuoristorataa vuoden 1991 veret seisauttaneen vaalivoiton jälkeen. Pääministerikaudet ovat kutistaneet äänisaalista, mutta oppositiosta keskusta on onnistunut pomppaamaan aina uudelleen takaisin valtaan.

Keskustan viime vuosikymmenten menestykseen on riittänyt SDP:n ja kokoomuksen sinipunahallitusten haastaminen.

Kolmen suuren puolueen välinen pudotuspeli sai uutta väriä keväällä 2011, kun perussuomalaiset kipusi Timo Soinin johdolla suurten sarjaan.

Vaalikaudella 2011–15 keskusta vielä nousi Juha Sipilän johdolla opposition kakkospaikalta Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) sinipunahallitusten päähaastajaksi. Keskustaa auttoi silloin perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokemattomuus.

Timo Soinin perussuomalaisten vaalikiri ja jytkyn uusiminen kevään 2015 vaaleissa todisti, että perussuomalaiset ei jäisi yhden kauden ilmiöksi.

Perussuomalaiset ja vihreät nousussa

Puolueiden kisassa asetelmat ovat ratkaisevasti muuttuneet, kun perussuomalaiset ja vihreät ovat kasvattaneet suosiotaan.

Vihreät kolkutteli kärkipuolueiden tuntumassa jo loppukesällä 2017, mutta oppositiopolitiikassa SDP:n kokenut eduskuntaryhmä nosti demarit Juha Sipilän porvarihallituksen päähaastajaksi.

Perussuomalaisten lorun arvioitiin loppuvan puolueen hajoamiseen kesällä 2017.

Jussi Halla-ahon johdolla perussuomalaiset nousi kuitenkin uudelleen tuhkasta ja kiri viime eduskuntavaaleissa lähes suurimmaksi puolueeksi.

Perussuomalaisten vastavoimaksi maahanmuutto- ja ilmastokysymyksissä noussut vihreät saavutti kevään vaaleissa historiansa parhaan tuloksen.

Eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaisten ja vihreiden suosio on ollut vahvassa nousussa.

Perussuomalaiset on tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituin puolue ja vihreiden kannatus hipoo jo pääministeripuolue, SDP:n, kutistuvia lukemia.

Keskusta luottaa tolkun ihmisten tukeen

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kirjoitti viikko sitten Suomenmaan palstallaan, että perussuomalalaisilla ja vihreillä on "vahvat brändit" ja julkisessa keskustelussa näiden puolueiden vastakkaiset mielipiteet hyödyttävät molempia.

Pirkkalainen viittasi huoliin siitä, löy­tyy­kö enää kos­kaan si­jaa pe­rin­tei­sem­mil­le puo­lu­eil­le, jot­ka nä­ke­vät mus­­tavalkoisten mielipitei­den ohes­sa myös toi­siin­sa kie­tou­tu­via sä­vy­jä ja asi­oi­den kes­ki­näi­siä syy–seu­raus -suh­tei­ta.

– Mitä enem­män ää­ri­lai­dat syn­nyt­tä­vät mie­li­ku­vaa, et­tä yh­teis­kun­nan suun­ta on va­lit­ta­va ra­jat kiin­ni -ajat­te­lun ja toi­saal­ta kanna­bik­sen va­paut­ta­mi­sen vä­lil­lä, sitä enem­män si­jaa myös meil­le al­kaa löy­tyä, Pirkkalainen valoi uskoa keskustan tulevaisuuteen.

Keskustan entinen puheenjohtaja Juha Sipilä puhui paljon tolkun ihmisten puolueesta. Pääministerinä hän jäi kotikentälläänkin, Oulun vaalipiirissä, perussuomalaisten maahanmuuttovastaisen populismin jalkoihin.

Tolkun ihmisten tuen varaan keskustan johto näyttäisi laskevan myös puolueen tulevaisuuden.

Keskusta valmistelee uutta, vuoteen 2030 tähtäävää ohjelmaa, joka on tarkoitus hyväksyä ensi kesän puoluekokouksessa.

Ohjelmassa on kysymys keskustan tulevaisuudesta; löytääkö yli satavuotias, maaseutupohjainen kansanliike tulevaisuuseväitä, jotka innostaisivat uusia äänestäjiä muuttuvassa, kaupungistuvassa Suomessa?

Lue myös:

Analyysi: Kulmunin arvioitiin vievän keskustaa vasemmalle, mutta hallituksen veropolitiikka todistaa toisin

Analyysi: Katri Kulmunista voi tulla kummitus rahaministeriöön, jos ei itse ala johtaa sitä – Pian on aika päättää

Analyysi: Keskusta otti yllättäen perussuomalaiset tikun nokkaan salikeskustelussa – ”Te hyväksyitte 800 miljoonan maahanmuuton kustannukset”

Valviran ylijohtajan Markus Henrikssonin kalenterista ei hevillä löydy tyhjiä aukkoja. Alkuvuonna alkanut hoivakotiskandaali johti siihen, että Valviralle ja aluehallintovirastoille (avi) on tulvinut ennätysmäärin kanteluita, ilmoituksia sekä lausunto- ja tietopyyntöjä.

Yhteydenottoja on tullut niin omaisilta ja sote-alan työntekijöiltä kuin muilta viranomaisilta ja toimittajilta.

Valvira valvoo sosiaalihuoltoa valtakunnallisesti. Sen pöydälle päätyy usein vakavampia tapauksia. Avit valvovat toimintaa omilla alueillaan. Virastot tekevät paljon yhteistyötä keskenään.

Valviran käsiteltäväkseen ottamien valvonta-asioiden määrä vanhuspalveluissa kuten koko sosiaalihuollossa on kaksinkertaistunut vuodessa. Valviran aveille siirtämien tapausten määrä on kolminkertaistunut. Selvitettävää on riittänyt myös lastensuojelussa sekä vammais-, päihdekuntoutus- ja mielenterveyspalveluissa.

– Hoivakotikohu on alentanut ihmisten kynnystä tehdä kanteluita myös muilta sektoreilta. Terveydenhuollon kantelutkin ovat kasvaneet 20 prosenttia, Henriksson kertoo.

Tammikuussa Yle paljasti selvityksissään kaikkiaan kymmenien Esperi Caren, Attendon ja Mehiläisen hoivakotien vakavia epäkohtia eri puolilla Suomea. Monet kunnat olivat jopa keskeyttäneet vanhusten sijoittamisen Esperin yksiköihin.

Viranomaisten valvontaraporteista paljastui, että lukuisten yksityisten hoivakotien omavalvonta oli pettänyt pahasti. Omavalvonta tarkoittaa, että yksikkö pyrkii noudattamaan itselleen laatimiaan sääntöjä laadukkaan hoivan varmistamiseksi.

Henrikssonin mukaan Suomessa on perinteisesti luotettu omavalvonnan toimimiseen. Hoivakotien tarkastuksissa on huomattu, etteivät yksiköt aina ole olleet luottamuksen arvoisia.

“Ei ole uskottu, mitä olemme sanoneet”

Henrikssonin mielestä asiat ovat kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Hoivajätit ja kunnat vaikuttavat suhtautuvan vanhusten turvallisuuteen aiempaa vakavammin.

– Varovainen arvaukseni on, että nyt on keskimäärin turvallisempaa olla vanhus hoivakodissa kuin vuosi sitten.

Hän sanoo, että kohun jälkeen noin 90 prosenttia vanhusten ympärivuorokautisista hoivayksiköistä on tarkastettu. Suurin osa valvonnasta on ollut kuntien tekemää.

– Se vaihtelee miten hyvin tarkastuksia on tehty, mutta on selvästi signaaleja, että kunnat ovat skarpanneet.

Joissain kunnissa on Henrikssonin mukaan ajateltu, että kun hankintapäätös yksityisistä vanhuspalveluista on tehty, voidaan pestä kädet.

– Ei se niin mene. Kunnan täytyy myös seurata ostamansa palvelun laatua ja turvallisuutta.

Ennen kohua vastaan tuli myös pöyristyttäviä tilanteita. Kun Valvira tai avi kehotti yritystä korjaamaan hoivakodin vakavia epäkohtia, ohjaukseen suhtauduttiin vähättelevästi.

– Joskus tilanne on parantunut hetkeksi ja sitten taas huonontunut. Tai sitten ei ole vain uskottu, mitä olemme sanoneet. Tämä on nyt muuttunut.

Henriksson ei halua antaa liian ruusuista kuvaa. Hänen mukaansa ongelmayksiköitä on edelleen kymmeniä sekä yksityisellä että julkisella puolella.

– Se on aivan liian suuri määrä, koska niitä ei saisi olla yhtään.

“Emme pelkää tehdä tutkintapyyntöä”

Hoivakohun jälkeen avit ja Valvira ovat keskeyttäneet usean hoivakodin toiminnan, kuten viimeksi marraskuun alkupuolella Pihlajalinnan yksikön Sastamalassa. Henrikssonin mukaan tämä on aina viimeinen vaihtoehto.

– Vanhukselle muuttaminen toiseen kotiin voi olla tosi rasittavaa. Ei toimintaa voi keskeyttää niin, että mennään rymistellen sisään, vaan aina pitää ajatella asiakkaiden turvallisuutta. Pikaisia päätöksiäkin pitää harkita huolellisesti.

Kohun yhteydessä esiin nousi myös niin sanottu haamuhoitailmiö. Hoivakotien työvuorolistoille oli merkitty henkilöitä, jotka eivät ikinä olleet vuorossa.

Hoivakodissa pitää olla tietty määrä henkilökuntaa, jotta sillä on lupa toimia. Valvira on joutunut pohtimaan, ovatko jotkut hoivakodit antaneet vääriä tai epäselviä tietoja niin, että kyse voisi olla rikoksesta.

Toistaiseksi Valvira ei ole tehnyt tutkintapyyntöä poliisille, mutta tilanteita arvioidaan päivittäin. Henrikssonin mukaan hoivakodeissa on ollut sekavia työvuorolistoja, mutta tästä huonosta toiminnasta on kerrottu Valviralle avoimesti.

– Emme me pelkää tehdä tutkintapyyntöä, jos siihen on aihetta. Toistaiseksi ei ole tullut ilmi, että suoraan meille olisi annettu tarkoituksellisesti väärää tietoa.

“Suomen historiassa on ollut paljon vaikeampia aikoja”

Suomessa on yhä enemmän ja yhä vanhempia vanhuksia, minkä vuoksi myös aiempaa useampi sairastaa enemmän.

Tulevaisuuden iso kysymys on, riittääkö vanhuksille hoitajia. Hallitus on nostamassa hoivakohun jälkilöylyissä hoitajamitoituksen 0,7 hoitajaan vanhusta kohden, mutta samaan aikaan Suomessa on tuhansien hoitajien vaje.

Henrikssonin mukaan ongelmallisiin yksiköihin on vaikeaa saada työvoimaa, kun taas hyvämaineiset paikat houkuttelevat yhä työntekijöitä. Tilanteeseen ei ole helppoa ratkaisua. Kaikki lähtee laadukkaista työoloista.

Henrikssonin mielestä riittävä työntekijöiden määrä ei ratkaise kaikkea, vaan tarvitaan paljon muutakin, kuten kunnollista esimiestyötä, omavalvontaa ja lääkitysturvallisuutta.

Niin hoivayhtiöt kuin kunnat ovat valittaneet siitä, että hoivakohu tuo niille lisäkuluja. Esimerkiksi Esperi ja Attendo ovat kertoneet laittavansa lisäkustannukset työvoima- ja laatuvaatimuksista kuntien kanssa tehtäviin sopimuksiin.

Henrikssonin mielestä kulujen nousu pitääkin hyväksyä tiettyyn rajaan asti. Jos vanhukset ovat huonokuntoisempia kuin ennen, heihin pitää hänen mielestään investoida enemmän.

– Robotit eivät korvaa ihmisiä siinä määrin tai niin nopeasti, että siitä olisi ihmeratkaisuksi tilanteeseen, vaikka totta kai teknologiaakin pitää turvallisesti kehittää.

– Tämä on meidän sukupolvemme juttu, että miten tämä hoidetaan. Suomen historiassa on ollut paljon vaikeampia aikoja ja niistä on selvitty, niin kyllä tästäkin pitää selvitä.

“Luulisi olevan hyvää bisnestä tuottaa laadukasta hoitoa”

Henriksson toimi aiemmin urallaan ilmailun asiantuntijalääkärinä ja sai seurata ammatti-ilmailun turvallisuustyötä Suomessa. Hän sanoo sen olevan huippuluokkaa.

Jos Finnairin tai vastaavan yhtiön koneeseen voi mennä luottavaisena, miksi vanhuspalveluihin ei voi mennä yhtä turvallisin mielin, hän kysyy.

– Luulisi olevan hyvää bisnestä tuottaa laadukasta ja turvallista hoitoa. Eri juttu sitten on, jos on kyse lyhytnäköisestä voitontavoittelusta. Toivottavasti näin ei ole, Henriksson sanoo.

Esperin uusi toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi on aiemmin toiminut lentoyhtiö Blue1:n toimitusjohtajana. Henrikssonin mukaan tässä on otollinen paikka siirtää ammatti-ilmailun turvallisuuskulttuuria vanhustenhuoltoon.

Henrikssonin mielestä sote-puolella voitaisiin oppia myös ilmailualan asenteista.

Yle uutisoi hoivakohun aikana, että Esperi ja Attendo uhkailivat työntekijöitään, jotka toivat havaitsemiaan ongelmia päivänvaloon. Sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa epäilemistään epäkohdista.

– Jos vaikkapa mekaanikko huomaa, että koneessa on jotakin vaarallista korjattavaa, hän saa bonuksen. Sote-alalla tällaista henkilöä on usein pidetty kiusankappaleena, ja häntä on voitu jopa kohdella negatiivisesti.

Verkkojätti Amazon on haastanut Yhdysvaltain puolustusministeriön oikeuteen hävittyään kilpailutuksen 10 miljardin dollarin (9 miljardin euron) pilvipalveluhankkeesta.

Perjantaina tuomioistuimeen jätetty valitus ei ole julkinen, mutta yhtiö sanoi aikaisemmin tässä kuussa, että hallinnon hankintapäätös oli "selvästi puolueellinen".

Puolustusministeriö antoi 10-vuotisen sopimuksen lokakuussa Microsoftille. Amazonin lisäksi siitä kilpailivat Oracle ja IBM, jotka eivät ole riitauttaneet päätöstä.

Myös Google oli alun perin mukana kilpailutuksessa. Yhtiö kuitenkin vetäytyi viime vuonna tarjouskilpailusta arvioituaan, että hanke saattaa olla ristiriidassa yhtiön arvojen kanssa.

Taloudellisesti merkittävä investointi on herättänyt myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kiinnostuksen. Trump sanoi kesällä, että puolustusministeriön tulisi katsoa hanketta tarkemmin.

Puolustusministeri Mark Esperin mukaan kilpailutus toteutettiin reilusti ilman ulkopuolista painostusta, uutistoimisto AP raportoi.

Yhdysvaltojen asevoimien puolustushaarojen yhteinen pilvipalveluhanke (Joint Enterprise Defense Infrastructure) tunnetaan lyhenteellä JEDI. Sen tarkoitus on saada asevoimien lukuisat eri tietojärjestelmät analysoimaan ja vaihtamaan informaatiota saumattomasti.

Työmarkkinoilla piti olla rauhallista ja selkeää, kun demarit ovat hallituksessa –niin on perinteisesti uskottu.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen syksy alkoi hyvin, kun se päätti aktiviimallin kuoppaamisesta ensi vuoden alusta lähtien. Aktiivimalli suututti oman kannattajakunnan ja siivitti osin demarit valtaan viime keväänä.

Mutta Postin lakkoon luisuneet työehtoneuvottelut sotkivat kaiken.

Valtionyhtiö Postin hallituksessa seurattiin kauhulla, kun omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) vaihteli median haastatteluissa hattua eestaas Postin omistajasta työväenliikkeen edustajaksi.

Paateron roolipeli jäi epäselväksi lakkolaisillekin. Rinteen esikunta sai seurata suorasta verkkolähetyksestä, kuinka lakkolaiset kajauttivat eduskunnan portailla uudelleensanoitetun lastenlaulun Täti Monikasta:

On meillä hauska täti tuo täti Paatero kun täti pettää duunarin on näky komea, kas näin kääntyy takki, takki kääntyy näin.

Mikä on hallituksen viesti Postin hallitukselle?

Kummallekaan Postin työriidan osapuolelle ei torstaihin mennessä tuntunut selvinneen, mitä hallitus haluaa ja mitä se on eri vaiheissa Postin hallitukselle tai työntekijöille luvannut. Rinteen esikunnassa aivan ilmeisesti uskottiin, että Paateron kahden hatun taktiikka toimii.

Työntekijöitä edustavan Posti- ja logistiikka-alan unionin (PAU) puheenjohtajan Heidi Niemisen ehdottomuus oli jo alkusyksystä hallituksen tiedossa. PAU ei tee työehtosopimusta ennen kuin syyskuun alussa Postin tytäryhtiöön siirrettyjen pakettilajittelijoiden kohtalo on ratkaistu. Pysyvästi, ei väliaikaisesti.

Rinne sanoo, että hallitus esti kesällä 9 000 Postin työntekijän siirron halvempaan Teollisuusliiton sopimukseen, mutta kumpikaan, Rinne tai Paatero ei ole uskottavasti selittänyt, miksi 700 pakettilajittelijan siirtoa Postin tytäryhtiöön ja halvempaan työehtosopimukseen ei ole estetty.

Zitting haukkui valtakunnansovittelijan

Sosiaalidemokraateilla on Postin sotkuisessa työriidassa paljon pelissä. Puolueen kannatusluvut ovat alamäessä. Aktiivimalli- ja kiky-kohujen jälkeen demarihallitus ei voi jäädä kiinni palkansaajien työehtojen heikentämisestä, mutta niin vain valtionyhtiö Postissa tapahtui.

Pilkkalaulut ja sekavaksi käynyt julkisuuskuva vaativat nopeita toimia.

Aluksi työnnettiin sivuun valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala. Merimiesunionin puheenjohtaja Simo Zitting pohjusti jo viime viikolla tulevaa haukkumalla sovittelija Piekkalaa onnettomaksi, noviisiksi ja amatööriksi.

Kulisseissa apuun oli suostuteltu neljä entistä työmarkkinavaikuttajaa: Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen, Palvelualojen ammattiliiton (PAM) entinen puheenjohtaja Ann Selin sekä työnantajakeskusjärjestön entiset konkarineuvottelijat Lasse Laatunen ja Jukka Ahtela.

Heillä on sunnuntaihin asti aikaa löytää ratkaisu, joka laukaisee Postin työehtoriidan pattitilanteen. Jos he eivät onnistu, tukilakot pysäyttävät maanantain vastaisena yönä muun muassa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen ja häiritsevät lento- ja laivaliikenteen kuljetuksia.

Pääministerin kova lupaus

Pääministeri Antti Rinne vaikeutti nelikon tehtävää tokaisemalla torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että työehtoshoppailu loppuu tästä maasta. Hän myös vakuutti, että 700 pakettilajittelijan työehdot turvataan.

Toisin sanoen nyt tehtävässä sovintoesityksessä ei vain pyyhkäistä pakettilajittelua sopimuksesta toiseen vaan luodaan pohjat vastaaville työehtoshoppailuriidoille.

Vaikka shoppailijana ovat työnantajat, on palkansaajillakin lusikkansa sopassa. Shoppailusta aiheutuu alinomaan myös järjestökiistoja. Jäsenistöä shoppaillaan samoilla apajilla, kuten Postin tapauksessa PAU ja Teollisuusliitto tekivät.

Postin työehtoshoppailun taustalla kiistellään suomalaisen työmarkkinamallin tulevaisuudesta.

Työntekijäpuolen etu olisi säilyttää isot kokonaisuudet. Palkansaajat haluaisivat pitää kiinni jonkun sortin keskitetystä työehtoneuvottelusta, joka turvaa parhaiten myös yleissitovuuden.

Työnantaja haluaa pilkkoa työmarkkinoita, sopia liittokohtaisesti ja paikallisesti työehdoista ja palkoista. Perusteena on digitalisointi ja nopeasti muuttuvat markkinat. Tavoitteena on halvemmat ja joustavammat työsopimukset.

Työtuomioistuimen presidentin tehtävästä viime vuonna eläkkeelle jäänyt Jorma Saloheimo sanoo, ettei hän keksi miten työehtoshoppailu saataisiin loppumaan.

Saloheimo sanoo Ylen haastattelussa, että shoppailun lopettaminen lakiteitse johtaisi vapaan markkinatalouden ja EU-direktiivien rikkomiseen.

Siinä on neljälle viisaalle pohtimista.

Lue lisää:

Pääministeri ilmoitti laittavansa työehtoshoppailun kuriin – Tässä yksi ehdotus, joka hallituksen kannattaisi tsekata

Rinne eduskunnassa: Posti halusi siirtää 9 000 työntekijäänsä uuteen työehtosopimukseen, hallitus torppasi aikeet

Ministeri Paateron lääke postilakkoon: Neljä selvityshenkilöä yrittää viikonlopun aikana ratkaista umpisolmun – PAU:n ja Postin pyynnöstä