Jalkapallon juniorivalmentajat odottavat nyt kiihkeästi, miten Huuhkajien menestys tuo uutta potkua ja konkreettista hyötyä myös ruohonjuuritasolle.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen eli Huuhkajien historiallisen EM-kisapaikan juhlinta huipentui tiistaina kansalaistorilla Helsingissä. Kisapaikkasta on riemuittu ympäri maata runsaan viikon ajan.

Samaan aikaan jalkapallojunioreiden harjoitukset ovat pyörineet täysillä sadoissa Palloliiton jäsenseuroissa kuten lahtelaisessa FC Kuusysissä.

9-vuotiaat pojat pelaavat pienpeliä tekonurmikentällä muutaman lämpöasteen kelissä. Miesten maajoukkueen menestys on joukkueessa huomattu.

– Kyllähän pojat seurasivat Huuhkajien peliä tarkasti viime viikolla. Käytiin sitä peliä läpi, mitä se tarkoittaa. Kerroin pojille, että itse olen odottanut arvokisapaikkaa 44 vuotta, kun heidän täytyi odottaa vain yhdeksän , sanoo FC Kuusysin vuonna 2010 syntyneiden vastuuvalmentaja Sami Karvonen.

Lahtelaisseurassa tytöt ja pojat pelaavat eri ikäkausijoukkueissa. Kuusysillä on myös muun muassa naisten ja miesten joukkueet. Kesän futiskouluissa nuorimmat ovat 5-vuotiaita.

Kuusysissä on 120–140 valmentajaa. Päätoimisia on Karvosen lisäksi muutama. Seura tarjoaa uusille valmentajapolun ja mahdollisuuden kouluttautua.

– Valmentajien rahallinen korvaus on vielä valitettavasti pieni, vaikka meillä on mielestäni ihan hyvä tilanne.

Menestysmiljoonia valmennuksen kehittämiseen

Huuhkajien pääsy ensi kesän EM-kisoihin tuo Palloliitolle runsaat 9 miljoonaa euroa.

Joukkuebonusten ja muiden kulujen jälkeen menestyspotista jää arviolta noin puolet eli neljä miljoonaa euroa sellaista rahaa, jolla voi kehittää koko jalkapallotoimintaa, josta ruohonjuuritaso on yksi osa. Rahojen käyttökohteet tarkentuvat ensi kevään aikana.

– Haluamme, että jokaisella jalkapalloa harrastavalla lapsella ja nuorella on osaava ja koulutettu valmentaja. Tähän suuntaan mennään myös jatkossa, sanoo Palloliiton seurapalvelujohtaja Timo Huttunen.

FC Kuusysin Sami Karvonen ottaisi mielellään liiton tukea seuran arjen pyörittämiseen.

– Jos saisimme tukea seuratasolle, niin meillä olisi mahdollisuus palkata nykyistä enemmän päätoimisia valmentajia. Voisimme liikuttaa enemmän pelaajia ja laatu paranisi.

Nyt valmennuskulut katetaan harrastusmaksuilla eli lasten vanhempien kukkaroista.

– Tuki voisi auttaa pitämään maksut tasolla, että kaikilla olisi varaa harrastaa, sanoo Kuusysin lapsiurheiluvaihetta koordinoiva Karvonen.

Palloliitto panostaa seuroihin

Palloliitto on viime vuosina uudistanut organisaatiotaan. Tavoitteena on siirtää lisää resursseja kentälle ja seuroihin.

Liitto tukee lahjakkaiden pelaajien talenttivalmennustavähän yli 20 seurassa yhteensä noin 750 000 eurolla vuodessa. Lahdessa tätä tukea saa FC Reipas yhdessä FC Lahden kanssa vuosina 2020–2021.

– Uskomme kohdennettuihin panostuksiin. Jos tuki jaetaan hyvin pieniin osiin, niin silloin ei ole mahdollisuutta varmistaa tuen laatua ja vaikuttavuutta, Palloliiton seurapalvelujohtaja Timo Huttunen kertoo.

Lahtelainen Harri Kampman on kokenut valmentaja, jonka koutsaamissa joukkueissa 1990-luvulla pelasivat muun muassa Jari Litmanen ja Sami Hyypiä.

Nyt Kuusysin urheilutoimenjohtajana työskentelevä Kampman haluaa seuroihin lisää osaavia valmentajia ja tähän työhön Palloliiton tukea.

– Tarvitaan lisää päätoimisia valmentajia. Liitolta haluaisin myös tukea lahjakkaisen nuorten pelaajien valmentamiseen. Tällaisia talenttivalmentajia kaivattaisiin enemmän jo 11–12 -vuotiaille pojille ja tytöille.

Kampman tiivistäisi nuorten maajoukkuevalmentajien ja seurojen välistä yhteistyötä sekä tiedonjakamista.

– Palloliiton tehtävänä on myös huolehtia, että tuorein valmennustieto tulee seurojen käyttöön.

Valmentajien vaihtuvuus ja suuret ryhmäkoot vaativat toimintaa

Jalkapallon juniorivalmentajat -yhdistyksen puheenjohtaja Erkko Meri käyttäisi liiton lisätukea ainakin osaamisen kehittämiseen. Hänen mielestään seuroilta pitää kerätä palautetta, miten uusi valmennuskoulutusjärjestelmä on toiminut. Lisäresurssien avulla on mahdollista kehittää valmennuskoulutusten sisältöä ja rakenteita.

Käpylän Pallossa valmentavan Meren mielestä suomalaiset valmentajat tarvitsevat vaikutteita myös ulkomailta.

– En pitäisi lainkaan huonona vaihtoehtona, että Palloliitto käynnistäisi neuvottelut kansainvälisestä koulutusyhteistyöstä esimerkiksi Kölnin, Liverpoolin tai Lissabonin yliopistojen kanssa, jos resurssit antavat tähän mahdollisuuden.

Noin kaksi vuotta sitten perustettu juniorivalmentajatyhdistys syntyi Meren ja hänen kumppaniensa turhautumisesta suomalaiseen juniorifutiskeskusteluun.

Vaikka seurojen ja Palloliiton vuoropuhelu on Meren mielestä parantunut viime vuosina, treenikentillä riittää vielä suuria haasteita. Monessa seurassa joukkueiden koko on suuri.

– Vaarana on, että toistojen määrä jää pieneksi, suurin osa harjoitteluajasta menee jonottamiseen ja pelaajan valmentajalta saama huomio on minimaalinen. Tällöin jalkapallovalmentaminen on vain massojen summittaista liikuttamista, ei pelaajien opettamista.

Uusien valmentajien houkuttelu vaatii seuroilta jalkapallon ja valmentamisen arvostamista. Seurojen pitäisi huolehtia nykyistä paremmin omista valmentajistaan sparraamalla.

– Jos valmentajat vaihtavat jatkuvasti seuraa, seurakulttuuri kehittyy hitaasti ja vaihtuvuus syö voimia toiminnan kehittämisestä, Meri arvioi.

Postikiistaa ratkova selvitysryhmä jatkaa tänään aamupäivästä työtään muun muassa osapuolten kuulemisella.

Selvitysryhmässä mukana oleva eläköitynyt EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen kertoi lauantaiaamuna STT:lle, että kaikkia osapuolia on nyt kuultu, ja nyt on kyse siitä, kuullaanko vielä joitakuita "lisähenkilöitä".

– En osaa sitä sanoa, missä ajassa saadaan esitystä, mutta näiden tukilakkojen takia täytyisi tietysti saada pöytä putsattua kaikilta osin huomenna.

Aiemmin Laatunen sanoi, että valmista pitäisi saada kolmessa päivässä. Selvitysryhmä aloitti työnsä eilen.

– Eilinen päivä meni kokonaan kuulemisissa. Sitten vasta, kun on kaikki kuultu, ruvetaan keskenämme pohtimaan, mitä voisi tehdä.

Laatusen mukaan neuvotteluissa on kuultu nyt muun muassa Palvelualojen työantajat Paltaa, Postia, Posti Palvelut Oy:tä, Medialiittoa, Teollisuusliittoa ja valtion omistajaohjausta.

Maanantaina häämöttävät tukilakot

Selvitysryhmän jäsenet ratkovat 700:aa pakettilajittelijaa koskevaa kiistaa, joka on ajanut postialan työehtosopimusneuvottelut umpikujaan. Posti siirsi syksyllä noin 700 pakettilajittelijaa tytäryhtiöönsä Posti Palvelut Oy:hyn ja Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin, mitä ammattiliitto PAU ei hyväksy.

Selvitysryhmään kuuluvat Laatusen lisäksi työmarkkina-asiantuntija Jukka Ahtela, SAK:n ex-puheenjohtaja ja entinen työministeri Lauri Ihalainen sekä Palvelualojen ammattiliiton PAMin entinen puheenjohtaja Ann Selin.

Jos työriitaa ei saada viikonlopun aikana ratkaistua, alkavat maanantaina tukilakot, jotka vaikuttavat monin tavoin ihmisten liikkumiseen ja arkeen. Useat liitot ovat ilmoittaneet tukitoimista postilaisten työtaistelulle.

PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen on aiemmin sanonut, että ratkaisu pitää löytää sekä pakettilajittelijoiden tilanteeseen että PAUn ja Paltan työehtosopimusneuvotteluihin, jotta postilaisten lakko ja erilaiset tukilakot loppuvat. Sopu pakettilajittelijoiden asemasta ei siis yksinään riitä työtaistelutoimien päättymiseen.

Toimittaja Amir Tohid Fazel oli Ruotsissa Iranin ulkoministerin delegaatiossa, kun puhelin värähti.

Viesti oli kohtalokas.

– Ota välittömästi yhteyttä perheesi ja varoita heitä. He ovat vaarassa.

Fazel ymmärsi heti, että nyt on tosi kyseessä.

Neljä siviilipukuista turvallisuuspalvelun miestä oli juuri etsinyt häntä hänen työpaikaltaan Iranin pääkaupungissa Teheranissa. Uutistoimisto Mojiin ilmaantuneilla miehillä oli ollut pidätysmääräys, ja Fazel, tiesi miksi.

Kuukautta aiemmin hän oli julkaissut tulenaran uutisjutun. Useilla Iranin johtohahmoista epäiltiin olevan kansalaisuus tai oleskelulupa myös Iranin vastustamissa maissa kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Fazelin julkaisemalla listalla nimettiin presidentti ja liuta muita korkea-arvoisia poliitikoita. Vara-presidentin kansliasta tulikin pian pahaenteinen varoitus listan julkaisijoille, kertoo Fazel.

Kokeneena politiikan toimittajana hän oli silti päässyt mukaan Iranin ulkoministerin Mohammed Javad Zarifin pohjoismaiselle kiertueelle Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan.

Elettiin elokuun loppua. Fazel ei saanut nukuttua. Teheranista tullut viesti tarkoitti, että Iranissa häntä odottaisi pitkä vankeustuomio, ehkä jopa teloitus.

Fazel tuskaili. Jos hän pakenisi Iranin hallintoa, hänen perheensä voisi joutua vaaraan.

Hän päätti silti loikata.

Kymmeniä turvamiehiä matkassa

Seuraavana aamuna avautui tilaisuus. Aamiaisen jälkeen Fazel sanoi turvamiehille menevänsä ulos polttamaan savukkeen.

Ulkona hän otti jalat alleen eikä pysähtynyt yli kymmeneen minuuttiin. Sen jälkeen hän tuhosi puhelimensa sim-kortin, vaihtoi vaatteet, pysäytti taksin ja aneli, että kuljettaja veisi hänet lähimmälle poliisiasemalle.

Fazel kertoo, että hänen pakonsa oli uhkarohkea. Iranin ulkoministeriön delegaatioon kuului kymmeniä turvamiehiä, ja matkalla mukana olleet lehdistön edustajat olivat tiukassa valvonnassa.

Fazel on ollut toimittaja jo parikymmentä vuotta hallituksen eri medioissa Hänen viimeisin työnantajansa, valtiollinen uutistoimisto Moj edustaa hallinnon vanhoillista siipeä.

Fazel kertoo silti osallistuneensa myös uudistusmielisten toimintaan, muun muassa kahdeksan vuotta kotiarestissa olleen Mehdi Karroubin presidentinvaalikampanjaan. Hän sanoo myös asuneensa Turkissa, mutta joutuneensa palaamaan Iraniin taloudellisista syistä.

Tapaus käsitellään Suomessa

Yle haastatteli Fazelia puhelimitse. Haastatteluhetkellä hän oli Suomessa, sillä hän hakee täältä turvapaikkaa.

Dublin-säännösten mukaan Fazelin hakemus käsitellään Suomessa eikä Ruotsissa, koska hänen Euroopan matkansa osana Iranin ulkoministerin delegaatiota alkoi Suomesta.

Haastattelussa Fazel halusi puhua paitsi omasta tapauksestaan, myös Iranin tilanteesta.

Viikon ajan ihmiset ovat uhmanneet turvallisuusjoukkoja katumielenosoituksissa kymmenissä kaupungissa. Lähtölaukaus mielenosoituksille oli polttoaineiden raju hinnannousu. Köyhyys on yleistä, Amir sanoo, ja noin 50 miljoonaa ihmistä on taloudellisen avun tarpeessa.

Luotettavien tietojen saaminen protestien uhriluvuista on vaikeaa, koska internet suljettiin mielenilmausten aikana. Mielenosoitusten ensimmäisinä päivinä ainakin sata mielenosoittajaa sai ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan surmansa.

Fazel jakaa Ylelle mielenosoittajien kuvaamia kännykkävideoita poliisien kovista otteista. Hänen äänensä murtuu, kun hän kertoo tapetuista ihmisistä.

Hän uskoo ainakin kolmensadan mielenosoittajan saaneen surmansa mielenosoitusten ensimmäisen viikon aikana.

Loikkaus oli kansainvälinen uutinen

Uutinen Fazelin loikkauksesta levisi elokuussa nopeasti maailmalle yhdysvaltalaista uutiskanava CNN:ää ja New York Timesia myöten.

Tarinan tultua julki osa iranilaisista kyseenalaisti Fazelin uskottavuuden sosiaalisessa mediassa. He eivät uskoneet, että parikymmentä vuotta hallituksen medioissa työskennellyt katkaisisi välinsä hallintoon.

Jotkut ovat syyttäneet Fazelia jopa vakoojaksi, koska hän on työskennellyt myös kovaa linjaa edustavan vallankumouskaartin mediassa.

– Minua vastaan hyökätään kaikilta suunnilta. Vanhoilliset sanovat minun kuuluvan oppositioon, oppositio sanoo minun kuuluvan vanhoillisiin. Ne jotka ymmärtävät Irania, ymmärtävät tämän, Fazel sanoo.

Fazel kertoo, ettei hän suunnitellut pakoa ennen matkaa, mutta kun hän kuuli turvallisuuspalvelun etsinnöistä, hän tiesi olevansa suurissa vaikeuksissa.

– Ymmärsin, että joutuisin pelinappulaksi pitkään jatkuneissa poliittisissa valtapeleissä. Iranissa on useita turvallisuuspalveluita, joilla on eri intressit, hän sanoo.

Fazel uskoo, että ajojahdin taustalla on hänen juttunsa poliitikkojen mahdollisista kaksoiskansalaisuuksista, jonka hän julkaisi noin kuukausi ennen matkaa Pohjoismaihin.

Fazel kertoo, että hän sai listan epäillyistä poliitikoista parlamentin edustajalta. Listalla nimettiin presidentti Hasan Rouhani ja hänen hallintoonsa kuuluvia henkilöitä: varapresidentti, ministereitä ja muita korkea-arvoisia vaikuttajia. Rouhani kuuluu Iranin uudistusmieliseen siipeen.

Iranin parlamentissa vanhoilliset ovat monta kertaa hyökänneet poliittisia vastustajiaan kohtaan väitteillä kaksoiskansalaisuudesta. Useat poliitikot ovat opiskelleet Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Presidentti Rouhani ja muut syytetyt ovat kieltäneet syytökset kaksoiskansalaisuudesta valheina.

Fazelin mukaan varapresidentin kanslia on uhannut listan julkaisijoita.

"Korruptoitunut diktatuuri"

Fazel ei säästele sanojaan, kun hän puhuu Iranin islamilaisesta tasavallasta. Se on hänen mukaansa korruptoitunut, naisten oikeuksia polkeva uskonnollinen diktatuuri, joka ei välitä kansalaisistaan.

– Kenellekään ei voi tulla yllätyksenä, että halusin katkaista välit Iranin uskonnolliseen ja korruptoituneeseen diktatuuriin, Fazel toteaa.

Iranissa valtaa pitävät vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen perilliset. Korkeinta valtaa on vuodesta 1989 pitänyt uskonnollinen johtaja Ali Khamenei. Monimutkaisessa poliittisessa järjestelmässä valtakeskittymiä on useita.

Iranin luonnonrikkaudet ovat valtavat. Esimerkiksi öljy- ja kaasuesiintymät ovat maailman suurimpia. Eri poliittiset ryhmittymät taistelevat vallasta, koska valta tuo mukanaan rikkauksia.

Fazel sanookin korruption ja nepotismin olevan Iranin suurimpia ongelmia.

– Työläisen kuukausipalkka on Iranissa reilut sata dollaria. Samaan aikaan he näkevät, kuinka poliitikkojen lähipiiri varastaa miljoonia.

Iranin noin 80 miljoonan väestöstä suuri osa on nuorta. Työttömyys on laajaa, koska talouspakotteet ovat eristäneet maan maailmanmarkkinoista.

Fazel toivoo, että EU tuomitsisi herkemmin Iranin hallinnon.

Pelkää henkensä puolesta

Fazel kertoo pelkäävänsä turvallisuutensa puolesta myös Suomessa. Hän olisi toivonut itselleen poliisivartiota.

– Tunnen itseni turvattomaksi, koska tiedän islamilaisen tasavallan toimintatavat. He ovat tehneet salamurhia myös Euroopassa, Fazel sanoo.

Hän on äärimmäisen huolestunut vaimostaan ja lapsestaan, mutta ei halua provosoida tilannetta sanomalla muuta kuin sen, että turvallisuusviranomaiset ovat ahdistelleet heitä. Vaimo on esimerkiksi erotettu työpaikastaan, Fazel sanoo.

Iranin hallinnon tiedetään hiljentäneen ulkomailla olevia toisinajattelijoita ja toimittajia uhkaamalla heidän perheitään Iranissa.

Fazel ei halua ajatella, mitä tapahtuisi, jos häneltä evättäisiin turvapaikka.

– Islamilainen tasavalta ei tunne armoa vastustajiaan kohtaan. Iranin suurlähetystö Ruotsissa syytti minua maanpetoksesta. Siitä saa pitkän vankeustuomion, hän sanoo.

– Olen myös kannustanut ihmisiä vastustamaan hallinnon sortoa kotimaassani. Samaan syyllistyneitä on teloitettu Iranissa. Se voi olla minunkin kohtaloni, Fazel miettii.

Lisää aiheesta:

Iran on yhä taitavampi sulkemaan yhteydet ulkomaailmaan – Netin katkaiseminen on yleistyvä keino levottomuuksien tukahduttamiseksi

Amnesty: Yli sadan pelätään kuolleen Iranin bensalevottomuuksissa

Trumpin pakotteet sekoittivat iranilaisperheen raha-asiat – "Nyt meillä ei ole varaa edes korjauttaa jääkaappia"

Kuinka monta tuntia päivästä kuluu katse älylaitteen näytöllä? Useimmilla meistä aika monta, ja sen takia ei ole samantekevää, millaisessa asennossa laitetta käyttää.

Moni nuori ei tunnista enää hyvää ryhtiä. Yksi syy siihen voi olla runsas älypuhelimen käyttö. Puhelinta selataan usein etukumarassa asennossa, jossa hartiat ja pää työntyvät eteen. Hyvässä ryhdissä taas lantio, hartiat, niska ja pää ovat samassa suorassa linjassa.

Liikunnan harrastaminenkaan ei takaa hyvää ryhtiä.

– Vastaanotolla käy urheilevia nuoria, joista oikea ryhti tuntuu hassulta tai oudolta. Keho on niin tottunut etukumaraan asentoon, sanoo fysioterapeutti Jenni Päivänurmi-Vinni Fysiokselta Joensuusta.

Hänen mukaansa jo nuorilla saattaa olla nähtävissä niskassa “emännänkyhmy” eli niskanikamien työntyminen esiin.

Yhä useampi nuori hakeutuu fysioterapiaan niska- ja hartiaseudun vaivojen vuoksi. Myös tutkimusten mukaan niskavaivat näyttävät yleistyneen koululaisilla.

Kännykän käytön ja niskavaivojen yhteydestä ei ole vielä olemassa laajaa, tuoretta tutkimusta. Se kuitenkin tiedetään, että etukumara asento lisää painetta kaularangan nikamissa. Puhelimen selailu huonoissa asennoissa voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, niskavaivoja ja sormien tunnottomuutta.

Listasimme viisi vinkkiä ryhdin kohentamiseen ja kännykkä-niskan hoitoon ja ehkäisyyn.

1. Etsi suora ryhti peilin avulla

Oikea ryhti kannattaa etsiä peilin avulla. Etsi ensin tuki keskivartaloon. Pyöräytä sen jälkeen hartiat suoraan linjaan. Muista kuitenkin tuki ylävatsan lihaksista, ettei rintakehä avaudu liikaa. Niskan saa suoraan linjaan vetämällä kevyesti leukaa kohti rintaa.

Hyvässä ryhdissä kehon eri palikat ovat nätisti päällekkäin, eikä mikään kehon osa kuormitu liikaa. Asento saattaa tuntua äkkiseltään kummalliselta, jos et ole tottunut siihen.

Ryhtiin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä jos keho on jatkuvasti huonossa asennossa, se alkaa oireilla ennemmin tai myöhemmin. Harjoittele suoraa asentoa pitkin päivää, jotta siitä tulee tapa.

2. Erityisesti yläselän lihakset kaipaavat treeniä

Kännykkä-niskan ehkäisyssä ja hoidossa yläselän lihasten vahvistaminen on erityisen tärkeää. Jos olet viettänyt paljon aikaa etukumarassa, selän lihaksisto saattaa olla venyttynyt.

Yläselän vahvistaminen onnistuu helposti päinmakuulla. Pyöräytä ensin olkanivelet vartalon viereen. Sen jälkeen nosta vielä kevyesti käsiä ja purista lapoja yhteen. Palaa alkuasentoon ja toista 8–12 kertaa.

3. Niska vahvistuu pienellä liikkeellä

Yläselän lisäksi myös niskaan tarvitaan lisää voimaa. Niskan venyttelystä ei yleensä ole apua kännykkä-niskan hoidossa, sillä etukumarassa asennossa lihakset ovat jo valmiiksi venyttyneet. Tällä liikkeellä vahvistat niskan lihaksia.

Pyöräytä ensin päinmakuulla hartiat suoraan asentoon ja aktivoi lapatuki. Nosta sen jälkeen nenää lattiasta suoraan ylöspäin niin, että saat tuntuman kaksoisleuasta. Pidä varasi, ettei niska kallistu taaksepäin, vaan se pysyy mahdollisimman suorana ja pitkänä. Rintakehä ei juuri liiku maasta. Toista 8–12 kertaa.

4. Etupuoli tarvitsee venytystä

Jos ryhti on päässyt lysähtämään, rinnan puolen lihakset kaipaavat venytystä. Rintaa on helppo venyttää seinää vasten. Siirrä kättä eri kulmiin, niin saat venytyksen tuntumaan laajasti rintakehän eri osissa. Varo, etteivät hartiat nouse korviin.

5. Vaihda asentoa ja nosta puhelin nenän korkeudelle

Pidä huoli, ettet jumita älylaitteelle moneksi tunniksi. Joka tapauksessa asentoa kannattaa vaihdella myös silloin, kun katse on kännykässä. Niska kiittää, kun kohotat puhelimen nenän korkeudelle. Kädet kannattaa pitää lähellä vartaloa, ja toisella kädellä voi myös tukea kännykkää kannattelevaa kättä.

Tuolissa istuessa muista hyvä ryhti, joka rakentuu istuinkyhmyjen päälle lantiosta alkaen. Aina puhelinta ei tarvitse pitää kädessä, vaan sitä pystyy käyttämään myös lattialla ja vaikkapa samalla venyttelemään lihaksia.

Oletko huomannut puhelimen käytön vaikutukset ryhtiin? Osallistu keskusteluun klo 22:een asti.

Lue myös:

Ajattelitko pitää etätyöpäivän? Vietä se vaikka kalsarit jalassa, mutta muista nämä 6 asiaa

Professori: Älylaitteen äärellä kyyristelevässä lapsessa piilee terveyspommi

Ei mulkeroille. Näin mainostaa Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT itseään uusille opiskelijoille. Sosiaalisessa mediassa kiertänyt kuva kiteyttää LUTin rehtorin Juha-Matti Saksan mukaan yliopiston ilmapiirin.

– Olin aivan liekeissä kun näin kuvan. Jos pystyy täydellisesti kiteyttämään kahdella sanalla sen, mitä me olemme, niin se oli siinä.

Saksa määrittelee mulkeron asenteen kautta.

– Täydellinen ei-mulkero on ihminen, joka pystyy ratkaisemaan viheliäisiä ongelmia. Mulkero taas on tyyppi, joka näkee pelkästään ongelmia.

LUTin opiskeluilmapiiri on Suomen ekonomeille vuonna 2017 tehdyn kyselyn mukaan Suomen paras. Suomen ekonomien vuonna 2017 tekemään kyselyyn vastasi lähes vastavalmistunutta 1 600 ekonomia.

– Täällä on positiivinen pöhinä. Vaikka maailmassa on kaikenlaisia ongelmia, porukka tuntuu ratkaisevan niitä, rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

Värikäs mainonta ei hetkauta

Rehtori Juha-Matti Saksan mukaan Ei mulkeroille -kuva on otettu hyvin vastaan.

– Siitä on tullut pääasiassa positiivista palautetta. Toisaalta jos ilmoittaa ääneen olevansa eri mieltä, silloin ilmoittaa kuuluvansa mulkeroitten joukkoon. Sekin voi hieman hillitä palautteen antamista.

Yliopiston opiskelijat ovat rehtorin kanssa samaa mieltä.

– Minusta se on värikästä ja hyvää viestintää. Nykyisin yliopistoilla on aika kova kilpailu, niin jollain tavalla täytyy erottua. Tämä on aika erottuva muista yliopistoista, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY:n hallituksen puheenjohtaja Pia Etelävuori sanoo.

Viidennen vuoden tietotekniikan opiskelija Kuisma Närhi ei yllättynyt kuvasta.

– Onhan LUTilla ollut aina värikkäämpi markkinointi kuin muilla yliopistoilla. Ajattelin, että tämä on vain uusin pitkässä sarjassa.

Opiskelijat eivät ole huolissaan siitä, että joku pahoitaisi mielensä kuvasta.

– Kaikesta voi pahoittaa mielensä, mutta tästä ei ole tarvetta, kuudennen vuoden sähkötekniikan opiskelija Aleksi Simola pohtii.

Rehtori Juha-Matti Saksan mukaan sana mulkero onkin itseasiassa kaunisteltu muoto.

– Alunperin siinä oli paljon rumempi termi.

Opiskeiljoista kilpaillaan

Yliopistojen välillä on Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspolitiikan asiantuntija Jani Kykkäsen mukaan kova kilpailu opiskelijoista.

– Kilpailua on mielestäni aina ollut, joten se ei ole sinänsä uusi asia. Jollain tavalla pitää houkutella ne parhaat opiskelijat.

Kykkänen uskoo, että kaikki yliopistot haluavat parhaat opiskelijat.

– Ajatellaan, että he valmistuvat sutjakkaasti ja tuottavat hyviä tuloksia. Heillä on myös todennäköisesti edellytykset jatkaa tutkijan työhön.

Kykkänen ei hätkähdä LUTin räväkkää mainosta.

– Yliopiston tuntien sen perinne on tehdä aika räväkkää mainontaa. Yliopistot tekevät brändityötä, joten niiden pitää kiinnittää huomiota ja kertoa mitä kaikkea huippuja asioita siellä on.

LUTin rehtorin Juha-Matti Saksan mielestä yliopistot ympäri maailmaa ovat hyvin konservatiivisia.

– Perinteisesti yliopistot ovat aika varovaisia siinä, mitä voi sanoa. Yliopistoissa tehdään tiedettä ja tiede perustuu sellasten asioiden tekemisiin, mitä ei ole olemassa tai mikä on mahdotonta. On monenlaisia tyylejä, miten siitä viestitään ulospäin.

Saksa luottaa siihen, että LUT:issa osataan tehdä myös jatkossa hyvää viestintää.

– Meidän rohkeus ei synny ulkopuolelta, että joku tulee kertomaan mitä me olemme.

Etenkin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia on syytä korottaa jonkin verran, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) Ylen Ykkösaamussa.

Nykyisellä hallituskaudella on tekeillä seksuaalirikoksia koskevan lain uudistus.

– Mielipiteeni on se, että voitaisiin varmasti jonkin verran korottaa rangaistusasteikkoa varsinkin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten osalta.

Viime aikoina otsikoihin on noussut tapauksia, joissa seksuaalirikoksia tapahtuu internetin välityksellä tai tekijä on löytänyt uhrin netin kautta.

Henriksson sanoo, että lainsäädännön uudistamisessa myös netin rooli rikoksissa otetaan uudelleen tarkasteluun.

– Myös sellaista on tapahtunut, että raiskaus välitetään netissä toiselle henkilölle. On aivan hirvittävää, että joku voi tilata toiselta ihmiseltä raiskauksen ja sen välittämisen netissä.

Kyse on ollut tapahtumista, joissa tekijä ja katsoja – joka myös syyllistyy rikokseen – asuvat eri puolilla maailmaa. Mitä uhreihin tulee, sanoo Henriksson puhuvansa nyt lapsista.

Henrikssonin tiedossa ei ole, että vastaavaa olisi tapahtunut Suomessa.

– Poliisilla voi olla tarkempaa tietoa, mutta itse en ole tällaisesta kuullut.

– Kansainvälisellä yhteistyöllä ja poliisin avulla on pyritty tällaista suitsimaan ja toisinaan jopa saatu yhteys uhriin, Henriksson sanoo ja lisää Suomen olevan mukana eri maiden viranomaisten yhteistyöverkossa vastaavan kaltaisen kansainvälisen hyväksikäytön ehkäisemisessä.

Henriksson ei osaa vastata siihen, millaista muutosta lakiin tarvittaisiin verkossa leviävän materiaalin osalta, esimerkiksi tapauksissa, joissa rikos tapahtuu ensin ja materiaalia leviää myöhemmin verkkoon.

– Lähden siitä, että rikoslain uudistamistyöryhmä käy kaiken läpi. Siihen saadaan palata.

"Suostumuksen puute lisättävä lakiin"

Lisäksi Henrikssonin mukaan raiskausta koskevaa lakipykälää täytyy muuttaa. Asiasta on puhuttu heti hallituksen kesken kauden alussa.

– Olemme hallituksen sisällä päättäneet lakimuutoksen tekemisestä. Jos suostumus puuttuu, kyseessä on myös silloin raiskaus.

– Sanan ei pitää tarkoittaa ei.

Ministeri sanoo, että työryhmä tarkastelee esimerkiksi Ruotsin mallia, kun raiskausta koskevaa lakipykälää muutetaan.

23.11.2019 kello 12:45: Täsmennys: Oikeusministeri Henriksson halusi täsmentää verkon välityksellä tapahtuvaa lapsen raiskausta käsitteleviä sitaattejaan. Sitaatit löytyvät jutun keskivaiheilta.

Lue lisää:

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämisessä on menty Suomessa paljon eteenpäin – "järkyttävän pitkät" oikeusprosessit silti häpeäpilkku

Miten toimia, kun lapsi tai nuori törmää sosiaalisessa mediassa seksuaalisiin kuviin? Katso tästä vinkit vanhemmille ja lapsille

Mies tuomittiin Ruotsissa netin välityksellä tehdyistä raiskauksista – uhreja toisella mantereella

Halu tehdä kovaa tulosta on yksi syy siihen, että Suomessakin miesvaikuttajat alkavat irtisanoutua miespaneeleista. Näin arvioi Talouselämän uutispäällikkö Mirva Heiskanen Ylen aamun Viimeinen sana -keskustelussa. Voit katsoa keskustelun klikkaamalla ylläolevaa kuvaa. Rahan lisäksi arvoilla on merkitystä.

– Suomessa tasa-arvo kuuluu arvopohjaan ja on sinänsä tärkeää, mutta on hyvin paljon kyse myös rahasta. Moni yritys on tajunnut, että ei riitä että katsotaan vain miesporukkaa. Pitää katsoa monipuolisesti, mistä parhaat tekijät löytyvät, Heiskanen sanoi.

Teknologiavaikuttaja Taneli Tikka ja Slushin pomo Andreas Saari kertoivat alkuviikolla, että he eivät enää mene miespaneeleihin eli keskusteluihin, joissa kaikki osallistujat ovat miehiä. Joukko miesprofessoreita liittyi heti mukaan.

Vaikutteet on haettu Piilaaksosta, arvioi yrittäjä, teknologiatoimittajana työskennellyt Heidi Kähkönen.

– Edellinen aalto oli vuoden 2015 keskustelu Piilaaksossa seksismistä teknologia-alalla, sieltä se rantautui Suomeenkin. Vuonna 2016 Slushissa käytiin keskustelua, kun tuli esiin häirintätapauksia. Se on pitänyt asiaa pinnalla.

Kasvuyritystapahtuma Slush järjestettiin loppuviikolla Helsingissä.

– Myös tutkimuksen mukaan se, että on monimuotoinen joukko ihmisiä päättämässä, edistää yrityksen tulosta, Kähkönen sanoi.

Miehiä tarvitaan

Jo vuonna 2015 tutkija Saara Särmä aloitti miespaneeleihin huomiota kiinnittävän humoristisen kampanjan Congratulations, you have all male panel. Onko niin, että tasa-arvo edistyy kuitenkin vasta, kun vaikutusvaltaiset miehet innostuvat?

– Miehiä tarvitaan asian ajamisessa, mutta osa ongelmaa on se, että miehillä on alusta, josta voivat vaikutusvaltaisia mielipiteitä laukoa ja heitä arvostetaan, Kähkönen sanoi.

– Olen haastatellut monia johtavaan asemaan päätyneitä naisia. Kaikki sanovat yhdeksi tekijäksi, että heillä on ollut kannustajia ja sponsoreita. Miehiä tarvitaan, sanoi Mirva Heiskanen

Kähkönen harmitteli, että keskustelu monimuotoisuudesta “valahtaa aina mies-nais -asetelmaan“. Myös monimuotoisuus äidinkielissä, iässä, kansallisuuksissa ja muissa taustoissa pitäisi ottaa huomioon.

Pitääkö journalismissa sitten pyrkiä vain kuvaamaan todellisuutta vai myös tekemään aktiivisia valintoja tasa-arvon ja monimuotoisuuden lisäämiseksi?Aktiivisia valintoja tarvitaan, Heiskanen ja Kähkönen totesivat.

– Talousmediana meidän yksi tehtävä on vaatia yrityksiltä parempia suorituksia, Heiskanen sanoi.

– Jos kaikkien kyvyt eivät tule käyttöön, parasta tulosta ei tule. Media voi luoda painetta, että työelämä olisi hyvää kaikille. Samalla meidän pitää kuvata se valta ja todellisuus mitä siellä on.

Heiskanen ja Kähkönen olivat Heli Suomisen ja Heikki Valkaman vieraina Viimeinen sana -osiossa Ylen aamussa. Lauantaisin lähetettävässä osiossa median ja viestinnän ammattilaiset purkavat viikon mediapuheenaiheen palasiksi.

Katso lisää: Viimeinen sana

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni esittää Suomeen omaa vihreän teollisuuden ohjelmaa ja kansallista ilmastorahastoa. Hänen mielestään valtion tulee olla osarahoittajana kaikissa merkittävissä investoinneissa, joilla saadaan tehokkaasti vähennettyä päästöjä ja edistettyä uuden teknologian käyttöönottoa Suomessa.

Kulmuni nosti asian esiin linjapuheessaan keskustan puoluevaltuustolle lauantaina.

– On aivan turha keskustella siitä, mitä ihminen syö, kun hiilineutraalisuuden ratkaisee teollisuus, Kulmuni sanoi.

Kulmunin mukaan Suomi tarvitsee seuraavana vuosikymmenenä miljardien investoinnit, jotta tavoitteet vähähiilisyydessä ja päästöttömyydessä toteutuvat. Hän ehdottaa, että tätä varten luodaan kansallinen ilmastorahasto, jonka pohjana toimii valtion omaisuus ja johon myös kansalaisille tarjotaan mahdollisuus sijoittaa.

– Suomi voi näyttää suuntaa uusiutuvalla energialla, älykkäillä sähköverkoilla, sähkön varastoinnilla tai päästöttömällä teräksellä.

– Ei voi olla niin, että valtio vain asettaa rajat ja pahimmillaan ajaa yritykset ulkomaille, vaan valtion täytyy mahdollistaa muutos täällä.

Keskustan puoluevaltuusto kokoontuu viikonlopun yli Kalajoella. Kulmunin linjapuhetta on odotettu, sillä se oli ensimmäinen puhe puoluevaltuustolle. Paikalla on noin 180–190 keskustalaista.

Keskusta kipuilee vasemmiston ja oikeiston välillä

Syyskuussa puheenjohtajaksi valittu Kulmuni otti puheessaan esille myös keskustan kipuilun. Puolueen kannatus on madellut alle 13 prosentissa hänen valintansa jälkeenkin.

– Viime kaudella oli kovaa kaipuuta punamultaan. Kevään jälkeen on herännyt huoli Sipilän hallituksen perinnön haaskaamisesta. Kertooko kipuilu siitä, että määrittelemme itsemme ulkoapäin, Kulmuni kysyi.

Hänen mielestään ratkaisuksi ei riitä vuoroin vasemmiston tai oikeiston perään huutaminen.

Kulmuni lopetti puheensa kirjailija Eeva Kilven sanoihin: Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää.

Lue lisää

Ylen kysely: Perussuomalaisten kannatuksessa kunnon hyppäys, demarien alamäki vain jatkuu

Tuhkarokkoon yhteydessä olevat kuolemantapaukset ovat kolmikertaistuneet kuluvan viikon aikana Samoan saarivaltiossa Tyynellämerellä.

Tuhkarokkoepidemiassa kuolleiden määrä on nyt noussut kahteenkymmeneen. Yhtä lukuun ottamatta kaikki menehtyneet ovat alle viisivuotiaita, uutistoimisto Reuters raportoi.

Samoa on 200 000 asukkaan valtio, joka sijaitsee suunnilleen puolimatkassa Australian ja Havaijin välillä. Paikalliset terveysviranomaiset ovat tähän mennessä kirjanneet 1 644 epäiltyä tuhkarokkotapausta ja maahan julistettiin kahdeksan päivää sitten kansallinen hätätila.

YK:n lastenjärjestö Unicef on tällä viikolla toimittanut Samoalle 110 500 rokoteannosta. Australiasta paikalle on lähtenyt ryhmä lääkäreitä ja hoitajia.

– He ovat perustaneet liikuteltavan kahdeksan potilaspaikan tehoyksikön, jolla varmistetaan, että kaikkein haavoittuvimmat potilaat saavat tarvitsemaansa hoitoa, Australian ulkoministeri Marise Payne kommentoi aikaisemmin tällä viikolla.

Lue lisää:

Tyynenmeren saarivaltio Samoassa jyllää tuhkarokkoepidemia – pakolliset rokotukset alkavat tällä viikolla

Sotkamon Talvivaaran kaivoksen onnettomuuden aiheuttamat ympäristövahingot olivat poikkeuksellisen suuria nykypäivän mittakaavassa.

Marraskuussa 2012 Talvivaaran kipsisakka-altaan kalvo repeytyi, ja valutuskentälle pääsi vuotamaan ympäristölle vahingollista metallipitoista vettä ja sakkaa noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Kaivosalueen ulkopuolelle vettä päätyi noin 240 000 kuutiometriä.

Kaivosalueelta valui pohjoisen ja etelän suunnan vesistöihin suuria määriä metalleja.

Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan mangaania ja rautaa valui vesistöihin noin 150 tonnia kumpaakin. Sen lisäksi nikkeliä joutui vesistöihin yli kaksi tonnia, sinkkiä noin tonni ja radioaktiivista uraania yli 70 kilogrammaa.

Lue myös: Korkein oikeus tiukan äänestyksen jälkeen: Pekka Perä turmeli ympäristöä törkeästi – myös muut tuomiot pysyvät ennallaan

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jouko Tuomainen nostaa esiin kolme ympäristöonnettomuutta viimeisten 20 vuoden ajalta, joita voi vertailla Talvivaaran ympäristöonnettomuuteen.

Pitkäaikaiset vaikutukset nostavat Talvivaaran kärkeen

Vuonna 2003 Lappeenrannassa UPM-Kymmenen Kaukaan sellutehtaalta vuoti mustalipeää sisältävää jätevettä Saimaaseen liki 10 000 kuutiometriä.

Vuoto aiheutti kalakuolemia ja muita haittavaikutuksia Etelä-Saimaalla, ja lipeävesi levisi Venäjälle asti. Haittavaikutukset kestivät Tuomaisen mukaan kuitenkin vain yhden kesän, sillä suuri vesistö ja virtaama levittivät lipeän nopeasti.

Seuraava iso ympäristöonnettomuus tapahtui vuonna 2014 Harjavallassa. Norilsk Nickelin tehtaalla Kokemäenjokeen pääsi jäähdytysveden mukana jopa 66 tonnia nikkeliä. Samalla Kokemäenjokeen pääsi myös muita metalleja. Vuoto havaittiin vasta 30 tunnin kuluttua.

Kyseessä oli Suomen historian suurin nikkelipäästö. Metallipäästöt saastuttivat jokivettä ja aiheuttivat muun muassa miljoonan rauhoitetun vuollejokisimpukan tuhoutumisen. Suuresta nikkelimäärästä huolimatta virtaava jokivesi kuljetti ja laimensi päästöt nopeasti.

Uhkaava ympäristöonnettomuus tapahtui vuoden 2018 huhtikuussa Mäntyharjulla. MTBE-kemikaalia valui luontoon junan säiliövaunuista.

Bensiinin lisäaineena käytettävä metyyli-tert-butyylieetteri eli MTBE on vaarallinen luontoon valuessaan ja se on bensiiniäkin herkemmin syttyvää.

Tapauksessa oli suuronnettomuuden ainekset, ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomaisen mukaan aine vaikuttaa alueen luontoon edelleen.

Näihin kolmeen tapaukseen verrattuna Tuomainen sijoittaa Talvivaaran onnettomuuden ympäristöhaitat ensimmäiseksi, niiden pitkäaikaisten vaikutusten takia.

Haitat korostuvat pienessä vesistössä

Ennen kipsisakka-altaan vuotamista Talvivaarasta pääsi vesistöihin myös sulfaattia eli rikkihapon suolaa, mutta kyse ei ollut onnettomuudesta, vaan prosessiongelmista. Metallitehtaan toiminnan alkaessa vuonna 2009 kaivokselta tuli pahoja hajuja, jotka johtuivat rikkivetypäästöistä.

Hajuja ryhdyttiin poistamaan lipeällä toimivilla kaasupesureilla. Lipeän käytön lisääminen aiheutti arvioitua suurempia sulfaatti- ja natriumpitoisuuksia jätevesiin. Pitoisuuksia kohotti myös se, että metallien saostuksessa käytettiin lipeää sammutetun kalkin sijaan.

Talvivaaran onnettomuuden ja sulfaattipäästöjen seurauksena alueen vesistöjen pohjakerroksissa on edelleen metalleja ja sulfaattia.

Niistä on aiheutunut ihmiselle muun muassa virkistys- ja kalastushaittoja sekä pelkoa kiinteistöjen arvon laskusta. Alueen eliöstölle on koitunut vuorostaan kemiallisia haittavaikutuksia.

– Päästöjen määrät eivät olleet valtavan suuria, mutta niiden vaikutukset korostuivat pienessä vesistössä, Jouko Tuomainen kertoo.

Ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Kimmo Silvon mukaan Talvivaaran päästöihin vaikuttivat kaivosalueen maaperän suuret metallipitoisuudet. Kaivoksen edelleen käyttämät prosessit vaikuttavat myös osaltaan päästöihin.

Sulfaattia joutuu esimerkiksi suurista paperitehtaista vesistöihin jatkuvasti, mutta ratkaisevaa on se, miten suuri ja virtaava vesistö on kyseessä.

– Sulfaatti itsessään ei ole haitallinen aine, mutta se voi aiheuttaa happikadon vesistössä ja irrottaa fosforia pohjakerroksesta, Silvo kertoo.

Pilaantuneet vesistöt olivat arkipäivää 1970-luvulle asti

Metsäteollisuuspaikkakunnilla Talvivaaran tapauksen kaltaiset sulfaattipäästöt olivat Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomaisen mukaan normaaleja aina 1970-luvulle saakka.

Tuohon aikaan jätevesien puhdistus oli kehittymätöntä ja ympäristöön päästettävien aineiden kiintiöt eivät olleet tarpeeksi tiukkoja.

Metsäteollisuuden lisäksi myös yhdyskuntajätteet ja kotitalouksien jätevedet pilasivat vesistöjä pahoin. Silvon mukaan ne aiheuttivat merkittäviä happikatoja ja bakteerimääriä vesistöihin.

Vesistöjen kunto parani kuitenkin nopeasti jätevesien käsittelyn myötä, ja tilanne nykypäivänä on hyvä. Kuormitukset ovat vain hetkellisiä, tai esimerkiksi maatalouden aiheuttamaa vesistön rehevöitymistä.

Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka!

Hämeen ammattikorkeakoulun Maitoketju-hankkeessa seurataan lehmien käyttäytymistä ja olosuhteita navetassa ja niiden vaikutusta maidontuotantoon. Kamerat kuvaavat lehmien liikkeitä ja anturit keräävät tietoa navetan muun muassa lämpötilasta, ilman hiilidioksidipitoisuudesta ja kosteudesta.

–Aineistoa seulotaan perinteisten menetelmien lisäksi tekoälyn avulla.

Navettaympäristö on haasteellinen ympäristö dataa keräävälle laitteistolle, jonka on tarkoitus tallentaa aineistoa useiden kuukausien tai jopa vuosien ajan.

Navetan nurkkia tutkivat uteliaat lehmät löytävät helposti ylimääräiset laitteet. Kameroiden ja antureiden on oltava lehmien tavoittamattomissa, mutta mahdollisimman lähellä eläimiä.

– Lehmän pitkä kieli on ensimmäinen haaste, sanoo data-analyytikkko Olli Koskela Hämeen ammattikorkeakoulun Smart-tutkimusyksiköstä.

Robotti mittaa lehmän maidon joka päivä

Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan navetassa 80 lehmää on tavallisissa toimissaan. Osa jonottaa lypsyrobotille, osa käy toisinaan juoma-automaatilla ja osa märehtii.

Keinoälyn avulla etsitään vastauksia kysymyksiin, minkälaiset olosuhteet vaikuttavat lehmän maitokäyrään.

– Koneoppimisen kautta seulomme eläinten käyttäytymistä ja olosuhteita. Robotti mittaa maidon joka päivä, joka lehmältä. Nyt haemme tekijöitä ja olosuhteiden yhteyksiä maidon määrään, sanoo tutkijayliopettaja Ilpo Pölönen Hämeen ammattikorkeakoulun Bio -tutkimusyksiköstä.

Lehmän tuottavia vuosia olisi karjanomistajan kannalta mielekästä saada lisää. Lehmä tuottaa maitoa useimmiten noin kolme ja puoli vuotta eli lehmä poistetaan lypsykarjasta yleensä noin viisivuotiaana.

– Jos tämän käyttäytymistutkimuksen avulla pystytään vähänkin lehmien käyttöikää jatkamaan, niin ehkä tarvitaan vähemmän lehmiä, sanoo Pölönen.

Pölösen mukaan lehmän käyttöiän pidentyessä tarvitaan myös vähemmän uudiskarjaa eli kasvavia hiehoja, mikä vaikuttaa suoraan maidon tuotantokustannuksiin.

Tutkimuksesta hyötyä navettasuunnittelulle

Kaupalliset sovellukset, joilla seurataan lehmien aktiivisuutta ja esimerkiksi kiimaa, ovat arkea nykyajan navetoissa. Oloissa riittää kuitenkin yhä tutkittavaa.

Karjankasvattajalle navetan rakentaminen on miljoonainvestointi ja siten kaikki tieto navettaolosuhteiden vaikutuksesta lehmien hyvinvointiin on arvokasta.

Karjamestari Simo Pärssinen Hämeen ammatikorkeakoulun biotalouden yksiköstä uskookin, että navetan olosuhteiden tutkimisesta on hyötyä erityisesti navettasuunnittelulle.

– Jos tutkimus antaa lisää tietoa esimerkiksi valaistuksen tai ilmanvaihdon suunnitteluun ja sitä kautta saadaan parannettua lehmien hyvinvointia ja olosuhteita ja miksei myöskin tilan taloutta, niin tämä on hyvä juttu, sanoo Pärssinen.

Maitoketju-tutkimus on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkimuskokonaisuuden osahanke.

Lauantaipäivällä median keskellä saapunut Posti ja logistiikka-alan unionin, PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen pitää edelleen tiukasti kiinni siitä, että 700 pakettilajittelijan työehtoja ei heikennetä.

Nieminen oli kutsuttu selvitysryhmän kuultavaksi Postin riidassa valtakunnansovittelijan toimistoon, missä ryhmä kokoontuu.

Hän otti kantaa myös maanantaina laajeneviin tukilakkoihin siinä tapauksessa, jos selvitysryhmä saisi ratkaisun kiistaan aikaiseksi.

– Tämä on kokonaisuus eli meillä on tässä pakettilajittelijoiden kysymys ja työehtosopimusasiat. Jos molemmat saadaan maaliin pikaisesti, niin varmasti pystymme nopeasti toimimaan tukilakkojen osalta. Alasta riippuen tukilakkojen purkaminen ottaa aikaa eli kaikkien osalta ei varmaan täydellinen peruminen onnistu.

Niemisen mukaan PAU ilmoittaa huomiseen puoleenyöhön mennessä mahdollisesta oman lakkonsa jatkosta.

Noin puolen tunnin selvitysryhmän kanssa käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja Nieminen totesi, että ei voi kommentoida keskustelujen sisältöä. Hän pääsi poistumaan paikalta tiedotusvälineiden lyhyen tenttauksen jälkeen.

Selvitysryhmä kuultavana kävi myös Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola. Hän tuli ulos tilaisuudesta runsaan puolen tunnin kuluttua. Myös Pohjola sanoi, että ei kommentoi keskusteluja.

Kolmen jälkeen neuvotteluhuoneeseen meni Postin työsuhdejohtaja Pasi Vuorio.

Postin umpisolmua ovat selvittämässä työmarkkina-asiantuntija Jukka Ahtela, SAK:n ex-puheenjohtaja ja entinen työministeri Lauri Ihalainen, EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen sekä Palvelualojen ammattiliiton PAMin entinen puheenjohtaja Ann Selin.

Selin kertoi, että varhain aamulla selvitysryhmän kuultavana kävivät Postin vt. toimitusjohtaja Turkka Kuusisto ja Postin henkilöstöjohtaja Hanna Reijonen.

Laatunen on kertonut aiemmin, että viikonlopun aikana pitäisi saada ratkaisu aikaan.

Lue lisää

Postikiistan selvittely jatkuu aamupäivällä – "Täytyisi saada pöytä putsattua"

Selvitysryhmä kuuli perjantaina Posti-kränän osapuolia – "Sitten vasta alamme pohtia ulospääsyteitä"

Paine kasvaa päivä päivältä Postin työriidan tukilakoissa – katso tästä kaikki lakkoon liittyvät alat

Analyysi: Demarit sähläsivät Postin työriidan – pelastavatko työmarkkinakonkarit Rinteen hallituksen selitysten suosta?

Suomalaisen terveysteknologian viennin kasvuun on ladattu hurjat odotukset. Alan vienti on jo nyt suunnilleen samalla tasolla kuin Suomen sellun vienti, mutta alan etujärjestössä nähdään mahdollisuuksia jopa kymmenkertaistaa vienti.

– Kyllä se on ihan realistista. Terveysteknologian vienti on ollut kovaa pitkälti isojen yritysten ansiosta. Jos keskikokoiset ja pienet yritykset saadaan mukaan, syntyy paljon enemmän vientiä aikaiseksi, Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen sanoo.

Suurien haaveiden selkänoja löytyy lähihistoriasta. Viime vuonna terveysteknologian vienti kasvoi 3,4 prosenttia. Keskimääräinen vuosikasvu on ollut parin vuosikymmenen aikana vähän suurempi, vajaat kuusi prosenttia.

Joku käänne tähän

- Realistina en ennustaisi viennin kymmenkertaistumista, vaan puhuisin pikemmin 10 - 20 prosentin kasvusta. Terveysteknologiasta ei liene siten luvassa uutta Nokiaa ainakaan heti, Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi sanoo.

Tasaista kasvua vuodesta toiseen

Terveystuotteiden vienti on kasvanut tasisesti yli kaksikymmentä vuotta. Edes vuoden 2008 finanssikriisi ei notkauttanut vientiä sanottavasti. Se näkyy selvästi alla olevassa kuviossa.

Terveysteknologian viennin arvo kolistelee jo metsäteollisuuden nykyisen kivijalan eli sellun viennin kantapäillä. Suomesta vietiin vuonna 2018 terveysteknologian tuotteita 2,3 miljardilla eurolla. Sellua vietiin 2,6 miljardilla.

Sellu edustaa matalan jalostusasteen tuotetta, jota valmistetaan Suomessa muutamassa jättitehtaassa. Terveysteknologian tuotteet taas ovat pitkälle jalostettuja ja niitä kehitellään vielä hyvin pienissä yrityksissä. Kumpikin kasvattaa Suomen kauppatasetta suunnilleen saman verran.

Tekoälystä isot säästöt

Terveysteknologian tuotekehityksestä puhuttaessa korvaan tarttuu ennen muita yksi sana: Tekoäly. Sen soveltamistavoista terveydenhuollon käyttöön käydään nyt kovaa kilpailua.

– Suomessa ollaan hyvin pitkällä erilaisissa tekoälyratkaisuissa. Niihin liittyen on menossa useita lupaavia kehittämisprojekteja, projektijohtaja Mirka Tammi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoo.

Tammi on mukana Business Finlandin eli entisen Tekesin rahoittamassa yritysverkostossa, joka tukee suomalaisyrityksiä murtautumaan maailmanmarkkinoille.

Kehitteillä on uutta tekniikkaa ja muita sovelluksia, joilla pyritään parantamaan perinteisiä tapoja hoitaa sairauksia. Niillä tavoitellaan myös tuntuvia säästöjä alati kasvaviin terveydenhuollon menoihin. Säästötalkoissa tarvitaan tosin paljon muitakin keinoja.

– Suomen terveydenhuollossa tehdään paljon tarpeettomia toimenpiteitä. Niitä vähentämällä saataisiin aikaan miljardiluokan säästöt, Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi sanoo.

Professori Malmin mielestä kuopiolaisen lääkärin mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa on varsin realistinen kuvaus nykyisestä lääkärien pyörittämästä reseptirallista, johon pitäisi saada muutos.

– Reseptien uusimisen muuttaminen nykyistä nykyistä joustavammaksi toisi satojen henkilötyövuosien säästön, Malmi sanoo.

Suomen terveydenhuollon menot ovat reilut 20 miljardia euroa vuodessa. Miljardiluokan säästö olisi siten erittäin merkittävä asia.

Terveysteknologia ry:n toimitusjohtajan Saara Hassisen mielestä vuosia kestäneessä sote-keskustelussakin teknologian kehittymiseen liittyvä säästöpotentiaali on jäänyt turhan vähälle huomiolle.

– Digitalisaation merkitys terveydenhuollolle mainitaan kyllä soten juhlapuheissa. Toivoisin, että digitaaliset ratkaisut otettaisiin paljon nykyistä vahvemmin mukaan sote-prosessiin, Hassinen sanoo.

Rahoitus on yhä pullonkaula

Terveysteknologiayrityket käyvät parhaillaan kovaa kansainvälistä kilpailua. Yrityksissä on pulaa muun muassa koodareista, kuten monella muullakin it-alan yrityksellä. Merkittävä kasvun jarru on myös riittävän rahoituksen saaminen.

– Pienten yritysten rahoitus on kyllä parantunut Suomessa, mutta kansainvälisesti olemme jäljessä. Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa aloitteleville yrityksille löytyy rahoitusta meitä paremmin, professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta sanoo.

Toisaalta sijoittajat ovat aina olleet kiinnostuneita yrityksistä, joiden liikeideassa on ja toimintavoissa ovat edellytykset kasvuun ja jopa maailmanvalloitukseen.

–Suomessa käy todella paljon ulkomaisia rahoittajia tutustumassa terveysteknologian yrityksiin ja käynnissä oleviin projekteihin. He pitävät Suomea varteenotettavana kohdemaana sijoituksilleen, terveysteknologian yritysten verkoston projektijohtaja Mirka Tammi kertoo.

Terveysteknologian tuotteita viedään eniten Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Näiden kahden maanosan osuus koko viennistä on noin kolme neljäsosaa. Aasian maiden osuus on reilut kymmenen prosenttia.

Britannian oppositiojohtaja, työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn lupaa pysyä puolueettomana, jos Britanniassa järjestetään uusi kansanäänestys EU-jäsenyydestä.

Corbyn kertoi asiasta Britannian yleisradioyhtiön BBC:n Question Time -ohjelmassa.

Työväenpuolue on luvannut neuvotella EU-erosopimuksen uusiksi, mikäli se voittaa joulukuun parlamenttivaalit. Sen jälkeen puolue antaisi kansan valita uuden sopimuksen tai EU:n jäsenenä pysymisen väliltä.

Corbynin mukaan hän ei pääministerinä kampanjoisi kummankaan leirin puolesta, jotta hän pystyisi uskottavasti panemaan täytäntöön kansanäänestyksen tuloksen.

Britannian pääministeri Boris Johnson ihmetteli, kuinka Corbyn saattaisi pysyä "välinpitämättömänä" niin tärkeästä asiasta ja samalla yrittää neuvotella uutta erosopimusta.

Mielipidetiedusteluissa konservatiiveilla on vahva johtoasema parlamenttivaalien alla.

Lue myös:

Britanniassa alkoi vaalitaisto, joka voi jopa perua brexitin – Tässä viisi kuumaa vaalikysymystä

Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) tuomitsi lauantaina voimakkaasti täysistuntokeskusteluiden sisällön manipuloimisen.

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt video, joka antaa täysin väärän kuvan sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) ja perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon keskustelusta.

Halla-aho kysyi Ohisalolta, meneekö ulkomaalaisten turvallisuus suomalaisten turvallisuuden edelle. Ohisalo vastasi Halla-aholle, ettei ihmisiä pitäisi oikeusvaltiossa asettaa vastakkain.

Manipuloidussa videossa Ohisalon vastaukseksi Halla-aholle on leikattu osa Ohisalon vastauksesta Veronika Honkasalon (vas.) kysymykseen, joka koski eri asiaa.

Väärennetyssä videossa Ohisalo näyttää vastaavan, että hallitus pitää kiinni siitä, että ulkomaalaisten turvallisuus menee suomalaisten edelle.

Ohisalon ja Halla-ahon keskustelun oikean kulun voi tarkistaa eduskunnan istuntopöytäkirjasta.

Sisäministeri Ohisalo kiitti viestipalvelu Twitterissä eduskunnan ensimmäistä varapuhemiestä Tuula Haataista manipuloituun videoon puuttumisesta. Ohisalon mukaan kuva- ja videomanipulaatiot sekä feikkisitaatit rapauttavat luottamusta poliitikkoihin.

Lue myös:

Tämän jutun jälkeen katsot liikkuvaa kuvaa uusin silmin: Yle teki deepfake-videon, jolla Sauli Niinistö haaveilee kolmannesta kaudesta

Siamäk Naghianin ja Genelecin tiet kohtasivat vuonna 2005, kun Naghian huomasi lehdessä työpaikkailmoituksen. Kaiutinyritys haki tuotekehitysjohtajaa Ylä-Savoon Iisalmeen.

Poikkeuksellisen tien kulkenut Naghian ja kahden opiskelijan 70-luvun lopulla perustama yritys jakoivat samanlaisen humanistisen tavan katsoa maailmaa. Naghian sai paikan ja eteni myöhemmin toimitusjohtajaksi.

Yhteistyö kannatti. Vuonna 2018 Kauppalehti valitsi Naghianin Vuoden yritysjohtajaksi. Samana vuonna Genelec voitti viidettä kertaa peräkkäin audioalan arvostetun ja Oscar-palkintoihin verratun TEC Awardin.

Genelec laajentaa ja on isompi kuin koskaan. Kasvulle on kuitenkin määritelty tiukat ehdot.

Sekasorron keskeltä Nokialle

Siamäk Naghian syntyi Iranissa yrittäjäperheen lapseksi kesällä 1961. Hänen ajatuksenaan oli opiskella ja perustaa oma yritys, mutta suunnitelmat muuttuivat.

Iranissa tapahtui radikaali vallankumous vuonna 1979. Sitä edelsivät laajat mielenosoitukset ja lakot, joihin osallistui miljoonia ihmisiä ympäri maan.

Naghian oli juuri valmistunut lukiosta ja pyrki yliopistoon. Vallankumous muuttui kuitenkin nopeasti sisäiseksi valtataisteluksi, jonka seurauksena yliopistot menivät kiinni ja väkivalta arkipäiväistyi. Ihmisiä vain katosi.

– Puhuttiin kulttuurivallankumouksesta, joka on kaikkein kauhein, Naghian sanoo.

Vaikeudet jatkuivat, sillä Irak julisti sodan Irania vastaan Saddam Husseinin johdolla. Naghian oli rintamalla 1,5 vuotta.

Lopulta sota pitkittyi asemasodaksi ja moni nuori iranilainen lähti ulkomaille opiskelemaan.

Naghian aloitti talouden opinnot Turkin Ankarassa, mutta halusi kauemmaksi. Hän osallistui pääsykokeisiin Suomessa ja pääsi opiskelemaan ensin sovellettua fysiikkaa Jyväskylään.

Myöhemmin hän valmistui sähköinsinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta.

– Lähdin, sillä halusin keskittyä opintoihin. Ajattelin, että opiskelen 10 vuotta ja palaan Iraniin, Naghian sanoo.

Elämä kuljetti kuitenkin toiseen suuntaan.

Naghian sai töitä kännykkäyhtiö Nokiasta. Syntyi tytär ja väitöskirja tehonsäädöstä tulevaisuuden matkapuhelinjärjestelmissä.

Uusi kansainvälinen työympäristö vei mukanaan. Kielen oppiminen, ystävät ja perhe auttoivat tekemään kodin Espooseen.

– Maailma alkoi avautumaan, Naghian sanoo.

“Minne? Iisalmeen?”

Ensimmäinen kosketus Ylä-Savoon tapahtui 80-luvun lopulla, kun Siamäk Naghianin pielavetinen ystävä houkutteli hänet vierailulle Iisalmeen.

Vierailut jatkuivat, sillä Naghianin puoliso on kotoisin Pohjois-Savosta Kuopiosta. Vävykokelas pääsi nuorena kokeilemaan heinäntekoa ja tutustumaan maaseutuun.

Luonto ja ihmiset tekivät vaikutuksen.

– Ympärilläni on aina ollut savolaisia. Savolainen kommunikointitapa on älyllinen ja sillä pärjää isoillakin kentillä, hän sanoo.

Myönteisillä kokemuksilla oli vaikutusta, kun Naghian huomasi Genelecin työpaikkailmoituksen. Paikan hakeminen ei silti ollut itsestään selvää.

Naghian mietti olisiko iisalmelainen perheyhtiö tarpeeksi kansainvälinen. Hän oli kouluttautunut pitkälle ja sekin mietitytti, olisivatko tehtävät tarpeeksi haastavia.

Ettei tuntuisi ahtaalta.

– Ajattelin, että jatkan Nokialla, mutta sitten tunsin vahvasti, että haluan muuttaa maaseudulle. Lapsellekin olisi hyvä olla lähempänä isovanhempia.

Naghian tapasi työhaastattelussa perheyrityksen toisen perustajan Ilpo Martikaisen. Haastattelussa keskusteltiin talouden sijaan musiikista ja kuuntelemisesta.

Kulttuurin ja teknologian yhdistelmä viehätti, sillä Naghian harrastaa itsekin musiikkia.

– Meistä tuli läheisiä ystäviä. Mielestäni tässä talossa yhdistyy hienolla tavalla humanismi ja teknologia.

Naghian oli innoissaan muutosta, mutta työkaverit Nokialla ihmettelivät. “Minne? Iisalmeen?” he kyselivät. Ennakkoluuloja pientä paikkakuntaa kohtaan oli niin paljon, että Naghian alkoi itsekin epäillä.

– Mietin, että onko jotain, mitä en ymmärrä.

Samaan ennakkoluuloon hän on törmännyt myös myöhemmin rekrytoidessaan ihmisiä. On paljon helpompaa saada työntekijä Savoon maailman metropoleista kuin pääkaupunkiseudulta.

Muuttopäätöstään hän ei ole katunut. Koti on nyt Iisalmen naapurikunnassa Lapinlahdella, järven rannalla.

– On etuoikeus asua tällaisessa ympäristössä. Lapinlahti on keskellä luontoa ja täynnä kulttuuria.

Ensimmäiset kaiuttimet Yleisradion käyttöön

Genelec sai alkunsa vuonna 1976, kun Yleisradion akustikko kysyi Teknillisessä korkeakoulussa opiskelleilta Ilpo Martikaiselta ja Topi Partaselta, osaavatko he rakentaa tarkkailukaiuttimen.

Uusille kaiuttimille oli käyttöä, sillä Yleisradio rakensi uutta Radiotaloa Helsinkiin. Miehet rakensivat kahdessa viikossa prototyypin ja lupasivat kehittää sitä edelleen yhtiön tarpeisiin.

Yleisradio tilasi kaksikolta 340 aktiivikaiutinta ja Genelec perustettiin tammikuussa 1978. Toimitilat vuokrattiin kerrostalon kellarihuoneistosta Iisalmesta.

Yleisradion laatuvaatimukset olivat tiukat ja tuotteilla piti olla ensitoimitustakuu. Valtion Teknillinen Tutkimuslaitos testasi kaiuttimien kosteuden ja kylmyyden kestävyyttä. Yleisradion äänihuoltopäällikkö tuuppasi kaiuttimen tarkoituksella pois pöydältä, sillä tuotteen piti kestää pieni pudotuskin.

Seuraavat isot tilaukset tulivat Italian radiolta ja Saksan kakkos-TV:ltä. Vaativat asiakkaat varmistivat, että kaiuttimia ryhdyttiin tekemään alusta asti tosissaan.

Siamäk Naghian kertoo, että viime vuonna tehtaalta lähetettiin varaosia Genelecin kaiuttimiin, jotka olivat olleet käytössä 37 vuotta.

Perhe ja työ pitää voida yhdistää

Siamäk Naghian johti tuotekehitystä vuosia ja eteni yrityksessä varatoimitusjohtajaksi. Vain vuotta myöhemmin Ilpo Martikainen tarjosi hänelle toimitusjohtajan paikkaa.

Asiasta käytiin syvällisiä keskusteluja.

Naghian pyysi viikon miettimisaikaa, sillä hän epäröi, miten perhe-elämän ja vaativan työn yhdistäminen onnistuu.

– Tyttäreni on erityislapsi ja olen hoitanut häntä pienestä pitäen, hän sanoo.

Viikon jälkeen Naghian sanoi Martikaiselle, että hän ottaa paikan vastaan, jos voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon matkustaa.

– Sanoin, että sinä tiedät, kuka on elämässäni ykkönen.

Martikainen oli vastannut, että niin pitääkin olla.

Ajatus siitä, että työntekijällä voi olla sekä perhe, että työ, on jäänyt elämään Genelecillä. Naghian ymmärtää, että se on kovassa yritysmaailmassa poikkeuksellista.

– Jos olisin hakenut vaativaa tehtävää muualta ja kertonut, että minulla on lapsi, joka on hirveän riippuvainen minusta. Todennäköisesti se olisi muuttunut esteeksi, tietyissä tilanteissa, hän sanoo.

Matkapäiviä tulee tällä hetkellä noin 100 vuodessa. Enemmänkin voisi matkustaa, mutta Naghian arvostaa arkeaan Lapinlahdella.

Toisaalta hän haluaa tavata yhteistyökumppaneita ja asiakkaita mielellään kasvokkain, jotta yhteydenpito on Genelecin arvojen mukaista.

Haastattelua edeltävällä viikolla Naghian oli ensin Itävallassa ja Italiassa, ja matkusti sieltä Helsinkiin musiikkimuseo Famen avajaisiin. Niiden jälkeen hän ajoi läpi yön pimeää ja sateista viitostietä, jotta pääsi heräämään kotoaan.

Loppumatkasta vastaan ajoi vain yksi rekka.

Oli myös toinen syy kiirehtiä kotiin. Tytär on kasvanut aikuiseksi ja asuu omillaan. Hän kuitenkin viettää joka toisen viikonlopun vanhempiensa luona.

Isä järjestää vieläkin matkat niin, että voi olla kotonaan tyttärensä kanssa.

– Silloin, kun olen hänen kanssaan, olen täysin siinä, Naghian sanoo.

Aikuisten tekemiä kaiuttimia

Yritystä voi johtaa monella tapaa. Voi istua isossa työhuoneessa, katsella järvelle ja vaihtaa ajatuksiaan vain hallituksen puheenjohtajan kanssa.

Siamäk Naghianista se tuntuisi vieraalta, sillä hän nauttii vuorovaikutuksesta yrityksen työntekijöiden kanssa. Naghian voi kävellä tehtaassa ja kysyä, miten työt sujuvat. Hän voi pallotella ideoita ja nauttia siitä, että työntekijöiden innostus ja omistautuminen näkyvät.

Se on tapa, jolla hän haluaa johtaa.

Naghian kertoo esimerkin työmatkaltaan, jolla pääsi seuraamaan kiinalaista tehdasta. Hän katseli riveissä työskenteleviä ihmisiä, liukuhihnaa ja vakavia ilmeitä.

– Kysyin, minkä ikäisiä he ovat? Ovatko ihan lapsia? Naghian sanoo.

Hänelle vastattiin, että eivät tietenkään. “Kiinalaiset näyttävät ikäistään nuoremmilta”.

Vastaus ei vakuuttanut, sillä Naghian on käynyt Kiinassa useiden vuosikymmenten ajan.

– Kyllä minä sen verran tajuan. En nähnyt yhtään hymyä! hän sanoo.

Naghian on laskenut, että työntekijän palkka maksaa Kiinassa ainakin 10 kertaa vähemmän kuin Suomessa. Jos haluaisi tehdä taloudellista voittoa, niin tämä olisi yksi tapa.

Naghian pyörittää päätään.

– Vaikka saisin miljoonia, en voisi johtaa yritystä siten.

Iisalmessa kaiutintehtaassa Naghian tervehtii ihmisiä ja he tervehtivät takaisin. Vastaavat hymyyn.

Elektroniikkaa Suomesta Kiinaan

Genelecin liikevaihto oli Naghianin aloittaessa noin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Tänä vuonna liikevaihto on 35–36 miljoonan euron tasolla. Yritys on kasvanut tasaisesti, mutta erityisesti Naghianin johdolla.

– Kasvua haetaan, ehdottomasti, Naghian sanoo.

Mutta hänellä on kasvulle ehtoja.

Yrityksen missiona on tehdä maailman parhainta äänentoistojärjestelmää. Kasvun täytyy tulla siten, että tästä tavoitteesta ei tingitä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tuotekehitykseen panostetaan ja sitä tehdään samassa paikassa kuin tuotteitakin.

Joitakin vuosia sitten yritys huomasi, että ihmiset halusivat ostaa ammattilaisille tarkoitettuja kaiuttimia kotikäyttöön. Aiemmin musiikkia tehtiin vain studioissa, mutta vähitellen ammattimaisen ja kotona tehdyn raja alkoi hämärtyä.

Genelec ei aio lähteä elektroniikan kulutusmeininkiin, jossa laitteet vaihdetaan parin vuoden välein. Ei, vaikka sellaisesta saattaisi avautua isotkin markkinat.

Yhtiön strategiassa ympäristöasiat on määritelty yhtä tärkeiksi kuin kannattavuus.

– Siihen emme mene, että tehdään tuote vähän huonommaksi, vähän halvemmaksi. Meillä on ihan allergia sille, Naghian sanoo.

Sen sijaan ammattilaistason kaiuttimia tarjotaan myyntiin myös sellaisilla johdoilla, jotka helpottavat niiden liittämistä kotilaitteisiin.

Ratkaisu on tuonut uusia asiakkaita etenkin Kiinasta. Siellä on uusi tiedostavien asiakkaiden ryhmä, joka haluaa tietää, millaisissa oloissa tuotteet on tehty.

Iso osa Euroopassa myydystä elektroniikasta tehdään Kiinassa ja tuodaan Eurooppaan. Genelecillä toimitaan päinvastoin.

– Minä olen ylpeä siitä, että kaiuttimet tehdään Iisalmessa, koska voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, millainen elämä meidän työntekijällä on, Naghian sanoo.

Suomessa työntekijöiden lapset eivät ole töissä, vaan pääsevät kouluun. Naghian kertoo seisoneensa samassa terveyskeskuksen jonossa kuin kaikki muutkin.

– Maailma tarvitsee enemmän tällaisia yhteiskuntia. Me voimme viedä tätä viestiä maailmalle.

Genelec on investoinut Iisalmen tehtaaseen miljoonia euroja. Loppuvuodesta vietetään avajaisia, kun yrityksen mittavin laajennus otetaan käyttöön. Naghian arvioi, että yritys voi kaksinkertaistaa tuotantonsa tulevina vuosikymmeninä.

Tuotanto ja tuotekehitys pidetään Ylä-Savossa jatkossakin, sillä se on omistajaperheen tahto.

Lue myös:

Koskisen kajareissa pyöreys ei ole vain muotoseikka

Kymmenettuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään eri puolilla Ranskaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Pariisissa mielenosoitukseen osallistui liki 50 000 ihmistä, kertoi sanomalehti Le Figaro.

Järjestäjien mukaan Pariisissa mielenosoittajia olisi ollut noin 100 000 ja koko Ranskassa marsseille olisi osallistunut kaikkiaan noin 150 000 ihmistä.

Ranskassa on tänä vuonna kuollut ainakin 116 naista aviomiehensä, kumppaninsa tai entisen kumppaninsa surmaamina, kertoi uutistoimisto AFP:n selvitys. Aktivistien mukaan surmattuja on ollut hieman enemmän, ainakin 130 tänä vuonna.

– Rikotaan hiljaisuus, ei naisia, luki yhdessä kyltissä.

– Alas patriarkaatti, luki toisessa kyltissä.

Kymmeniä järjestöjä, puolueita ja ammattijärjestöjä oli järjestämässä mielenosoituksia. Mielenosoittajat olivat pukeutuneet tunnusväriinsä violettiin.

– Haluamme viranomaisten ryhtyvän toimiin, järjestäjät kuvasivat Facebook-julkaisussaan.

Ranskan hallituksen odotetaan kertovan maanantaina uusista toimista naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi.

Viime vuonna väkivaltaiset kumppanit tai ex-kumppanit surmasivat 121 naista. Vuosittain noin 220 000 naista joutuu lähisuhdeväkivallan uhriksi Ranskassa.

– Järjestelmämme ei kykene suojelemaan näitä naisia, oikeusministeri Nicole Belloubet totesi hiljattain.

Bolivian senaatti on hyväksynyt lakiesityksen uusien vaalien järjestämiseksi.

Lakiesitys vaatii vielä parlamentin alahuoneen hyväksynnän. Alahuoneen odotetaan käsittelevän esitystä jo viikonlopun aikana.

Hyväksytty esitys vaatii myös väliaikaisen presidentin Jeanine Añezin allekirjoituksen.

Lakiesitys ei aseta päivämäärää uusille vaaleille, mutta läpi mennessään se mitätöi lokakuun kiistellyn presidentinvaalin tuloksen. Esitys myös estää entisen presidentin Evo Moralesin asettumisen uudelleen ehdolle.

Moralesin Mas-puolue on hyväksynyt uuden vaalilautakunnan nimittämisen, jotta maa voi edetä kohti uusia vaaleja.

Armeija painosti Moralesin eroamaan marraskuun alkupuolella vaalivilppisyytösten jälkeen. Morales on syyttänyt tapahtumia vallankaappaukseksi. Hän pakeni Meksikoon, josta hän sai turvapaikan.

Mielenosoittajien johtajat tapaavat väliaikaisen presidentin

Lauantaina mielenosoittajat purkivat joitakin tiesulkuja. Mielenosoittajien johtajien oli määrä tavata väliaikainen presidentti Añez lauantaina iltapäivällä paikallista aikaa.

Tiesulut ovat haitanneet elintarvikkeiden ja polttoaineen toimittamista kaupunkeihin.

Muun muassa La Pazin lähellä El Altossa mielenosoittajat avasivat tien keskeiselle kaasulaitokselle. Bolivialaiset viestimet kertoivat, että tiesulkuja oli purettu myös muualla maassa.

Lauantaina oli epäselvää, mitä mielenosoittajat aikoivat vaatia Añezilta. Aiemmin tällä viikolla mielenosoittajat ovat vaatineet oikeutta yhteenotoissa kuolleille. He ovat myös vaatineet, että turvallisuusjoukkojen voimakeinoja laajentanut päätös kumottaisiin.

Yli 30 ihmistä on saanut surmansa Bolivian levottomuuksissa viime viikkoina.

Bolivialaisten viestimien mukaan lauantaina nähtiin yhteenottoja mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen välillä Cochabamban alueella.

Lue myös:

Bolivian väliaikainen presidentti ehdottaa uusia vaaleja

Bolivia epävarman tulevaisuuden edessä – Oikeistokonservatiivit täyttämässä Evo Moralesin jättämää valtatyhjiötä

Korruptioskandaalissa rypevän Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun haastaja, Sininen ja valkoinen -puolueen puheenjohtaja Benny Gantz ehdottaa yhteishallitusta, jotta uusilta vaaleilta voitaisiin välttyä.

Gantz ehdottaa oman puolueensa ja Netanjahun Likud-puolueen hallitusta, jonka johdossa olisi ensin kaksi vuotta Gantz ja sen jälkeen toiset kaksi vuotta Netanjahu.

Netanjahu voisi kuitenkin nousta hallituksen johtoon vain, jos hänet vapautetaan korruptiosyytteistä.

Gantzin mukaan vain näin pystytään "välttämään tarpeettomat vaalit, joita kukaan ei halua".

Jos uusiin vaaleihiin päädytään, olisivat ne jo kolmannet lyhyen ajan sisällä Israelissa.

Israelin korkein syyttäjäviranomainen ilmoitti torstaina, että virkaatekevää pääministeriä Benjamin Netanjahua vastaan nostetaan korruptiosyytteet.

Netanjahua syytetään lahjojen vastaanottamisesta, petoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä.

Netanjahun mukaan syytteet pohjaavat perättömiin väitteisiin.

Aiemmin tällä viikolla ennen tietoa syytteistä Gantz ehti jo heittää pyyhkeen kehään, kun hän ei hallitustunnustelijana onnistunut löytämään kompromissia Likud-puolueen kanssa laajasta koalitiosta.

Gantz lupasi vaalikampanjassaan, ettei hän lähde hallitukseen Netanjahun kanssa, koska tällä oli korruptioepäilyt niskassaan.

Lue myös:

Benjamin Netanjahua syytetään lahjusrikoksista ja petoksesta – Pääministeri vastasi tulisesti: "Käytännössä vallankaappausyritys"

Toimittajalta: Onko Israel yhden miehen show?

Israelissa vaalit tulevat ja menevät, kun Benjamin Netanjahu taistelee asemastaan maan johtajana