Suomessa on pohdittu jo vuoden verran, kuinka monta poroa Suomessa saa olla ja millainen tulevaisuus porotaloudella on. Maa- ja metsätalousministeriön vuosi sitten asettama työryhmä kertoi ehdotuksestaan maanantaina.
Ehdotuksen mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana poroja tulee olemaan saman verran kuin nyt, eikä porolukuja vähennetä. Mikäli työryhmän ehdotus menee läpi, Suomessa saa tulevaisuudessakin olla 203 700 poroa.
Suomessa porot ovat yksityisomaisuutta ja suurimmasta sallitusta poromäärästä päättää maa- ja metsätalousministeriö.
Kun porolukuja ei lähdetä muuttamaan, työryhmä ehdottaakin, että jokaisen paliskunnan tulee valmistella oma hoito- ja käyttösuunnitelma, jolla turvataan laidunalueiden kunto ja kestävyys.
Suunnitelmissa huomioitaisiin paliskuntien vuodenaikaisten laidunkiertojärjestelmien kehittämisen ja poromäärien säätelyn tarpeet ja mahdollisuudet.
– Porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat toteuttaisivat keskeisesti hallitusohjelman tavoitetta edistää porotalouden kehittymistä kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittävänä elinkeinona, sanoo työryhmää vetänyt neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö maa- ja metsätalousministeriöstä.
Laidunalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien tulee ehdotuksen mukaan olla valmiita toteutettavaksi 1.6.2022.
Vesa Toppari / Yle
Jokainen paliskunta valitsee kaksi keinoa, joilla parantaa laidunmaitaan
Työryhmä on ehdottanut viittä keinoa, joiden avulla paliskunta voi parantaa omia laidunalueitaan. Esityksen mukaan paliskunta valitsee alla mainituista kaksi toimenpidettä ja esittää toimenpiteiden toteutustavat vuosille 2022–2030:
Vähintään seitsemän prosentin eloporomäärän lasku suhteessa suurimpaan sallittuun eloporomäärään. Toimenpiteellä pyritään lisäämään talvilaidunten jäkälämäärää laidunpainetta vähentämällä.
Aikainen teurastus 1.6.–15.11. välisenä aikana. Paliskunta sitoutuu teurastamaan 67 prosenttia poronhoitovuoden teurasporoista aikaisin syystalvella. Toimenpiteen tavoitteena on säästää talvilaitumia minimoimalla teurasporojen talviaikainen laidunten käyttö.
Jäkälämaiden tilan parantaminen. Toimenpide voi sisältää laidunkierron kehittämistä paimennuksen tai aitaratkaisujen avulla. Toimenpiteen tavoitteena on ohjata porojen kulkua ja laidunnusta sekä estää poroja tallomasta jäkälälaitumia lumettomana aikana. Porot tulee paimentaa pois talvilaidunalueilta ennen lumien sulamista keväällä.
Kesälaidunkierron kehittäminen. Toimenpide sisältää porojen kesälaidunnuksen ohjaamista niin, että sillä edistetään luonnon monimuotoisuutta ja estetään pensoittumista. Kesäaikana poroja tulee ohjata laiduntamaan alueilla, joilla laidunnuksesta on hyötyä luonnon monimuotoisuudelle.
Vapaaehtoisia paliskuntien yhdistymisiä. Joillakin alueilla tokkakuntien vapaaehtoinen yhdistäminen tai yhteistyön lisääminen auttaisi tokkakuntien laidunmaiden monipuolistumisessa ja porojen laidunkierron ja laiduntenkäytön kehittämisessä.
Myös osakaskohtaisia lukuja esitetään yhdenmukaistettavaksi niin, että jokaisessa paliskunnassa osakaskohtainen suurin sallittu poromäärä olisi 500 eloporoa. Paliskunnan osakkaalla tarkoitetaan poronomistajaa.
Muutoksen tavoitteena on lisätä päätoimisten ja sitoutuneiden poronomistajien määrää paliskunnissa.
Työryhmän esitys etenee seuraavaksi maa- ja metsätalousministerin pöydälle. Esitys tulee myös lausuttavaksi ensi keväänä. Uusi asetus sellaisena kuin se lopulta muodostuu, pitäisi olla voimassa uuden poronhoitovuoden alkaessa 1.6.2020.
Saamelaiskäräjät tyytyväinen työryhmän esitykseen
Myös Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio osallistuu tänään maanantaina Suurimmat sallitut poroluvut -työryhmän esityksen julkaisutilaisuuteen.
Saamelaiskäräjät pitää erittäin hyvänä työryhmän esitystä, ettei paliskuntakohtaisiin porolukuihin esitetä muutosta.
– Saamelaisen poronhoidon harjoittamisedellytysten ja elinvoimaisuuden kannalta on todella tärkeää, ettei työryhmä esitä porolukujen leikkaamista, Sanila-Aikio toteaa.
Uusi työryhmä pohtimaan paimennustukia ja ohjaamaan käyttösuunnitelmia
Suurimmat sallitut poroluvut -työryhmä ehdottaa, että maa- ja metsätalous asettaa seuraavaksi porotalouden tulevaisuustyöryhmän, joka voi toimia käyttösuunnitelmien ohjausryhmänä.
Tulevaisuustyöryhmän tulisi myös pohtia paimennustukimuotoja, talvi- ja kesälaidunten käyttöä sekä mahdollisia kannustimia paliskuntien vapaaehtoiseksi yhdistämiseksi.
Porotalouden tulevaisuustyöryhmän tulisi myös tehdä ehdotuksia muun maankäytön poronhoidolle aiheuttamien haittojen minimoimiseen ja haittojen ennallistamiseen. Toukokuussa julkaistussa Luonnonvarakeskuksen raportissa tuodaan esille muun muassa metsätalouden vaikutuksia poronhoitoon.
Sijoittaja ja yrittäjä Peter Vesterbackan kiinalaiset yhteistyökumppanit ovat äskettäin käyneet sekä Suomessa että Virossa kertomassa eri tahoille, missä vaiheessa tunnelisuunnitelmissa ollaan.
Rahoituksesta on solmittu kiinalaisten kanssa iso aiesopimus, mutta sijoittajia haetaan myös Euroopasta, koska pelkästään kiinalaisten rahoituksen varaan yrittäjä ei halua turvautua.
– Meillä oli pari viikkoa sitten käymässä China Railway International Groupin (CRIG) ylintä johtoa, eli yhtiön presidentti Chen ja hänen tiiminsä. Käytiin tapaamassa päättäjiä Suomessa ja Virossa. Kävimme läpi tämän hetken vaihetta ja kerrottiin päättäjille projektin status, Vesterbacka kertoo.
CRIG on osa maailman suurinta rakennusyhtiötä, Kiinan valtion omistamaa China Railway Engineerin Corporationia (CREC), joka on listattu Hongkongin pörssiin. Se rakentaa rauteteita, mutta paljon myös muuta infrastruktuuria.
Näin kertoo tunnelihankkeen vetäjä, Peter Vesterbacka projektin viime vaiheista. Hän antoi Ylelle haastattelun luotijunassa matkalla Hangzhousta Shanghaihin lokakuun lopulla.
Jokin aika sitten vetäjät kävivät hakemassa Viron hallitukselta päätöstä, että tunnelihanke määritellään kansallisesti merkittäväksi. Se käynnistäisi ympäristövaikutusten arvioinnin ja tunnelin suunnittelun Virossa. Asian etenemisestä on lupaus, Vesterbacka kertoo.
- Toivottavasti tämän vuoden puolella päästään siinäkin eteenpäin. Työn tekemistä on hieman jo aloitettu Virossa, vaikka virallinen prosessi ei ole vielä vireillä.
Viron ja Suomen hallitukset eivät ole toistaiseksi kertoneet mielipidettään tunnelista.
Valtioneuvosto antaa ajallaan lausuntonsa
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitukseen Vesterbacka ei ole toistaiseksi ollut yhteydessä.
Edeltävä Juha Sipilän (kesk.) hallitus suhtautui myötämielisesti yksityisellä rahalla toteutettavaan tunneliin, koska silloin hallitus katsoi, että Suomella, Virolla tai EU:lla ei ole varoja sen toteuttamiseen.
Valtioneuvosto sanoo aikanaan sanansa tunnelista, koska se kulkisi osin Suomen talousvyöhykkeellä. Sen vuoksi asiasta tarvitaan jo lain mukaan valtioneuvoston suostumus.
Vesterbacka on tällä hetkellä ollut lähinnä yhteydessä ympäristöministeriöön. Ministeri Krista Mikkonen (vihr.) ja virkamiehet ovat saaneet ajantasaiset tiedot hankkeesta.
Toinen keskeinen ministeriö on liikenne- ja viestintäministeriö, jota on pidetty ajan tasalla asioiden etenemisestä. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) ei tässä vaiheessa kommentoi valmistelua.
Valtio on silti itsekin teettänyt virkamiehillä esiselvityksiä Suomesta Viroon kulkevasta rautatietunnelista, mutta mitään toista varsinaista tunnelihanketta ei ole olemassa, vastoin usein toistettua käsitystä.
Metrotunnelin poraustunneli Xiaoshanin kansainvälisen lentokentän alla. Suomalaistoimittajia tutustui tunneliin lähellä Hangzhoun kaupunkia lokakuun lopulla. Virpi Hukkanen / Yle
Ympäristövaikutusten arviointi on valtava urakka
Tunnelin ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on Suomessa hyvässä vauhdissa, Vesterbacka sanoo. Ensimmäiset YVA-vaiheet ovat valmiita ja palautetta on kertynyt yli tuhat sivua.
– Tämän vuoden aikana tai ensi vuoden alussa ollaan YVAn kanssa maalissa, Vesterbacka arvioi.
YVA-menettely on moniportainen ja siinä on iso määrä eri tahoja.
Suomessa Uudenmaan ELY-keskus ohjaa ympäristövaikutusten arviointia Suomen puolella, ympäristöministeriö taas hoitaa valtioiden välistä ympäristövaikutusten arviointia yhteistyössä Viron kanssa.
Vielä YVA-menettely ei ole valmis. Uudenmaan ELY-keskus on esittänyt täydennystarpeita hankkeen arviointiohjelmaan. Lausunnossaan se haluaa tarkempia tietoja hankkeen vaikutuksista mm. liikenteeseen, maankäyttöön, Suomenlahteen, luontoon ja ihmisten elinoloihin.
YVA-arvioinnissa on olemassa myös sellainen vaihtoehto, että tunnelia ei lainkaan rakenneta. Tällainen niin sanottu nollavaihtoehto on YVA-arvioinneissa aina automaattisesti mukana.
Lisäksi tunnelin rakentamista määrittää Uudenmaan maakuntakaava.
Uudenmaan maakuntakaavassa on Vesterbackan mukaan vielä tekemistä, vaikka se eteneekin. Vesterbacka haluaisi maakuntakaavaan kaikki kolme vaihtoehtoa, jotka ovat myös YVA-arvioinnissa mukana. Tästä Uudenmaan liitto on eri mieltä. Uudenmaan liiton valmisteilla olevassa Helsingin maakuntakaavan ehdotuksessa on mukana vain Helsingin kautta kulkeva vaihtoehto.
Tunnelin läpäistävä myös kansainvälinen arviointi
Suomalaisten lisäksi ympäristövaikutuksia arvioidaan myös Viron kanssa. Suomella ja Virolla on valtiosopimus isojen hankkeiden arvioinnista. Maat ovat nimenneet erityisryhmän selvittämään Vesterbackan tunnelihanketta. Siinä on virkamiehiä molemmista maista.
Kahdenvälisen YVA-sopimuksen lisäksi ympäristövaikutusten arvointiin sovelletaan kansainvälisellä tasolla myös niin kutsuttua Espoo-sopimusta. Viro on näiden sopimusten perusteella ilmoittanut osallistuvansa Suomen YVAan.
EU-tasolla suunnitelmia on esitelty edelliselle liikennekomissaarille Violeta Bulcille. Rahoitusta EU:lta tunneliyhtiö ei ole hakenut.
Suurmetropoliin jopa 200 000 asukasta
Vesterbackan suunnitelma on hurja.
Merenalaisten ratakiskojen lisäksi ideassa iso osa on myös uusien asuinalueiden luomisella juna-asemien yhteyteen.
Suunnitteilla on maailman pisin meren alla kulkeva rautatietunneli, joka kuljettaisi matkustajia ja rahtia sekä yhdistäisi logistisesti. Se kulkisi 200 metriä merenpinnan alapuolella ja maallakin kymmeniä metrejä maan pinnan alla.
Jos lautalla Tallinnaan pääsee kahdessa tunnissa, rautatietunnelissa aika olisi noin puoli tuntia tai jopa alle sen.
Vesterbackan vetämän yrityksen Finest Bay Area Developmentin on tarkoitus saada 100 kilometriä pitkä tunneli valmiiksi vuoden 2024 jouluaattoon mennessä.
Jos lautalla Tallinnaan pääsee kahdessa tunnissa, rautatietunnelissa aika olisi noin puoli tuntia tai jopa alle sen.
Rautatietunneleita olisi kaksi: yksi henkilöliikenteelle ja toinen rahdille. Autot kulkisivat samaan tapaan kuin vaikka Rovaniemen junassa.
Metroa rakennetaan lähes seitsemän kilometriä. Virpi Hukkanen / Yle
Vesterbacka haluaa Espoon kautta kulkevan reitin
Vaihtoehtoisia reittejä rautatietunnelille on kolme.
Ensimmäinen kulkisi Helsinki-Vantaan lentoasemalta Espoon Otaniemen-Keilaniemen kautta Hramtsowin matalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan.
Toisessa vaihtoehdossa reitti veisi lentoasemalta Helsingin Ilmalan ja Espoon Otaniemen-Keilaniemen kautta Ulkomatalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan.
Kolmas reittivaihtoehto puolestaan kulkisi lentoasemalta Pasilan ja Helsingin keskustan kautta Tallinnan suuntaan.
Vesterbacka haluaisi reitin Espoon kautta.
– Ihanneratkaisu olisi Helsingin lentokentältä Otaniemi-Keilaniemen kautta, missä olisi tilaa 50 000 asukkaalle. Tunneli kulkisi rakennetun saaren kautta, jonne mahtuisi myös 50 000 asukasta. Sieltä sitten Ylemisteen, missä voisi asua myös 50 000 asukasta, Vesterbacka maalailee.
Näin uuden Helsinki-Tallinna väylän varrelle mahtuisi 200 000 uutta asukasta. Suunnitelmassa on siis myös kaksi Suomen aluevesille rakennettavaa keinosaarta.
Helsinki haluaa linjauksen päärautatieaseman kautta
Vesterbacka kertoo, että viime aikoina hän ei ole ollut puheissa Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren kanssa tunnelista. Helsinki on tiukasti sitä mieltä, että linjauksen on kuljettava päärautatieaseman kautta. Myös se vaihtoehto on tarkastelun alla, Vesterbacka kertoo.
Espoon kaupungin suhtautuminen on ”erittäin myönteistä” ja Vesterbacka on keskustellut tunnelilinjauksesta kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän (kok.) kanssa.
– Tavattiin Jukka Mäkelä, kun kiinalaiset yhteistyötahot olivat käymässä, Vesterbacka sanoo.
Oma merkityksensä Espoon mielipiteelle lienee sillä, että suurkaupunki Shanghai ja Espoo ovat olleet ystävyyskaupunkeja kaksikymmentä vuotta.
Ystävyyskaupunkisuhteilla on suuri merkitys Kiinassa ja kiinalaisilla suurkaupunkien pormestareilla on paljon valtaa.
Vesterbacka kehuu myös Suomen ja Kiinan johdon lämpimiä suhteita ja merkitystä maiden välisille suhteille.
Espoo ja Helsinkin ovat linjauksesta siis eri mieltä ja Uudenmaan liitto on ainakin kaavasuunnitelmassa asettunut Helsingin kannalle.
Kiinalaiset ovat rakentaneet tunneleita noin 18 000 kilometriä. CRIGin edustaja kehottaa käyttämään kypärää matkalla poraustunneliin. Stina Brännare / Yle
Rahtiliikenteen terminaali lentoaseman pohjoispuolelle
Kaikissa linjausvaihtoehdoissa rahtiliikenteen terminaali rakennettaisiin Helsinki-Vantaa lentoaseman pohjoispuolelle ja rautatieyhteys sinne.
Miten hoidettaisiin yhteys muuhun rataverkkoon, on vielä auki.
Auki on myös, miten Helsinki–Viro -tunneli liittyisi muuhun liikennejärjestelmään Euroopassa. Rail Baltica on tässä keskeisessä asemassa. Se on huippunopea ratayhteys Tallinnasta Varsovaan, josta on jatkoyhteydet kaikkialle Eurooppaan. Yhteyden rakentaminen saattaa alkaa vielä tämän vuoden puolella.
Jos jatkumoa ei ole muualle Eurooppaan, Suomen ja Viron välisestä rautatietunnelista ei olisi hyötyä. Vesterbackan tunnelin rautatie- kiskot on suunniteltu vastaamaan eurooppalaista raideleveyttä .
Tunnelin tarkemmasta teknisestä suunnittelusta vastaavat yhdessä CRIG, konsultointi- ja suunnitteluyritys Pöyry sekä rakentamisen suunnittelu- ja konsulttiyritys A-insinöörit.
Suunnitteilla on osa "uutta Silkkitietä"
China Railway International Groupin kanssa Vesterbackan tunneliyhtiöllä on monta eri aiesopimusta. Se on Kiinan valtion omistaman maailman suurin rakennusyhtiö CREC:n tytäryhtiö.
Lopullista sopimusta tunnelin suunnittelusta ja rakentamisesta ei vielä ole, mutta hankkeessa myös mukana olevat Pöyry ja A-insinöörit ovat CRIG:n kanssa melko pitkällä yksityiskohtaisessa työnjaossa, eli mitä kukin tekee ja millä aikaraamilla.
Suunnittelusta ja rautatietunnelin mahdollisesta rakentamisesta vastaavat kiinalaisyritykset ovat hankkeessa mukana osana Kiinan valtion eli Vyöhyke- ja tie -hanketta (Belt and Road Initiative).
Uudeksi Silkkitieksikin kutsutulla hankkeella Kiina haluaa rakentaa tehokkaan kulkuyhteysverkoston Kiinasta maailmalle muinaisen silkkitien tapaan. Se tarkoittaa nopeita raideyhteyksiä, suuria satamia ja vapaakauppa-alueita sekä uusia tietoliikenneyhteyksiä.
Suurin nyt meneillään oleva suuri uuden silkkitien rakennusurakka on luotijunayhteyden rakentaminen Unkarin Budapestin ja Serbian pääkaupungin Belgradin välille.
Metron poraustunneli lähellä Hangzhoun kaupunkia. Virpi Hukkanen / Yle
Kiinalaisia valtionyhtiöitä rahaston omistajissa
Rautatietunnelin budjetti on 15 miljardia euroa.
Päärahoittajana on Touchstone Capital Partners, joka on lontoolainen kiinalaisomisteinen sijoitusrahasto. Taustalta löytyy runsaat kolmekymmentä valtio-omisteista kiinalaisyritystä, joista yksi on valtion omistama maailman suurin rakennusyhtiö CREC. Lisäksi mukana on China International Railway Group, joka siis varsinaisesti rakentaisi tunnelin. Mukana on myös energiayhtiö Power China ja rakennusyhtiö China Construction Company.
Kiinalaiset ovat lupautuneet rahoittamaan koko tunnelin. Aiesopimus kiinalaisten kanssa koko 15:sta miljardista eurosta on olemassa, mutta puolet rahasta pyritään saamaan kasaan muualta kuin Kiinasta. Näitä sopimuksia ei vielä ole olemassa.
Noin kolmannes budjetista sijoitetaan Virossa sijaitsevaan hankeyhtiöön, ja 70 prosenttia on lainarahaa markkinoilta.
Vesterbacka sanoo, että rahoitus on aikataulussa ja hyvällä tolalla. 7,5 miljardia euroa haetaan eurooppalaisilta institutionaalisilta sijoittajilta, käytännössä ne ovat eurooppalaisia eläkerahastoja. Näitä keskusteluja on käyty Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa ja Hollannissa. Myös japanilainen sijoitusraha kiinnostaa.
Sijoituspalavereista on tullut positiivista palautetta, vaikka mitään ei olekaan vielä paperilla. Rahaa on maailma täynnä ja se etsii kohteita, Vesterbacka kuvailee
– Poliittisesti, kun katsotaan kauppasotia ja Eurooppa-Kiina suhteita, niin meneillään on aika vahva negatiivinen Kiina-tunnelma vähän joka puolella. Siinä mielessä on järkevää, että ei olla myymässä satamaa tai lentokenttää kiinalaisille, vaan ollaan rakentamassa uutta tunnelia.
Klassikkokysymykseen, miksi kiinalaisten kannattaisi sijoittaa tunneliprojektiin, Vesterbacka vastaa, että kiinalaiset kuten muutkin sijoittajat haluavat sijoittaa "hyviin ja kannattaviin hankkeisiin".
Laskelmat on tehty niin, että tunneli maksaisi itsensä 17 vuodessa. Sijoituksen tuotoksi on arvioitu jopa kymmenen prosenttia.
Kiinalaisen rahan omistuksista esimerkkejä Suomessa ovat peliyhtiö Supercell ja Amer Sports sekä Ruotsissa maailmankuulu autobrändi Volvo.
Tunnelin työntekijöitä poseeraamassa ulkomaalaisille vieraille. Stina Brännare / Yle
"Taustalla ei ole kommunistisen puolueen salajuoni"
Vesterbacka ei ole lainkaan huolissaan, että rautatietunneli on osa Kiinan valtion Vyöhyke- ja -tiesuunnitelmaa tai että mukana on isoja, valtion omistamia yrityksiä.
– Tähän samaan kauppaan ei sisälly mitään poliittista tai valtiojärjestelmän toimitusta. Ainakaan minun tietääkseni tässä ei ole Kiinan kommunistisen puolueen salajuoni taustalla, Vesterbacka hymähtää.
Kiina on erilainen valtio kuin Suomi, mutta Vesterbackan kokemus on, että kiinalaisten kanssa voi keskustella kaikesta.
Vesterbackan vetämällä Finest Bay Area Development -yrityksellä on tytäryritys Virossa, joka toteuttaa tunnelin, kun tarvittavat luvat ja päätökset ovat olemassa. Se omistaa enemmistön koko tunnelista ja hallituksen puheenjohtaja on Peter Vesterbacka. Yrityksen pääkonttori on Suomessa.
– Tärkeätä on, että yrityksen pääomistus ja kontrolli säilyvät Suomessa, Vesterbacka alleviivaa.
Kiinalaiset rahoittajat ja mukana olevat yritykset ovat hyväksyneet järjestelyn.
Tähtäimessä on, että junat liikkuvat Suomenlahden alla Suomen ja Viron välillä jouluaattona vuonna 2024, siis viiden vuoden kuluttua.
– Tämä haluttiin lyödä lukkoon, ja ihan aikataulussa on edetty. Totta kai aikataulu on hyvin kunnianhimoinen, Vesterbacka myöntää ja lisää, että kun luvat ja kaavat ovat olemassa, itse rakentamiseen ei mene kuin pari vuotta.
Viron hallitus on erottanut maaseutuministeri Mart Järvikin tehtävästään.
Järvikiä on epäilty valehtelusta kahdessa tapauksessa, joissa toisessa Järvikin epäillään pimittäneen tietoja Virossa löytyneestä vaarallisesta listeriabakteerista. Toinen koskee eturistiriitaa maataloustukien väärinkäytössä. Voit lukea lisää tapauksista tästä jutusta.
Viron yleisradioyhtiön englanninkielisten uutisten mukaan viime viikolla julkaistu selvitys osoitti, että Järvik on ylittänyt toimivaltansa tukijupakassa ja antanut epäjohdonmukaisia lausuntoja listeriabakteeriin liittyen.
Viron tuore hallitus on ollut kriisissä miltei koko taipaleensa ajan. Hallituksessa on keskustavasemmistolainen keskustapuolue, oikeistokonservatiiviset Viron konservatiivinen kansanpuolue EKRE ja Isänmaa-puolue.
Järvik on jo kolmas Viron oikeistopopulistisen Ekre-puolueen ministereistä, joka on erotettu viimeisen kuuden kuukauden sisällä.
Ekre on aiemmin uhannut lähtevänsä hallituskoalitiosta, jos Järvik erotetaan tehtävästään, kertoo uutistoimisto Reuters.
Keskustapuolueeseen kuuluva Viron pääministeri Jüri Ratas on kuitenkin sanonut Järvikin erottamisen jälkeen, että hallituspuolueet ovat vahvistaneet jatkavansa vaikeasta tilanteesta huolimatta.
Perinteisen postin määrä on vähentynyt jo usean vuoden ajan. Posti on hakenut logistiikasta, eli erilaisten tuotteiden kuljetuksesta ja varastoinnista uutta talouden kivijalkaa. Tilinpäätöksistä päätellen strategia ei ole onnistunut.
Vuosina 2008–2015 Postin logistiikkapalvelut tuottivat yli 170 miljoonaa euroa tappiota. Samaan aikaan perinteinen postipalvelu tuotti lähes 500 miljoonaa euroa voittoa.
Viime vuosina Posti ei enää ole avannut julkisesti tarkkoja alakohtaisia lukemia. Perinteinen postipalvelu ja logistiikka yhdistettiin vuonna 2016 yhdeksi yksiköksi.
MOT pyysi kahta yritysanalyytikkoa analysoimaan Postin viimeisimpiä tilinpäätöksiä.
Analyytikoiden mukaan mikään ei viittaa siihen, että perinteisen postipalvelun liiketulos olisi yhtäkkiä romahtanut tai logistiikan liiketulos kasvanut rajusti.
Logistiikka ei siis edelleenkään näytä tukevan postipalveluja, vaan pikemmin päinvastoin.
Kuljetusyrittäjät: Postin laajentuminen on uhka yksityisille
Kuljetusalan yrittäjät ovat jo useita kertoja vedonneet valtio-omistajaan Postin logistiikkabisneksen hillitsemiseksi.
Vuonna 2017 tehdyssä vetoomuksessan yrittäjät toteavat, että Postin "aggressiivinen laajentuminen ‘rajattomine’ resursseineen ja perinteisen sekä kannattavan postitoiminnan tuottamine tappiopuskureineen on uhka yksityisille kuljetusyrityksille".
Tänä syksynä viisi yrittäjää esitti omistajaohjausministeri Sirpa Paaterolle laskelmia, joiden mukaan Posti on tarjonnut kuljetuksia jopa 30 prosenttia halvemmalla kuin muut yrittäjät.
Posti kieltää hintojen polkemisen ja sanoo toimivansa täysin markkinaehtoisesti.
Lue lisää Postin yrityskaupoista ja tappiollisesta Venäjän-bisneksestä täältä.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston mukaan maanantaina Nuorgamissa aurinko nousi kello 11.42 ja laski horisontin alapuolella kello 12.07 viimeistä kertaa tälle vuodelle.
Nuorgamissa kaamos kestää 52 vuorokautta ja se päättyy 18. tammikuuta.
Utsjoen kirkonkylällä, noin neljäkymmentä kilometriä Nuorgamista etelään, kaamos alkaa keskiviikkona. Siitä kaamos hiipii etelämmäs napapiirin tuntumaan. Kaamoksen aikaan aurinko ei nouse taivaanrannan yläpuolelle.
Suomen pohjoisimmalla rajalla Tenojokivarressa kaamoksen lyhyet päivät tarkoittavat rauhoittumista ja vuotuistöihin uppoutumista. Ellinor Guttorm Utsi Nuorgamin naapurikylästä Norjan Hillagurrásta kertoo, että kaamoksen aikaan hän uppoutuu jouluvalmisteluihin ja porotöihin.
Näihin aikoihin Guttorm Utsin perheen porot siirtyvät talvilaitumille, ja siksi hän toivookin sopivia talvisäitä.
– Kaamoksen aikaan täytyy olla pakkasia, jotta järvet jäätyvät kunnolla ja poronhoitajilla on turvallista liikkua metsässä.
Ellinor Guttorm Utsilla on kaamokselle omat askareensa. Inger-Elle Suoninen / Yle
Poroemäntä kertoo, että porotöiden lisäksi hämärät talvipäivät kuluvat saamenkäsitöiden merkeissä. Guttorm Utsi naurahtaa, etteivät työt lopu, vaikka illat pitenevät.
– Saan osan elannostani saamenkäsitöistä. Kaamoksen aikaan on yksi jos toinenkin sauma ommeltavana. Sillä valmistaudun joulusesonkiin.
Kaamos on täynnä värejä
Lähes kahden kuukauden hämärä aika ei haittaa Norjan saamelaista Ellinor Guttorm Utsia. Hänestä kaamoksen monet värit ja valo ovat kauniita.
– Taivas on jonakin päivänä kirkkaan sininen ja toisena aivan eri värinen. Värit muuttuvat päivittäin. Ne jotka sanovat, että täällä on pimeää, eivät taida nähdä ympärilleen, naurahtaa Guttorm Utsi.
Kuten monet saamelaiset, myös Guttorm Utsi kertoo seuraavansa tarkkaan luonnonmerkkejä. Ne kertovat tulevien päivien ja viikkojen säistä. Samaa sanoo tekevänsä utsjokelainen kulttuurityöntekijä Sverre Porsanger.
Kaamoksen sään voi ennustaa ensimmäisen kaamospäivän säästä, kertoo Sverre Porsanger. Inger-Elle Suoninen / Yle
Porsanger ennustaa tulevan kaamoksen olevan lauha ja räntäsateinen. Ennustus perustuu kaamoksen alun säihin. Maanantaiaamuna kaamoksen alettua Nuorgamissa sää oli lauha ja lumisateinen.
Guttorm Utsi puolestaan katsoo aina aamulla aamuruskon värejä. Jos taivas punertaa, tietää se säiden muuttumista. Aamuruskossa viehättää myös sen kauneus.
– Aamulla taivas voi olla punainen tai liila. Sen kauniimpaa ei olekaan, ylistää Guttorm Utsi talvisen Saamenmaan värejä.
Etelä-Afrikka on jäädyttänyt aseviennin muun muassa Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin tarkastuskiistan vuoksi, raportoi uutistoimisto Reuters. Tiedot perustuvat uutistoimiston näkemiin asiakirjoihin ja aseteollisuuden edustajien haastatteluihin.
Vientikiellon syynä on kiista kauppojen jälkeisistä tarkistuksista.
Ostaessaan aseita Etelä-Afrikassa toimivilta yrityksiltä hallitukset lupaavat olla antamatta niitä eteenpäin kolmansille osapuolille. Vientilupiin on kirjattu, että Etelä-Afrikan edustajat voivat tehdä tarkistuksia aseiden säilytystiloihin varmistaakseen, että sitoumusta todella noudatetaan.
Reutersin haastattelemien lähteiden mukaan Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat kieltäneet tarkastukset, joita ne pitävät alueellisen koskemattomuuden loukkauksina. Myös Oman ja Algeria ovat ilmoittaneet, etteivät ne salli tarkastuksia.
Nyt Etelä-Afrikan suurimmat aseviejät sanovat viennin näihin maihin pysähtyneen.
– Yksi sopimuspykälä estää meiltä 1,5 miljardin euron viennin juuri nyt, sanoi aseteollisuuden etujärjestön AMD:n johtaja Simphiwe Hamilton Reutersille.
Vaikea löytää uusia markkinoita
Etelä-Afrikan demokratisoiduttua 1990-luvulla maa on pyrkinyt uudistamaan aseteollisuuttaan, joka kasvoi apartheidin aikana merkittäväksi osaksi maan taloutta.
Nyt vientilupia myönnettäessä huomioidaan muun muassa YK:n turvallisuusneuvoston lausunnot, ihmisoikeudet ja kansallisen etu, Etelä-Afrikan puolustusministeriön edustaja Ezra Jele sanoi Reutersille.
Hän ei halunnut kommentoida yksittäisiä tapauksia.
Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit muodostavat noin kolmanneksen Etelä-Afrikan aseviennistä. Kummatkin maat ovat mukana Jemenin sodassa, jota YK on kutsunut maailman vakavimmaksi humanitaariseksi kriisiksi.
Etelä-Afrikan hallinto on aikaisemmin varoittanut maansa aseteollisuutta liiasta riippuvuudesta Lähi-Itään. Korvaavia markkinoita on kuitenkin vaikea löytää.
– Se ei ole Coca-Colan myymistä. Voi kestää viidestä seitsemään vuoteen päästä uusille markkinoille, nimetön aseteollisuuden edustaja kommentoi Reutersille.
Teknologiateollisuuden pääalojen työriidat siirtyvät todennäköisesti valtakunnansovittelijan pöydälle.
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle kertoi hetki sitten, että neuvottelut Teollisuusliiton kanssa ovat niin mutkalla, että ainoa vaihtoehto on sovittelu.
– Kysymys on sen verran vakavista lakonuhista, että todennäköisesti ollaan menossa sovitteluun, Helle sanoo.
– Onhan tämä murheellista ja iso pettymys, että neuvotteluissa ei ole edistytty, Helle sanoo.
Eniten hiertävät kiky-tunnit. Teollisuusliitto ei ole edes halunnut neuvotella kiky-tuntien jatkamisesta.
Helle sanoo, että työnantajapuoli olisi valmis poistamaan kiky-tunnit, mutta vastaavasti palkankorotukset jäisivät pienemmiksi.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ei tähän suostu. Hänen mielestään kiky-tunteja ei jatketa ja palkankorotuksista neuvotellaan erikseen.
– Nämä asiat eivät liity mitenkään toisiinsa, kiky-tunneista oli sovittu kolmeksi vuodeksi, Aalto sanoo.
Teknologiateollisuus on käynyt neuvotteluja Teollisuusliiton, toimihenkilöiden Pron ja Ylempien toimihenkilöiden YTN:n kanssa.
Teollisuusliitto ilmoitti eilen aloittavansa lakon maanantaina 9. joulukuuta kello 00.00, jos sopua ei sitä ennen löydy. Lakko päättyisi 11. joulukuuta kello 23.59.
Tämän syksyn ja ensi kevään työehtosopimusneuvotteluista ennakoitiin vaikeita. Vientiteollisuus ja hoiva-ala olivat jo valmiiksi napit vastakkain, mutta Postin työriita tuli vielä ylimääräisenä yllätyksenä.
Postin työntekijöitä edustava Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) on luottanut neuvotteluissa sekä SAK:laisten kuljetusliittojen yhteisen rintaman apuun että demarivetoisen, punavihreän hallituksen tukeen.
PAUn demaritaustainen puheenjohtaja Heidi Nieminen purki odotukset julki viime viikolla valtakunnansovittelijan toimistossa, kun hän viittasi siihen, että omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) on ajateltu edustavan palkansaajapuoluetta.
Työmarkkinakierroksen poliittiset paineet kohdistuvat kovimmin sosiaalidemokraatteihin. Hallitusdemarit yrittävät epätoivoisesti pysyä mukana ammattiyhdistystoverien kyydissä.
Nelikko ei pelastanut demareita
Ammattiyhdistysliikkeen voimakkaalla tuella SDP:n puheenjohtajaksi ja pääministeriksi noussut Antti Rinne oli torstaina helpottunut mies, kun Postin työriitaa sovittelemaan oli koottu kokenut työmarkkinanelikko: Jukka Ahtela, Lauri Ihalainen, Lasse Laatunen ja Ann Selin.
Nelikossa Ihalainen ja Selin edustavat vankasti ammattiyhdistysdemareita ja työnantajapuolella ansioituneet Ahtela ja Laatunen ovat tiiviin työmarkkinayhteistyön kannattajia. Tämän nelikon ympärillä leijuu edelleen keskitetyn työmarkkinasopimisen henki, josta Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on pyristellyt eroon.
Nelikon ratkaisuehdotus kaatui kuitenkin kustannusalan yrityksiä edustavan Medialiiton vastustukseen. Tähän työehtosopimukseen on siirretty Posti Palvelut Oy:n noin 700 työntekijää.
Postin kilpailijaksi jakelualalla pyrkineet lehtitalot haluavat pitää kiinni omasta, itsenäisestä työehtospimuksestaan, joka tuo kilpailuetua työvoimakustannuksissa.
Postikiistaan tarvitaan poliittista ratkaisua
Pääministeri Rinne on kertonut, että Postin johto tunnusteli jo kesällä uuden hallituksen näkemystä laajaan postiväen siirtoon toiseen työehtosopimukseen. Rinteen mukaan hallitus torjui ajatuksen.
Demarijohtaja Antti Rinteen nousu pääministeriksi viritti suuria odotuksia palkansaajaliitoissa. Kuvassa Rinne keskustelee oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin kanssa.Pekka Tynell / Yle
Postin päätös siirtää 700 pakettilajittelijaa Medialiiton sopimukseen tuli Rinteen mukaan hallitukselle yllätyksenä. Postin johto on kertonut, että siirrolle oli kuitenkin omistajaohjauksen siunaus.
Postin riita on nyt sellaisessa umpisolmussa, että on vaikea uskoa sen aukeavan valtakunnansovittelijan toimistossa.
PAU vaatii edelleen, että pakettilajittelijat on palautettava PAUn sopimukseen. Tämä ei näytä onnistuvan, ellei Postin johto peruuta pakettilajittelijoiden siirtoa toiseen työehtosopimukseen.
Postin johdon pään kääntämiseen vaaditaan valtion omistajaohjauksen pitkää kättä.
Ministeri Paatero voi vaihtaa Postin hallituksen, jos hallitus ei noudata omistajan ohjeita. Paatero tarvitsee toimilleen vähintään hallituskumppanien hiljaisen tuen.
Jos tähän päädytään, oppositio ja talousliberaalit nostavat metelin poliittisesta ohjauksesta.
Valtakunnansovittelijan ovella riittää lähiviikkoina jonoa.
Valtakunnansovittelijalla riittää kiireitä liittokierroksen solmujen avaamisessa.Martti kainulainen / Lehtikuva
Antti Rinne toimi ennen SDP:n puheenjohtajan pestiään juuri Ammattiliitto Pron tiukkana puheenjohtajana.
Demaritaustaisen Riku Aallon johtama Teollisuusliitto käy nyt koko painollaan ensimmäisiä liittoneuvottelujaan, joten vientialojen voimaliitolla on näytön paikka.
Teollisuusliiton ja sen vastapuolen Teknologiateollisuuden neuvotteluissa on väännetty kättä erityisesti kilpailukykysopimukseen sisältyneen työajan palkattoman pidennyksen kohtalosta. Kiistaa on kuitenkin myös laajemmin palkankorotuksista ja työajoista eri aloilla.
Teollisuusliiton mukaan työnantajaleiri hakee nyt konfliktia tosissaan ja laajalla rintamalla. Teknologiateollisuus on vastannut, että Teollisuusliiton palkkavaatimukset rapauttaisivat kilpailukyvyn ja johtaisivat työpaikkojen menetyksiin.
Hoiva-ala odottaa reippaita palkankorotuksia
Vientialoille on kaavailtu liittokierroksen sopimusten päänavaajan roolia. Sopimusavausta mutkistaa eri palkansaajaryhmien välinen kilpajuoksu palkankorotuksista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä edustavan Tehyn demaritaustainen puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on uhonnut, että hoiva-alat vaativat tällä sopimuskierroksella omat lisäkorotuksensa ja niihin rahoitusta valtiolta.
Kuntatalous kipuilee sote-tuskissaan. Kuntatyönantajat (KT) on laskeskellut kauhuissaan hoiva-alan lisäkuluja. Palkankorotusvaatimusten lisäksi hoivamenoja on lisäämässä muun muassa hallituksen tuleva esitys vanhusten ympärivuorokautisen laitoshoidon hoitajamitoituksen sitomisesta lakiin.
Työmarkkinoilla eletään nyt laajemminkin kilpailukykysopimuksen jälkeisiä hulluja päiviä.
Vyönkiristyksen jälkeen kaikki haluavat osansa yhteisten taloustalkoiden tuloksista. Omistajat ja yritysjohtajat ehtivät kuitenkin jo kerätä hyödyn itselleen. Esimerkiksi entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ehti valitella ennen viime eduskuntavaaleja, että yritysjohtajat eivät lähteneet mukaan vyönkiristystalkoisiin.
Posti-kiistaan liittyvät kuljetusalan tukilakot sekä Teollisuusliiton ilmoittama kolmipäiväinen lakko mekaanisessa metsäteollisuudessa aiheuttavat vakavaa haittaa metsäteollisuudelle, kertoo Metsäteollisuus ry. tiedotteessaan.
Metsäteollisuuden mukaan Taloudelliset menetykset voivat nousta lähiviikkoina jopa sataan miljoonaan euroon.
Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n maanantaina ilmoittamat tukilakkojen laajennukset pysäyttävät pahimmillaan satamat kahdeksi päiväksi torstaiaamusta. Metsäteollisuuden kuljetuksia haittaavat myös mm. Merimies-Unionin tukitoimet Posti-kiistassa.
Töiden lakkaaminen satamissa tietää metsäteollisuudessa arviolta 33 miljoonan vientitulojen menetystä lakkopäivältä. Torstaista alkavien AKT:n tukilakkojen aiheuttamat menetykset nousevat arviolta ainakin 66 miljoonaan euroon.
– Lisäksi yrityksille on jo syntynyt kustannuksia esimerkiksi vaihtoehtoisista reitityksistä, varastoaikojen kasvamisesta ja asiakasvalituksista. Pahimmillaan kuljetusongelmat voivat johtaa myös tuotannon pysähdytyksiin, mistä aiheutuisi vielä enemmän haittaa, Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Outi Nietola sanoo.
Teollisuusliiton mekaaniseen metsäteollisuuteen kohdistama lakko haittaa tuotantoa sahoilla ja vaneritehtailla näillä näkymin kolmen päivän ajan 9.-11. joulukuuta. Yhden työpäivän viennin arvo lakon kohteeksi joutuneessa mekaanisessa metsäteollisuudessa on noin 10 miljoonaa euroa, joten menetykset kolmelta lakkopäivältä nousevat 30 miljoonaan euroon.
Arviot tukilakkojen ja lakkojen menetyksistä metsäteollisuudessa perustuvat aiemmissa vastaavissa lakkotilanteissa syntyneihin menetyksiin. Lakkojen kokonaisvaikutus metsäteollisuuden globaaliin kilpailukykyyn voi nousta huomattavasti korkeammaksi.
– Lakkoilusta aiheutuu vakavaa välitöntä haittaa, mutta myös pidempiaikaista mainehaittaa, joka karkottaa asiakkaita. Metsäteollisuuden kansainvälinen kilpailukyky kärsii, kun laskevassa talous- ja suhdannetilanteessa sitä pitäisi kaikin keinoin pyrkiä parantamaan, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sanoo.
Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on jälleen saavuttanut uuden ennätyslukeman, kertoo Maailman ilmatieteen järjestö WMO tuoreessa raportissaan.
Järjestön mukaan kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on noussut nopeammin kuin viime vuosikymmenellä keskimäärin.
WMO:n pääsihteerin Petteri Taalaksen mukaan pitoisuuksien kasvun hidastumisesta saati kasvihuonekaasujen määrän vähenemisestä ei ole näkyvissä merkkejä. Näin siitä huolimatta, että monet valtiot ovat antaneet sitoumuksia päästöjensä vähentämisestä Pariisin ilmastosopimuksessa.
Ennätysmääriä mitattiin kaikkien tärkeimpien kasvihuonekaasujen eli hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin osalta. Esimerkiksi hiilidioksidin osalta lisäys oli vuodessa hieman suurempi kuin viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana vuosittain keskimäärin.
Myös vuosi sitten julkaistussa WMO:n edellisessä raportissa kasvihuonekaasuja todettiin olevan ilmakehässä enemmän kuin aiemmin.
WMO:n mukaan pitoisuuksien kasvu merkitsee sitä, että tulevilla sukupolvilla on edessään yhä enemmän ilmastonmuutoksen kielteisiä seurauksia kuten sään ääri-ilmiöitä sekä elinympäristöjen tuhoutumista.
YK:n alaisen järjestön tutkimus julkaistiin ensi viikolla Madridissa pidettävän YK:n ilmastokokouksen alla. Tutkimus mittaa ilmastonmuutosta aiheuttavien kaasujen pitoisuuksia ilmakehässä, ei niinkään päästöjä.
Valtameret ja maapallon biosfääri varastoivat nykyisellään itseensä noin neljäsosan kaikista päästöistä.
Samalla tasolla miljoonia vuosia sitten
Raportin mukaan on yhä selvempää, että hiilidioksidin lisäys ilmakehässä johtuu fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Ne kun eivät sisällä radiohiiltä, ja ilmakehässä juuri radiohiilestä vapaan hiilidioksidin osuus on lisääntynyt.
Taalaksen mukaan on hyvä muistaa, että ilmakehässä oli edellisen kerran yhtä paljon hiilidioksidia 3-5 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin ilmasto oli 2-3 celsiusastetta nykyistä lämpimämpi ja merenpinta 10-20 metriä nykyistä korkeammalla.
Myös metaanin päästöistä suuri osa on ihmisen toiminnasta aiheutuvaa. Typpioksiduulista suurin osa tulee luonnollisista lähteistä ja noin 40 prosenttia liittyy ihmisen toimintaan.
Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä eivät ole sama asia kuin niiden päästöt. Valtameret varastoivat nykyisellään itseensä noin neljäsosan kaikista päästöistä, toisen neljänneksen varastoi maapallon biosfääri.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) aikoo kutsua kokoon Itämeren alueen johtajat huippukokoukseen, jossa on tarkoitus kerätä resursseja Itämeren suojelun parantamiseksi.
Rinne kertoi aikeistaan Moskovassa, jossa hän tapasi Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin. Rinteen mukaan pääministerit puhuivat keskusteluissa muun muassa ympäristöstä.
– Ympäristöasioissa voimme saada paljon yhdessä aikaan, Rinne sanoi.
Rinteen mukaan Venäjä on erittäin tärkeä markkina suomalaisyrityksille. Etenkin jätteidenkäsittelyssä Suomella on paljon annettavaa Venäjälle. Samoin puusektorilla Suomi tukee kestävää puutaloutta Venäjällä.
Rinteen mukaan pääministerit keskustelivat myös Ukrainan tilanteesta. Hän sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että Venäjä on palannut Euroopan neuvoston jäseneksi. Tämä on hänen mukaansa tärkeää kansalaisoikeuksien kannalta, koska neuvoston jäsenet ovat sitoutuneet yhteisiin sääntöihin.
Rinne kertoi myös puhuneensa ajankohtaisista ihmisoikeusasioista. Hän sanoi ottaneensa esiin huolensa ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Pääministeri Medvedev korosti puheenvuorossaan etenkin taloussuhteita. Hän sanoi olevansa tyytyväinen Suomen ja Venäjän kaupan kehitykseen. Suomi on muutenkin Venäjälle tärkeä kumppani ja naapuri.
Medvedev mainitsi erityisesti Nord Stream 2 -kaasuputkiprojektin sekä Fortumin, joka investoi paljon Venäjälle. Samoin hän puhui jätehuoltoon liittyvästä yhteistyöstä.
Rinne: Suomi sitoutunut EU:n pakotepolitiikkaan
Venäjän media kysyi tapaamisessa mahdollisuudesta purkaa Venäjän ja EU:n välisiä pakotteita, jos Ukrainan sodan rauhanneuvottelut etenevät.
Rinteen mukaan Suomi tukee rauhanprosessia ja on sitoutunut EU:n pakotepolitiikkaan.
Medvedev kertoi, ettei Venäjä aio yksipuolisesti purkaa Venäjän vastapakotteita. Hänen mukaansa Venäjällä on myös yrityksiä, jotka hyötyvät pakotteista.
Medvedevin mukaan myös Venäjä tukee rauhanprosessin etenemistä, mutta pystyy myös elämään nykyisten pakotteiden kanssa.
Pääministerit vastasivat myös suomalaismedian kysymykseen Josif Stalinin vainojen uhrien kohtaloiden selvittämisestä ja siitä, millainen merkitys selvityksillä voisi olla venäläisille ja toisaalta Venäjän ja EU:n suhteille.
Medvedevin mukaan suhteiden huono tila on EU:n syytä. Medvedevin mielestä traagisenkin historian suhteen tulee katsoa eteenpäin, ei taaksepäin. Hän ei uskonut, että vainojen tutkimukset olisivat tekijä nykysuhteissa.
Rinteen mukaan Suomella ja Venäjällä ei ole yhteistä käsitystä siitä, mistä suhteiden huono tila johtuu. Hänen mukaansa suhteiden parantaminen riippuu kehityksestä Ukrainassa.
Rinteen mukaan Suomessa tieteellinen tutkimus ei ole politiikan väline. Hän toivotti tutkimukset ja tutkijoiden välisen yhteistyön tervetulleiksi.
Mukana myös Marin ja Leppä
Yle näyttää verkossa pääministerien tiedotustilaisuuden jälkeen Rinteen oman lehdistötapaamisen, jossa pääministeri kertoo tapaamisen kulusta.
Pääministerien tapaaminen alkoi kello kahdentoista aikaan kättelytilaisuudella. Sen yhteydessä Rinne totesi, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat toimivat myös alueellisella tasolla.
Pääministerin mukana vierailuun osallistuvat myös liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL aikoo ilmoittaa lähiaikoina Turun Arkeaa vastaan alkavasta lakosta. Turun Sanomat kertoo, että lakko saattaa alkaa jopa tällä viikolla. Lehti perustelee tietojaan omilla tietolähteillään.
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vahvistaa Ylelle, että lakon yksityiskohdista päätetään tiistaihin mennessä. Lakko laajenee nyt kiistan keskiössä olevan Turun kaupungin lähes kokonaan omistaman Arkean ulkopuolelle. Turun Sanomien tietojen mukaan lakko laajenisi muun muassa Turun kaupungin sivistystoimeen.
Tämä toteutuessaan voisi siis kohdistua koulunkäyntiavustajiin ja päiväkotien lastenhoitajiin ja pahimmillaan sulkea jopa kaupungin päiväkoteja, kertoo Turun sivistystoimialan varhaiskasvatuksen toimialajohtaja Vesa Kulmala.
– Mikäli lakko laajenisi sivistystoimialaan ja siellä varhaiskasvatukseen, niin meiltä jäisi useampi sata työntekijää pois töistä. Tällöin joutuisimme rajaamaan lapsien määrää, mitä voidaan päiväkoteihin ottaa, koska meillä on tiukat lainsäädännöstä tulevat suhdeluvut, joita noudatetaan. Joutuisimme mahdollisesti rajaamaan aukioloaikoja, avoimien päiväkotien toimintaa ja niin edelleen. Ihan tarkkaa tietoa ei meillä vielä vaikutuksista ole, koska emme vielä tiedä lakosta enempää, Kulmala luonnehtii.
Turussa on noin 70 päiväkotia. Kulmalan mukaan lakon toteutuessa jouduttaisiin pohtimaan myös sitä, että jotkut päiväkodit ovat suljettuina.
JHL:ltä ei vahvisteta suoraan sitä, että lakko kohdistuisi mahdollisesti sivistystoimialaan.
– Se pitää paikkansa, että lakkotoimet laajenevat Arkean ulkopuolelle, mutta yksityiskohdista minulla ei ole tarkkaa tietoa, Päivi Niemi-Laine sanoo Ylelle.
Lakon taustalla on syyskuussa alkanut kiista Arkean työehtosopimuksista. Arkea haluaa vaihtaa itselleen edullisempaan työehtosopimukseen, jota ammattiliitot JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty vastustavat.
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kertoo, että osapuolet olivat melkein jo palaamassa neuvottelupöytään, mutta Turun kaupungin edustajana ollut apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen siirrettiin sivuun. Turun kaupunginjohtajan Minna Arveen mukaan kyseessä oli enemmänkin vastuu ja jääviyskysymys.
– Kaupunki ei ole asiassa osapuoli, eikä Virtanen neuvottelijana, vaan hän on ollut niin sanottu valvontavastuullinen virkamies omistajaohjauksen näkökulmasta. Hän on myös Avainta ry:n hallituksen puheenjohtaja, joten olemme sopineet, että väliaikaisesti valvontavastuu siirtyy minulle, Minna Arve kertoo tekstiviestitse Ylelle.
Arkean ja JHL:n ja Jytyn kiista liittyy nimenomaisesti Avainta ry:n työehtosopimuksesta siirtymiseen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa:n alle.
– Turun kaupunginjohtaja Minna Arve on nyt siinä asemassa, että hän voi saada osapuolet neuvottelupöytään, Niemi-Laine sanoo.
Ensimmäisen kerran Arkeaa vastaan lakkoiltiin marraskuun alussa kolmipäiväisellä lakolla, johon osallistuivat noin tuhat Arkean työntekijää. Lakolla oli vaikutusta muun muassa Turun ja Paimion päiväkotien ja koulujen ruokailuihin ja kiinteistöhuoltoihin ja siivouksiin.
Artikkeliin lisätty Vesa Kulmalan kommentit klo 14:27.
Nurmijärvellä roihusi varhain lauantaiaamuna kaksi tulipaloa. Toinen paloista syttyi Sääksin uimarannan ravintolarakennuksessa ja toinen Lähtelän uimarannalla, jossa paloi huoltorakennus.
Lauantaisista paloista Sääksin uimarannan ravintolarakennuksen palo syttyi poliisin mukaan noin kello 6.49, Valkjärven Lähtelän rannan palo puolestaan noin kello 8.
Pelastuslaitos sai molemmat palot hallintaan. Molempia paloja epäillään tahallaan sytytetyiksi ja niitä tutkitaan Itä-Uudenmaan poliisissa rikosnimikkeellä tuhotyö.
Molempien lauantaina tapahtuneiden palojen epäillään liittyvän 19.–21.10. Nurmijärvellä tapahtuneisiin Lepsämän ja Valkjärven koulujen paloihin.
Poliisi pyytää molemmista paloista vihjeitä ja mahdollisia silminnäkijähavaintoja. Tiedot pyydetään osoitteeseen vihjeet.ita-uusimaa@poliisi.fi tai vihjenumeroon 0295 413 636.
Merimies-Unionin tukilakon myötä osa matkustajalaivoista jää satamaan. Artikkelista löytyy vastauksia lakon vaikutuksista matkustajille.
1. Mitkä laivat eivät liikennöi?
Lakon myötä liikennöinti loppuu laivoilla, jotka ovat Suomen lipun alla.
Tallink Silja -varustamon laivaliikenteessä Turusta Tukholmaan illalla lähtevä Baltic Princess jää rantaan maanantaina 25.11.
Tiistain tilannetta seurataan ja mahdollisesta peruuntumisesta yhtiö ilmoittaa myöhemmin. 27.11. alkaen Baltic Princessin iltalähdöt aiotaan korvata Galaxy-laivalla.
Tiistaina illalla Helsingistä Tukholmaan lähtevän Silja Serenaden tilannetta seurataan ja mahdollisesta peruutuksesta tiedotetaan tiistaina. Lakon jatkuessa Silja Serenaden matkat joudutaan perumaan.
Tallinkin Helsinki–Tukholma -reitillä liikennöinti jatkuu normaalisti Ruotsin lipun alla liikennöivällä Silja Symphonylla. Helsinki–Tallinna -reitillä Viron lipun alla liikennöivät Star, Megastar ja Europa.
Viking Linen laivaliikenteessä Turun ja Tukholman linjalla liikennöivä Amorella jäi maanantaina aamulla Turun satamaan. Turusta illalla Tukholmaan lähtevän Viking Gracen lähtö todennäköisesti peruuntuu. Gracen tilanne varmistuu maanantaina iltapäivällä.
Helsingistä Tukholmaan kulkeva Mariella saapui aamupäivällä Helsinkiin tunnin myöhässä. Sen maanantain iltalähtö Tukholmaan on peruttu. Viron lipun alla kulkeva Viking XPRS jatkaa liikennöintiä normaalisti.
2. Miten menettelen, jos olen maksanut laivamatkan ja se peruuntuu?
Varustamot ovat ottaneet ja ottavat edelleen yhteyttä matkustajiin, joiden matka on lakon takia peruuntunut.
– Pyrimme tietysti etsimään korvaavan vaihtoehdon. Matkustaja voi siirtää matkansa uuteen ajankohtaan. Toki matkan voi myös halutessaan perua, eikä siitä mene muutoskuluja, sanoo Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd.
Viking Line menettelee samalla tavalla: halutessaan matkasta saa hinnan takaisin tai matkan ajankohdan voi siirtää.
Maksun palautus on tehtävä viikon sisällä. Viking Linen verkkosivuilla on valmis lomake, jota kautta maksetusta matkasta saa rahat takaisin.
Sekä Viking Line että Tallink Silja ohjeistavat asiakkaita verkkosivuillaan. Sivuilla kerrotaan ajantasaisesti tukilakon vaikutuksista, suunnitelluista liikennekatkoista ja poikkeusaikatauluista.
3. Millaiset ovat laivamatkailijoiden tunnelmat ja varustamoiden mietteet?
Esimerkiksi Turun satamassa tunnelma oli ensimmäisenä tukilakkoaamuna rauhallinen. Tieto laivaliikenteen muutoksista oli nähtävästi tavoittanut hyvin aamulaivoille matkan ostaneet.
Viking Linen terminaalissa Turun satamassa oli maanantaiaamuna hiljaista Postin tukilakon alettua.Kalle Mäkelä / Yle
Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjdin mukaan matkustajat ovat tähän asti olleet eniten huolestuneita Tallinnan matkoista, joihin ei siis ole Tallinkin laivoilla tulossa mitään muutoksia lakosta johtuen.
– Muuten suurin osa asiakkaista tuntuu odottavan, että lakko loppuisi hyvinkin pian. Isommille ryhmille pyrimme löytämään muita ratkaisuja, jotta he eivät joutuisi perumaan koko matkaansa, Nöjd sanoo.
Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnströmin mukaan Viking Linen asiakkaat ovat olleet pahoillaan tilanteesta.
Boijerin mukaan meneillään oleva tukilakko herättää myös kysymyksen, minkä maan lipun alla laivan kannattaisi kulkea.
– Suomen lippu on ollut meille tärkeä, mutta jos aika ajoin joudumme osallistumaan konflikteihin, joissa emme edes ole osapuolena, on tilanne haasteellinen ja epäkiitollinen. Viidellä Suomen lipun alla kulkevalla aluksella tämä riita kohdistuu eritoten meihin.
Viking Line -varustamolle rakentuu parhaillaan uusi laiva, Viking Glory. Aiemmin on kerrottu, että se aloittaa liikennöinnin Turun ja Tukholman välillä vuonna 2021.
Viime juhannuksena ilmi tullut öljypäästö Suomen ulkosaaristossa, Suomen Leijonan majakan läheisyydessä on varmistumassa yhden aluksen tekosiksi, tiedottaa Länsi-Suomen merivartiosto.
Tapausta tutkitaan törkeänä ympäristön turmelemisena. Yhden aluksen epäillään päästäneen mereen huomattavan määrän mineraaliöljyä 20. päivä kesäkuuta Utön lounaispuolella. Alustava arvio mereen päässeen öljyn määrästä on noin 9 000– 39 000 litraa.
Kalevi Rytkölä / Yle
Tutkinta aloitettiin aikoinaan heti, kun päästö kävi ilmi. Kesällä öljyä myös kerättiin neljän aluksen voimin ja tuolloin myös kerättiin näytteitä useista päästön läheisyydessä liikkuneista aluksista. Merivartioston mukaan päästö oli ajelehtimislaskelmien mukaan ajautumassa alueelle, jossa se olisi aiheuttanut vakavaa vaaraa merellisen luonnon monimuotoisuudelle.
– Länsi-Suomen merivartiosto on saanut Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion välityksellä lausunnot alus- ja merinäytteiden vastaavuuksista. Analyysien perusteella päästön lähteeksi on varmistumassa yksi tutkinnan kohteina olleista aluksista. Epäilyksen kohteena olevan aluksen nimeä ei tutkinnallisista syistä voida vielä julkaista, vartiosto kertoo tiedotteessaan.
Israel on karkottanut ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Israelin ja Palestiinan johtajan Omar Shakirin. Järjestö kertoo asiasta tiedotteessaan. Shakirin on määrä poistua maasta tänä iltana.
Israelin korkein oikeus vahvisti hallinnon kuun alussa antaman karkotusmääräyksen, joka asetti tämän päivän Shakirin lähdön takarajaksi. Järjestön mukaan Israel kumosi yhdysvaltalaisen Shakirin työviisumin jo viime vuoden toukokuussa.
Hänen toimintansa kerrottiin tuolloin rikkovan vuonna 2017 voimaan tullutta lakia, jonka mukaan maahan ei saisi päästää ihmisiä, jotka kannattavat Israelin tai sen miehitetyllä Länsirannalla sijaitsevien siirtokuntien boikotointia.
Järjestö kehottanut yrityksiä lopettamaan toiminnan siirtokunnissa
Tiedotteen mukaan järjestö tai Shakir itsekään sen edustajana eivät ole vaatineet Israelin boikotointia.
Järjestö kertoo kuitenkin kehottaneensa yrityksiä lopettamaan toimintansa laittomaksi kuvaamissaan siirtokunnissa osana kansainvälistä velvollisuuttaan välttää osallisuus ihmisoikeusrikkomuksiin. Järjestö kehottaa yrityksiä samaan myös monissa muissa maissa.
Järjestön mukaan paikallinen käräjäoikeus päätti huhtikuussa, että tämä kanta toimii perusteena karkotukselle vuoden 2017 lain perusteella. Maan korkein oikeus vahvisti myöhemmin käräjäoikeuden linjauksen.
Kansainvälisiä aktivisteja estetty pääsemästä maahan
Tämä on järjestön mukaan ensimmäinen kerta, kun Israelin hallinto käyttää vuoden 2017 lakia karkottaakseen ihmisen, joka on laillisesti Israelissa. Samalla tapaus on ensimmäinen kerta, kun Israel on määrännyt Human Rights Watchin edustajan lähtemään maasta niiden 30 vuoden aikana, kun järjestö on toiminut Israelissa.
Järjestö kertoo Israelin viranomaisten pyrkineen heikentämään ihmisoikeusaktivistien työtä. Israelin kerrotaan muun muassa estäneen joidenkin kansainvälisten ihmisoikeuspuolustajien maahantulon. Myös paikallisten ihmisoikeusaktiivien työntekoa on järjestön mukaan hankaloitettu.
Järjestö kertoo jatkavansa ihmisoikeusrikkomusten dokumentoimista alueella Shakirin karkotuksesta huolimatta.
Verkkoaita ympäröi laajaa tonttia. Aidan sisäpuolella näkyy hiekkakenttää sekä kasvien valtaamaa maata. Siellä täällä on puiden alkuja.
Maasta törröttää putkia sen merkkinä, että tontilla on tehty kunnallisteknisiä töitä eli sinne on muun muassa vedetty vesijohdot ja viemäriputket. Yhteen kohtaan on kerätty tyhjiä, maan alle sijoitettavia säiliöitä sekä putkia.
Olemme huonekalujätti Ikean omistamalla tontilla Lappeenrannan Mustolassa lähellä Venäjän rajaa.
Ikean tontti sijaitsee vajaan kymmenen kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta itään.Jyrki Lyytikkä / Yle
21 hehtaarin kokoinen tontti rajautuu yhdeltä laidalta Nuijamaantiehen, jota pitkin ajamalla päätyy rajanylityspaikalle. Matkaa Suomen ja Venäjän väliselle rajalle on runsaat 16 kilometriä.
Venäläisturistit ovat yksi syy siihen, ettei Ikeaa ole tähän päivään mennessä tontille noussut.
Mikäli Ikean ja kaupungin alkuperäiset suunnitelmat olisivat toteutuneet, olisi tällä paikalla jo muutaman vuoden ajan olleet huonekaluja ja sisustustavaraa myyvä Ikean tavaratalo sekä kauppakeskus.
Vuosien pohjatyö julkistettiin vuonna 2012
Ikean odottaminen alkoi Lappeenrannassa vuonna 2012 suurin odotuksin. Sen vuoden marraskuussa Ikea ja Lappeenrannan kaupunki julkistivat suunnitelmat tavaratalosta ja kauppakeskuksesta. Tuolloin tontti oli vielä Lappeenrannan kaupungin omistuksessa.
Tarkoitus oli, että Ikea avautuisi Lappeenrantaan vuonna 2015.
– Kaakkois-Suomessa on paljon asiakaspotentiaalia, jota kesämökkiläiset ja turistivirrat täydentävät hyvin, sanoi Ikean Suomen maajohtaja André Schmidtgall seitsemän vuotta sitten.
Havainnekuva Ikeasta ja kauppakeskuksesta vuodelta 2013. Tästä suunnitelmasta Ikea on luopunut.Parviainen Arkkitehdit
Julkistusta edelsi vuosien pohjatyö. Lappeenrannan kaupunki ja tavaratalojätti olivat aloittaneet tunnustelut jo vuonna 2007. Vuonna 2010 Ikealle hahmoteltiin myös toista paikkaa, joka olisi sijainnut noin 15 kilometrin päässä Kuutostien laidalla Selkäharjussa.
Ikeasta kisailivat muutkin kaakkoissuomalaiset kaupungit. Yhtiö valitsi lopulta Lappeenrannan Mustolan.
Kauaa ei tiimalasissa ehtinyt hiekka valua, kun Ikean suunnasta alkoi tulla viestiä rakentamisaikataulun siirtymisestä.
Ikealla on Lappeenrannassa 21 hehtaarin kokoinen tontti.Kare Lehtonen/Yle
Vuoden 2014 alussa Ikean maajohtaja Lena Herder kertoi, että yhtiön tarkoituksena on tehdä rakentamispäätös niin, että rakentaminen alkaisi vuoden 2015 alussa.
Rakentamispäätöstä ei kuitenkaan vuonna 2014 tullut, ja näin ollen rakentamistakaan ei aloitettu. Ikean mukaan lykkääntymisen syynä oli kiristynyt markkinatilanne. Tavaratalo ei valmistuisi vuonna 2015, kuten alun perin oli suunniteltu.
Nyt Lappeenranta odotti Ikealta rakentamispäätöstä vuoden 2015 loppuun mennessä. Seuraavaksi yhtiö alkoi kuitenkin neuvotella kaupungin kanssa jatkoajasta. Ikea lupaili lopullista rakentamispäätöstä vuoden 2016 loppuun mennessä.
Kaupungin johdossakin alettiin turhautua Ikean päätöksenteon viivästymiseen. Kaupunki oli sijoittanut tonttiin 10 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtaja seisoi kuitenkin investoinnin takana.
– Uskon, että jokainen Suomen kaupunki olisi pannut nimensä tällaiseen paperiin, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva arvioi keväällä 2016.
Kaupunki myönsi jatkoajan. Ikea maksoi kaupungille sopimuksen jatkosta ja rakentamisen viivästymisestä korvausta 262 000 euroa.
Ikea haluaa eroon aikatauluista
Seuraava käänne tuli syksyllä 2016, kun Ikea tarjoutui ostamaan Mustolan tontin 10,1 miljoonalla eurolla. Summa kattaisi Lappeenrannan kaupungin tonttiin sijoittaman summan.
Ehtona oli, että yhtiön ei tarvitse sitoutua tiettyyn rakentamisaikatauluun.
– Haluamme keskittyä suunnitteluun rauhassa, joten aivan lähivuosina rakentamispäätös ei tule ajankohtaiseksi, Ikea Suomen kiinteistöjohtaja Ann-Christin Pilviö sanoi syksyllä 2016.
Samalla Ikea ilmoitti, että aluetta lähdetään kehittämään uudelta pohjalta. Mustolaan ei siis välttämättä nousisi Ikean suurtavarataloa ja kauppakeskusta.
Venäläismatkailijoiden väheneminen vaikutti osaltaan
Venäläisten turistien määrä Suomessa alkoi vähentyä rajusti vuonna 2014. Syinä olivat Ukrainan tapahtumat sekä Venäjän talouden epävarmuus.
Lappeenrannassa on spekuloitu, että Ikea alkoi jarrutella investointipäätöstään venäläisturistien määrän romahtamisen takia.
Ikeasta on kuitenkin vakuuteltu kaikkien vuosien aikana, että tavarataloa ei rakenneta venäläisturistien varaan. Yhtiö on perustellut suunnitelmien muuttumista alueen taloudellisen tilanteen muuttumisella.
– Yhtenä osatekijänä on venäläisten matkailuun liittyvä taantuma. Se on kuitenkin vain yksi osa. Tässä on muitakin tekijöitä ollut mukana, jotka ovat vaikuttaneet kokonaisuuteen, Ikea Suomen kiinteistöjohtaja Ann-Christin Pilviö painotti vuonna 2016.
Muutamana viime vuotena venäläismatkailijoiden määrä on ollut jälleen kasvussa. Romahdusta edeltävissä vuoden 2013 luvuissa ei kuitenkaan vielä olla.
Luonto ottaa omaa tilaansa
Ikea on saanut tähän päivään asti laatia Lappeenrantaa koskevia suunnitelmiaan rauhassa.
Olemme ilmaisseet Ikealle tahtotilamme, että tontti rakentuu. Kimmo Jarva, Lappeenrannan kaupunginjohtaja
Vuonna 2014 valmistuneiden kunnallisteknisten töiden jälkeen Mustolan tontilla ei ole tapahtunut mitään lukuunottamatta luonnon tekemää valtausta. Tontilla nimittäin kasvaa kymmeniä eri kasvilajeja sekä puita.
Hiljaista on ollut Ikean ja kaupungin välisessä yhteydenpidossakin viime aikoina, kertoo kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.
– Olemme ilmaisseet Ikealle tahtotilamme, että tontti rakentuu, Jarva sanoo.
Muuta kaupunki ei oikein voi. Tontin omistaja päättää itse, mitä ja milloin tontilla tapahtuu.
Ikea: Ei uutta kerrottavaa
Ikealla on Suomessa viisi tavarataloa. Niistä uusin avautui Kuopiossa vuonna 2012.
Lappeenrannan ohella Ikea suunnittelee avaavansa tavaratalon Helsingin Koivusaareen Länsiväylän päälle. Helsingin Sanomien mukaan Ikealla on Koivusaaressa suunnitteluvaraus vuoteen 2020 asti.
Ikealla on ollut lähipiste Jyväskylässä vuodesta 2015 alkaen. Marraskuun alussa Ikea kertoi sulkevansa lähipisteen.Leena Petman / Yle
Ikea on kokeillut Suomessa muunlaistakin toimintatapaa. Vuonna 2015 yhtiö avasi Jyväskylään lähipisteen, mistä on voinut noutaa tilattuja huonekaluja sekä ostaa pienempää kodin tavaraa.
Kartoitamme edelleen tontin kehitysmahdollisuuksia. Ann-Christin Pilviö, Ikea Suomen liiketoiminnan kehitysjohtaja
Tosin marraskuun alkupuolella Ikea kertoi lakkauttavansa lähipisteen. Tilalle tulee kodin sisustukseen keskittyvä suunnittelupiste.
Lappeenrannan suunnitelmista Ikealla ei ole tällä hetkellä uutta kerrottavaa.
– Hankimme Lappeenrannan tontin liittyen alueen potentiaaliin pitkällä tähtäimellä, emmekä ole sen osalta sitoutuneen mihinkään tiettyyn aikatauluun. Kartoitamme edelleen tontin kehitysmahdollisuuksia, tavoitteenamme löytää sopiva ratkaisu yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa lähitulevaisuudessa, viestittää nykyisin Ikea Suomen liiketoiminnan kehitysjohtajana toimiva Ann-Christin Pilviö.
Nokialaiset Kati ja Teppo Nummela valmistautuvat Postin kolmanteen lakkoviikkoon. Nummelat joutuvat tulemaan toimeen lakkoavustuksella, joka on molemmilla noin tonnin kuussa verojen jälkeen.
– Pitää tarkkaan katsoa, mitä ostaa. Rahat rupeavat käymään vähiin, Kati Nummela sanoo.
Postin kiistaan ei löytynyt ratkaisua sunnuntaina. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ilmoitti, että Postin lakot jatkuvat 22. joulukuuta asti, koska 700 pakettilajittelijan asiasta jätetty ratkaisuehdotus ei kelvannut Medialiitolle.
Lakon piirissä on noin 10 000 Postin työntekijää. PAU:n lakkoavustus on 67 euroa lakkopäivältä. Avustus on verotonta 16 euroon asti, sen ylimenevästä summasta peritään 30 prosentin ennakonpidätys. Nettona lakkoavustuksesta jää käteen 51,70 euroa päivältä, PAU laskee nettisivuillaan.
Tämä tekee noin tuhat euroa kuukaudessa. Kun siitä vähentää asuntolainat tai vuokrat, moni pienituloinen on ahtaalla. Teppo Nummela vertaa lakkoajan avustusta siihen palkkaan, mihin postilaisten palkkoja uhataan pudottaa.
PAU:n laskelmien mukaan palkka putoaisi uudessa työehtosopimuksessa jopa 30–50 prosenttia reilusti alle 2 000 euron ja jopa tonnin tuntumaan.
– Aika hurjalta se tuntuu, että lähestulkoon lakkoavustuksilla pitäisi pystyä pärjäämään. Jokainen voi miettiä, miten maksella lukion koulukirjat 17-vuotiaalle pojalle, syödäkin tarvitsisi, Teppo Nummela sanoo.
Nollatoleranssi kaikkeen kulutukseen
Eri liittojen maksamat lakkoavustukset vaihtelevat suuresti. Yle selvitti, miten lakossa olevat tai lakonuhkasta ilmoittaneet liitot maksavat lakkoavustusta jäsenilleen.
Marjut Suomi / Yle
Moni liitto maksaa samansuuruista avustusta kuin PAU. Työmarkkinatilanne näyttää Suomessa siltä, että moni joutuu elämään jouluna lakkoavustuksella.
Postinkin lakko on venymässä lähellä joulua. Nummeloiden mukaan Postin palkoista ei ole kertynyt suuria säästöjä.
– Pojalle sanoin, että ymmärräthän tilanteen. Pukin listaa ei kirjoitella tässä vaiheessa. Meillä on nollatoleranssi kaikkeen. Hankimme vain sen, mitä on pakko, Teppo Nummela sanoo.
"Jokainen ymmärtää, miksi työtaistelussa ollaan"
Isä Teppo Nummela toivoo, että poika tekee työuran jossain muualla kuin vanhempien työpaikalla.
– En usko, että pojalla on halua tulla lähellekään Postia. Toivon, että hän löytää jostain muualta tulevaisuutensa.
Moni perhe on Nummeloiden mukaan vielä hankalammassa asemassa, jos on useita lapsia ja lakko pitkittyy. Lakkoavustus on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi, eikä pitkiin lakkoihin.
Nummeloiden mukaan heillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin katsoa työtaistelu loppuun.
– Jokainen ymmärtää, miksi työtaistelussa ollaan. Työnteon tarkoitus on, että sillä eletään. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin katsoa homma loppuun. Jos tämä menee Postissa läpi, en näe, miksi tämä työehtojen raaka pudotus ei lähtisi muualle.
Nummeloiden mukaan ystävät ja tuttavat ovat ymmärtäneet hyvin, miksi postilaiset ovat lakossa.
"Tämä joulu voi olla erilainen joulu"
Teppo Nummela tuli 18-vuotiaana töihin Postille ja on yhä töissä Tampereen Postikeskuksessa. Hän on ollut 32 vuotta Postilla töissä. Vaimo Kati on ollut Postissa 15 vuotta ja on nyt postinjakajana Nokialla.
– Tämä joulu voi olla erilainen joulu, Kati Nummela sanoo.
Hän sanoo, että joulumieli on kateissa. Joulu on ollut postilaisille kiireinen mutta tärkeä ajanjakso. Teppo Nummela kuvaa sitä maaliin tuloksi. Postilaisille on ollut kunnia-asia saada viimeinenkin paketti ja kortti lähtemään ennen joulua. Nummelan mukaan yövuoro lähti usein saunomaan, kun viimeinen vuoro oli tehty ja työt tehty.
– Joulupukilla on omat hommansa ja postilaisilla omat hommat. Kyllä minua surettaa asiakkaiden puolesta ja oma fiilis on haikea.
AKT:lla 16 euroa lakkopäivältä
Monet liitot ovat ilmaisseet tukensa postilaisille. Tämä tarkoittaa näillä aloilla tukilakkoja.
Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry kertoi laajentavansa PAU:n tukilakkoa myös ahtausalalle. Myötätuntotoimet alkavat tulevana torstaina ja päättyvät lauantaina 30.11. kello 6.
Puheenjohtaja Marko Piirainen kertoo, että lakkoavustus on 16 euroa päivältä.
Sähköliitossa 200 euroa
Sähköliitossa uhattu lakko olisi huomattavasti pidempi, mutta niin olisi myös lakkoavustus. Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti sanoo, että omaan työtaisteluun ja tukitaisteluihin on päätetty 200 euron lakkoavustus päivältä.
– Näitä lakkoavustuksia maksetaan liiton työtaistelukassasta. Sinne on vuosien saatossa jäseniltä kertynyt omaa osuutta, jota maksetaan nyt takaisin. Verottaja ottaa aikamoisen osan summasta, toivottavasti se tasaantuu lopullisessa verotuksessa.
Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti toivoo, että neuvotteluissa päästään vielä sopuun.Antti Eintola / Yle
Sovittelua jatketaan keskiviikkona. Jos ratkaisua ei saada, 12 isolla teollisuuslaitoksella alkaa sähköasentajien työtaistelu 5. joulukuuta. Lakko kestäisi neljä viikkoa.
– Porukat ovat valmiita puolustamaan itseään ja omaa ansiotasoa. Toivottaa, että löytyy ratkaisu, kukaan ei halua olla jouluna lakossa, Väntti sanoo.
Lakon osuminen jouluun johtuu Väntin mukaan siitä, että ministeriö siirsi lakon alkua kahdella viikolla ja se sattuu joulun päälle.
Näyttää siltä, että monet ovat jouluna lakossa eri aloilla. Väntin mukaan työmarkkinoille on latautunut parin viime vuoden aikana painetta, joka nyt purkautuu.
Useita lakkoja tulossa
Prolla, Merimies-Unionilla ja Teollisuusliitolla on samansuuruinen lakkoavustus kuin PAU:lla. Myös JHL:n marraskuiseen lakkoon osallistuville maksettiin lakkoavustuksena 67 euroa per lakkopäivä.
Teollisuusliitto aloittaa kahden viikon kuluttua laajat työnseisaukset edustamillaan toimialoilla. Lakot kestävät maanantaista keskiviikkoon. Lakkoon menee yhteensä noin 35 000 työntekijää.
Puheenjohtaja Riku Aalto kertoo, että lakkoavustus on 70 euroa päivältä.
Myös Pro aloittaa kolmen vuorokauden työnseisauksen 9. joulukuuta erikseen nimetyissä yrityksissä viidellä sopimusalalla. Myös Pron lakkoavustus on 70 euroa lakkopäivältä.
YTN on jättänyt lakkovaroituksen kahdelle sopimusalalle. Jos joulukuussa alkavat lakot toteutuvat, niiden piirissä on arvion mukaan noin 50 000 ylempää toimihenkilöä. Myös YTN:n lakkoavustukseksi on päätetty 70 euroa päivältä.
Marraskuussa kahtena perjantaina Helsingin satamissa järjestetty tehovalvonta paljasti, että koirien kaupallista pentu- ja rescuetuontia kierretään naamioimalla tuonti yksityiseksi. Lähes puolella tarkastetuista koirista oli puutteita.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjesti tehovalvonnan yhteistyössä Tullin, Helsingin poliisilaitoksen ja Helsingin kaupungin valvontaeläinlääkärin kanssa.
Tarkastuksessa paljastui, että koiratuontia yritetään naamioida yksityiseksi tuonniksi.
– Olen törmännyt tähän ilmiöön sekä rescue-tuonnissa että pentukaupassa ja ilmoitan tapauksista poliisille, sanoo läänineläinlääkäri Sari Haikka.
Jokaisen rescue-koiran mukana tulee olla TRACES-terveystodistus ja tämän perään tulisi koiran ottajan kysyä, hän muistuttaa.
Tulli pysäytti satamien tehovalvonnassa yhdessä poliisin kanssa 834 lautalta tulevaa autoa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkärit tarkastivat niissä olevat 50 eläintä, joista 45 oli koiria. Näistä 24 koiralla oli puutteita.
Koirilta puuttui ekinokokkilääkityksiä, rabiesrokotuksia tai passi.
"Viranomaisten tietoon tulee vain pieni osa laittomasta lemmieläinkaupasta"
Haikka arvioi, että laiton lemmikkibisnes ja pentutehtailu ovat Suomessa edelleen ongelmia, joista viranomaisten tietoon tulee vain pieni osa.
Hänen mukaansa tehokkain tapa kitkeä laittomuuksia on vaikuttaa suoraan lemmikkien ostajiin. Viranomaisten tehovalvonnalla pyritäänki lisäämään tietoa eläinten maahantuonnin vaatimuksista ja tautiriskeistä.
Tuojalla on velvollisuus ottaa selvää tuontivaatimuksista, jotka selviävät hakukoneella.
– Jos koiralla havaitaan puutteita rokotuksissa tai lääkityksessä, tehdään tautiriskiarvio ja sen perusteella koira joko lähetetään takaisin lähtömaahan, eristetään tai lopetetaan. Virallinen rabiesepäily johtaa lähes aina eläimen lopettamiseen.
– Rabiesta tai ekinokokkia ei esiinny Suomessa, ja näin tulisi olla jatkossakin, Haikka painottaa.
Toisesta EU-maasta Suomeen tuotavilla koirilla täytyy olla siru, passi, lääkitys ekinokokkoosia vastaan sekä rabiesrokotus tai rabiesvakuus.
Kissoilla on samat vaatimukset lukuun ottamatta ekinokokkilääkitystä. Jos eläin tulee myyntiin, sillä pitää olla EU-komission ylläpitämässä TRACES-järjestelmässä laadittu terveystodistus. Eläinlääkäri tarkastaa tällaisen eläimen lähtömaassa 48 tuntia ennen tuontia Suomeen.
Ostajalla on vastuu
Avi muistuttaa, että se, joka hankkii pentutehtaalta koiran, tukee rikollista ja eläinten kärsimystä aiheuttavaa toimintaa. Vastuu on ostajan.
Pentutehtailijan tai sarjatuojan petoksen kohteeksi tulemiselta vältytään Avin mukaan käymällä katsomassa koiranpentua myyjän luona vähintään kahdesti muutaman viikon välein.
Pentutehtailijat ja sarjakuljettajat eivät pysty myyntityöhön, jossa ostajaa odotetaan viikkoja, näytetään avoimesti kasvatusolosuhteet ja opastetaan ostajaa pennun kasvatuksessa.
Pentutehtailijat ilmoittavat koirat myyntiin netissä ja niistä halutaan päästä eroon heti, käteiskaupalla, mieluummin ilman kauppakirjaa, Avi muistuttaa.
Haminalainen risteilijäalus Charlotte on edelleen jumissa Venäjällä.
Aluksen omistava matkailuyrittäjä Jarmo Ahonen ei ole viikonlopun aikana saanut Venäjän tullilta lupaa viedä alusta maasta. Lauantaina Ahonen kuljetti Charlotte-aluksensa Saimaan kanavasta takaisin Viipurissa sijaitsevaan pursiseuran laituriin. Hän on itse palaamassa Suomeen.
Alus oli jo kotimatkalla Klamilan satamaan Virolahdella, kun Venäjän tulli pysäytti sen torstaina Saimaan kanavan Pällin sulun tullitarkastuspisteelle.
Pälli on kanavan ensimmäinen sulku Viipurista lähdettäessä Venäjän puolella. Matkaa Pälliin on Viipurista vain joitakin kilometrejä.
Maasta poistumisen piti olla nyt mahdollista.
– Meillä on oikeuden paperit, että me voimme lähteä tämän aluksen kanssa pois maasta, mutta Venäjän tulli ei sitä hyväksy, Ahonen kertoo.
Ahosen mukaan Venäjän ulosottovirasto suunnittelisi nyt uutta oikeudenkäyntiä kumotakseen tullin päätöksen olla myöntämättä lupaa maastapoistumiseen.
Tulli hävisi oikeusjutun
Venäjälle takavarikoidusta aluksesta on käyty oikeutta yli kaksi vuotta.
Jupakka sai alkunsa kesäkuussa 2017, kun lappeenrantalaisen Rakuunakillan seurue oli bussimatkalla luovutetun Karjalan alueella. Matkan aikana seurue teki suomalaisaluksella risteilyn Viipurinlahdella.
Risteily lähti Sovetskista eli entisestä Johanneksesta. Matkalla seurue piipahti lähellä saaria, jotka Suomi sodan jälkeen joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle. Kohteina olivat muun muassa Teikarsaari ja Suonionsaari.
Reilu viikko risteilyn jälkeen Venäjän viranomaiset takavarikoivat suomalaisyrityksen Charlotte-laivan viipurilaiseen satamaan.
Tämän jälkeen alkoi pitkä oikeudenkäynti.
Venäjän tulli vaati Ahoselta 7 miljoonaa ruplaa eli noin 100 000 euroa niin sanottujen kabotaasisääntöjen rikkomisesta eli luvattoman risteilyliikenteen harjoittamisesta toisen valtion alueella.
Venäläinen oikeus asettui kiistassa kuitenkin Ahosen puolelle.
Ahonen epäileekin, että hidastelun taustalla on tullin häviämä oikeusjuttu.
– He eivät voi myöntää sitä, että minä en ole tehnyt mitään väärin, Ahonen sanoo.
