Pasi Remsun huikea taival lappilaisesta raksamiehestä kansainvälisille tv- ja elokuva-areenoille jatkuu.
Mika ja Matias Ahonen, Hannu Pyykkönen, Salla Saukkoriipi ja Tuula Nyberg tietävät kaikki, miltä tuntuu saada pitkiä katseita ja jopa loukkaavia sanoja muilta ihmisiltä.Lucas Holm / Yle
Monille vammaisille tai esimerkiksi epämuodostumista kärsiville ihmisille on arkipäivää joutua herjaamisen kohteeksi. Mitä näkyvämpää erilaisuus on, sitä todennäköisempää on joutua silmätikuksi. Suomalaisia vammaisjärjestöjä edustavan Vammaisfoorumin mukaan loukkaavaa kohtelua on esiintynyt aina, mutta huono käytös on entisestään yleistynyt.
Syyrian Al-Holin leirille on eristetty noin 11 000 ulkomaalaista, jotka on tuotu Isisin hallitsemilta alueilta. Yle ei ole haastatellut kuvan henkilöitä. Antti Kuronen / Yle
Leirin naiset ovat huolissaan lastensa terveydestä, asiantuntijoita huolettaa mahdollinen radikalisoituminen. Ylen Antti Kuronen kävi Syyrian al-Holissa toista kertaa.
Riikka Purra on vahva vaikuttaja perussuomalaisissa. Sen hän myöntää myös itse, ja kertoo vaikuttaneensa viime vuosina suurimpaan osaan puolueen ohjelmista. Kädenjälkensä hän sanoo näkyvän myös perussuomalaisten kannatuksen nousussa puolueen hajoamisen jälkeen.
Libanonin shiialainen Hizbollah-järjestö on ampunut Israeliin panssarintorjuntaohjuksia. Israelin armeija kertoo vastanneensa tulitukseen.
Hizbollah ilmoittaa, että sen taistelijat tuhosivat israelilaisen sotilasajoneuvon ja kyydissä olleet joko kuolivat tai haavoittuivat.
Israelin armeija sanoo, että tulituksesta ei koitunut miehistötappioita. Armeijan mukaan joukko panssarintorjuntaohjuksia ammuttiin Libanonista kohti Israelin sotilastukikohtaa ja -ajoneuvoja.
Israel kertoo helikopteriensa ja tykistönstä tulittaneen vastaukseksi Etelä-Libanoniin. Libanonin armeija kertoo, että Israelista ammuttiin 40 ohjusta Libanoniin.
Israelin armeijan edustaja kertoo, että tulitus Libanonista näyttää tällä hetkellä olevan ohi mutta armeija on yhä valmiudessa.
Israelin armeija on kehottanut Libanonin rajasta neljän kilometrin etäisyydellä asuvia pysyttelemään kotonaan ja varautumaan suojiin menemiseen.
Libanonin pääministeri Saad Hariri pyysi Yhdysvaltoja ja Ranskaa auttamaan tilanteen rauhoittamiseksi.
Vaikutusvaltaisen Hizbollahin edustajia istuu Libanonin hallituksessa, mutta järjestö on Libanonissa eräänlainen valtio valtiossa. Hizbollahin joukkoja pidetään maan vahvimpana sotilasmahtina.
YK:n UNIFIL-operaation johtaja, kenraalimajuri Stefano Del Col kehottaa osapuolia osoittamaan äärimmäistä pidättäytyväisyyttä.
Lennokki-isku nostatti jännitteitä
Israelin ja Hizbollahin suhteet ovat entisestään kiristyneet viikon aikana.
Hizbollah oli uhannut kostaa sen kontrolloimalle alueelle Libanonin pääkaupungissa Beirutissa tehdyn lennokki-iskun. Hizbollah on syyttänyt iskusta Israelia.
Eilen Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah kertoi ryhmän päättäneen toimista, joihin se ryhtyy iskun takia.
Israel on vahvistanut joukkojaan raja-alueella, joka on ollut pääosin rauhallinen sen jälkeen, kun Israel ja Hizbollah kävivät kuukauden mittaisen sodan vuonna 2006.
Israel on syyttänyt Iranin auttavan Hizbollahia rakentamaan täsmäohjattuja ohjuksia. Uutistoimisto Reutersin lähteen mukaan lennokki-iskun kohde liittyisi ohjushankkeeseen.
Saksassa oikeistopopulistinen AfD on kasvattanut merkittävästi äänimääräänsä itäisissä Brandenburgin ja Saksin osavaltioissa käydyissä vaaleissa.
Äänestyspaikat sulkeutuivat kello 19 Suomen aikaa. Ovensuukyselyn mukaan hallitsevat kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan molemmissa osavaltioissa.
Tämä saattaa vaikeuttaa liittokansleri Angela Merkelin hallituksen tilannetta ja vahvistaa sosiaalidemokraattien piirissä kasvavia vaatimuksia lähteä hallituksesta.
Hallituspuolueiden jännitteitä kasvattavat Saksan talouden taantuman riski ja erimielisyydet talouspolitiikasta.
Valtapuolueet pitivät vielä johtoasemansa
Yleisradioyhtiö ARD:n julkaisemien kyselytulosten mukaan Brandenburgissa sosiaalidemokraatit säilyttivät yhä asemansa osavaltioparlamentin suurimpana puolueena 27,5 prosentin ääniosuudella, mutta toiseksi tuleva AfD näyttää saavan 22,5 prosenttia äänistä.
Vuoden 2014 osavaltiovaaleissa AfD sai 12,2 prosentin ääniosuuden.
Saksissa kristillisdemokraatit pitivät myös asemansa osavaltion suurimpana puolueena 32 prosentin kannatuksella, mutta sielläkin toiseksi suurimmaksi on nousemassa AfD 27,5 prosentin ääniosuudella, ARD:n ovensuukysely kertoo.
SPD:n voitto AfD:stä on Saksissa on selvempi kuin mielipidemittauksissa ennen vaaleja, mutta AfD nousi selvästi viime osavaltiovaaleista, joissa se sai vain 9,7 prosentin kannatuksen.
Maahanmuuttovastainen AfD on kyennyt saavuttamaan vahvan aseman entisen Itä-Saksan alueella.
Puolue on hyödyntänyt Merkelin pakolaispolitiikan nostattamaa vastustusta ja suunniteltujen hiilikaivosten sulkemisten aiheuttamaa epätoivoa.
Toisaalta molemmissa osavaltioissa vihreät vahvistivat asemiaan.
Helsingin Circus-klubilla on perjantaina kuumaakin kuumempi, lähestulkoon trooppinen tunnelma. Melkein loppuunmyydyn Helzinki Hardstyle Festivalin ensimmäinen päivä on ponkaissut käyntiin, ja nyt tampattaisiin jalat kipeiksi.
Tunnelma on katossa jo yhdentoista maissa, jolloin turkulainen dj Riia esiintyy. Fiilis tihentyy entisestään, kun lavan valtaa kotimaisen hardstylen nousukiidossa oleva Sledgehammers-trio.
Digital Mindzin eli Oskar Hännisen, Riihon eli Atte Riihosen ja Tarecin eli Tomas Ihosen projekti nivoo yhteen nopeita komppeja ja melankolista tunnelmaa, jotka saavat tanssijalan pakostakin liikkeelle.
Sledgehammers eli Tomas Ihonen, Atte Riihonen ja Oskar HänninenJussi Mankkinen / Yle
– Melankolista hardstylea tehdään kyllä muuallakin päin maailmaa, mutta jotenkin tuntuu siltä, että melankolia leimaa useampaakin suomalaista musiikkigenreä, Atte Riihonen pohtii.
– Suomalainen pop ja rock on ollut aina varsin melankolista musiikkia. Tuollainen tunnelma saa meidät kaikki syttymään. Ei ole mikään ihme, että suomalaiset kuuntelijat pitävät suomalaisesta hardstylesta, ehkä se juttu on juuri melankolia, Tomas Ihonen jatkaa.
– Alkava syksy ja sen tuoma pimeys, ehkä melankoliaa tulee musiikkiin esimerkiksi sitä kautta, Oskar Hänninen toteaa.
Ei siis ihme, että Sledgehammers teki äskettäin dramaattisen versionsa Faithlessin klassisesta Insomnia-kappaleesta, jossa unettomuus kutoo kertojaminän ympärille tummia seittejään.
– Insomnia on iso ja tärkeä biisi konemusiikkiskenessä. Melodia on hyvä ja ajattelimme, että se saattaisi toimia hyvin myös meidän genressämme, Hänninen kertoo.
– Insomniasta löytyy oma melankolinen piirteensä, joka innosti meitä kaikkia. Tulkintamme on samalla myös kunnianosoitus alkuperäisbiisille, Riihonen jatkaa.
Sledgehammers-yhtyettä lavan takaa kuvattuna. Jussi Mankkinen / Yle Sledgehammers-yhtyeen yleisöä. Jussi Mankkinen / Yle
Hardstyle ja hardcore menevät luovasti eteenpäin
Sledgehammers on yksi esimerkki siitä, kuinka hardstyle kasvattaa suosiotaan niin täällä kuin maailmallakin. Rankempi tanssimusiikki on vaivihkaa noussut esiin marginaalista, ja esimerkiksi kaksipäiväinen Helzinki Hardstyle Festival kiinnosti viikonlopun aikana yli 2 600 ihmistä.
Alunperin hardstyle syntyi 2000-luvun taitteen Hollannissa, jolloin hypernopeista gabberista ja hardcoresta kehittyi hieman rauhallisempi versio. Toisaalta hardstylen syntyhistoria kertoo siitä, kuinka elektronisessa tai missä tahansa musiikissa eräänlainen genrettömyys on ollut jo kauan menneen talven lumia.
– 1990-luvulla hardcore oli osa muuta elektronista musiikkia ja tekno oli käytännössä yleisnimike kaikelle elektroniselle tanssimusiikille, jotakin Jean-Michel Jarrea tai sveitsiläistä Yelloa lukuunottamatta. On tavallaan mielenkiintoista pohtia, missä vaiheessa genrejä ja termejä alkoi syntyä lisää. Se kertoo ehkä siitä, että on ollut yhä enemmän ihmisiä, jotka haluavat jopa puritanistisesti tuoda esille omia näkemyksiään, dj ja Helzinki Hardstyle Festivalin järjestäjä Harri Andersson toteaa.
Jone Kaján, Hannu Mattila, Mertsi Valerius ja Harri Andersson Circuksen backstagella. Jussi Mankkinen / Yle
Anderssonin mukaan tanssimusiikin marginaalisia alalajeja, kuten hardcorea, ymmärrettiin Suomessa hyvin jo 1990-luvun alkupuolella ja genren kulttuuri oli täällä vahvaa.
Tällä hetkellä hardstylestakin löytyy erilaisia alalajeja, esimerkiksi rawstyle, joka edustaa rankempaa ja särötetympää hardstylea. Tyylilajissa moniin vetoaa etenkin sen energisyys.
– Kun on nuori ja kun on paljon energiaa, sitä on tietenkin hyvä purkaa johonkin. Ja jos positiivisia väyliä löytyy, niin sehän on aivan mahtavaa. Hardstylessä sireenit soivat, mutta positiivisesti: kyse ei ole sotatilasta, vaan positiivisesta energiasta, Andersson jatkaa.
Hänen mukaansa hardstyle tai hardcore eivät ole jääneet junnaamaan paikoilleen.
– On ollut hienoa huomata, että sekä hardstyle että hardcore menevät eteenpäin ja että niihin yhdistellään yhä enemmän elementtejä muista elektronisen musiikin genreistä. Nykyään hardstylessa esimerkiksi on huomattavasti enemmän nyansseja kuin aiemmin. Tällainen avarakatseisuus on tärkeää musiikissa ja etenkin dj-kulttuurissa.
Jere Ruohoniemi, Miikka Sillanpää ja Joonas Ruohoniemi rankan tanssisession jälkeen. Jussi Mankkinen / Yle Aku ja Ida: – Siinä mennään fiiliksen mukaan, eikä siinä varsinaisesti ole mitään omaa tyyliä. Annat vaan palaa ja that's it, Aku kertoo, kuinka hardstylea ja hardcorea tulisi tanssia. Jussi Mankkinen / Yle
Suosion räjähdysmäistä kasvua
Syitä hardstylen kasvavaan suosioon on useita. Uuteen soundiin on vähitellen totuttu ja sitä on upotettu myös valtavirran konemusiikin nuotistoihin.
– Isot EDM-artistit, jotka saattavat tehdä jo varsin popmaistakin materiaalia, ovat viime aikoina tuoneet hardstyleä näkyvästi esille. Esimerkiksi Belgian valtavassa Tomorrowland-tapahtumassa kuultiin tänä vuonna ennätysmäärä nimenomaan hardstyle-biisejä, Oskar Hänninen kertoo.
Australialainen hardstyle-artisti Delete.Jussi Mankkinen / Yle Perjantaina Helzinki Hardstyle Festivalilla esiintyi myös hardcore-legenda Angerfist.Jussi Mankkinen / Yle
Suomalaisen mittapuun mukaan hardstyle on varsin kaukana radioystävällisestä musiikista, mutta Belgian ja Hollannin kaltaisissa maissa tilanne on jo toinen.
– Hollannissa eli tämän genren kotimaassa hardstyle-biisi voi soida jossakin Mäkkärissä, eikä tällaista musiikkia koeta samalla tavalla vieraaksi, kuin täällä Suomessa, Tomas Ihonen sanoo.
Ihosen mukaan Hardstylestä tulee Suomessa vuosi vuodelta yhä suositumpaa, etenkin klubimaailmassa.
– Kun menin ensimmäisen kerran hardstyle-tapahtumaan Suomessa, oli siellä noin 80 ihmistä. Kului pari kuukautta, ja tunsin ja tiesin jo kaikki, jotka näissä bileissä kävivät. Skene lähti kasvamaan räjähdysmäisesti nelisen vuotta sitten. Ensin oli tapahtumia, joissa oli parisataa ihmistä, sitten yhtäkkiä 500 ja nyt yli tuhat ei enää ole mikään harvinaisuus.
Angerfist ja Helzinki Hardstyle Festivalin yleisöä. Jussi Mankkinen / Yle
Lintutornit pullistelevat nyt porukkaa, niin myös Tampereen Iidesjärven torni. Onko tämä syyskesä ollut erilainen kuin tavallisesti?
- Haikaroita on ollut tavallista enemmän, vastaavat Eira ja Mia Korhonen epäröimättä. Harmaahaikara vasta on nähty, mutta tiedetään, että täällä on ollut jalohaikara. Sen takia me ollaan täällä, kuittaa Birgit Nieminen.
Eira Korhonen, Mia Korhonen ja Birgit Nieminen haikarajahdissa Iidesjärven lintutornilla Tampereella.Marko Melto / Yle
- Pirkanmaalla on liikkunut jopa kolmekymmentä jalohaikarayksilöä, sanoo puheenjohtaja Jukka T. Helin Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä.
Tosin haikarat liikkuvat paljon, joten tarkkaa yksilömäärää on vaikea sanoa.
Vielä muutama vuosikymmen sitten haikarat olivat Suomessa harvinainen näky. Harmaahaikarat levisivät tänne ensin, noin viimeisen 40 vuoden aikana.
- Nyt jalohaikarat näyttävät tulevan perässä, sanoo Jan Södersved Birdlife Suomesta. Ilmastonmuutos on varmasti yksi syy.
Haikarat suosivat runsasravinteisia vesialueita, joiden rannoilla on ruokaa. Harmaahaikaroiden pesivä kanta on Suomessa tuhatkunta paria. Jalohaikaroita lienee kesän aikana liikkunut Suomessa satoja. Ensimmäinen pesintä Suomessa varmistui viime vuonna.
Harmaahaikaroita elää Suomessa jo tuhansia.Jukka T. Helin
Sekä liskolintua muistuttava harmaahaikara että siron kaunis jalohaikara ovat kuvaajalle unelmakohteita. Ilkka Porttikivi katselee kameransa läpi ja odottelee jalohaikaraa Iidesjärven lintutornilla Tampereella.
- Kyllähän se riittää, jos havainnon saa, mutta kuvaa tässä tietysti kaikki hakee, sanoo Porttikivi. Täydellistä kuvaa ittelleen.
Ilkka Porttikivi on yksi monista, jotka kyttäävät täydellistä haikarakuvaa.Marko Melto / Yle
Haikarat muuttavat etelämmäs Eurooppaan myöhään, joten niitä voi ihailla vielä lokakuussakin.
Onnettomuustutkija Kari Lehtola on kuollut. Lehtola kuoli eilen sunnuntaina, kertovat hänen omaisensa.
Vuonna 1938 syntynyt Lehtola muistetaan etenkin työstään Onnettomuustutkintakeskuksen johtajana. Lehtola muun muassa johti vuonna 1994 uponneen autolautta Estonian onnettomuuden tutkimuslautakuntaa.
Lehtola jäi eläkkeelle vuonna 2001. Viime vuodet hän asui hoivakodissa Siuntiossa.
Hongkongissa on osoitettu mieltä jo viisi kuukautta. Mistä on kyse ja miten kauan Kiina katsoo erityishallintoalueen levottomuuksia sivusta? Keräsimme neljä kysymystä ja vastausta kiivaana vellovasta kriisistä.
1. Mitä juuri nyt on tapahtumassa?
Tänään toisen asteen oppilaitoksissa ja yliopistoissa alkoi syyslukukausi, mutta jopa kymmenen tuhannen opiskelijan uskotaan boikotoivan opetusta demokratiaa ajavan kansalaisjärjestön Demosiston organisoimassa koululakossa.
Monilla kouluilla opiskelijat muodostivat ihmisketjuja. Tuhannet osallistuivat myös mielenosoitukseen Hongkongin keskustassa, Edinburgh-aukiolla. Tuhannet korkeakoulujen opiskelijat kerääntyivät puolestaan osoittamaan mieltään Hongkongin kiinalaisen yliopiston edustalle.
Hongkongilaisia on kehotettu myös yleislakkoon, mutta merkkejä laajemmasta lakosta ei ole nähtävissä.
Taktiikkana on viime viikkoina yhä enenevässä määrin ollut järjestää pieniä tempauksia eri puolilla kaupunkia niin, että poliisin saapuessa paikalle mielenosoittajat hajaantuvat. Kesän aikana on amerikkalaisen CNN-yhtiön laskujen mukaan pidätetty yli 1 100 mielenosoittajaa, ja heistä 15 prosenttia viikonloppuna.
Viikonloppua on luonnehdittu yhdeksi kiivaimmista viisi kuukautta kestäneiden mielenosoitusten aikana.
Lauantaina eri puolilla kaupunkia oli useita yhteenottoja: protestoijat sytyttivät paloja ja heittelivät palopommeja, poliisi vastasi vesitykein ja kyynelkaasulla. Mellakkavarusteiset poliisit jahtasivat mielenosoittajia myös metroon ja hakkasivat ihmisiä pampuin.
Sunnuntaina mielenosoittajat tukkivat sisäänmenoväyliä lentokentällä ja tuhosivat läheisen Tung Chung -metroaseman opasteita, kameroita ja lippuautomaatteja. Poliisi ei päästänyt lentoasematerminaaliin kuin lipun ostaneita matkustajia. Matkustajat pujottelivat poliisivartion ja mielenosoittajien barrikadien välissä matkalaukkuja raahaten. Lentokenttäviranomaisten mukaan sunnuntaina peruttiin 25 lentoa, mutta nyt kenttä toimii jälleen.
Kaikkiaan mielenosoitukset ovat jatkuneet huhtikuusta lähtien. Suurin mielenosoitus järjestettiin 9. kesäkuuta, jolloin kaduilla marssi satoja tuhansia hongkongilaisia. Siitä lähtien protestointi on ollut säännöllistä.
Matkustaja kiipesi sunnuntaina Hongkongin lentokentällä aitojen yli, taustalla on mielenosoittajia sateenvarjoineen.Jerome Favre / EPA
3. Mistä levottomuudet johtuvat?
Hongkongin aluehallinto esitti helmikuussa luovutuslakia, joka olisi mahdollistanut rikoksista epäiltyjen luovuttamisen Taiwaniin, Macaon erityishallintoalueelle ja Manner-Kiinaan oikeudenkäyntiä varten. Laki luotiin, koska hongkongilaista miestä epäiltiin tyttöystävänsä murhasta lomamatkalla Taiwanissa, eikä häntä voitu luovuttaa Taiwaniin murhaoikeudenkäyntiä varten. Laki olisi mahdollistanut luovutuksen sellaisissa rikoksissa, joista Hongkongissa olisi mahdollista saada yli kolmen vuoden vankeustuomio.
Hongkongilaisten mielenosoittajien mielestä laki olisi kuitenkin rapauttanut erityishallintoalueen itsehallintoa siirtämällä tuomiovaltaa Pekingiin. Protestoijien mukaan laki mahdollistaisi oppositiopoliitikkojen vainoamisen ja tuomitsemisen Manner-Kiinassa.
Lakiehdotus on hyllytetty, mutta sitä ei ole vedetty pois. Mielenosoituksissa on vastustettu myös laajemmin Kiinan vaikutusvaltaa sekä poliisin kovia otteita. Niissä on myös muun muassa vaadittu aluehallintojohtajan, Carrie Lamin eroa ja Hongkongin johdon valitsemista vapailla vaaleilla. Nykyisin Kiinan keskushallinto nimittää aluehallinnon ja alueparlamentin jäsenistäkin vain puolet valitaan suorilla vaaleilla.
Armeijan alaisen poliisin yksiköitä on tuotu Hongkongin tuntumaan Shenzeniin. Kuva on otettu 17. elokuuta.Alex Plavevski / EPA
4. Mitä Kiina tekee?
Tuhannen Hongkongin taalan kysymys on, hermostuuko Kiina erityishallintoalueensa levottomuuksiin ja tukahduttaa ne voimatoimin. Tai pikemminkin: koska niin käy?
Viiden kuukauden aikana Kiinan vastatoimia on povattu monta kertaa, eikä niitä ole vielä nähty. South China Morning Post kirjoittaa, että kommentointi on kiinalaisissa tiedotusvälineissä koventunut. Kiinan virallinen uutistoimisto Xinhua varoitti sunnuntaina, että "loppu häämöttää niille, jotka yrittävät häiritä Hongkongia ja suututtaa Kiinaa".
Uutistoimisto ei täsmennä mahdollisia vastatoimia. Se kuitenkin luettelee kolme reunaehtoa, joita mielenosoittajat eivät saa ylittää: Kiinan kansallista itsemäärämisoikeutta ja turvallisuutta ei saa vahingoittaa, keskushallinnon ja Hongkongin hallinnon toimivaltaa ei saa haastaa eikä Hongkongia saa käyttää soluttautumiseen Manner-Kiinaan.
Xinhuan mukaan Hongkongin levottomuuksien taustalla on huolellinen suunnitelma, jolla mellakoijat pyrkivät kyseenalaistamaan "yksi valtio, kaksi järjestelmää" -periaatteen ennen kuin levittävät "värivallankumouksen" Manner-Kiinaan.
Xinhua otti termin värivallankumous käyttöön viikko sitten. Termillä viitataan Itä-Euroopassa 2000-luvun alussa alkaneisiin vallankumouksiin, muun muassa Ukrainan oranssivallankumoukseen 2004–2005.
Peking haluaisi saada tilanteen rauhoittumaan hyvissä ajoin ennen Kiinan kansantasavallan perustamisen 70-vuotisjuhlia 1. lokakuuta. Väkivaltaista operaatiota Hongkongissa tuskin ajoitetaan ainakaan juuri juhlien alle.
Berliniin eläintarhan Meng Meng -panda on saanut kaksoset, eläintarha kertoi maanantaina Twitterissä.
–Meng Mengistä tuli tuplamamma. Olemme onnesta sanattomia, eläintarha tviittasi.
Panda synnytti pennut lauantaina.
Pandojen pennut ja varsinkin kaksoset ovat aina jännittäviä tapauksia, sillä pandakaksosten syntymä on hyvin harvinaista. Pandanpentujen sukupuolia ei ole vielä kerrottu, mutta ne painoivat 136 ja 186 grammaa.
Meng Meng ja Jiao Qing saapuivat Kiinasta heinäkuussa 2017. Koska ne ovat lainapandoja, niiden jälkeläiset on palautettava Kiinaan neljän vuoden kuluessa vieroituksesta.
Eläintarha maksaa pandoista yli 13 miljoonaa euroa Kiinalle.
Pandoja elää Kiinassa vapaana vajaat 1 900. Eri eläintarhoissa ympäri maailmaa pandoja on nelisensataa.
Supersankarisarjakuviin perustuvat elokuvat ovat suositumpia kuin mikään muu lajityyppi. Nyt genre ottaa harppauksen myös arvostuksessa, kun Joker kilpailee Venetsian elokuvajuhlilla Kultaisesta leijonasta.
Joaquin Phoenix näyttelee Arthur Fleck -nimistä miestä, jota kohdellaan kaltoin, kunnes hän sekoaa lopullisesti ja ryhtyy käyttämään asetta sekä rumaa maskia. Näin syntyy Batmanin arkkivihollinen Joker.
Vauhdikkaaseen supersankaritoimintaan asti ei elokuvassa mennä, vaan ohjaaja Todd Phillips kulkee psykologisten draamojen ja Taksikuskin tyyppisten sairauskertomusten vanavedessä.
– Halusin, että psykiatri ei kykenisi päättelemään, millainen ihminen hän on, Phoenix kuvaili elokuvan lehdistötilaisuudessa.
Roolityö on saanut lähes yksimielistä kiitosta. Itse elokuva jakaa mielipiteitä, mutta omassa lajityypissään se kiistatta on jotain uutta. Vauhdikkaita toimintakohtauksia ei ole. Väkivaltaa kyllä on, ja se tavoittelee inhorealismia: verta ei säästellä, kun Fleck ampuu jotakuta päähän.
Phoenix kertoi lukeneensa roolia varten kirjoja poliittisten salamurhien tekijöistä. Siinä missä Heath Ledgerin Jokeri-hahmo elokuvassa Yön ritari (2008) oli harkitseva ja insinöörimäinen, tämä sosiopaatti on itselleenkin arvaamaton.
– Löysin hahmosta uusia piirteitä viimeiseen kuvauspäivään asti, Phoenix sanoi.
Scorsesen jäljillä
Joker alkaa tuotantoyhtiö Warner Brosin 1970-luvun logolla ikään kuin silmäniskuna perehtyneille elokuvaharrastajille. Tapahtumat sijoittuvat 1980-luvun alun Gotham Cityyn, joka on taas kerran erehdyttävästi New Yorkin näköinen.
Esikuvaelokuvat ovat todella ilmeisiä, etenkin Martin ScorsesenTaksikuski (1976) ja Koomikkojen kuningas (1983). Jälkimmäisessä Robert de Niro esitti stand up -koomikon urasta haaveilevaa miestä, jolla oli pakkomielle talk show -isännästä.
Jokerin Arthur Fleck on päivisin vuokraklovni ja iltaisin hän haaveilee stand up -esiintymisistä. De Niro on itsekin mukana elokuvassa television talk show -isännän lopulta pienessä roolissa. Kun Fleck ryhtyy tappamaan ihmisiä, kohtaukset ovat kuin Taksikuskista tai Väkivallan vihollisesta (1974), jossa Charles Bronson jakoi oman käden oikeutta New Yorkissa
– Inspiraation lähteitä oli useita, eikä Taksikuski ollut lähtöpiste. Ajattelimme monia 1970-luvun elokuvia ja niiden hahmoja, Phillips sanoi. Idea näennäisesti realistisesta Jokeri-elokuvasta oli hänen.
– Oli vaikeaa vakuuttaa sarjakuvien oikeuksienhaltija DC sekä elokuvastudio Warner ajatuksesta, mutta jaksoimme yrittää, koska tiesimme tämän olevan jotain erityistä.
Oscar-tavoitteita
Tämä on ensimmäinen kerta, kun supersankarigenren elokuva nähdään ehdokkaana niin sanotulla A-luokan festivaalilla. Se, että Warner tarjosi elokuvan maailmanensi-illan hyvinkin taiteellisten teosten joukkoon Venetsiaan, on ennen kaikkea keino korostaa sen vakavuutta ja alustus Oscar-ehdokkuuksille. Vaikka monet kriitikot pitivät elokuvasta, sen mahdollisuuksia voittaa Kultainen leijona on pidetty olemattomina.
Joker ei ole ensimmäinen uuden polven supersankarielokuva, joka saa Yhdysvalloissa ikärajan R, joka tarkoittaa lapsilta kiellettyä. Myös toissavuotinen Logan ja räävittömät Deadpool-komediat ovat saaneet sen. Suomessa ikäraja on todennäköisesti K-16.
– Yritimme toteuttaa väkivallan mahdollisimman realistisesti, jolloin se on kuin isku vatsaan, ohjaaja Phillips kuvaili.
Suomen valkokankaille Joker saapuu lokakuun 4. päivänä.
Suomen huipputuloisimmat kokevat olevansa hyvissä väleissä moniin maamme poliittisiin päättäjiin. Tämä voi luoda ongelmatilanteita maamme demokraattiseen päätöksentekoprosessiin. Näin pohtivat Huipputuloiset – Suomen rikkain promille -kirjan tekijät, Tampereen yliopiston tutkija Hanna Kuusela ja Helsingin yliopiston professori Anu KantolaYle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.
– Suomen huipputuloisimmat ovat todella vahvasti mukana elinkeinoelämän etujärjestöjen toiminnassa. Tämä oli minulle yllätys. Olin kuvitellut rikkaimpien elävän omassa maailmassaan, Kantola toteaa.
Huipputuloiset olivat luottavaisia, että he pääsevät ongelmatilanteessa puhumaan asioista ministerien kanssa. Kantolan mukaan pitäisi tuoda nykyistä avoimemmin esille, että miten maamme rikkaimmat pääsevät vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin.
– Huipputuloiset eivät halua olla julkisuudessa, eivätkä he halua vaikuttaa asioihin julkisuuden kautta. Olisi reilua, että demokraattisessa järjestelmässä päätöksentekoon tultaisiin mukaan julkisen keskustelun kautta, Kantola pohtii.
– Tähän yhdistyy huipputuloisten demokratiavastaisia tai demokraattisia vaaleja kritisoivia näkemyksiä. Tulisi tarkkailla, että onko tilanne muodostumassa sellaiseksi ongelmaksi, että rikkaat ajattelevat pyörittävänsä maata eivätkä demokraattiset vaalit, Hanna Kuusela jatkaa.
Huipputuloiset antavat Kuuselan ja Kantolan tutkimuksessa paljon kritiikkiä demokraattista järjestelmää kohtaan. He pitävät vaaleja ongelmallisina, koska ihmiset äänestävät väärin perustein. Huipputuloiset eivät pidä julkisesta sektorista ja suhtautuvat myös sosiaalipolitiikkaan erittäin kriittisesti.
"Tässä joukossa ei ollut iloisia veronmaksajia"
Tutkimuksen mukaan huipputuloisten unelmana olisi nykyisenlainen tasa-arvoinen, vakaa ja turvallinen Suomi ilman nykyistä verotuspolitiikkaa. Kantolan mukaan huipputuloiset eivät ajattele yhteiskunnallisen vakauden ja tasa-arvoisuuden kiertyvän yhteen korkean verotuksen kautta.
Suomessa ollaan perinteisesti oltu solidaarisia yhteiskuntaryhmien välillä. Kantolan mukaan solidaarisuus-periaate ei ole vahva huipputuloisten keskuudessa.
– Nyt pohdimmekin onko Suomeen syntymässä uusia empatiakuiluja eri väestöryhmien välille, Anu Kantola pohtii.
Korkeaa ja progressiivista verotusta pidetään yhtenä syynä suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuudelle ja rauhallisuudelle. Huipputuloisten joukossa verojen maksamiselle ei löytynyt innostusta.
– Tässä joukossa ei ollut iloisia veronmaksajia. Kiinnostava kysymys on se, että minkälaiset ovat varakkaimpien ryhmien veronmaksuhalut tulevaisuudessa.
Entä etääntyvätkö huipputuloiset muusta kansasta? Hanna Kuuselan mukaan tämä on monijakoinen kysymys. Huipputuloiset hyväksyvät verojen siirron halvempiin maihin, eikä heillä ole suunnitelmissa investoida Suomeen.
– Kuitenkin he monessa mielessä rakastavat Suomea ja ajattelevat olevansa isänmaallisia ihmisiä. Suomen kesä koetaan mahtavaksi ja jollain tavalla tämä on ihana lintukoto, Kuusela pohtii.
Saimaan rannalla Lappeenrannan keskustan tuntumassa lämpiää suosittu Myllysaaren sauna. Saunavuoroja on viisi kertaa viikossa, ja sauna lämpiää vuoropäivinä erikseen miehille ja naisille.
Tällä paikalla sauna on ollut jo vuosikymmeniä. Kaupunki on remontoinut omistamaansa saunaa aika ajoin, ja tänä vuonna vuorossa oli kauan odotettu laiturin uusiminen.
Kun uusi laituri pari viikkoa sitten ilmaantui, oli saunojilla edessään järkytys: laiturista oli tullut nakulaituri.
Uusi laituri on edellistä matalampi ja siitä näkyy läpi.Pasi Tapanainen/Yle
Alasti uimaan
Koska Myllysaaren saunassa on saunavuorot erikseen miehille ja naisille, ei saunoessa ja uidessa ei ole tarvinnut käyttää uima-asuja. Käytännössä kaikki ovatkin käyneet uimassa alasti.
Alasti uimiseen on houkutellut se, että edellisessä, noin kymmenen metriä pitkässä laiturissa oli reilun metrin korkuinen seinämä, joka esti uimareiden näkymisen sivullisille. Saunojat pystyivät ilman tirkistelyn pelkoa kävelemään ilkosillaan laiturilla ja hyppäämään nopsasti laiturin nokalta veteen.
Seinämä esti myös läheisellä hyppytornilla ja kalliokielekkeellä auringonottajien kiusalliset tilanteet, kun saunasta alkaakin äkkiä tulla ilkosillaan olevia miehiä tai naisia.
Laiturilta pääsee hyppäämään suoraan Saimaaseen. Petri Kivimäki/Yle
Nakulaituri
Uusi laituri valmistui pari viikkoa sitten. Siinä näkyvyyttä estävää seinämää ei enää ole, vaan tilalla on harva laudoitus.
Laiturista tuli saunojien suussa nakulaituri, kun uimarit eivät halua muuttaa vanhaa tapaansa käydä alasti uimassa.
Myllysaaren saunassa kerran viikossa käyvän Anne Rinteen mukaan seinämän puuttuminen on herättänyt kovaa keskustelua saunassa.
– Kesällä siellä saunan ympärillä on paljon ihmisiä, ja nyt siitä tuli aika suojaton, sanoo Rinne.
Samaa mieltä on myös pitkän linjan saunoja Pertti Laurema.
– On tämä vähän outoa. Siellä saunotaan ja uidaan alasti. Edellisessä laiturissa oli korkeat puitteet. Nyt siinä ei ole mitään näkymäestettä.
Ritva Ahonen käy Myllysaaressa viikottain saunomassa.Petri Kivimäki/Yle
Aikuisten lisäksi saunassa käy myös nuoria ja lapsia vanhempiensa tai isovanhempiensa seurassa. Uimaan on päässyt nopeammin, kun uikkaria ei aina saunan jälkeen tarvitse pukea ylleen itselleen ja lapselle.
– Kyllä siinä seinämä olisi saanut olla. Ainakin naisten vuorolla käy paljon pikkulapsia, kertoo juuri saunan lämpöön menossa oleva Ritva Ahonen.
Alastomuus vuosien tapa
Myllysaaren sauna ei ole mikään nakuranta tai erityinen naku-uintipaikka. Alasti uimiseen on johtanut vuosien tapa.
Yksi ratkaisu olisi, että saunojat alkaisivat käyttää uima-asuja. Siihen ei kuitenkaan kovin innokkaasti suhtauduta, sillä vanhasta tavasta on hankala luopua.
– Sehän on ollut Myllysaaren saunan valtti, että siellä on voinut saunoa ja uida alasti, sanoo Pertti Laurema.
– Olen ihan samaa mieltä. Olisi vähän hassua ruveta käyttämään uima-asua, sanoo Anne Rinne.
Myllysaaren sauna on suosittu varsinkin kesäaikaan. Alex Turunen / Yle
Uima-asun käyttö on uidessa toki sallittua, mutta kukaan ei uima-asua lappeenrantalaisen Anne Rinteen mukaan käytä.
– Joskus jotkut ulkomaalaiset laittavat hämmennyksissään uimapuvun päälleen, mutta äkkiä hekin oppivat tavoille.
Tuulikin kiusaa
Toisia alasti uiminen vaivaa enemmän ja toisia vähemmän.
– Kai se on vähän omasta itsestä kiinni, vaivaako vai ei. Ei ainakaan itsellä tulisi mieleen, että laittaisin pyyhkeen ylleni. Aina olen tottunut ilman pyyhettä menemään, kertoo Rinne.
Juuri saunasta tullut Ulla kertoo, että seinämän puuttuminen on noussut jo nyt hyvin hankalaksi asiaksi useille saunojille.
– On esteettisesti merkityksellistä, että siinä se seinämä olisi. Pyyhkeen kanssa ei ole kiva mennä laiturille, sanoo Ulla.
Anne Rinne kertoo vielä, että laiturin päässä on ollut penkit, johon uimarit ovat jääneet vilvoittelemaan ja nauttimaan säästä. Nyt käytännöt voivat muuttua.
Vanhassa laiturissa seinämät olivat myös tuulen esteenä.
– Nyt jo on huomattu, että tuulisempaa on kuin ennen, kertoo myös Pertti Laurema.
Pyyhe ympärille
Myllysaaren saunan omistaa Lappeenrannan kaupungin omistama Lappeenrannan tilakeskus. Se myös asensi saunan uuden laiturin.
Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Kimmo Valtonen ei halua ottaa vastuuta uudesta laiturista. Hänen mukaansa he rakensivat sellaisen laiturin, jonka kaupungin liikuntatoimi heiltä tilasi.
Vasemmalla näkyvälle laiturille on näköyhteys viereisestä maauimalasta.
Liikuntatoimen kunnossapitotyönjohtaja Tommi Nakarin mielestä laituri on sellainen kuin pitääkin.
Hänen mielestään ongelmaa ei ole.
– Jos kietoo pyyhkeen ympärilleen, kävelee laiturin kärkeen ja hyppää sieltä alasti uimaan, niin minä en ymmärrä mikä vaikeus siinä on, sanoo Nakari.
Nakarin mielestä kyse on tottumuksesta. Kun ihmiset ovat aina tottuneet kävelemään alasti, ei vanhaa tapaa haluta muuttaa.
– En minä näe seinämiä tarpeellisina. Kun käyttäjiä on 300, niin siellä on 300 mielipidettä.
Nakarin mielestä laituri oli aika uusia, koska entinen alkoi olla jo huonossa kunnossa. Valmistajilla ei ollut tarjota laituria, jossa seinämät olisivat olleet valmiina.
– Minä ymmärrän sen, että muutosvastarintaa on. Mutta samanlainen keskustelu käytiin, kun saunan puukiuas muutettiin pari vuotta sitten sähkökiukaiksi. Ihmiset sanoivat, etteivät enää käy. Nyt on huomattu, että käyvät siitä huolimatta.
Hän itse tunnustaa käyttävänsä uimahousuja käydessään Myllysaaren saunassa.
Tommi Nakari myös pohtii, onko alasti uiminen edes ylipäätään sallittua.
Laki ei kiellä
Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen ei näe alasti uimisessa mitään lainvastaista.
Tolvasen mukaan laissa puhutaan sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta, eikä laki kiellä alasti uimista.
– Sen pitäisi olla jotenkin sukupuolittunutta. Jos joku rupeaa siinä laiturilla performanssia esittämään, heiluttelemaan vaikka muniaan, niin silloin se olisi varmastikin rikos. Mutta jos menee saunasta alasti uimaan, niin siinä ei syyllisty kyllä mihinkään rikokseen, kertoo Tolvanen.
Myllysaaren sauna oli vielä pari vuotta sitten puulämmitteinen, mutta nyt se lämpiää kahdella isolla sähkökiukaalla.Petri Kivimäki/Yle
Professori Matti Tolvanen muistuttaa, että Suomessa saunassa yleensä ollaan alasti ja saunasta luonnollisesti mennään uimaan.
– Jos mennään alasti uimaan, niin sitten mennään. Alastomuus ja alastomana esiintyminen eivät ole rangaistavia takoja. Jos se olisi rangaistava teko, niin siinä pitää loukata julkisesti sukupuolisiveellisyyttä. Saunasta alasti uimaan meneminen ei minun mielestäni sitä loukkaa.
Matti Tolvasen mukaan tilanne voi kuitenkin muuttua, jos tapaus sattuisi aivan kaupungin keskustassa, esimerkiksi torilla..
– Silloin sitä voidaan katsoa, että siinä on jotain seksuaalista, selventää Tolvanen.
Muotiyhtiö Samuji näyttää välttävän välittömän konkurssin onnistuneen joukkorahoituskampanjan avulla.
Mesenaatti.me-palvelun kautta järjestetty kampanja on saanut kokoon liki 155 000 euroa. Kampanjan minimitavoite oli 150 000 euroa. Kampanjaan on osallistunut yli 560 rahoittajaa.
Kampanja jatkuu edelleen ja siinä tavoitellaan 400 000 euron keräämistä, jotta syksyn malliston tuotanto voisi jatkua. Rahoituskampanja jatkuu tämän päivän ajan.
Samujille on kertynyt työeläkemaksurästejä noin 150 000 euron edestä, minkä takia työeläkeyhtiö Ilmarinen hakee sitä konkurssiin.
Samuji sanoo tehneensä merkittäviä muutoksia liiketoimintaansa ja keskittyvänsä liiketoiminnan parhaiten kasvaviin osiin, eli Helsingin myymälään ja online-myyntiin.
Kalkkikiviyhtiö Nordkalk aloittaa henkilöstövähennyksiin tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut.
Yhtiö vähentää enintään 200 työpaikkaa. Suomessa vähennystarve on enintään 90 työpaikkaa.
Yhtiö kertoo kärsineensä pitkään vaikeasta markkinatilanteesta, heikentyneestä myynnistä ja kustannusinflaatiosta.
Nordkalk aloitti vuoden 2019 alussa muutosohjelman, jonka tavoitteena on parantaa suorituskykyä ja kannattavuutta. Siihen kuuluvat tuotannon tehokkuuden parantaminen sekä hankinta- ja myyntitoimintojen optimointi.
Nyt yhtiö vauhdittaa muutosohjelmaansa vaihtamalla toimintamallia. Konserninlaajuisesta toimintamallista siirrytään maantieteellisiin alueisiin perustuvaan malliin. Maantieteellisiä alueita on kaksi: Pohjois-Eurooppa, jota johtaa Mikael Furu sekä Keski-Eurooppa, jota johtaa Piotr Maciak.
Alkavat yt-neuvottelut johtuvat toimintamallin muutoksesta.
Nordkalk työllistää Suomessa 354 ihmistä yhdeksällä toimipaikalla. Suomen suurin tuotantolaitos on Lappeenrannassa, missä yhtiöllä on 150 työntekijää. Luvussa on mukaan Nordkalkin tytäryhtiön Suomen Karbonaatin työntekijät.
Nordkalkin pääkonttori ja tuotekehitys sijaitsevat Paraisilla.
Mahdollisten vähennysten määrä eri toimipaikoilla selviää yhteistoimintaneuvotteluissa.
Kesällä oli hellepäiviä tavanomaista enemmän suuressa osassa maata, kertoo Ilmatieteen laitos.
Maan länsiosassa kesä-elokuu oli pääosin noin asteen tavanomaista lämpimämpi. Itärajalla ja Ylä-Lapissa oli asteen verran keskiarvoja viileämpää.
Toukokuu mukaan laskettuna eniten hellepäiviä oli Hattulassa. Sillä hellepäiviä oli 26. Kilpisjärvellä hellelukemia ei mitattu kertaakaan koko kesänä.
Elokuun keskilämpötila oli tilastojen mukaan lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Maan länsiosassa oli hieman keskiarvoa lämpimämpää ja idässä hieman keskimääräistä viileämpää.
Tänä vuonna hellepäiviä oli 36 kappaletta toukokuun ja syyskuun 1. päivän välillä. Se on yksi hellepäivä tavanomaista vähemmän.Anne Borgström / Yle
Elokuun lopussa sää lämpeni huomattavasti. Rovaniemellä mitattiin vielä 29. elokuuta 25,3 astetta, mikä oli Ilmatieteen laitoksen digitoidun havaintoaineiston perusteella Lapin myöhäisin hellepäivä.
Suuressa osassa maata elokuu oli tavanomaista kuivempi. Sademäärät jäivät yleisesti alle puoleen tavanomaisesta. Osissa Keski-Suomea, Savoa ja Pohjois-Karjalaa oli kuivempi kesä vuonna 1955.
Kuivuudesta huolimatta elokuussa rankkasateet aiheuttivat aineellisia vahinkoja esimerkiksi Porissa 8. elokuuta ja 23. elokuuta Helsingissä.
Syyskuussa on tavallisesti yksi hellepäivä. Eilen kuun ensimmäisenä päivänä lämpötila nousi heti hellelukemiin. Ennusteen mukaan myös tänään helleraja rikkoutuu, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.
Borgströmin mukaan syyskuun ensimmäinen viikko on epävakainen. Lämpötilat laskevat lähelle syyskuun tavanomaisia lämpötiloja.
Sääennuste maanantai-iltapäivälle, illalle, sekä tiistaille. Anne Borgström / Yle
Eräässä shanghailaisessa baarissa ryhmä nuoria oli tilannut pöytään pullon punaviiniä. Yksi miehistä otti pitkän kulauksen hieman irvistäen ja oksensi siltä istumalta viereiseen saaviin. Hetken kakomisen jälkeen hän ryhdistäytyi ja kääntyi taas lasinsa ääreen nauttimaan illasta.
Näkemäni kohtaus painui mieleeni monesta syystä. Tilanne oli väkisinkin hieman koominen, mutta se myös kiteytti jotain nykypäivän Kiinasta. Vanhat tavat ovat muuttuneet rykäyksessä. Uudet makutottumukset – oli kyseessä sitten ruoka, juoma, pukeutuminen tai sisustus – omaksutaan usein innolla ja suurieleisesti mutta samalla vähän väkisin.
Ulkomaisista viineistä on tällä vuosituhannella tullut kiinalaiskaupunkien keskiluokkaisissa piireissä suosittu juoma, jota ostetaan koska se kuuluu hienon ihmisen elämään. Toki Kiinastakin löytyy viinintuntijoita, mutta suurelle massalle laadun takeeksi riittää, että pullossa lukee “Ranska”.
Kiinassa on toki ennenkin juotu. Perinteisempiä vaihtoehtoja ovat olut ja baijiu, vahva kirkas viina. Juomista ei juurikaan paheksuta mutta juomatavat ovat monin tavoin erilaisia kuin vaikkapa Suomessa. Töiden jälkeen ei ole aikaa jäädä kaverin kanssa oluelle. Juhlissa pääosassa on aina ruoka.
Kiinassa viina onkin usein työasia. Liikekumppani viedään kostealle illalliselle, kaverin kanssa voi keksiä jotain muuta. Bisnestä tehdään yhä usein baijiun virratessa. Jopa työlounailla saa välillä vakuutella pitkään, että juuri nyt viina ei kiitos maistu. Kun malja nostetaan, muiden on kohteliasta juoda perässä. Ganbei eli kuppi kuivaksi.
Myös kodeissa juodaan, ainakin juhlavammissa tilanteissa. Saksalainen tuttavani kertoi, kuinka hänen shanghailaisen tyttöystävänsä isoisä joi hänet ensimmäisellä perheillallisella penkin alle. Sen jälkeen pojan heikonlaiselle viinankestokyvylle naurettiin – toki sydämellisesti.
Kun menimme seuraavan kerran perheen juhlapöytään, nostin baijiu-kupin vain näön vuoksi huulilleni. Sekin oli isännän mielestä huvittavaa, mutta selvisin vähemmällä koska olen nainen.
Mitä viinaan tulee, miehiltä odotetaan enemmän.
Perinteet säilyvät mutta samalla kiinalaisten nuorten juomatavat ovat muutoksessa. Viinibaareja, drinkkejä, klubeja ja artesaanioluita löytyy jokaisesta metropolista. Kinalaisten alkoholinkulutus on voimakkaassa kasvussa. Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan kiinalaiset juovat alkoholia 70 prosenttia enemmän kuin kolmekymmentä vuotta sitten.
Mutta vaikka Kiinassa juodaan, kaupunkien kaduilla se ei juuri näy, ellei satu kulkemaan suurkaupungin baarikeskittymässä. Pullo kädessä heiluvaa alkoholistia tai juovuksissa olevaa teiniä on vaikea löytää. Puistoissa ei pussikaljoittelijoita näy.
Katukuva ei kuitenkaan ole koko totuus. Kyllä nuoret Kiinassakin juovat, kiinalainen ystäväni vakuutti, kun kysyin asiasta. Heidän vain ei tarvitse notkua ostareilla, sillä baareihin ja klubeille on helppo päästä alaikäisenä.
Kiinassa alkoholin ostoon vaadittava ikäraja on 18 vuotta, mutta lakia ei juuri valvota. Tiskillä tai kioskilla ei kysytä papereita vaikka oluen ostaja näyttäisi nuorelta.
– Lapsikin voisi käydä ostamassa kaupasta olutta, ystäväni sanoi.
Monista muistakin tavoista voi päätellä, että tietous alkoholin vaaroista on Kiinassa vielä rajallista. Perheissä on yhä tavallista antaa pienenkin lapsen maistaa viinaa. Vanhukset ottavat alkoholia lääkkeeksi ja mainokset herättävä mielikuvia viinan suotuisista vaikutuksista.
Alkoholin haittavaikutuksista keskustellaankin verrattain vähän eikä arkipuheessa alkoholia pidetä ongelmana. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö maassa olisi alkoholisteja – heitä ei vain kutsuta sillä nimellä.
Kulutuksen, ja toivottavasti myös tiedon, lisääntyessä tilanne saattaa muuttua. Ja mitä nuoriin tulee, ystäväni muistutti, että kiinalaisilla vanhemmilla on kyllä huoli lastensa addiktioista.
Riippuvuuden aiheuttajana vain on useammin internet kuin viina.
Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen on kertonut yhtiön hallitukselle luopuvansa kahden kuukauden rahapalkastaan loppuvuoden aikana.
Postin hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan mukaan "Tämä on hänen henkilökohtainen päätöksensä tässä hyvin vaikeassa muutostilanteessa ja yhtiön hallitus arvostaa tätä päätöstä".
– Olin pohtinut asiaa, ja kerroin hänelle [Pohjolalle] , että aion luopua kahden kuukauden kuukausipalkasta. Päätös on täysin henkilökohtainen. Kokonaistilanteen huomioiden näin tämän välttämättömäksi."
Rahallisesti kahden kuukauden palkasta luopuminen tarkoittaa noin 92 000 euron summaa ilman lomarahoja.
Malisen kuukausipalkka ilman palkkioita on 46 000 euroa. Viime vuonna hän sai palkkaa ja palkkioita yhteensä 987 764 euroa eli hänen kuukausiansionsa nousi noin 82 000 euroon. Mainittavaa on myös se, että palkka ja palkkiot ovat nousseet vuosien 2016-2018 aikana yhteensä 48 prosenttia.
Yhtiön hallitus päättää mahdollisista tulospalkkioista keväällä 2020 sen jälkeen, kun yhtiön tilinpäätös on vahvistettu.
Markku Pohjola muistuttaa Postin tiedotteessa myös, että maksettavien palkkioiden määrässä otetaan huomioon yhtiön toiminnan kansainvälisyys ja kilpailullisuus.
– Posti noudattaa valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisohjetta, jonka mukaan Posti rinnastetaan pörssiyhtiöihin, Pohjola sanoo.
Kuolleita tai kuolevia kimalaisia - ei pelkästään muutama, vaan kymmeniä, jopa satoja. Ja lähes poikkeuksetta tiettyjen kaupunkilehmusten alla. Loppukesän joukkokuolemia on yritetty selittää myrkyillä, ravinnon puutteella ja lajikäyttäytymisellä, mutta kaikki ratkaisuyritykset ovat jääneet vaillinaisiksi. Uusin teoria saattaa kuitenkin sisältää ratkaisun avaimen.
Hautova hyönteinen
Kimalainen on hyönteismaailman älykkö ja kimalais-naaraan tapaa toimia on verrattu jopa lintuun. Kimalaiset ovat yhteiskunta-hyönteisiä ja yksivuotisia, paitsi kuningatar, joka syksyn tulle tekee itselleen maankoloon tai muuhun sopivaan paikkaan pesän, talvehtii siellä ja kevään tullen munii sinne ja - kuten isommat siivekkäät - hautoo munia.
Kimalaisten on todettu myös oppivan siirtelemään esineitä, muistamaan asioita ja jopa pelaamaan alkeellista jalkapalloa. Miksi se on sitten niin tyhmä, että jää lehmuksen vangiksi ja menettää henkensä?
Mikä lehmuksessa koukuttaa kimalaisen?
Kevätaurinko herättää niin leskenlehdet kuin yksin talvehtineet kimalaiskuningattaret. Kukkivat pajut ovat erityisen hyvä lähde ravinnolle, jota kuningattaret tarvitsevat uuden yhdyskunnan perustamiseen. Lars Falkdalen Lindahl / CC BY-SA 2.0
Ravinnon puute vai myrkky?
Muutama kymmenen vuotta sitten luultiin, että kimalaisten kuoleman aiheutti lehmusten medessä oleva hedelmäsokeri mannoosi, joka olisi hyönteiselle myrkkyä. Teoria meni nurin, kun kuolevia kimalaisia elvytettiin samalla aineella ja ne virkosivat.
Sitten selitykseksi keksittiin ravinnon puute. Lehmuksen mesipitoisuus nimittäin vaihtelee kesän mittaan. Alkukesästä mettä on runsaasti, ja silloin kimalaiset tottuvat käymään lehmuksessa ja yhteiskuntaeläimenä kimalainen on ravinnon lähteellen uskollinen.
Loppukesän kukat eivät enää tarjoa riittävästi energiaa ja tuho tulee.
Tämän todettiin pitävän osaksi paikkaansa, mutta se ei selittänyt sitä, että miksei fiksuksi todettu hyönteinen ei vain katsonut ympärilleen ja vaihtanut ravintokasvia, monen lehmuksen lähellä oli riittävästi esim apiloita ja muita ruokalupaikkoja.
Sitten lehmuksen medestä löydettiin trigonelliini -alkaloidia, joka vaikuttaa muistin aivokemiaan.
Alkaloidin vaikutuksesta kimalaiset eivät välttämättä muista, että lehmuksesta ei saa tarpeeksi mettä ja että olisi aika hakeutua muualle.
Ne eivät enää osaa hoitaa hommaa.
Lehmusen alta löytyy loppukesästä joukottain kuolleita kimalaisiaJuha Roiha / Yle
Aamusumppi tapaa
Lisätutkimusten jälkeen medestä löytyi vielä yllättävä ainesosa: kofeiini, jota me ihmiset olemme tottuneet nauttimaan kahvissa.
Ja kuten mekin, myös kimalainen voi jäädä kofeiinikoukkuun ja haluta ainetta jatkuvasti lisää.
Kun tähän yhdistettiin se, että joukkokuolemia edelsi yleensä kylmä aamu, alkoi mahdollinen ratkaisu muotoutua.
Kohmeisina heräävät kimalaiset tarvitsevat koleina aamuina paljon energiaa lentolihastensa lämmittämiseen, siksi ne ovat energiavajeisia jo lentoon lähtiessään. Ja kun kun ne lähtevät aamukahville, siis tankkaamaan lisää piristävää kofeiinia, eikä muisti varoita, että ruokaa ja energiaa ei ole enää oikeasti tarjolla, ratkaisu on kohtalokas.
Voimat eivät enää riitä paluulentoon ja kimalaisparka ja monet lajitoverinsa kuolevat.
Suomen ehdokkaaksi parhaan kansainvälisen elokuvan Oscar-palkintoon on valittu Selma Vilhusen ohjaama ja Kirsikka Saaren käsikirjoittama Hölmö nuori sydän.
Valinnan teki Suomen Filmikamarin johdolla muodostettu elokuva-ammattilaisten raati.
Palkinto tunnettiin aikaisemmin parhaan vieraskielisen elokuvan palkintona. Palkinnon nimi vaihtui tänä vuonna parhaan kansainvälisen elokuvan palkinnoksi.
Ammattilaisraadin mukaan humanistinen, itähelsinkiläisistä nuorista ja epätavallisesta ensirakkaudesta kertova Hölmö nuori sydän on ajankohtainen elokuva olematta osoitteleva. Elokuvassa näyttelevät Rosa Honkonen, Jere Ristseppä, Ville Haapasalo, Abshir SheikhNur ja Katja Küttner.
Raati kiitti myös elokuvan vahvoja ja herkkiä näyttelijäsuorituksia, joista erityisesti Jere Ristseppä kantaa nuoresta iästään huolimatta vaikean roolin tarkan vivahteikkaasti.
Palkittu jo Kristallikarhulla
Hölmön nuoren sydämen ensi-ilta oli lokakuussa 2018, ja sen levitti elokuvateattereihin Nordisk Film. Elokuvan kansainvälinen ensi-ilta oli Toronton kansainvälisillä elokuvajuhlilla.
Berliinin elokuvajuhlilla elokuva palkittiin nuortenelokuvien Generation 14plus -kilpasarjan Kristallikarhulla.
Vilhusen ja Saaren lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa? valittiin vuonna 2014 Oscar-ehdokkaaksi ensimmäisenä suomalaisena lyhytelokuvana ja kaikkien aikojen toisena suomalaiselokuvana.
Pitkään myynnissä ollut Helsingin edustalla sijaitseva pikkusaari Katajanokanluoto on myyty. Saarta myi Helsingin ulosottovirasto Katajanokanluodon omistaneen yrittäjän velkojen perimiseksi, kertoo Svenska Yle.
Ostaja on kiinteistöhallintoyhtiö P.W. Brandt Oy. Kauppahinta oli 375 000 euroa. Ulosottovirasto antoi myyntipäätöksen kesäkuussa.
Katajanokanluodon edellinen omistaja, velkaantunut yrittäjä Mika Norring, pitää kauppahintaa liian alhaisena. Norringin mukaan alihinta aiheuttaa hänen FC Renska osakeyhtiölleen merkittävää taloudellista vahinkoa.
Norring on valittanut kaupasta käräjäoikeuteen heinäkuun alussa. Valituksessaan Norring pyysi kaupan keskeyttämistä ja ulosottoviraston myyntipäätöksen peruuttamista.
Helsingin käräjäoikeus päätti kuitenkin jättää Norringin valituksen tutkimatta, koska se ei saapunut määräajassa.
Ulosottovirasto ei niele kritiikkiä
Norringin valituksen mukaan myyntihinta on myyntitoimeksiannon vastainen. Norringin mukaan kohteen tarjouskauppamenettelyn mukainen lähtöhinta oli 500 000 euroa.
Hän myös kritisoi kiinteistövälittäjän valintaa ja pitää kiinteistön markkinointia epäammattimaisena, huolimattomana ja väärin tiedoin toteutettuna.
Helsingin ulosottoviraston kihlakunnanvouti Jorma Laine sanoo, ettei voi julkisuudessa paljon kommentoida asiaa. Laineen mukaan kauppa on kuitenkin toteutettu laillisesti ja asianmukaisesti.
Laine toteaa, että Katajanokanluoto oli viikkoja myynnissä, eikä siitä ollut kysyntää. Kun kohde oli ollut myynnissä noin kuukauden, lähtöhinta todettiin liian korkeaksi ja siksi sitä alennettiin. Kauppahinnan kritiikkä Laine ei allekirjoita.
Laineen mukaan muutkin tahot olivat kiinnostuneita saaresta, mutta tarjouskilpailun mukaisesti suurin tarjous voitti.
– Omistajilla on monesti subjektiivisia käsityksiä asioista, mutta me olemme toimineet lain mukaan ja muun muassa selvittäneet omaisuuden käyvän arvon ennen myyntiä. Tässä on toimittu asianmukaisesti ja laillisesti.
Kaupunki ei enää halunnut saarta
Norring kritisoi valituksessaan myös sitä, että kiinteistöstä aiemmin ostotarjouksia tehneisiin tahoihin ei ole oltu yhteydessä. Hän viittaa muun muassa Helsingin kaupungin kiinnostukseen kohteesta 2000-luvun alkupuolella.
– Tämäkin on sellainen asia, jota en lähtisi jälkikäteen kauheasti julkisuudessa puimaan. Sen verran voin sanoa, että myös Helsingin kaupungin kiinnostusta kiinteistön ostamiseen on kysytty, mutta kaupungilla ei nyt ollut kiinnostusta siihen, Laine sanoo.
Norringin yritys osti saaren 2000-luvun alkupuolella valtionyhtiö Kapiteelilta vajaalla 1,4 miljoonalla markalla eli nykyrahassa noin 297 000 eurolla.
Venäläismies on ylittänyt Suomen ja Venäjän välisen rajan ilman vaadittavia lupia.
Kaakkois-Suomen rajavartiosto epäilee, että 33-vuotias mies ylitti rajan maastoitse Lappeenrannan Keskisaaren kylän pohjoispuolella sunnuntai-iltana kello 19.30.
Mies otettiin kiinni kahden kilometrin päässä rajasta kello 21.
Rajavartioston mukaan kiinniotto sujui rauhallisesti. Miestä epäillään valtionrajarikoksesta.
Asiaa käsitellään aikanaan käräjäoikeudessa. Mies valmistaudutaan käännyttämään takaisin Venäjälle.
