Rajavartiolaitosta viime vuoden syyskuusta johtanut kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen, 57, on jättänyt tehtävänsä vakavan sairauden vuoksi. Hänen työkyvyttömyyseläkkeensä on alkanut syyskuun alusta lukien, rajavartiolaitos tiedottaa.

Laitinen on ollut Rajavartiolaitoksen palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1985 lähtien. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin ensimmäisenä pääjohtajana hän toimi vuodesta 2005 yhdeksän vuoden ajan.

Laitinen palasi 2015 Frontexin tehtävästä Rajavartiolaitoksen esikuntaan ensin kansainvälisten asioiden johtoon ja sen jälkeen Rajavartiolaitoksen apulaispäälliköksi vuosiksi 2015–2018.

Tasavallan presidentti nimittää valtioneuvoston esityksestä Rajavartiolaitokselle uuden päällikön.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kenraalimajuri Pasi Kostamovaara toimii Rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena nimitykseen saakka.

Britannian parlamentti on palannut kesätauoltaan ja aloittanut välittömästi EU-eron käsittelemisen. Yle näyttää tämän sivun kautta suorana lähetyksenä parlamentin täysistunnon.

Keskustelun pääaihe tulee olemaan, eroaako Britannia EU:sta ilman erosopimusta. Tämän ratkaisun pelätään aiheuttavan maahan kaaoksen ja talosromahduksen.

Salissa nähtiin heti dramatiikkaa, kun hallituksen kansanedustaja Phillip Lee ylitti parlamentin lattian ja liittyi opposition riveihin. Samalla pääministeri Boris Johnson menetti enemmistönsä parlamentin alahuoneessa.

Tässä illan aikatulu:

• Kello 19:30: Konservatiivikansanedustaja Oliver Letwinin odotetaan tekevän aloitteen brexit-hätäkeskustelusta
• Kello 20:00: Brexit-hätäkeskustelu alkaa
• Kello 23:00–24:00: Parlamentti äänestää laista, jolla pääministeri velvoitetaan pyytämään EU:lta eroprosessin lykkäämistä ensi vuoden tammikuun loppuun.

Johnsonin puhe keskeytyi useaan kertaan, kun opposition kansanedustajat pilkkasivat ja arvostelivat häntä. Parlamentin puhemies John Bercow joutui keskeyttämään parlamentin älämölön toistuvasti ja pyytämään kansanedustajia käyttäytymään.

Opposition Labour-puolueen johtaja Jeremy Corbyn arvosteli pääministeriä kovasanaisesti. Corbynin mukaan Johnsonin johtamalla hallituksella ei ole moraalia.

Corbyn väitti lisäksi puheessaan, että Johnson ei ole tosissaan neuvottelemassa erosopimusta vaan haluaa Britannian eroavan EU:sta ilman sopimusta.

Johnson vastasi arvosteluun muistuttamalla, että hallitus noudattaa demokratian pelisääntöjä.

– Britannia kunnioittaa perustuslakiaan ja noudattaa lakeja, hän sanoi.

Johnson myös toisti, ettei halua viedä maata vaaleihin, vaan haluaisi keskittyä neuvottelemaan EU:n kanssa uuden erosopimuksen.

– Tilanteeseen on olemassa ratkaisuja, mutta oppositio ei halua kuulla niitä, hän puhisi.

Lykätäänkö brexitiä uudelleen?

Pääministeri Boris Johnsonin johtama hallitus sanoo olevansa valmis sopimuksettomaan eroon, ellei neuvottelutulokseen EU:n kanssa päästä ennen eropäivää 31. lokakuuta. Hallitus on jo saanut läpi toiveensa, että parlamentin istuntoaikaa on rajoitettu, joten kansanedustajilla on hyvin niukasti aikaa yrittää muuttaa brexitin toteutumista.

Sopimuksetonta brexitiä vastustavien kansanedustajien odotetaan kokouksessa vaativan, että parlamentissa sallitaan esityslistasta poiketen brexit-asian käsittely. Tämä on mahdollista, sillä parlamentin ohjeet sallivat pakottavissa tilanteissa esityslistasta poikkeamisen.

Tämän jälkeen sopimuksetonta no-deal-brexitiä vastustavien kansanedustajien odotetaan BBC:n mukaan esittävän lakia, jolla pääministeri velvoitetaan pyytämään EU:lta eroprosessin lykkäämistä ensi vuoden tammikuun loppuun.

Britannian tiedotusvälineet laskevat kiivaasti, onko tällä esityksellä riittävästi kannatusta. Johnsonin hallituksella oli aikaisemmin niukka enemmistö, jonka se kuitenkin tänään menetti.

Verkkojulkaisu Buzzfeedin mukaan kapinallisia hallituspuolueen edustajia on ainakin 14. Tämä tarkoittaa, että esitys brexitin lykkäämiseksi menisi läpi.

Pääministeri Johnson on jo ennakoinut tätä. Hän on ilmoittanut, että jos hallitus häviää äänestyksen, se määrää uudet vaalit, jotka pidettäisiin jo lokakuun 14. päivä.

Britannian pääministeri varoitti parlamenttia äänestämästä hallitusta vastaan brexitistä – "En halua vaaleja, te ette halua vaaleja"

Johnsonin mukaan hallitusta vastaan äänestäneet konservatiivipuolueen kansanedustajat erotetaan puolueesta ja he eivät voi enää asettua ehdolle konservatiivien ehdokkaina.

Lisää aiheesta:

Britannian konservatiivit ottavat kovat keinot käyttöön: kansanedustaja erotetaan, jos äänestää brexit-ehdotusta vastaan

Britannian pääministeri lupasi kiihdyttää neuvotteluja uudesta brexit-sopimuksesta

Yli miljoona brittiä allekirjoitti vetoomuksen Johnsonin viimeisintä brexit-päätöstä vastaan

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan ihmelääkettä euroalueen talouden piristämiseksi ei ole.

– Jos ihmelääkkeitä olisi, ne olisi jo keksitty, sanoo pääjohtaja Rehn Ylen Politiikkaradiossa.

Ihmelääkkeiden sijaan Rehnillä on kaksi reseptiä EU-maille. Ensinnäkin maat, joilla on liikkumavaraa julkisessa taloudessa, pitäisi käyttää rahaa investointeihin ja talouden pohjan vahvistamiseen.

Sen sijaan maiden, joilla ei ole liikkumavaraa, kannattaisi Rehnin mukaan edelleenkin vahvistaa puskureita ja huolehtia julkisen taloutensa kunnosta.

– Tällä hetkellä tämä menee vähän väärin päin. Eli maat, joilla olisi varaa, eivät käytä liikkumavaraansa, ja maat, joilla ei oikeastaan olisi varaa, käyttävät sitä. Siis lue: Saksa ja Italia, sanoo Rehn.

Pääjohtajan mukaan euroalue ei ole ajautumassa taantumaan, mutta edessä on pitkä hitaan kasvun vaihe. Puhuttaessa Euroopan keskuspankin EKP:n mahdollisuuksista vaikuttaa talouskasvuun ja työllisyyteen, Rehn peräänkuuluttaa yhteistyötä.

– Toivoisin, että meillä olisi mahdollisen taantuman kohdatessa parempi työnjako rahapolitiikan ja finanssipolitiikan välillä niin, että rahapolitiikka ei joutuisi kantamaan kaikkea vastuuta.

"On liioittelua väittää Draghin luoneen nykyiset nollakorot"

Rehnin mukaan nykyinen nollakorkoympäristö on syntynyt monista reaalitalouteen liittyvistä tekijöistä.

Pääjohtajan mukaan erityisesti väestön ikääntyminen kehittyneissä maissa, myös euroalueella, vaikuttaa reaalitalouteen. Se on nostanut säästämisastetta ja vähentänyt halukkuutta investointeihin.

Myös finanssi- ja velkakriisin pitkä varjo on oleellinen tekijä euroalueella. Lisäksi työvoiman vapaa liikkuvuus sekä finanssikriisin jäljiltä korkea työttömyys ja työvoiman liikkuvuus rajojen yli, on vähentänyt paineita palkankorotuksiin.

– Kaikki nämä tekijät painavat inflaatiota alaspäin, sanoo Rehn.

Rehnin mukaan väite siitä, että EKP:n tai sen pääjohtajan Mario Draghin lausunnot keskellä kovinta finanssikriisiä, olisivat syy nykyisiin nollakorkoihin, on liioittelua.

– Siinä sekoitetaan syyt ja seuraukset, sekoitetaan syyt ja oireet, Rehn sanoo.

– Draghin puheenvuoro oli reaktio sen ajan markkinamyllerrykseen. Tämä alhaisen inflaation ja matalien korkojen ympäristö on syntynyt monista enemmän reaalitalouteen liittyvistätekijöistä, analysoi Rehn Politiikkaradion haastattelussa.

Tästä linkistä voit kuunnella Olli Rehnin haastattelun Politiikkaradiossa.

Jutun kirjoittaja on Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen.

Lisää aiheesta:

Kauppasota vaanii ja tärkein tavoite entistä kauempana – EKP:n uusi pääekonomisti vakuuttaa: “EKP on luova uusien työkalujen kehittämisessä”

Rantasalmen ja Joroisten rajaseudulla vietettiin harvinaista hartaushetkeä tiistaina. Paikalla ollut muistopaasi sai kylkeensä muistolaatan 25.6.1941 käydyssä ilmataistelussa menehtyneen kolmen neuvostosotilaan muistoksi.

Sotilaiden jäänteet löytyivät Tiemassaaresta vapaaehtoisista koostuvan suomalais-venäläisen partion etsinnöissä kesällä 2018. Savonlinnalaisen Ismo Mikkosen vetämä ryhmä löysi paikalta sekä maahan syöksyneen koneen hylyn osia että sotilaiden jäänteitä.

Sotilaiden henkilöllisyys selvisi helposti koneen numeron ja sotilaiden tunnistuslevyjen avulla.

Tiistaisessa muistohetkessä oli mukana kahden sotilaan jälkipolvea. Koneen lentäjän Vladimir Fominin lapsenlapsenlapsi, pietarilainen Oksana Lopatkina laski paikalle kauniin kukkakimpun. Sen myötä suvun kaipaama lopullinen tietoa sai varmuuden.

– Isoäitini oli vain yhdeksän kuukautta, kun isä kuoli taistelussa. Asia on vaivannut tähän päivään asti, mutta 78 vuoden odotus on päättynyt, Oksana Lopatkina totesi muistosanoissaan.

Hänen mukaan isoäiti ilmoitti lähtevänsä muistohetkeen, kun tieto isän löytymisestä tuli.

– Hän ei ehtinyt saada passi- ja viisumiasioita kuntoon, mutta tulemme varmaan myöhemmin yhdessä.

Yelena Matze lensi muistotilaisuuteen nykyisestä kotikaupungistaan Rotterdamista hollantilaismiehensä kanssa. Hänen isoisänsä Dimitri Luzanov menehtyi Rantasalmella, reilun kahden kilometrin korkeudessa käydyssä ilmataistelussa.

– Emme tienneet isoisän kohtalosta käytännössä mitään ennen toukokuuta. Silloin serkkuni perhe etsi tietoa voiton päivää varten koulutehtävään. He törmäsivät hiljattain avautuneessa sotilasarkistossa tietoon, että isoisä oli mukana tällä lennolla. Ja nyt olemme täällä, Yelena Matze hämmästeli.

Sodissa menehtyneiden etsintä käynnistyi valtioiden välisellä sopimuksella 1990-luvun alussa. Vapaaehtoiset etsijät voivat etsiä rintamalle jääneitä sotilaita.

Savonlinnalainen Ismo Mikkonen on ollut etsinnöissä lähes alusta lähtien. Mies laskee olleensa mukana 150 sotilaan kohtalon selvittämisessä.

– Omaisille on äärimmäisen tärkeää saada varmuus siitä, mihin omainen on menehtynyt. Siksi jaksan tehdä tätä edelleen yhteistyössä venäläisten kollegojen kanssa.

Kesäkuun lopun ilmataistelussa suomalaisten Fiat-hävittäjät ampuivat alas tiettävästi yhdeksän pommikonetta. Niissä menehtyi 27 sotilasta.

– Se oli tärkeä taistelu jatkoakin ajatellen. Vihollinen yritti tuhota Joensuun ja Joroisten lentokenttiä, mutta suomalaiset pystyivät sen estämään vieläpä ilman omia tappioita, Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Ilmailumuseoyhdistyksen hallitusten jäsen Carl-Erik Geust arvioi.

Rantasalmen ja Joroisten alueen ilmataistelu käytiin käytännössä jatkosodan ensimmäisenä päivänä 25. kesäkuuta 1941. Puna-armeijan pommikoneiden tehtävänä oli pommittaa tiettävästi ainakin Joensuun ja Joroisten lentokenttiä.

Utista Joroisiin siirtyneen lentolaivue 26:n vahvuus oli 270 miestä ja 26 Fiat-hävittäjää (Suomen Reserviupseeriliitto). Suomalaiset pudottivat koneista suurimman osan menettämättä yhtään omista hävittäjistä.

Syöpä on noussut rikkaissa maissa asuvien ihmisten yleisimmäksi kuolinsyyksi. Tulos käy ilmi The Lancet -tiedelehdessä julkaistusta artikkelista.

Tutkimuksessa oli mukana 20 maasta ja palestiinalaisalueilta kerätyt aineistot. Niistä ilmeni, että syöpäsairaudet aiheuttavat vauraissa maissa jopa kaksi kertaa enemmän kuolemantapauksia kuin sydän- ja verisuonitaudit.

Maailmanlaajuisesti sydän- ja verisuonitauteihin kuolee 40 prosenttia ihmisistä ja syövän osuus on 26 prosenttia.

Suhde on kuitenkin jatkuvasti muuttumassa ja muutamassa vuosikymmenessä syövän odotetaan nousevan maailman johtavaksi kuolinsyyksi, kertoo tutkimukseen osallistunut Quebecin Laval yliopiston professori Gilles Dagenais uutistoimisto Reutersille.

Tällä hetkellä sydän- ja verisuonitaudit ovat kehitysmaissa 2,5 kertaa yleisempi kuolinsyy kuin rikkaissa maissa.

Sydän- ja verisuonitautien hoito kuitenkin kehittyy kaiken aikaa. Rikkaissa maissa tärkeimpiä riskitekijöitä, kuten verenpainetta ja korkeaa kolesterolia voidaan jo helposti lääkitä.

Köyhemmissä maissa sydän- ja verisuonitautien suuri kuolleisuus liittynee siihen, että perustason terveydenhuolto on usein puutteellista. Hoitoonohjaus ja lääkkeiden käyttö oli vähäisempää kuin varakkaissa maissa.

Lisäksi kehitysmaissa sydän- ja verisuonitautien riskiä kasvattavat huono ilman laatu, huono ravinto sekä väestön puutteellinen koulutus, tutkijat toteavat.

YK on valmiina auttamaan hurrikaanin runtelemia Bahamasaaria. YK:n avustusjärjestöt kertovat, että niillä on lääketarpeita ja ruokaa valmiina lähetettäväksi Dorian-hirmumyrskyn alle jääneelle saariryhmälle.

Arvioiden mukaan ainakin 61 000 ihmistä on ruoka-avun tarpeessa myrskyn vuoksi, YK:n virkamiehet kertoivat toimittajille Genevessä.

Myrskyn kerrotaan vahingoittaneen saarten vesijärjestelmiä ja puhdas juomavesi on lähipäivinä prioriteetti alueella, YK:n hätäaputoimisto Ocha kertoo tiedotteessaan.

Ochan edustajan Jens Laerken mukaan YK:n asiantuntijat odottavat lupaa maan hallitukselta ennen saapumistaan alueelle kartoittamaan tilannetta.

Ochan tiedotteessa kerrotaan, että Abaco-saarten viranomaiset ovat puhuneet katastrofaalisista vahingoista ja heidän kollegansa Grand Bahaman saarella ovat ilmoittaneet mittavista tulvista.

Maailman ruokaohjelma WFP:n arvioiden mukaan Grand Bahamalla noin 47 000 ihmistä olisi ruoka-avun tarpeessa, kertoo WFP:n edustaja Herve Verhoosel. Abaco-saarilla ruoka-apua tarvitsee 14 000 ihmistä.

Lääkintäryhmät ovat myös lähtövalmiudessa, kertoo Maailman terveysjärjestö WHO:n edustaja Fadela Chaib.

Kansainvälinen lentokenttä veden alla

Pelastusapua koordinoi Bahamasaarilla Karibian alueella toimiva katastrofien hallinnan virasto CDEMA.

Bahaman yllä viipynyt Dorian on kurittanut saarta tänäänkin. Jopa 13 000 kotia on tuhoutunut tai vahingoittunut. Grand Bahaman saarelle on iskenyt myrskyaaltoja, jotka ovat noin 4-5 metriä normaalia aallokkoa korkeampia.

Berkeley Earth -järjestön tutkija Roberth Rohde julkaisi Twitterissä Grand Bahama -saaren topografisen kartan.

Siitä käy ilmi, että myrskytulva saattaa pahimmillaan peittää lähes koko saaren veden alle.

Saarivaltion pääministeri Hubert Minnis kertoi aiemmin, että ainakin viisi ihmistä on kuollut hurrikaanin aiheuttamissa tuhoissa.

Hurrikaanin aiheuttamien tulvien mittavuudesta ja tuhoista on internetissä lukuisia videoita. Muun muassa floridalainen demokraattien kongressiedustaja Kionne McGhee on julkaissut Twitterissä bahamalaisen kollegansa jakaman videon, jossa näkyy kuinka Freeportin kansainvälinen lentokenttä on täysin veden alla.

Dorian on heikentynyt kategorian 3. hurrikaaniksi, mutta on edelleen hengenvaarallinen. Yhdysvaltain kansallisen hurrikaanikeskuksen NOAA:n mukaan Dorian liikkuu nyt erittäin hidasta vauhtia (2 km/h) Bahamasaarilta kohti Floridan rannikkoa.

Lue myös:

Yle seuraa Dorian-hurrikaanin etenemistä – heikentynyt hurrikaani jämähti Bahamalle, satojatuhansia evakuoidaan Yhdysvalloissa, ainakin viisi kuollut

Hurrikaani Dorian testaa Floridan hoitolaitosten katastrofivalmiutta: Suomalais-amerikkalainen hoitokoti ei jää hurrikaanissakaan ilman sähköä – eikä pullaa

Hurrikaani Dorian rantautui Bahamalle – Myrsky on rajuimmassa hurrikaaniluokituksessa

Suomen merimuseon pihaan hurauttaa auto perässään iso traileri. Vedettävänä on 7,5 metriä pitkä erikoinen soutuvene, joka ei itse asiassa lainkaan näytä perinteiseltä soutuveneeltä. Eikä se sitä olekaan.

Tällä veneellä helsinkiläinen Jari Saario souti viime kesänä Tanskan Kööpenhaminasta Helsinkiin.

Vene pääsi vesille ensimmäisen kerran viime keväänä, ja nyt se on jo tulossa museoitavaksi Suomen merimuseoon Kotkaan.

– Vene päätyy nyt ihan oikeaan paikkaan. Sen tarina jää elämään, ja vene on nyt täällä hyvässä hoidossa, sanoo hyväntuulinen Jari Saario.

1250 kilometriä

Koko matka Kööpenhaminasta Helsinkiin taittui yksin, ja pelkästään soutamalla.

Matka alkoi kesäkuussa. Sen piti kestää kolmisen viikkoa. Toisin kuitenkin kävi. Tuulet olivat vastaiset, keli epämukava ja reitti muuttui alkuperäistä pitemmäksi.

Alun perin Saario laski, että soutumatkaa Kööpenhaminasta Helsinkiin tulee vähintään 1 000 kilometriä.

Tarkoitus oli suunnata Ruotsin länsirannikkoa kohti ja sieltä heti Öölannin ja Gotlannin jälkeen suoraan Suomeen. Vuosikymmenen pahin pohjoistuuli oli kuitenkin niin valtava, että suunnitelmaa oli pakko muuttaa.

– Jos minä olisin siitä suoraan Suomeen lähtenyt, olisin varmaan vieläkin merellä tuulten vietävänä.

Niinpä hän souti Ruotsin rannikkoa pitkin aina Tukholmaan saakka.

– Tuulta puhalteli Tukholmaan asti varmaan kuusi viikkoa. Ihan satunnaisia päiviä oli, kun oli myötätuuli tai tuuli sivusta.

Lopulta matkaa kertyi 1 250 kilometriä, ja aikaa kului yhdeksän viikkoa.

– Sanoin perheelle kotoa lähtiessäni, että kyllä minä tämän kolmessa viikossa vedän, mutta ei se ihan toteutunut, naurahtaa Saario.

Mahtava tsemppi

Vaikka reissu oli reilusti ennakoitua pitempi ja raskaampi, Saario on kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen mies.

Erityisesti hän nauttii, miten pääsi aivan uudella tavalla tutustumaan naapurimaihimme.

– Tanskalaiset olivat ihan älyttömän mukavia ja ruotsalaiset oikein superkansaa.

Ruotsalaisilta Jari Saario olisi saanut apua mihin tahansa ongelmaan. Matkan aikana ruotsalaiset myös tsemppasivat häntä jaksamaan loppuun saakka.

Esimerkiksi kun Saarion veneen peräsin vioittui, laittoi erään ruotsalaisen saaren asukas sen korvauksetta kuntoon. Satamamaksujakaan häneltä ei huolittu.

– Ei minulla alun perin ollut suurta käsitystä ruotsalaisista, mutta kyllä minä nyt sanon, että se on ihan superkansa.

Taistelua mielen kanssa

Jari Saarion souturupeamaa auttoi huomattavasti, että hänen kuntonsa on erinomainen. Vuosi sitten hänet valittiin vuoden palomiesurheilijaksi.

Soutu vaati toki kuntoa, mutta ennen kaikkea päättäväisyyttä. Sitä tarvittiin varsinkin siinä kohdassa kun hiilihydraattivarastot alkoivat kehossa olla vähissä.

– Aina 15 tunnin kohdalla huomasin, että meinaan nukahtaa paikoilleen. Se hetki pitää tunnistaa ja siitä pitää päästä yli. Sen jälkeen kroppa antoi vapautuksen, ja pystyin jatkamaan ihan miten kauan vain halusin.

Palomiehenä työskentelevä Saario tunnustaa, ettei hän ole ikinä laskenut päivittäistä kaloritarvettaan. Tutut ovat tehneet sen hänen puolestaan.

– Minä ajattelin, että jos saisin edes puolet siitä kalorimäärästä, jota he suosittelevat, niin olisi hyvä. Se taisi lopulta jäädä neljäsosaan siitä.

Vaikka jatkuva soutaminen on kuluttavaa, ei ruoka oikein tahtonut edes maistua.

– Päivät olivat pitkiä, ja aina kun ajattelinkin ruokaa, rupesi yököttämään. Sitten olin syömättä. Suolaa, vettä ja vähän väkisin jotain. Sellaiset 2500 kilokaloria päivässä, kertoo Jari Saario.

Vene mahonkivanerista

Erikoisen soutuveneen valmisti sulkavalainen veneentekijä Pauli Parkkinen. Runko on yhdeksän millimetriä paksua mahonkivaneria. Samasta materiaalista on tehty myös veneen kansi, tosin vanerin paksuus on siinä kuusi millimetriä.

Leveyttä 7,5 metrisellä veneellä on puolitoista metriä. Pelkkä vene painaa noin 230 kiloa, varusteiden kanssa noin 450 kiloa.

– Puu on kaunista materiaalia, ja minä olen aina tykännyt puuveneistä.

Yksi vaihtoehto keventää matkantekoa olisi ollut hankkia kevyet komposiittiairot. Saario halusi puiset.

– En vaihtaisi vieläkään komposiittiairoihin, vaikka tein kyllä matkan varmasti itselleni raskaammaksi puuairoilla, naurahtaa Saario.

Turvalaitteet hätätilanteisiin

Varusteena veneessä olivat nykyaikaiset navigointi- ja turvalaitteet sekä hätäraketit. Pimeässä yössä piti pitää huolta, että soutaja näkee muut vesillä liikkujat ja he näkevät hänet.

Yllään Saariolla oli kuivapuku, joka helpottaa pelastautumista.

– Jos sattuu huuhtoumaan mereen, niin sillä pärjää monta tuntia, kertoo Jari Saario.

Erityisen turvalaitteen avulla hän olisi voinut nappia painamalla saada yhteyden pelastajiin.

– Siellä Etelä-Ruotsin tienoilla ei näkynyt ketään missään. Ajattelin, että jos täällä hätäraketin ampuu, niin ihan hukkaan menee, tuumaa Jari Saario.

Matka kuitenkin sujui siinä mielessä onnekkaasti, että yhtään suurempaa vaaratilannetta ei reissun aikana sattunut.

Veneessä on edessä ja takana kannen peittämät suojat. Toisessa niissä on tilaa tavaroille ja toisessa pienen pieni hytti, jossa Saario nukkui.

Tavaraa piti jo alun perin varata niukasti mukaan. Lusikoita oli yksi ja mukejakin vain yksi.

– Niitä olisi kyllä pitänyt enemmän olla. Pienessä kopissa olivat kaikki tavarat sekaisin, ja lusikkaa ja mukia sai välillä etsiä oikein kunnolla. Jos ei löytynyt, olin syömättä.

Säilytystilat veneessä olivat pienet. Siksi Saario hankki ruokatarvikkeensa pääasiassa matkan varrelta.

Yli Atlantin valtameren

Viime kesän matka oli niin suuri elämys, että nälkä kasvaa. Suunnitteilla on soutumatka Atlantin valtameren yli.

Parhaillaan Saario etsii yhteistyökumppaneita, jotta matkan voisi toteuttaa. Lomaakin pitäisi palolaitokselta saada.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, voisi startti olla jo puolentoista vuoden kuluttua.

– Se ei voi enää olla puuvene. Soudettava vene kuitenkin. Näyttää enemmän avaruusalukselta.

Jari Saarion puuvene Arctic blue on kohta kaikkien nähtävillä Suomen merimuseossa Kotkassa. Näytillä ovat kaikki varusteet, joita Saariolla oli kesällä mukanaan.

– Aika hauskaa, että tänä kesänä on laitettu vene veteen, tehty sillä yksi reissu ja nyt se on jo museossa. Aikamoinen saavutus sekin, tuumaa Jari Saario.

Suomalaisen rakennusmiehen Jukka N:n romanttinen ilta 1980-luvun puolivälissä Moskovassa alkoi mukavasti viehättävän Lenan kanssa ja oli juuri päätymässä yhteiseen sänkyyn, kun paikalle saapui yllättäen Lenan aviomies, joka ryhtyi puukkohippasille. Sairaalassa Jukasta löydettiin 11 puukonhaavaa.

"Menin ulos aivan alasti. Ainostaan kello minulla oli kädessä. Puukottaja ei tullut perässä. Kävelin läheiseen puistoon. En muista, näinkö ihmisiä. Sen muistan, että vatsastani valui suolia, joita pidin käsissäni."

Tämä Jukan tarina löytyy ulkoministeriön tutkijan Jussi Pekkarisen tuoreesta teoksesta Reppanoita, rikollisia ja ruumiita, joka luotaa Ulkoministeriön konsulipalveluiden historiaa vuosina 1982-2000.

Kirjasta selviää ainakin se, että vaikka suurimmalle osalle suomalaisista ei ulkomailla satu koskaan mitään, niin osalle sattuu ja paljon. Häviää passi tai rahat, tulee töpeksittyä viinan tai huumeiden kanssa tai jopa kadottua kokonaan vuosikymmeniksi. Hotelli vaihtuu poliisiasemaan tai vankilaan, pahimmillaan arkkuun.

– Tällaisia tarinoita ei voisi keksiä, eli siinä mielessä fakta kyllä päihittää fiktion, Pekkarinen summaa.

"Miltä raipat tuntuivat?"

Suomalaiset Arto R ja Mikko I saivat vuonna 1985 vankeus- sekä raipparangaistukset osallisuudestaan laajaan alkoholin salakuljetukseen Saudi-Arabiaan. Suomen ulkoministeriö yritti lieventää rangaistuksia, mutta tämä ei onnistunut.

"Sekä Arto R että Mikko I ovat saaneet raippansa. Tosin niitä ei ilmeisesti annettu täydellä voimalla. UM:n konsuliyksikön päällikkö Arto Kurittu on merkinnyt asiakirjan alareunaan: Kysytäänkö, miltä tuntui?"

Konsulipalvelujen tunnetuin väärinkäsitys, josta Pekkarinen kirjoitti taannoisessa teoksessaan Konsulikyydillä kotiin, on edelleen voimissaan. Yleisen uskomuksen mukaan kansalainen kuljetetaan kaukomailta valtion varoin kotiin, jos omat oravannahat loppuvat. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan varat kotimatkaan pitää ensisijaisesti löytyä omaisilta tai ystäviltä.

– Tämä uskomus lienee peräisin merimiehiltä, joilla aikoinaan oli oikeus kuljetukseen kotisatamaan. Ajateltiin, että jos kerran merimiehet, niin totta kai sitten muutkin.

Kadoksissa, ja omasta halustaan

Monesti suomalaiset katoavat jäljettömiin ulkomailla. Kaikki eivät aina myöskään haluaisi tulla löydetyksi. Tällainen oli muun muassa Pertti P:n tapaus Kreikassa. Pertti oli vaimonsa kanssa purjehtimassa Kreikan saaristossa, mistä vaimo palasi kotiin viikon jälkeen.

Kun Perttiä ei kuulunut sovittuun paluusatamaan ja sieltä lennolle kotimaahan, vaimo huolestui ja otti yhteyttä: ettei vain olisi jotain tapahtunut? Ja kohta Pertti jo löytyikin.

"Hänet veneineen löydetty Poroksen satamasta täysissä voimissaan maanantai-iltapäivällä. Pertti P oli nähty samassa paikassa jo perjantai-iltana. Syynä myöhästymiseen oli alkoholi ja miellyttävä naisseura."

– Konsulipalvelut poikkeavat muista palveluista siinä, että niiden toivotaan jäävän mahdollisimman vähälle käytölle. Toisaalta tavallisen kansalaisen puolesta ulkopolitiikka voi olla rempallaankin, kunhan vaikeuksiin joutuneista pidetään huolta, Pekkarinen kiteyttää.

Huomaamaton palvelu, paras palvelu

"Leningradin poliisi pidätti jouluaattona 1985 kolme suomalaista. Opiskelijoille oli jouluaattona tullut kova ikävä suomalaista joulua. Niinpä he olivat päättäneet hankkia joulukuusen. Miliisi oli pidättänyt tytöt heidän kaataessaan kuusta paikallisessa puistossa."

Aikojen kuluessa konsulikyydin ja matkarahojen ruinaajien määrä on laskenut, mutta tilalle ovat tulleet muun muassa kaksoiskansalaiset, joiden auttaminen voi olla varsinkin kriisimaissa vaikeaa, joskus jopa mahdotonta.

– Jos konsulipalvelut hoidetaan hyvin, kukaan ei huomaa. Mutta jos me tyrimme, sen huomaavat kaikki, lehdistö etunenässä, muistutti teoksen julkistamistilaisuudessa puhunut konsulipäällikkö Pasi Tuominen.

Venäjällä poliisi on pidättänyt jälleen hallinnonvastaisten mielenosoitusten johtohahmoja.

Moskovassa on osoitettu viime kuukausina mieltä sen jälkeen, kun vaaliviranomaiset päättivät estää useiden oppositioehdokkaiden osallistumisen paikallisvaaleihin. Kiistanalaiset vaalit on määrä järjestää ensi sunnuntaina.

Maanantaina pidätettyä toimittajaa Ilja Azaria voi odottaa jopa 30 päivän vankilatuomio. Hänen pidätyksensä aiheutti kuohuntaa, koska poliisi oli jättänyt hänen alle kaksivuotiaan lapsensa yksin kotiin.

Myös aktivistit Ljubov Sobol ja Nikolai Ljaskin otettiin kiinni maanantaina.

Tviitti toi viisi vuotta, pippurisumute kolme

Viranomaiset kertoivat tiistaina myös, että he aikovat asettaa viisi miestä syytteeseen joukkolevottomuuksiin osallistumisen vuoksi. Miehiä syytetään osallisuudesta heinäkuisiin mielenilmauksiin.

Rikostutkinta on tutkijoiden mukaan lopetettu ja miehet ovat saamassa kevyemmät hallinnolliset syytteet. Tutkintakomitea kertoi jatkavansa tutkimuksia muiden henkilöiden osalta.

Moskovalainen käräjäoikeus kertoi tiistaina, että se on tuominnut yhden mielenosoittajan kolmeksi vuodeksi rangaistussiirtolaan poliisiin kohdistuneesta hyökkäyksestä. Tuomioon johtaneen tapauksen kerrotaan tapahtuneen heinäkuisessa mielenosoituksessa, venäläiset uutistoimistot kertovat.

RIA Novostin mukaan Ivan Podkopajev oli heinäkuisessa mielenilmauksessa suihkuttanut poliiseja pippurisumutteella ja kahden poliisin kerrotaan saaneen kemiallisia palovammoja silmiinsä. Poliisi löysi häneltä myös veitsen ja kaasunaamarin. Podkopajev on tunnustanut syyllisyytensä.

Pippurisumutetta kovempi tuomio tuli Twitteriin kirjoitetusta viestistä, jossa eräs mielenosoittaja puhui poliisien lasten tappamisesta. Oikeus tuomitsi viestin väkivallalla uhkaamiseksi, ja Venäjän tiukkojen ekstremismin vastaisten lakien vuoksi viestistä seurasi viisi vuotta rangaistussiirtolaa.

30-vuotias Vladislav Sinitsa kiisti kannustaneensa ihmisiä väkivaltaan.

– Hän sanoi, että viesti ei ollut kehotus mihinkään, se oli vain keskustelua poliittisen vastustajan kanssa, kertoi Sinitsan asianajaja Denis Tihonov.

Myös Venäjän näkyvin oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi vastusti tuomiota.

– Sinitsa kirjoitti todella tyhmän viestin poliisien lapsille kostamisesta. Miljoonia yhtä tyhmiä viestejä kirjoitetaan joka päivä, Navalnyi sanoi.

Vankilatuomioita ja väkivaltaa

Yli kymmenen ihmistä on saanut vankilatuomioita heinä- ja elokuun mielenosoitusten vuoksi. Heitä on syytetty osallisuudesta mielenosoituksiin, joita syyttäjät kuvailevat "joukkorauhattomuuksiksi". Heidän kerrotaan myös hyökänneen poliisia vastaan mielenosoitusten yhteydessä.

Viime viikkojen aikana Moskovan kaduille on lähtenyt kymmeniä tuhansia ihmisiä. He ovat osoittaneet mieltään, koska paikallinen vaaliviranomainen esti oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin liittolaisia osallistumassa paikallisvaaleihin. Myös Navalnyi itse oli vankilassa aiemmin kesällä. Hän vapautui elokuun loppupuolella.

Poliisi on pidättänyt mielenosoitusten yhteydessä väliaikaisesti noin 3 000 ihmistä. Joukkopidätykset ovat suurimpia mielenilmauksien vuoksi toteutettuja kurinpalautustoimia sitten vuosien 2011 ja 2012 mielenosoitusten. Tuolloin kansa lähti kaduille vastustamaan maan presidentin Vladimir Putinin paluuta valtaan pääministerikautensa jälkeen.

Poliisin toiminta mielenosoituksissa on herättänyt loppukesän aikana närkästystä. Aiemmissa mielenosoituksissa poliisi on muun muassa lyönyt mielenosoittajia pampuilla ja napannut heitä kadulta.

Useat maat tuomitsivat poliisin rajut toimet, mutta Venäjän hallinto on sen sijaan puolustanut voimankäyttöä mielenosoituksissa.

Nyt on nettiklikkauksella merkitystä.

Viiden tähden liikkeen runsaat satatuhatta kannattajaa pääsevät ratkaisemaan nettiäänestyksessä, syntyykö Italiaan uusi hallitus vai ovatko edessä ennenaikaiset vaalit.

Äänestys on auki iltaseitsemään asti Suomen aikaa ja etukäteen arvioidaan, että noin puolet puolueen rekisteröityneistä kannattajista antaa äänensä. Jo kahden ensimmäisen tunnin aikana noin 30 000 kannattajaa kävi antamassa äänensä.

Kysymys on muotoiltu näin: "Oletko samaa mieltä siitä, että Viiden tähden liikkeen tulee muodostaa yhdessä Demokraattisen puolueen kanssa hallitus, jota johtaa Giuseppe Conte?"

Yhteistyö keskustavasemmistolaisen Demokraattisen puolueen kanssa ei välttämättä ole ideaaliratkaisu kaikille Viiden tähden liikkeen jäsenille, koska Demokraattinen puolue edustaa vakiintunutta poliittista eliittiä eli juuri sitä, mitä populistinen liike vastustaa.

Toisaalta vaihtoehtokaan ei houkuttele: Viiden tähden liikkeen kannatus on mielipidetiedustelujen mukaan romahtanut viime parlamenttivaalien runsaasta 32 prosentista noin pariinkymmeneen prosenttiin. Joten jos hallitusta ei muodostettaisi ja jouduttaisiin järjestämään vaalit, parlamenttipaikat hupenisivat roimasti.

Viiden tähden liikkeen suoraa nettidemokratiaa on myös kritisoitu siitä, että se on altis kyberhyökkäyksille. Huhtikuussa Italian tietosuojaviranomainen sakotti puolueen käyttämää Rousseau-äänestysalustaa siitä, että se ei suojele riittävästi käyttäjien henkilötietoja.

– Ennen kuin parlamentin kamarit ovat päässeet äänestämään uudesta hallituksesta, uuden hallituksen kohtalo asetetaan ensin puolueen kannattajien päätettäväksi yksityisen yrityksen ylläpitämällä nettialustalla, jota ei valvota, paheksui Forza Italian kansanedustaja Mariastella Gelmini.

Entinen perustuslakituomioistuimen tuomari Sabino Cassese kirjoitti Corriere della Sera -lehdessä, että on ristiriitaista antaa muutaman kymmenen tuhannen nettiäänestäjän saattaa toimia niiden liki 11 miljoonan italialaisen tahtoa vastaan, jotka maaliskuussa 2018 äänestivät Viiden tähden liikettä.

Toisaalta suora nettidemokratia on Viiden tähden liikkeen perusperiaatteita: kaikki linjaukset alistetaan kannattajien hyväksyttäväksi. Sivustoa ylläpitävä Casaleggio Associati -yhtiö ilmoittaa, että sivusto on päivitetty viisi kuukautta sitten ja tietoturva on viimeisintä huutoa.

Maanantaina julkaistun mielipidetiedustelun mukaan 51 prosenttia Viiden tähden liikkeen kannattajista kannattaa hallitusyhteistyötä, Demokraattisen puolueen kannattajista 69 prosenttia.

Äänestyksen tuloksia odotetaan klo 20.30 mennessä Suomen aikaa.

Kansalaisten tarpeet etusijalla

Uudessa hallitusohjelmassa on 26 kohtaa. Median saaman ohjelmaluonnoksen mukaan sen kantavana ajatuksena on kansalaisten tarpeiden tyydyttäminen.

Samalla Italian pitäisi pitää valtaisan valtiovelan – 132 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2018 – takia budjettia edes jotakuinkin kurissa.

EU-komission kesäkuisen ennusteen mukaan Italian velka olisi noussut ensi vuonna jo 135 prosenttiin BKT:sta ja budjettivaje 3,5 prosenttiin. Italia vältti EU:n sanktiot vain tekemällä kesällä viime hetken säästöjä liki kahdeksalla miljardilla eurolla.

Nyt hallitusohjelma anelee EU:lta suurempaa joustavuutta nykyisten budjettisääntöjen "liiallista jäykkyyttä" vastaan. Joustavuutta tarvitaan, jotta hallitusohjelman lupaukset voitaisiin toteuttaa.

– On tarve säännöille, jotka myös edistävät talouskasvua, ei pelkästään vakautta, sanotaan amerikkalaisen mediayhtiön Bloombergin saamassa luonnoksessa.

Hallitusohjelma painottaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Minimipalkka aiotaan ottaa käyttöön sekä lisätä panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja sosiaaliturvaan. Tammikuulle suunniteltu arvonlisäveron korotus aiotaan välttää, mutta sen takia budjetista on löydettävä säästökohteita 23 miljardin euron edestä.

Monikansallisille internetyrityksille aiotaan määrätä uusi vero. Moottoriteiden hallintasopimuksia luvataan tarkastella uudelleen, mikä on tärkeä uutinen muun muassa Atlantia-konsernille, jonka oikeutta periä moottoritiemaksuja vaadittiin purettavaksi Genovan runsaan vuoden takaisen siltaturman jälkeen.

Parlamentin jäsenten määrää aiotaan vähentää ja EU:n kanssa neuvotella uusista siirtolaisuussäännöistä.

Uuden hallituksen pääministeriksi ehdolla oleva Giuseppe Conte neuvottelee vielä tulevien hallituskumppanien kanssa tänä iltana. Ministeripaikoista pitää vielä neuvotella, Viiden tähden liikkeen johtajan Luigi Di Maion rooli on ainakin auki. Hän toimi edellisen hallituksen varapääministerinä, teollisuus- ja työvoimaministerinä.

Lue lisää:

Giuseppe Conte pääsee jälleen muodostamaan Italian hallitusta

Viiden tähden liike palasi neuvottelupöytään – kertoivat Conten kelvanneen demokraateille

Analyysi: Salvini haluaisi Italiaan vaalit syksyllä – populistin unelman tiellä monta estettä

Kouluvuoden alettua on salaatti alkanut maistua yhä useammalle koululaiselle Meri-Lapissa. Syynä on se, että aiemmasta käytännöstä poiketen saavat oppilaat nyt itse valita salaattibuffetista mitä lautaselleen ottavat.

– Huomattavasti paljon paremmin tulee salaattia syötyä kuin ennen, kun tarjolla ei ollut kuin ehkä yhtä vaihtoehtoa, kertoo keminmaalaisen Lassilan koulun kuudesluokkalainen Vilma Sarajärvi.

– Kyllä salaatin syönti on lisääntynyt, olen alkanut tykkäämään tästä ruuasta, sanoo Aada Alajärvi.

Suomesta ei löydy tutkimustietoa siitä, miten osasina tarjoiltu salaatti vaikuttaa kasvisten menekkiin, mutta aikuisten käyttäytymistä on ulkomailla tutkittu, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Susanna Raulio.

– Salaatin syönti lisääntyy, kun sen saa itse koota komponenteista ja jättää inhokit pois, sanoo Raulio.

Kouluateriat on suunniteltu siten, että oppilas saa tarvittavan ravintosisällön. Tosin sillä edellytyksellä, että ruokailija syö lounaan kaikki osat. Se on kuitenkin harvinaista, selviää Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).

Tonnikala, ananas ja fetajuusto suosikkeja

Uudet tavat päätettiin Keminmaan, Kemin ja Simon kouluissa päätettiin ottaa käyttöön aiemman asiakaspalautteen seurauksena. Nyt Meri-Lapin koululaiset pääsevät valitsemaan haluamansa salaattiannoksen tarjolla olevista raaka-aineista. Kasvisten lisäksi tarjolla on jotain proteiinipitoista, kuten feta- tai raejuustoa, tonnikalaa tai papuja.

– Nyt alkuvaiheessa on esimerkiksi fetaa ja tonnikalaa mennyt paljon, mutta sitä osattiin odottaakin, sanoo Meri-Lapin kuntapalveluiden ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousu.

Näiden proteiinilisien hankintahinta ja suosio tarkoittavat sitä, että raaka-ainemenot ovat alkuvaiheessa korkeammat. Asiakkaiden maksama hinta ei ole kuitenkaan muuttunut.

Meri-Lapin kuntapalveluissa luotetaan siihen, että tilanne muuttuu ajan myötä. Odotukset ovat perusteltuja esimerkiksi Sodankylän kokemusten pohjalta. Sodankylässä salaattibuffet on ollut käytössä jo lähes viiden vuoden ajan. Sielläkin nuorison suosikit katosivat tarjoilupöydästä lähes alta aikayksikön.

– Lihapullia, vesimelonia tai ananasta ei alussa ollut koskaan tarjolla niin paljon kuin sitä olisi mennyt, kertoo ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola Sodankylästä.

Aholan mukaan nuorison suosikkien menekki kuitenkin tasaantui. Oppilaat huomasivat, ettei kyse ollut ainoakertaisesta tarjoilusta, vaan ne ovat pysyvä osa kouluruokaa.

Valinnan vapaus jopa puolella Lapin koululaisista

Koululaisten ruokailutavoista ollaan huolissaan. Vuoden takaisen tutkimuksen mukaan neljäsluokkalaiset ruokailutottumukset ovat vielä kunnossa, mutta yläkoulussa tilanne muuttuu huonompaan suuntaan.

– Eniten parannettavaa on pojilla ja miehillä, kertoo erikoistutkija Susanna Raulio THL:stä.

Tuoreimmassa, kolmisen vuotta sitten julkaistussa kouluruokasuosituksessa kannustetaan kuntia lisäämään valinnanvapautta. Lapissa suunta on toiveen mukainen, sillä Meri-Lappi tai Sodankylä eivät ole poikkeuksia lappilaiskuntien joukossa.

Komponentteina tarjolle laitettu salaatti otettiin käyttöön Kolarissa jo ennen Sodankylää. Rovaniemellä tuoreet kasvikset ja juurekset on viime syksystä alkaen tarjottu erillisiä osioina.

Salaattien suhteen Lapin koululaisilla on valinnan vapaus myös Enontekiöllä, Muoniossa, parin vuoden ajan Kemijärvellä ja viime tammikuusta alkaen Sallassa. Nyt alkaneen lukuvuoden alettua ovat myös Inarissa koululaiset päässeet itse koostamaan salaattinsa.

"Positiivisen palautteen ryöppy"

Meri-Lapissa salaattipöytä oli jo aiemmin kokeilussa Melissa-ravintolassa, jonka asiakkaista pääosa on Kemin lyseon lukiosta. Sieltä saadut kokemukset näkyvät nyt tarjonnassa.

– Etikkasäilykkeitä meni niin vähän, ettei niitä ole tarjolla. Papujen menekkikään ei ollut suurta, mutta proteiinilisänä niitä on tarjolla, tosin ei niin paljon kuin aiemmin, kertoo ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousu.

Lassilan kuudesluokkalaisen Lauri Jäntti ja Ali Teikari ovat huomanneet uudistuksen hyväksi. Enää ei tarvitse jättää salaattia kokonaisuudessaan syömättä, jos mukana on jotain ei niin mieleistä.

– On hyvä, että voi ottaa kaikkea muuta paitsi niitä, joista ei pidä – kuten papuja, Lauri Jäntti sanoo.

Myönteinen palaute ei ole jäänyt pelkästään Lassilan koulun sisälle.

– Sekä oppilaat että henkilökunta ovat olleet tyytyväisiä muutokseen, sanoo Ari Aho, joka on rehtorina Lassilan koulun lisäksi myös Kirkonmäen ja Pölhön kouluissa.

Keminmaan sekä Kemin ja Simon kouluruoista vastaava Meri-Lapin kuntapalvelut on myös saanut paljon positiivista palautetta.

– Voi sanoa, että nyt on tullut oikea positiivisen palautteen ryöppy, kuvailee ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousu Meri-Lapin kuntapalveluista.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Tutkijat kuvasivat koululaisten ruokatarjottimia – Uusi tutkimus kertoo, miten harva syö aterian kaikki osat: "Se oli silmiä avaavaa"

Ammattikoulun keittiö ujutti pavut jauhelihakastikkeeseen – "Vaikutus on paljon isompi, jos emme yritä tehdä kaikista väkisin kasvissyöjiä"

Ravitsemussuositukset kehottavat ensimmäistä kertaa syömään ilmastoystävällistä ruokaa: "Lihaa kannattaa laittaa enemmänkin mausteeksi"

– Fuck off! Bitch fucker!

Huudahdukset kuuluvat kesken turkulaisen Puolalanmäen lukion maantiedon tunnin. Opettaja Hilkka Åhlman jatkaa opetusta häiriintymättä. Kukaan oppilaistakaan ei käänny kohti takariviä, jossa kirosanojen huutaja Katariina Räikkönen istuu vierellään avustajansa Snariya Dashar.

Maantiedon tunnilla käsitellään pituus- ja leveyspiirejä. On perjantai ja tämä on Räikkösen koulupäivän ainoa oppitunti tänään.

Räikkösellä diagnosoitiin keväällä Touretten oireyhtymä. Nyt hän käy lukiota hitaampaan tahtiin kuin muut eli kursseja on vähemmän kuin muilla oppilailla.

– Oppitunneilla oleminen on sosiaalisesti uuvuttavaa. Kun haluaa olla hiljaa, mutta ei vaan pysty. Se väsyttää, sanoo Katariina Räikkönen.

Maantiedon oppitunti jatkuu, aiheena maanjäristykset. Katariina Räikkönen seuraa tuntia hyvin keskittyneesti, vaikka Touretteen liittyvät nykimisoireet eli niin sanotut tic-oireet keskeyttävät hänet aina välillä.

Hän myös osallistuu aktiivisesti tunnilla opetukseen ja vastaa opettajan kysymyksiin normaalisti.

– Fuck, huutaa Räikkönen yhtäkkiä ja keskittyminen herpaantuu.

Räikkönen alkaa läpsiä itseään päähän. Snariya Dashar ottaa häntä vasemmasta kädestä kiinni, mutta Räikkönen jatkaa läpsimistä oikealla kädellään. Avustaja ottaa oikeastakin kädestä kiinni ja rauhoittaa tilanteen.

Hetken kuluttua Räikkösen oireet loppuvat ja hän kiittää avustajaansa kuiskaamalla.

Tourette puhkesi teini-iässä

Touretteen liittyvät nykimisoireet voimistuivat yllättäen rajusti Katariina Räikkösellä vuoden 2018 keväällä. Räikkönen oli tuolloin 16-vuotias.

– Kevään viimeisellä kouluviikolla olin ruokalassa ja huomasin, että olkapääni nykivät. Kun menin kotiin, koko kroppa nyki tosi pahasti.

Oireet yllättivät Räikkösen ja ensin hän ajatteli, että ei kerro niistä kenellekään. Kesäloma oli edessä ja se tarkoittaisi au pair -aikaa Espanjassa. Syksyllä alkaisi kouluvuosi Costa Ricassa, johon hän oli saanut stipendin.

– Ajattelin, että oireet johtuvat stressistä ja alitajuisesti jännitän tulevaa kesää ja syksyä ulkomailla, Räikkönen sanoo.

Erilaiset motoriset tic-oireet lisääntyivät ja muutamassa päivässä ilmaantuivat myös yksinkertaiset äänelliset tic-oireet. Tämän jälkeen oireet vaihtelivat eikä niille näyttänyt tulevan loppua. Oireet olivat niin pahat, että lääkäriin oli mentävä.

– Lääkäri epäili heti alussa Touretten syndroomaa. Ajattelimme, että oireet ovat tiedostamatonta stressiä tulevasta. Toivoimme, että oireet menevät ohitse, mutta eivät ne menneet, sanoo Katariina Räikkösen äiti Kaarina Räikkönen.

Oireet pahenivat kesän aikana sen verran, että Katariina Räikkönen jäi sairaslomalle lukiosta ja äiti Kaarina Räikkönen jäi kotiin omaishoitajaksi.

– Tämä on haasteellinen oireyhtymä, kun oireet voivat voimistua niin yllättäen ja selittämättömällä tavalla, sanoo Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Savikuja.

Jälkeenpäin perhe on tajunnut, että Katariina Räikkösellä oli ollut lieviä tic-oireita jo kauan ennen oireiden voimistumista. Varhaiset tic-oireet tulivat tunnereaktioiden yhteydessä; kun Räikkönen oli iloinen, häpeissään tai surullinen, nosti hän kädet ilmaan. Yksin kotona ollessaan hän piti kaikenlaisia ääniä.

Youtubeen videoita omasta ja muiden sairauksista

Fuck off! Moi, mä oon Katariina Räikkönen ja mulla on Touretten syndrooma.

Näin alkaa Katariina Räikkösen ensimmäinen video Youtubessa. Videolla hän kertoo ja näyttää minkälainen Tourette hänellä on.

– Tämä on oma keinoni selviytyä tästä sairaudesta. Haluan olla avoin ja auttaa myös muita, kenellä on samanlaisia haasteita.

Youtuben kautta Räikkönen tuo julkisesti oman sairautensa esille. Lisäksi hän haastattelee muita ihmisiä, joilla on erilaisia sairauksia, vammoja tai diagnooseja. Videoilla on käsitelty muun muassa OCD, ADHD, ADD, ykköstyypin diabetes ja näkövamma.

– Sairaudet, vammat tai diagnoosit eivät ole sellaisia, mitä pitää hävetä tai piilotella. Sairauksista huolimatta olemme kaikki yhtä arvokkaita, sanoo Katariina Räikkönen.

Perhe tukee Katariinaa siinä, että hän haluaa puhua avoimesti sairaudestaan. Muutenkin perheen, ystävien ja hoitohenkilökunnan tuki on ollut suuri osa selviytymistä.

– Ja se, että perheen jaksamisesta on pidetty huolta. Kukaan ei selviäisi tästä ilman tukiverkkoa ja apua, sanoo Katariina Räikkönen.

Kaikkien arki muuttui

Katariina Räikkösen ja hänen perheensä arki on muuttunut paljon reilussa vuodessa. Äiti Kaarina Räikkönen on jo palannut työelämään, mutta Katariina Räikkönen ei kulje yksin oikeastaan mihinkään. Avustaja on mukana myös kotona siihen saakka kunnes toinen vanhemmista tulee töistä.

– En tykkää olla yksin Touretten kanssa, koska silloin ei ole yhtään kontrollissa oman kehonsa kanssa, sanoo Katariina Räikkönen.

Tourettessa oireet vaihtelevat. Yksi oire saattaa kadota ja toisenlainen tulla tilalle. On kausia, jolloin oireita on enemmän.

– Alussa tic-oireita oli kotonakin hyvin paljon. Nyt oireet kotona ovat rauhoittuneet, kun siellä ei ole ulkoisia ärsykkeitä, sanoo äiti Kaarina Räikkönen.

Sairauteen kuuluu se, että joku ärsyke laukaisee oireen. Kun Katariina Räikkönen käy avustajansa Snariya Dasharin kanssa kaupungilla pitää avustajan olla tarkkana. Vauvoja tai koiria nähdessään Katariina Räikköselle tulee pakottava tarve päästä halaamaan tai silittämään niitä. Tämän Dashar estää.

Räikkönen kantaa kaulassaan niin sanottua purukorua, jota hän tarvittaessa puree. Aikaisemmin Räikkösellä oli kädet mustelmilla, koska hän puri itseään.

– Ja tämä tic-oire ei mennyt ohi ennen kuin puremakohdasta meni tunto, sanoo Katariina Räikkönen.

– Tourette on harvinainen ja vakava sairaus, joka ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, sanoo toiminnanjohtaja Tuula Savikuja Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksestä.

Kiusallisilta tilanteilta ei voi välttyä

Katariina Räikkösen sairaudenkuvaan kuuluu, että hän huutelee ja tekee epäsopivia asioita varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa ei pitäisi. Kiusallisia tilanteita tulee eteen melkein päivittäin.

– Kun näen vartijoita tai poliiseja, voin huutaa, että minulla on pommi tai veitsi, ja että olen terroristi, sanoo Katariina Räikkönen.

Suuriin vaikeuksiin Räikkönen ei ole joutunut huuteluidensa takia, sillä hän kertoo heti, että sairastaa Tourettea. Avustajan yritys estää huutaminen ei auta, sillä Räikkösen on saatava sanottua sanottavansa.

Kiroileminen kuuluu Katariina Räikkösen sairauteen, mutta kaikki Tourettea sairastavat eivät kiroile.

– Liian moni ajattelee, että kun ihminen kiroilee holtittomasti, hänellä on Tourette. Vain alle viidesosa sitä sairastavista kiroilee. Oireet ovat jokaisella erilaiset, sanoo Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Savikuja.

Tiettyä täsmälääkettä sairauteen ei ole. Tic-oireita voi vähentää joillakin lääkkeillä. Uusimman hoitosuosituksen mukaan suositellaan käytettäväksi lääkkeettömänä hoitona käyttäytymisterapioita. Jos oireet ovat kriittiset, niitä voidaan hillitä lääkkeillä.

Touretteen yhdistetään yleisesti myös ADHD tai OCD. Katariina Räikköselläkin diagnosoitiin Touretten yhteydessä ADHD.

Räikkönen tiedostaa, kun tic-oire tulee. Silti hän on aina yhtä yllättynyt siitä, mitä suusta tulee tai mitä hän tekee.

– Se on kuin aivastus, joka vaan tulee, eikä sitä saa millään pidäteltyä, Räikkönen kuvailee.

Jotkut Tourettea sairastavat pystyvät pidättelemään oireitaan.

– Kaikkein paras olisi, että ihmiset ymmärtäisivät sairautta, eikä minun tarvitsisi pidätellä oireita. Oireiden pidätteleminen on raskasta niin henkisesti kuin fyysisesti.

Tulevaisuudensuunnitelmat selvillä

Katariina Räikkönen puhui aktiivisesti tyttöjen oikeuksien puolesta ennen sairastumistaan. Moni muistaa, miten hän vietti päivän pääministeri Juha Sipilän työparina vuonna 2017. Tyttöjen oikeuksien puolesta hän puhuu edelleen ja on osallistunut aktiivisesti nuorten ilmastolakkoihin sairaudesta huolimatta.

– Tyttöjen oikeudet ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa hyvin vahvasti. Kehitysmaissa asuvat köyhät tytöt joutuvat kuivuuden takia hakemaan vettä entistä kauempaa. Haku on yleensä tyttöjen tehtävä ja silloin heillä ei jää niin paljon aikaa koulunkäyntiin, sanoo Katariina Räikkönen.

Räikkösen tavoitteena on opiskella valtiotieteitä tai maantieteitä lukion jälkeen. Hän haluaisi tulevaisuudessa olla sellaisessa työssä, jossa voisi parantaa lasten tai vammaisten oikeuksia

– Haluan koko elämäni tehdä töitä sen puolesta, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään elämään nyt ja tulevaisuudessa.

Keskustele aiheesta. Katariina Räikkönen on mukana keskustelussa kello 18–19. Kommentointiin tarvitset Yle-tunnuksen. Voit luoda sellaisen täällä. Keskustelu sulkeutuu kello 21.00.

• “Saatanan paskaperse, tykkään sinusta” – 11-vuotias Eric puhuu kiinaa, tamilia ja arabiaa, mutta sai Touretten takia potkut päiväkodista
• Kiusaamista, kipuja, häpeää – ja hyväksyntä: tätäkin on elämä Touretten kanssa
• JP:n on pakko sanoa ruma sana – elämä Touretten kanssa on jatkuvaa kipua

Jo Elgarf ahtaa hyllylle vielä pari säilyketölkkiä, vaikka kodin ruokakaappi pullistelee jo liitoksistaan. Lontoolainen perheenäiti on päättänyt varmistaa, ettei brexit vie ruokaa hänen kolmen pienen lapsensa suusta.

– Ostan joka viikko hieman ylimääräistä, koska sopimukseton brexit voisi tuoda pulaa maahantuodusta ruuasta, Elgarf sanoo.

Hiljattain julkaistu tutkimus kertoo, että yksi viidestä britistä on aloittanut hamstraamisen sopimuksettoman EU-eron varalta.

Huolia kiihdytti Britannian hallituksen julkisuuteen vuotanut analyysi, jonka mukaan sopimukseton äkkiero voisi tuoda pulaa niin ruoasta kuin lääkkeistäkin.

Erityisen pelottava tilanne on niille, jotka Jo Elgarfin 9-vuotiaan tyttären tapaan tarvitsevat jatkuvaa lääkehoitoa.

– Vaikeaa epilepsiaa sairastavan tyttäreni lääkkeet tulevat Euroopasta ja pula niistä uhkaisi hänen elämäänsä. Hän joutuu ensiapuun päivien sisällä ilman lääkkeitään

.

Esimerkiksi Kuninkaallinen farmaseuttinen yhdistys sanoo olevansa huolissaan lääkevarannoista, jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta lokakuun lopussa.

Brexit-päivä osuu kasvukauden loppuun

Ruoka- ja juoma-alan liiton johtaja Tim Rycroft kuvailee mahdollista sopimuksetonta EU-eroa katastrofaaliseksi tilanteeksi. Hän uskoo, että rajojen ruuhkautuminen johtaisi tiettyjen tuotteiden pulaan riippuen siitä, mitkä kuljetukset pääsevät maahan perille.

Britannia, kuten moni muukin EU-maa, on tottunut nauttimaan tavaroiden rajattomasta liikkumisesta. Esimerkiksi tomaatteja ei kannata kasvattaa itse koko maan tarpeiksi, kun niitä voi tuoda ilman tullimaksuja hollantilaisista kasvihuoneista. Myös esimerkiksi pakasteperunoita, pekonia ja kinkkua tuodaan Britanniaan paljon muista EU-maista.

Kaikkiaan noin puolet brittien lautasilleen lappamasta ruuasta on tuotettu maan rajojen ulkopuolella.

Jos Britannia irtoaa EU:sta ilman sopimusta, elintarvikkeiden tullit nousevat ja ruokalasku kasvaa.

Britannian kauppaketjut arvioivat jo viime kesänä, että sopimuksettoman brexitin myötä ruokakorin kuluttajahinta kasvaisi noin 12 prosenttia.

Lontoolainen vihanneskauppias Michael Plastiras muistuttaa, että kauppasopimuksettomassa tilanteessa asiakkaat jäisivät väistämättä ilman tiettyjä tuoretuotteita

– Lokakuun lopun brexit-päivän aikaan monien tuotteiden kasvukausi on ohi Britannissa. Ei ole mitään takeita, että saisin esimerkiksi tomaatteja, päärynöitä tai vesimeloneja käsiini.

Johtava ruoka-asiantuntija professori Tim Lang sanoo, että tuoretuotteiden pula ja hintojen nousu iskisi pahimmin köyhään kansanosaan.

Yrittäjä Michael Plastirasille se voisi puolestaan merkitä konkurssia.

– Olen ollut alalla 41 vuotta. Jos hinnat nousevat ja asiakkaat kaikkoavat, voin joutua sulkemaan oveni.

Hamstraajia syytetään pelon lietsomisesta

EU-eroa ajavat poliitikot syyttävät ruuan hamstraajia turhien brexit-pelkojen lietsomisesta. Hallitus väittää, että sen oma julkisuudessa esitelty raportti kuvaili pahimpia mahdollisia tilanteita, joihin on nyt varauduttu.

Pääministeri Boris Johnsonin mukaan sopimuksella erolla uhittelu on välttämätöntä, sillä hänen mielestään se vahvistaa Britannian asemaa EU-eroneuvotteluissa.

Samalla esimerkiksi EU-eron puolella oleva The Sun -iltapäivälehti leimaa ruokaa varastoivat “sekopäiksi”, jotka varautuvat tuomiopäivään turhan takia.

Jo Elgarf ei syytöksiä niele.

– En tee mitään riskialtista. Toivon tietenkin parasta. Jos ongelmia ei tule, voimme syödä säilykkeet myöhemmin.

Mahdollisen sopimuksettoman brexitin vaikutuksia on vaikea arvioida luotettavasti, sillä sen myötä Britannia olisi täysin ennen kokemattomassa tilanteessa.

Maan hallituskin myöntää, että sopimukseton brexit voisi tuoda “mutkia matkaan”. Tietoja esimerkiksi reseptilääkkeiden varannoista ei ole annettu julkisuuteen.

Jo Elgarf on äärimmäisen pettynyt maan hallituksen toimintaan.

– Voin hamstrata ruokaa, mutta en reseptilääkkeitä. Olen vihainen siitä, että hallitus ajaa maatamme tilanteeseen, jossa tyttäreni voi joutua hengenvaaraan lääkepulan vuoksi.

Lue lisää:

Kanaalin rannalla brittiyrittäjät ovat huolissaan lähestyvästä EU-erosta – Rahtiliikenteen valtimon pelätään tukkeutuvan Doverissa yhdessä yössä

Brittihallitukselta yli kahden miljardin lisätuki sopimuksettomaan brexitiin varautumiseen – Työväenpuolue: "Vastenmielistä rahojen tuhlaamista"

Lääketeollisuus varoittaa hallitsemattomasta brexitistä – voisi jopa uhata lääkkeiden saatavuutta Suomessa

Yle kertoi maanantaina kahdesta al-Holin leirillä elävästä lapsesta, joiden suomalainen äiti on kuollut Syyriassa. Lapset ovat tällä hetkellä kahden suomalaisnaisen hoidossa.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen totesi, että Suomella on velvollisuus huolehtia, että lasten oikeudet toteutuvat.

– Jos lapsi on vailla huoltajia ulkomailla, etenkin alueella, jossa heidän terveytensä ja hyvinvointinsa on vakavasti vaarantunut, kansainväliset sopimukset ja meidän lainsäädäntö velvoittavat viranomaistoimintaan, Pekkarinen sanoo.

Pekkarinen viittaa YK:n yleiskommenttiin ilman huoltajia ulkomailla olevista lapsista.

– Siinä erittäin vahvasti velvoitetaan sopimusvaltioita toimimaan ja huolehtimaan, että lapsilla on laillinen huoltaja tai joku joka pitää heistä huolta.

Kysyimme pääministeri Antti Rinteeltä (sd.), mitä hallitus aikoo tehdä lasten suhteen.

Tiedossa on että Syyriassa al-Holin leirillä on suomalaisia orpolapsia. Autetaanko heitä tulemaan Suomeen?

– Voin vain yleisesti todeta, että meillä on ollut jatkuvaa yhteistyötä useiden erilaisten leirillä toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa, ja olemme kuunnelleet heidän neuvojaan ja arvioitaan tilanteesta.

– On pyritty toimimaan sen mukaan, mikä näiden järjestöjen välittämän tiedon ja kantojen sekä oman harkinnan mukaan on ollut järkevintä, ja näin me toimimme tästä eteenpäin.

Aikooko Suomi linjata jotain orpojen auttamisesta pois leireiltä? Esimerkiksi Pohjoismaat ovat pääasiassa auttaneet orvot kotimaahansa.

– Tiedossani on, että Ruotsiin on tuotu seitsemän orpolasta, joista ainakin osan tuotiin isovanhempien toimesta Ruotsiin – ei siis valtion vaan omaisten toimesta. Valtio on jollain tavalla auttanut ja tukenut prosessissa. Tanskassa taas tuotiin vakavasti loukkaantunut nuori henkilö, ja siinäkin omaiset olivat vahvasti mukana.

– Tärkeää on, että kaikissa olosuhteissa leirillä olevien ihmisten turvallisuus voidaan riittävällä varmuudella taata, tehdään mitä tahansa.

Kesällä ulkoministeri ja te kuvailitte, että orpolasten tilanne olisi selkeämpi kuin muiden leirillä olijoiden, milloin Suomi linjaa tästä?

– Tässä tehdään viikoittain selvitystyötä leirillä toimivien järjestöjen kanssa ja arvioidaan viikoittain sitä, onko tilanne muuttunut lähtökohdiltaan sellaiseksi, että voidaan muuttaa toimintalinjaa.

– Sanoisin näin, että tehdään kaikki se, mikä meidän vallassa on järkevällä tavalla tehdä.

Miksi tämä on niin vaikea asia ratkaista, oikeustieteilijät ovat ottaneet kantaa, samoin lapsiasiavaltuutettu?

– Tässä on kyse leiristä, jossa aikuiset lasten vanhemmat – lukuunottamatta tietenkin näitä orpoja, ovat jollakin tavalla tutkinnan kohteina aika vakavien asioiden suhteen. Meille ei ole löytynyt varmuutta, jonka perusteella voisi tällä hetkellä sanoa, että on turvallista yrittää tuoda ihmisiä pois sieltä siksi, että kurdihallinto ei ole normaali viranomaishallinto.

– Olemme ilmoittaneet selkeästi, että Suomen kansalaisella, oli ulkomailla tapahtunut mitä hyvänsä, on oikeus tulla Suomeen minkään sitä estämättä.

Lisää aiheesta:

Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta – orpojen omaiset ovat vedonneet viranomaisiin, jotta heidät noudettaisiin Suomeen

Koululaisten laajoihin terveystarkastuksiin käytettävä aika vaihtelee tuntuvasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) kyselytutkimuksen perusteella aikaa käytetään yhteen tarkastukseen vähimmillään 20 minuuttia ja enimmillään reilusti yli kaksi tuntia.

Se tarkoittaa väistämättä laatueroja.

– Vaihteluväli on luvattoman suuri, jos ajatellaan palvelujen tasavertaisuutta. Jos tarkastus on kovin kiireinen eikä asioiden kertomiseen jää aikaa, huolia voi jäädä havaitsematta. Toisaalta pelkkä pitkä aika ei tarkoita laatua. Yli kahden tunnin aika jokaiselle oppilaalle vaikuttaa ylimitoitetulta, ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:stä sanoo.

Laajat terveystarkastukset tehdään peruskoululaisille ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Tarkastukset ovat lakisääteisiä, mutta niihin käytettävästä ajasta ei ole valtakunnallista ohjeistusta. Laajaan terveystarkastukseen osallistuvat myös oppilaan huoltajat.

Mittausten ja muun tavanomaisen terveysseurannan lisäksi laajassa terveystarkastuksessa on tarkoitus käsitellä asioita yksilöllisesti, oppilaan oman tarpeen mukaan. Esiin voi kiireettömässä terveystarkastuksessa nousta esimerkiksi huolia, jotka liittyvät koulunkäynnin sujumiseen, kaverisuhteisiin, mielialaan, murrosikään, seksuaalisuuteen tai vaikkapa perhettä kuormittaviin asioihin.

Selvityksen tekemiseen osallistunut THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola toimii itsekin osa-aikaisena koululääkärinä Forssan seudulla.

– Kahdenkeskisessä keskustelussa nuori voi lopulta saada esimerkiksi kerrottua, että vanhemmat riitelevät koko ajan eikä nuori saa nukuttua, kun vanhemmat ovat yöllä humalassa ja melskaavat. Kun on tilaa ja mahdollisuus, nousee esiin tosi isoja asioita, hän kertoo.

Hietanen-Peltolan mielestä 20 minuutin aika on todella lyhyt eikä luottamuksen ilmapiiriä välttämättä näin lyhyessa ajassa ehdi syntyä.

Käytännössä kohtaaminen lääkärin ja terveydenhoitajan kanssa voi jäädä jopa 20 minuuttia lyhyemmäksi. Kyselyssä selvitettyyn aikaan sisältyy se, että lääkäri tai terveydenhoitaja tekee tapaamiseen liittyvät kirjaukset.

Lääkärin tapaamiseen varattu aika vaihtelee

Suuria eroja on myös siinä, kuinka terveystarkastukseen käytetty aika jakautuu koululääkärin ja kouluterveydenhoitajan kesken. Kaikkein tavallisimmin laajaan terveystarkastukseen sisältyy tunnin mittainen tapaaminen terveydenhoitajan kanssa ja puolen tunnin tapaaminen lääkärin kanssa.

Hietanen-Peltolan mielestä yhtenäiseen ajankäyttöön liittyvä suositus olisi tarpeen oppilaiden tasa-arvoisuuden takaamiseksi.

– Olisi varmasti hyvä pohtia kansallisella tasolla tarkastuksille jonkinlaisia suosituksia, joissa ajankäyttöäkin voitaisiin ohjeistaa tarkemmin, Hietanen-Peltola sanoo.

THL:n kyselyn mukaan myös kouluterveydenhuollon tarjoaman erityisen tuen määrässä on koulujen välillä suuret erot. Kyselyn perusteella moni kouluterveydenhuollon ammattilainen kokee, ettei siihen ole riittävästi mahdollisuuksia.

Erityinen tuki tarkoittaa esimerkiksi lisäkäyntejä lääkärillä tai terveydenhoitajalla, jos jokin oppilaan terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä asia vaatii seurantaa tai jatkoselvittelyä. Se voi olla myös ohjaamista koulun ulkopuolisiin palveluihin. Laki velvoittaa erityisen tuen tarjoamiseen kouluterveydenhuollossa.

Marke Hietanen-Peltolan mielestä näyttää huolestuttavalta, ettei erityisen tuen saatavuus ole yhdenvertaista kaikissa kouluissa.

– Ei ole tarkoitus vain tarkastaa ja unohtaa siinä esiin tulleet asiat. Jos jotain nousee esiin, sen käsittelyä pitäisi jatkaa, hän sanoo.

Koululääkäreiden vastuulla suositusta suurempia oppilasmääriä

Kouluterveydenhuollon epätasa-arvoisten palvelujen taustalla vaikuttavat henkilöstöresurssit.

– Suurella osalla koululääkäreistä oppilasmäärät ovat liian suuret siihen, että he ehtisivät tehdä työtään niin kuin sitä pitäisi tehdä, Hietanen-Peltola sanoo.

Vain kahdeksassa prosentissa Suomen terveyskeskuksista koululääkäreitä oli keväällä 2017 suosituksen mukainen määrä.

Valtakunnallinen suositus on, että yhdellä kokopäivätoimisella koululääkärillä olisi vastuullaan 2 100 oppilasta. Vuonna 2017 oppilaita oli kuitenkin yhden lääkärin vastuulla tavallisimmin (mediaani) 3 900.

Kouluterveydenhoitajien osalta oppilaiden määrä vastaa suosituksia paremmin.

Yhdellä terveydenhoitajalla pitäisi olla vastuullaan enintään 600 oppilasta. Keväällä 2017 kouluterveydenhoitajalla oli hoidettavanaan tavallisimmin (mediaani) noin 470 oppilasta, ja suositus toteutui 88 prosentissa terveyskeskuksista.

THL:n aiemman selvityksen perusteella eri alueiden välillä on kouluterveydenhuollon henkilöstömitoituksessa selviä eroja. Vuonna 2015 kouluterveydenhoitajalla oli vastuullaan eniten oppilaita Uudellamaalla ja vähiten Pohjois-Karjalassa. Koululääkärillä puolestaan oli eniten oppilaita Keski-Pohjanmaalla ja vähiten Kanta-Hämeessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos keräsi kouluterveydenhoitajilta ja koululääkäreiltä tietoa kouluterveydenhuollon toteuttamisesta lukuvuonna 2016-2017. Kyselytutkimukseen osallistui runsaat 500 kouluterveydenhoitajaa ja koululääkäriä eri puolilta Suomea.

Villiyrttien kerääminen on monen mielestä pelkkää puuhastelua. Keruutuoteneuvoja Toini Kumpulainen on eri mieltä, sillä ahkera kerääjä voi tehdä kasveilla hyvän tilin.

– Eräs kerääjä keräsi viime kesänä voikukan nuppuja vähän yli sata kiloa kolmessa päivässä. Rahaa tuli toista tonnia.

Kumpulaisen mukaan voikukan nuppuja voidaan käyttää pihvin tai kalaruoan lisäkkeenä, tai niitä voi laittaa esimerkiksi munakkaaseen. Jotkut ravintolat ja yritykset ostavat nuppuja myös kapriksiksi.

Kumpulainen on jo vuosien ajan kouluttanut ihmisiä keräämään villiyrttejä. Nyt hän on mukana Wild Food Savo -hankkeessa, jonka tavoitteena on koota yhteen luonnontuotteiden keräämisestä ja käytöstä kiinnostuneita tahoja.

Lähes 150 000 euron hanketta rahoittavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Ylä-Savon ammattiopisto.

"Ruokana samaa mitä on kitkenyt rikkaruohona kasvimaalta"

Wild Food Savo -hanke on näkynyt konkreettisesti Ylä-Savon ammattiopiston ravintolan lounasravintolassa. Buffetpöydästä on löytynyt muun muassa nokkosta, orvokkia, vesiheinää, maitohorsmaa ja vuohenputkea.

Vieremäläinen Sari Niemi ja lapinlahtelainen Hannele Kelavuori ovat käyneet yrttien vuoksi lounaalla ammattiopistolla jo useampana päivänä.

– Yllätti, miten hienoja makuvivahteita yrteistä löytyy, Niemi kiittelee.

Hän ihmettelee, miksi Suomeen tuodaan yrttejä ulkomailta, kun niitä kasvaa ihan ilmaiseksi myös kotipihalla.

Myös Kelavuori tunnistaa lautaseltaan useita tuttuja kasveja.

– Täällä on niitä samoja yrttejä, joita minä olen kitkenyt rikkaruohona omasta kasvimaasta, hän nauraa.

Kuusenkerkällä olisi kysyntää

Yrtit ovat peräisin iisalmelaiselta pellolta, jossa niitä on keräämässä joukko innokkaita villiyrtinkerääjiä.

Yksi kerääjistä on vieremäläinen Kerttu Tiikkainen, joka opiskelee yrttitietoutta osana Ylä-Savon ammattiopiston luontoalan ammattitutkintoa.

– Suomessa on paljon sellaisia yrttejä, joita voitaisiin käyttää ruoanlaittoon samalla lailla kun ulkomailta tuotuja, hän pohtii.

Wild Food Savo -hankkeen yhtenä tavoitteena on perustaa erityisiä vastaanottopisteitä, joihin voi viedä kerätyt villiyrtit. Vastaanottopisteitä on suunnitelmissa saada ainakin Kiuruvedelle, Suonenjoelle ja Rautalammille.

Vastaanottopisteille on tarvetta, sillä villiyrteille on jatkuvasti kysyntää teollisuudessa ja ravintoloissa eri puolilla maata.

– Esimerkiksi kuusenkerkkää saadaan kerättyä vuodessa tuhansia kiloja, mutta tarve on kymmeniätuhansia kiloja, selittää keruutuoteneuvoja Toini Kumpulainen.

Hänen mukaansa kysyntää olisi myös koivunlehdille, pihlajansilmuille ja männynkerkille.

Hankkeessa yritetään kehittää myös keruuteknologiaa, sillä esimerkiksi kuusenkerkän kerääminen puun latvuksista on vaikeaa.

– Olisiko se drooni, tai jonkinlainen nosturi, joka nostaisi kerääjän ylös, Kumpulainen pohdiskelee.

Monella mielessä ammatti

Aiemmin pelkkänä rikkaruohona pidettyjä villiyrttejä on pyritty tuotteistamaan ja niistä on tullut monelle myös yritystoimintaa.

Tästä on esimerkkinä Pyhäsalmen kaupungin työpajassa yksilöohjaajana työskentelevä Virve Toivanen, joka toimii vapaa-ajallaan oman yrityksensä Wikin Pajan luonnontuoteneuvojana. Yrityksen valikoimassa on jo kymmenkunta tuotetta.

– Markkinat ovat suhteellisen pienet. Verkkokaupan kautta tuotteita on kuitenkin mahdollista saada laajempaan levitykseen.

Yrteistä ammattina haaveilee myös opiskelija Kerttu Tiikkainen. Hän haluaisi löytää itselleen jonkin sellaisen erikoistuotteen, jota muut eivät ole vielä keksineet.

– Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, niin tässä ei tule ainakaan päästöjä, hän virnistää.

Kiinnostaako sinua villiyrttien kerääminen? Aiheesta voi keskustella klo 22:een saakka.

Lue lisää:

Kampaaja voi tarjota asiakkaalle nokkosteetä, mutta hiuksia sillä ei saa huuhdella – tiukat lait rajoittavat luonnonkosmetiikan käyttöä

Nokkosta sisäisesti ja ulkoisesti – luomuyrttitilan emäntä uskoo, että jokainen voi hoitaa itseään

Villiyrtti-innostus puskee pinnalle kuin voikukka asfaltin halkeamasta: "Vihdoinkin tapasin ihmisiä, jotka ottavat rikkaruohot todesta"

Suomi on sananvapauden mallimaa, mutta monessa muussa maassa riippumaton journalismi on uhattuna.

Toimittajia uhkaillaan, vangitaan ja jopa murhataan heidän juttujensa vuoksi. Unescon mukaan viime vuonna maailmalla tapettiin ainakin 99 toimittajaa.

Nyt kaksi kaksi tunnettua toimittajaa kertoo Ylelle, miten heidät on yritetty vaientaa – turhaan.

Maria Ressa, Rappler-uutissivuston päätoimittaja, Filippiinit

Maria Ressa on suututtanut Filippiinien hallinnon kritisoimalla presidentti Rodrigo Duterten “huumesotaa”, jossa on kuollut tuhansia ihmisiä. Ressaa vastaan on nostettu useita oikeusjuttuja, joista osa on kesken. Häntä on syytetty muun muassa veronkierrosta.

Ressan mielestä syytteet ovat tekaistuja, ja niiden tarkoitus on hiljentää hänet.

– Se on ehdottomasti poliittista häirintää, mutta kai se tarkoittaa, että teemme hyvää työtä toimittajina. Siksi jatkamme työtämme, Ressa sanoo.

Ressan mielestä Filippiinien hallinto vaientaa arvostelua ja manipuloi kansalaisia sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaansa Rapplerin data osoittaa, että Duterten hallinto on masinoinut somessa valheita levittävää verkostoa. Myös Ressan kimppuun on hyökätty somessa aggressiivisesti.

– Kyse on patrioottisesti trollauksesta, verkossa tapahtuvasta valtion tukemasta vihasta.

Filippiiniläiset ovat somen käytössä maailman kärkeä. Ressan mukaan somen valta on jo ohittanut perinteisen median Filippiineillä.

– Valheet paisuvat sosiaalisessa mediassa ja muuttuvat faktoiksi. Se on uusi tapa, jolla autoritarismiin siirtyvät valtiot kontrolloivat ihmisiä demokratiassa. Kun jotain toistetaan tarpeeksi usein, siitä tulee fakta.

– Tavoite on saada ihmiset epäilemään instituutioita, koska jos emme tiedä, kehen luottaa, äänekkäin voittaa. Tässä tapauksessa se on presidentti Duterte.

Ressan mielestä ei ole sattumaa, että moniin maihin on valittu autoritaarisia johtajia.

– Some on mahdollistanut sen, ja myös sosiaalisen median alustat ovat siitä vastussa. Suuri kysymys on, keistä tulee uusia portinvartijoita. Jos some-alustat teeskentelevät, etteivät ne ole niitä, demokratian asema alkaa heikentyä kaikissa maailman maissa.

Ivan Kolpakov, Meduza-uutissivuston päätoimittaja, Venäjä/Latvia

Kremlistä riippumaton kriittinen Meduza-uutissivusto ei ole Venäjän hallinnon mieleen. Eräs päivä Meduzan työntekijän kodista löytyi huumeita. Joku ulkopuolinen oli laittanut ne sinne. Tarkoitus oli saada tekaistu syy, jolla toimittajaa voitiin syyttää huumerikoksesta.

– Mietin, että nyt tämä alkoi. Se on helpoin tapa tuhota ihmisen elämä, sanoo Meduzan päätoimittaja Ivan Kolpakov.

Venäjän media ja kansalaiset nousivat kuitenkin puolustamaan toimittajaa rajusti, ja hänet vapautettiin muutamassa päivässä.

– Kukaan ei voinut uskoa sitä todeksi. Eikä usko vieläkään. Miksi se muutti Venäjää? Siitä tuli poliisin mielivaltaisen toiminnan vastustamisen symboli. Kaikki tuntevat turvattomuutta poliisin edessä.

Verkkomedia Meduza toimii Latvian Riiasta käsin, koska Venäjällä riskit olisivat liian suuret. Kolpakovin mielestä Venäjä ei ole toimittajille turvallinen maa.

–Jos haluamme tehdä luotettavan julkaisun, meidän täytyy tehdä se ulkomailla. Toimittajia todella tapetaan ja yritetään tappaa.

Kolpakovin mukaan valtio painostaa mediaa myös omistajien, investoijien ja päätoimittajien kautta.

– Valtio kontrolloi 80:aa prosenttia markkinoista välillisesti tai suoraan tai Putinia ja Kremliä lähellä olevien oligarkkien kautta. Se on tunkeutunut aggressiivisesti internetiin.

Kolpakov sanoo, että viime vuosina on myös säädetty kymmeniä lakeja, joiden turvin julkaisuja voidaan sulkea. Viestintäviranomainen voi blokata minkä tahansa sivun.

– Meduzan tunnuslauseen mukaan uskomme, ettei myönteinen muutos yhteiskunnassa ole mahdollinen ilman sananvapautta.

Lue lisää:

Analyysi: Demokratia ei toimi ilman vapaata tiedonvälitystä – Viime vuonna murhattiin 99 toimittajaa

Elämäsi uutiset

Taloustieteen professori Laura Tyson työskentelee Kaliforniassa Berkeleyn yliopiston Haasin kauppakorkeakoulun professorina. Hän on toiminut myös demokraattipuolueen talousneuvonantajana ja hänellä on monivuotinen kokemus presidentti Bill Clintonin talousneuvostosta.

Suomessa Tyson vieraili maanantaina Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin kutsumana seminaarissa, jossa pohdittiin teknologian murroksen vaikutusta työmarkkinoihin.

Paljon tilaa seminaarissa sai myös kahden talousjätin Yhdysvaltain ja Kiinan yhä kiihtyvä kauppasota, joka vaikuttaa alavireisesti talouskasvuun paitsi maailmalla myös Euroopassa ja Suomessa.

1. Onko kauppasodasta olemassa ulospääsyä?

– Jossain vaiheessa presidentti Trump kutsuu voitoksi ratkaisua, joka ei perustu mihinkään todelliseen muutokseen. Senhän hän teki esitellessään Nafta-sopimuksen ikään kuin se olisi oikeasti uusi sopimus.

– Hän kertoi uudesta sopimuksesta uudella nimellä, mutta mikään ei todellisuudessa muuttunut paljoakaan ja presidentti kutsui sitä voitoksi. Minusta se vaikuttaa yksinkertaisimmalta ulospääsyltä, Tyson arvelee Ylen haastattelussa.

2. Mihin presidentti Trump pyrkii kauppasodassa?

Tysonin mukaan poliittiset motiivit löytyvät Trumpin kauppapäätösten taustalta, mutta muitakin syitä on. Trump haluaa amerikkalaisyrityksille nykyistä paremmat toimintaedellytykset Kiinassa.

– Trumpin pitkäaikainen uskomus on, että maiden välinen kaupan epätasapaino eli Yhdysvaltain suuri kauppa-alijäämä heijastaa Kiinan tapaa kohdella Yhdysvaltoja epäreilusti maiden välisessä kanssakäymisessä. Trump todella uskoo niin.

Tyson sanoo Trumpin ajavan muutosta moniin asioihin maiden välisissä kauppasuhteissa: Amerikkalaisyritysten on päästävä ilman erityisehtoja Kiinan markkinoille. Trump näkisi myös mielellään, että yhdysvaltalaisyritykset siirtäisivät tuotantoa Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin.

– Kyse ei ole pelkästään presidentinvaaleista. Mutta taktisissa ratkaisuissa, kuten kuinka tärkeätä on saada aikaan diili Kiinan kanssa ja pitääkö tulleja korottaa, politiikka ratkaisee, Tyson lisää.

3. Onko Trumpin kehotuksilla olla sijoittamatta Kiinaan mitään vaikutusta yrityksissä?

– Amerikkalaisyritykset tietävät, ettei presidentillä ole päätäntävaltaa niiden sijoituspäätöksiin. Yritysten kannalta on melko järkyttävää, että hän edes sanoo sellaista.

– Yritykset tekevät päätöksiä taloudellisten laskelmien perusteella; onko järkeä sijoittaa Kiinaan alempien palkkakulujen takia, sujuvamman toimitusketjun takia vai kannattaako Kiinaan sijoittaa, koska markkina on niin valtava.

Tysonin mukaan yksi kehotusten seuraus on, että monet pienemmät tekstiiliyritykset siirtävät jo nyt Kiinasta tuotantoaan esimerkiksi Vietnamiin tai muihin halvemman tuotannon maihin eri puolilla maailmaa.

Teknologiajätti Applea Trumpin vetoomukset eivät heilauta.

– Kun Apple katsoo Kiinan kuluttajamarkkinoita se ei voi mitenkään olla poissa, koska markkinat ovat niin suuret ja voimakkaasti kasvavat. Se pätee myös tavarataloketju Wallmartiin, professori huomauttaa.

4. Kuka häviää eniten kauppasodassa? Kuluttajat vai yritykset? Yhdysvaltojen vai Kiinan talous?

– Kauppasodassa ei ole voittajia. Tämä pätee erityisesti silloin, kun kauppasota koskettaa talouksia, jotka jo ovat voimakkaasti sidoksissa toisiinsa, Tyson sanoo.

– Kärsijöitä ovat sekä yritykset että kuluttajat molemmissa maissa. Tämä lisää poliittista painetta molempien maiden hallinnoissa neuvotteluratkaisun löytämiseksi.

Tysonin mielestä kauppasota tuottaa kuitenkin enemmän harmia Kiinalle kuin omalle taloudelleen.

– Molemmissa maissa on jo nähtävissä talouskasvun hidastuminen kauppasodan seurauksena. Kiinassa talouskasvun hidastuminen on voimakkaampaa kuin Yhdysvalloissa, koska se on riippuvaisempi viennistä.

Runsas vuosi sitten amerikkalaiskuluttajille suunnattiin helpotuksia tuloveroissa, mutta ne valuvat tyhjiin kiinalaistuotteiden korotettujen tullien takia, professori lisää.

Tullit ovat kuin veroja, jotka hidastavat kulutusta.

– Se on naurettavaa, koska kuluttajilla menee näin aiempaa huonommin.

5. Talousennusteita on alennettu paitsi maailman taloudessa myös Euroopassa. Onko näköpiirissä jo talouden taantuma?

– Näin täällä Suomen Pankissa joitakin kiinnostavia tuloksia. On kyllä totta, että teollisuustuotannon kasvun romahtaminen ja kaupan hidastuminen kertoo protektionismista eri puolilla maailmaa. Kiinan ja Yhdysvaltain kauppakonfliktin seurauksena talouskasvu hidastuu.

– Kauppasota saa aikaan myös huomattavaa epävarmuutta, joka saa aikaan taantumankaltaista vaikutusta, professori lisää.

Tysonin mukaan sijoittajat ovat nyt epävarmoja ja yritykset eivät tiedä, miten toimia. Pitäisikö heidän kasvattaa Kiina-sijoituksiaan vai muuttaa toimitusketjujaan? Vai kannattaisiko kenties odottaa, että kaikki tullimaksut on pantu täytäntöön ja katsoa, mitkä niiden vaikutukset ovat, professori kuvailee yritysten edessä olevia valintoja.

Suomen valtiovarainministeriön näkemys tältä kesältä bruttokansantuotteen kehityksestä Kiinassa, Yhdysvalloissa ja euroalueella kertoo, että Kiina kasvaa muita alueita nopeammin. Lähivuosien kasvunäkymät eivät näytä merkittävää muutosta.

6. Miten Eurooppa voi vastata, kun kaksi talousjättiä taistelee ja maailmankaupan säännöt eivät vaikuta pätevän?

– Minusta Euroopan tulisi toimia jatkossa niin kuin se on toiminut tähänkin asti. Tukea vapaakauppaa neuvottelemalla kahdenvälisiä isoja kauppasopimuksia Kiinan kanssa, joidenkin Latinalaisen Amerikan maiden ja Japanin kanssa.

– Globaalin ja avoimen liberaalin järjestelmän johtajuuden viitta on asettumassa Euroopan harteille.

Kiinan ja Euroopan välinen kauppa on molemmille osapuolille tärkeää ja Kiina tietää sen. Siitä syystä Eurooppa voi vaikuttaa Kiinan toimintaan, professori perustelee.

Tysonin mukaan Eurooppa voi ottaa johtajan roolin vapaakaupassa ja kun Yhdysvallat "pääsee takaisin raiteille", se voi ottaa Eurooppaa kiinni.

Lue myös:

Miten vakava uhka kauppasota on maailman ja Suomen taloudelle? Kuusi kysymystä ja vastausta pörssejä ravisuttavista kauppasodan tullitaisteluista

Helsingin pörssi toipui päivän kuluessa hieman aamun laskusta

Oululainen Roni Oikarinen muutti tänä syksynä elektronisen urheilun opintojen perässä Alajärvelle, jossa käynnistyi Pohjanmaan ensimmäinen e-urheilun ammattilaisia kouluttava opintolinja.

Järviseudun ammatti-instituutti Jamissa e-urheilun opinnot suoritetaan osana datanomi- tai merkonomikoulutusta.

Elektronista urheilua tai alan liiketoimintaa voi Suomessa opiskella toisella asteella jo viidessä koulussa ja Kajaanissa ammattikorkeakoulutasolla.

Alajärvellä e-urheiluopinnoissa on mahdollisuus hakea joko liiketoiminta- tai kilpapelilinjalle. Kilpapelilinjalla opiskelijat keskittyvät itse pelaamiseen ja sen tavoitteelliseen harjoitteluun.

Elektronisen urheilun liiketoimintaa on Alajärvellä opetettu vuodesta 2014. Näissä opinnoissa opiskelijat työskentelevät muun muassa myynnin ja markkinoinnin sekä turnausjärjärjestelyjen ja mediatuotannon parissa.

Opiskelijoita ympäri maata

Oikarinen ei ole ainut ulkopaikkakuntalainen, jota opinnot e-urheilun parissa houkuttelivat. E-urheilun vastaava tuntiopettaja Mikko Kalijärvi kertoo että hakemuksia pelilinjalle tuli ympäri Suomea aina Turusta ja Tampereelta saakka.

Kolmestakymmenestä hakijasta opiskelemaan valittiin kymmenen. E-urheiluopintoihin pyrittäessa koulun päättötodistuksen lisäksi otetaan huomioon esimerkiksi opiskelijan aikaisempi pelimenestys.

Mäntsälästä kotoisin oleva Bastian Straker opiskelee liiketoimintalinjalla. Hän kuuli koulusta ystävältään, joka oli myös hakenut Alajärvelle e-urheiluopintoihin.

Straker kertoo seuraavansa toisinaan vapaa-ajalla peliturnauksia ja pelaavansa itsekin välillä kotona. Varsinaiseksi ammattipelaajaksi hän ei tähtää. Alana e-urheilu kuitenkin kiinnosti niin, että muutto sen perässä tuntui luontevalta.

Oikarinen sen sijaa tähtää kilpapeliuralla niin pitkälle kuin mahdollista Hän on iloinen, että e-urheilun opinnot ovat viime vuosina nostaneet asemaansa.

– Tykkään tästä alasta ja mielestäni on hienoa, että siihen panostetaan tällä tavalla, Oikarinen sanoo.

Oikarisen haaveissa olivat muutoinkin datanomin opinnot, mutta koulutodistus ei olisi Oulussa riittänyt avaamaan ovia kyseiselle alalle.

– Täällä saan nyt kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: e-urheilun- ja datanomikoulutuksen, Oikarinen sanoo.

Tavoitteellista harjoittelua

Kilpapelaaminen eroaa tavallisesta pelaamisesta tavoitteellisuudellaan.

Opinnot sisältävät itse pelaamisen lisäksi ravitsemustietoa ja tiimivalmennusta.

Jokainen opiskelija valitsee opintojen alussa itselleen liikuntalajin, jolla ylläpidetään fyysistä kuntoa. Opintojen keskiössä on myös säännöllisen unirytmin hallinta osana arkea sekä kokonaisvaltaisen urheilullisen elämäntavan opettelu.

Lukuvuoden aikana opiskelijat saavat valmennusta joukkue- ja yksilöharjoittelussa. Opintoihin kuuluu myös erilaisiin e-urheilu-turnauksiin osallistuminen.

Alajärvellä opiskelijat saavat yksilöllistä valmennusta puoliammattilaiselta kilpapelaajalta Christian Joutsenvuorelta.

– Elektronisen urheilun valmentaminen on melko samanlaista kuin muiden lajien. Etsimme pelaamisesta hyviä puolia ja sitten keskitymme parantamaan heikkoja alueita, Joutsenvuori avaa.

Alajärvellä valmennus keskittyy vain yhden pelin CS:GO:n eli Counter Strike Global Offensive -pelin valmennukseen.

– Olen itse aikoinani pelannut tätä. Se on Suomen ylivoimaisesti suosituin kilpapeli. Voisi sanoa, että se on vähän kuin jääkiekko. Pelaajat tähtäävät usein ammattilaisiksi. Muiden pelien pelaaminen on Suomessa vielä melko rentoa, Kalijärvi sanoo.

Pelaajapolku valmiina

Kalijärven mukaan e-urheilu on kasvattanut asemaansa hurjasti viimeisen kahden vuoden aikana.

– Ensimmäinen merkki oli kun perinteiset urheiluseurat, kuten Sotkamon Jymy ja Helsingin IFK hyppäsivät e-urheiluun mukaan.

Kalijärvi uskoo elektronisen urheilun tarjoavan myös tulevaisuudessa töitä alan opiskelijoille eikä vähiten perinteisten urheiluseurojen kautta. Alajärvellä opiskelijoille tarjolla on selkeä urapolku.

– Kumppaninamme olevalla Vimpelin Vedolla on oma edustusjoukkueensa. Tarkoituksena on rakentaa sinne pelaajapolkua. Sitten on oikeastaan enää oppilaasta itsestään kiinni kuinka hän menestyy.

Menestys e-urheilun parissa ei kuitenkaan ole helposti saavutettavissa. Alan huipulle nousevat vain harvat.

– Täällä opitaan perusteet ja opiskelu luo pohjan ammattiuralle, mutta ura vaatii myös paljon harjoittelua, Christian Joutsenvuori sanoo.

Lue täältä lisää Ylen artikkeleita e-urheilusta.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on saanut lisäselvityksen omistajaohjausministerin Sirpa Paateron (vas.) työehtosopimuskiistaan liittyvään aikalisäviestiin ja sen perusteella työtaistelutoimet voidaan toistaiseksi keskeyttää, PAU kertoo tiedotteessaan.

– Saimme omistajaohjauksen osalta sellaista lisätietoa tämänpäiväisestä omistajaohjausministerin tiedotustilaisuudesta, että hallituksen päätöksellä todettiin, että työtaistelutoimet voidaan toistaiseksi keskeyttää, PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen perustelee päätöstä Ylelle.

– Meille oli hieman epäselvää aluksi, mitä sillä aikalisällä tarkoitettiin. Mutta kun siihen asiaan saatiin selvyys, niin sen perusteella tehtiin päätös.

Nieminen uskoo, että myös tukitoimet keskeytetään, kunhan sana PAU:n ratkaisusta kantautuu.

Nieminen ei sulje pois myöskään uusia työtaistelutoimia, jos työsopimuskiistassa tapahtuu epäedullinen käänne.

– Siihen on varauduttu, Nieminen sanoo.

PAU edellyttää, että Posti siirtää Paketti- ja verkkokauppaliiketoimintaryhmän lajittelutoimintojen henkilöstön takaisin Posti Oy:öön, jotta työehtosopimusneuvotteluihin voidaan lähteä puhtaalta pöydältä.

Työntekijät palaavat töihin seuraavaksi alkaviin työvuoroihin, jos se vaan on mahdollista.

PAU aloitti työtaistelun jakelun ja käsittelyn tehtävissä sunnuntai-iltana vastalauseena Postin aikeille siirtää työntekijöitä Teollisuusliiton ja Medialiiton työehtosopimukseen.

Liiton mukaan siirto aiheuttaa työntekijöille 30-50 prosentin ansionalennukset ja lukuisia muita heikennyksiä työehtoihin.

Lakkojen oli määrä päättyä alun perin keskiviikkona puoliltaöin.

Lue myös:

Pääministeri Antti Rinne arvostelee Postia: Johdon palkat ovat nousseet järkyttävällä tavalla

Posti: Poikkeusjärjestelyt ovat onnistuneet – lähes kaikki posti on saatu käsiteltyä

Omistajaohjausministeri Paatero tarttui tiukasti Postiin: Työehtokiistaan aikalisä, johtajien palkkoihin "merkittävä" muutos